Suomalainen koulu

[12961]

Lisään vielä esimerkin edellisistä tulkinnoista. Minulle tuli oppilaaksi toisesta Vantaan koulusta 9. luokalle tyttö, jolla oli sekä fysiikasta että kemiasta arvosana 9. Olin jo alkuun ihmeissäni, kun hän vaikutti heikommalta kuin yksikään opetusryhmänsä oppilaista, jotka olivat minulle jo tuttuja. Oikea osaamisen taso oli minusta lähempänä kutosta kuin seiskaa. Vielä ihmeellisemmäksi meni, kun aloin kysellä, miten edellisessä koulussa oli opiskeltu. Siellä ei ollut pidetty kokeita, ei opetettu asioita, ei kirjoitettu muistiinpanoja, ei tehty tuntitehtäviä. Oppilaat olivat saaneet muutaman ison projektin, joita tekivät RYHMISSÄ. Jokaisen tunnin jälkeen oli väritetty exceliin ruutu, miten opiskelu oli sujunut.

Toisesta naapurikoulusta tuli tänä syksynä fyssan opettaja. Siellä oli määrätty, että lukukaudessa kukin opettaja saa pitää oppiaineestaan korkeintaan YHDEN ison kokeen TAI teettää jonkin isomman, numerolla arvioitavan työn. Meillä taas jatkuvasti painotetaan, että arviointi ei saa liikaa olla yhden isomman suorituksen varassa, vaan niitä pitää olla useampi lukukaudessa. Tämä arviointisotku on suoraan sanottuna ihan saatananmoinen, ja se tuli opetussuunnitelmauudistuksen myötä. Sitä ennen oli ihan selkeää, että arvioitiin oppilaan osaamista, eikä sitä silloinkaan arvioitu pelkästään kokeiden avulla, vaan kaikenlaiset muutkin näytöt huomioon ottaen.

Tähän rinnalle on syntynyt myös somessa tehtävä ”ryhmätyö”.

Omat lapset vasta aloittavat koulutietään, mutta veljen lapset ovat yläasteikäisiä. Läksyt toimivat snapchat-pohjaisena ryhmätyönä niin, että luokan muutama priimus kilpailee siitä, että kuka ehtii ensimmäisenä jakaa läksyjen oikeat vastaukset kaikille jakoon.

Nörtihtävät priimukset (kuten minäkin kouluaikana) saavat tässä varmasti kaipaamaansa sosiaalista huomiota, mutta miten käy ison massan todellisen oppimisen?

Miten tämä ongelma ratkaistaan? Tekoälyn tarkastamilla sähköisesti palautettavilla tehtävillä? Opettajien aika ei riitä ikinä siihen, että kotitehtävien jatkuvaa ja systemaattista someplagiointia tarkastettaisiin. Eikä se tule perinteisellä kiertävällä vastausvuorolla tai edes satunnaisotannalla ilmi.

Tässä tapauksessa puhutaan koulusta, jonka oppilaat ovat yhdeltä Varsinais-Suomen parhaiten toimeentulevalta alueelta ja oppilasmassa taustaltaan varsin homogeeninen.

Kouluaikaisella kännykänkäyttökiellollakaan ei tee kuin osan. Oman lapsen osalta voi pitää tiukasti kiinni siitä, että läksyt tehdään heti koulusta tullessa ja kännykkä on sen aikaa poissa käytöstä. Tai ainakin somesovellukset estetty.

EDIT: Vielä haastattelin neiti 14v lisää. On kuulemma lisäksi niinkin, että ne hyvät oppilaat jotka eivät oma-aloitteisesti jaa vastauksia someen, tulevat siellä pahiten kiusatuiksi. Vastauksia jaetaan myös tuntien aikana, joten kännykänkäyttökiellolla voidaan ehkä kuitenkin saavuttaa aika paljonkin.

 

[kyykäärme]

Tähän rinnalle on syntynyt myös somessa tehtävä ”ryhmätyö”.

Omat lapset vasta aloittavat koulutietään, mutta veljen lapset ovat yläasteikäisiä. Läksyt toimivat snapchat-pohjaisena ryhmätyönä niin, että luokan muutama priimus kilpailee siitä, että kuka ehtii ensimmäisenä jakaa läksyjen oikeat vastaukset kaikille jakoon.

Nörtihtävät priimukset (kuten minäkin kouluaikana) saavat tässä varmasti kaipaamaansa sosiaalista huomiota, mutta miten käy ison massan todellisen oppimisen?

Miten tämä ongelma ratkaistaan? Tekoälyn tarkastamilla sähköisesti palautettavilla tehtävillä? Opettajien aika ei riitä ikinä siihen, että kotitehtävien jatkuvaa ja systemaattista someplagiointia tarkastettaisiin. Eikä se tule perinteisellä kiertävällä vastausvuorolla tai edes satunnaisotannalla ilmi.

Tässä tapauksessa puhutaan koulusta, jonka oppilaat ovat yhdeltä Varsinais-Suomen parhaiten toimeentulevalta alueelta ja oppilasmassa taustaltaan varsin homogeeninen.

Kouluaikaisella kännykänkäyttökiellollakaan ei tee kuin osan. Oman lapsen osalta voi pitää tiukasti kiinni siitä, että läksyt tehdään heti koulusta tullessa ja kännykkä on sen aikaa poissa käytöstä. Tai ainakin somesovellukset estetty.

EDIT: Vielä haastattelin neiti 14v lisää. On kuulemma lisäksi niinkin, että ne hyvät oppilaat jotka eivät oma-aloitteisesti jaa vastauksia someen, tulevat siellä pahiten kiusatuiksi. Vastauksia jaetaan myös tuntien aikana, joten kännykänkäyttökiellolla voidaan ehkä kuitenkin saavuttaa aika paljonkin.

Vantaalla on sähköiset opetusmateriaalit useassa aineessa ja kaikilla oppilailla Chromebookit. Matemaattisissa aineissa meillä esim. on pelkästään sähköiset. Niillä voi jakaa materiaalia ihan yhtä hyvin kuin puhelimilla. Niillä voi myös pelata ja somettaa, jos ei huvita tehtävien tekeminen. Sen takia en ole niin vakuuttunut puhelimien poistamisen hyödyllisyydestä. Etäkoulun aikana muuten oli "hupaisaa" pitää kokeita, kun kaikilla oli samat väärät vastaukset.

Ollaan tehty niin, että isoimpia projektitöitä tehdään vain koulussa. Silloin pystyy seuraamaan edistymistä. On epäilyttävää, jos valmis työ vain putkahtaa jostain. Joskus ne ovat jopa huoltajan tekemiä. Fysiikassa ja kemiassa ollaan projektiin sisällytetty yleensä myös jokin tutkimus.

Tehtäviä läksyksi en ole antanut moneen vuoteen. Ei ole mitään hyötyä. Niitä ei tehdä tai sitten kopioidaan. Ja meille opettajille on tehty aika selväksi viimeksi tänä syksynä opettajien koulutustilaisuudessa, että läksyjen tekeminen tai tekemättömyys ei ole arvioinnin perusteena. Lukuläksyä tulee kyllä, ja poissa olleita varten merkitsen Wilmaan, mitkä tehtävät tunnilla on tehty. Muutamat oppilaat tekevät niitä sitten kotona.

 

[Petri1981]

PISA-tulokset eivät ole laskeneet Aasian kovien tulosten mailla (Singapore, Japani, Kiinan metropolit jne.) ja Virossa. Onko se niin hankalaa sanoa, missä asiassa nämä maat eroavat Euroopan laskevien PISA-tulosten maista?

 

[kyykäärme]

PISA-tulokset eivät ole laskeneet Aasian kovien tulosten mailla (Singapore, Japani, Kiinan metropolit jne.) ja Virossa. Onko se niin hankalaa sanoa, missä asiassa nämä maat eroavat Euroopan laskevien PISA-tulosten maista?

En ole varma, mitä sinulla on mielessä, mutta minusta noihin maihin vertaaminen on hyödytöntä. Noissa maissa koulussa olemiseen käytetään valtavan paljon enemmän aikaa kuin Suomessa. Opiskelu tähtää loppukokeisiin, jotka määrittävät hyvin pitkälti elämän suunnan. Sama systeemi on heillä ollut jo pitkään, eikä ole muuttumassa. Aasian maissa ei oppilailla ole varaa laiminlyödä koulua ja samalla murentaa tulevaisuuttaan. Suomeen ei varmastikaan ole tulossa esimerkiksi peruskoulun loppukokeita, vaikka joku niitä aina välillä haluaakin.

Euroopan maissa taas koulutusta arvostetaan vähemmän, ja arvostus Suomessa ainakin rahallisten satsausten perusteella on koko ajan vähentynyt. Jäädään jälkeen jopa muista eurooppalaisista verrokkimaista. Esimerkiksi paljon parjattu Ruotsin koululaitos on saavuttanut Suomea huomattavasti. Tai tulokset ovat oikeastaan pudonneet vähemmän kuin Suomessa. Syitä Suomen PISA-tulosten laskuun on useita, kirjoitin niistä pitkän viestin (oman näkemykseni tosin) tälle palstalle jokin päivä sitten. Samantapaisia näkemyksiä on media täynnä tällä hetkellä, esim. Hesarin mielipidepalstalla jo useana päivänä.

 

[12961]

Vantaalla on sähköiset opetusmateriaalit useassa aineessa ja kaikilla oppilailla Chromebookit. Matemaattisissa aineissa meillä esim. on pelkästään sähköiset. Niillä voi jakaa materiaalia ihan yhtä hyvin kuin puhelimilla. Niillä voi myös pelata ja somettaa, jos ei huvita tehtävien tekeminen. Sen takia en ole niin vakuuttunut puhelimien poistamisen hyödyllisyydestä. Etäkoulun aikana muuten oli "hupaisaa" pitää kokeita, kun kaikilla oli samat väärät vastaukset.

Ollaan tehty niin, että isoimpia projektitöitä tehdään vain koulussa. Silloin pystyy seuraamaan edistymistä. On epäilyttävää, jos valmis työ vain putkahtaa jostain. Joskus ne ovat jopa huoltajan tekemiä. Fysiikassa ja kemiassa ollaan projektiin sisällytetty yleensä myös jokin tutkimus.

Tehtäviä läksyksi en ole antanut moneen vuoteen. Ei ole mitään hyötyä. Niitä ei tehdä tai sitten kopioidaan. Ja meille opettajille on tehty aika selväksi viimeksi tänä syksynä opettajien koulutustilaisuudessa, että läksyjen tekeminen tai tekemättömyys ei ole arvioinnin perusteena. Lukuläksyä tulee kyllä, ja poissa olleita varten merkitsen Wilmaan, mitkä tehtävät tunnilla on tehty. Muutamat oppilaat tekevät niitä sitten kotona.

Täällä vaikuttaa suhtautuminen sähköisiin opetusmateriaaleihin melkoisesti konservatiivisemmalta. Chromebookit kyllä on, mutta niiden käyttö vaikuttaa olevan niin vähäistä kuin mahdollista. Tiedä sitten kuka päätöksen tekee.

Perinteiset kotitehtäväläksyt ovat edelleen ihan voimissaan.

Läsnä ollessa tehtävät projektityöt kuulostavat fiksulta tavalta seurata oppilaan oman tekemisen tasoa.

Taitaa käytännössä olla melkoisia kuntakohtaisia eroja.

 

[kyykäärme]

Täällä vaikuttaa suhtautuminen sähköisiin opetusmateriaaleihin melkoisesti konservatiivisemmalta. Chromebookit kyllä on, mutta niiden käyttö vaikuttaa olevan niin vähäistä kuin mahdollista. Tiedä sitten kuka päätöksen tekee.

Perinteiset kotitehtäväläksyt ovat edelleen ihan voimissaan.

Taitaa käytännössä olla melkoisia kuntakohtaisia eroja.

Vantaa säästää kaikessa. Sähköiset materiaalit tulevat halvemmaksi. Meille ei ole pakotettu niitä, mutta käytännössä ne kuitenkin pitää valita, koska me emme saa ostaa tehtäväkirjoja. Sähköisissä materiaaleissa on paljon tehtäviä ja tutkimuksia. Pelkällä tekstikirjalla taas ei fysiikassa ja kemiassa tee oikein mitään.

 

[12961]

Edellisen keskustelun ehkä merkittävin pihvi lienee se, että suurin osa nykyisten koululaisten vanhemmista on elänyt oman kouluaikansa ilman somea, osa jopa ilman matkapuhelimia.

Maailma on muuttunut niin paljon, että vanhempien on vaikea seurata jälkikasvunsa koulunkäyntiä, koska mallit siihen ovat omalta kouluajalta. Minullekin tässä syntyi shokki.

Omien ala-asteen alkuvaiheessa olevien lasten koulunkäynnissä on jo joitain eroja omaan aikaani 90-luvun alussa, mutta kontrasti on pieni. Kaksiluokkaisen historiallisen pikkukoulun opettajistakin toinen on edelleen sama kuin oli omana aikanakin, ja oma opettaja asuu eläköityneenä koulun yhteydessä olevassa virka-asunnossa. Tämä linnuntietä alle 4km Turun keskustasta. Naapurikaupungissa toki.

 

[cottonmouth]

Koulut | Taas kaupunkien digihanke, joka ajautui hankaluuksiin: Hinta lähes tuplaantui

Seitsemän kaupungin kehittämä oppimisen Digione-tietojärjestelmä viivästyy.

www.hs.fi

ALUN perin uuden virtaviivaisen Digione-tietojärjestelmän oli määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, ja maksaa 12 miljoonaa euroa. Valmisteluun on sittemmin lisätty pari miljoonaa euroa lisää.

Nyt arvio on, että hanke ulottuu vuodelle 2025. Lisärahoitusta tarvitaan enintään 11,8 miljoonaa euroa.

...

HELSINKI ei ole mukana Digione-hankkeessa, koska vielä viime lokakuuhun asti pääkaupunki pyrki kehittämään omaa koulujen ja päiväkotien tietojärjestelmää..

Tuolloin Helsinki tiedotti, että uuden ASTI-järjestelmän kehitystyö päättyi.

Jo 32 miljoonaa syönyt tietojärjestelmä jäi keskentekoiseksi, koska kaupunki olisi joutunut kokonaisuuden vuoksi tekemään paljon sellaistakin kehitystyötä, joka ei suoranaisesti liittynyt kasvatuksen toimialaan.

Digione-hankkeelle Helsingin kokemukset ovat varoittava esimerkki.

”Helsingin kokemuksista voidaan päätellä, miten haastava kokonaisuus meillä on kehitettävänä”, Lehto sanoo.

Juuri tuohon Helsingin maksamaan hintaan ja kokemuksiin perustuen en mitenkään jaksa uskoa, että Digionen hintalappu jää todennäköisesti lähellekään nykyistä oletusta.

Onneksi sentään on nykyään tuva-luokat, joilla voi jatkaa peruskoulun jälkeen siihen asti, että toisen asteen opinnoissa voi pärjätä. Katsoin viime vuoden yseistäni, mihin ovat päätyneet. Joku oli tuvallekin mennyt. Hämmästyksekseni huomasin, että Vantaalla tuvan aloittaneista varmaan 90%:lla oli vierasperäinen nimi.

Tuvan ideo on hienoa ja kannatettava, mutta käytäntö on valitettavasti aika surullista. Ne toimivat usein säilytyspaikkoina täysi-ikäisyyttä odotellessa tai sitten vuoden aikana pumpataan se keskiarvo juuri ja juuri jatko-opintoihin riittäväksi, mutta todellisia valmiuksia esim. lukioon tai ammatillisin koulutuksen vaativammille aloille ei saada. Valitettavasti.

 

[kyykäärme]

Koulut | Taas kaupunkien digihanke, joka ajautui hankaluuksiin: Hinta lähes tuplaantui

Seitsemän kaupungin kehittämä oppimisen Digione-tietojärjestelmä viivästyy.

www.hs.fi

Juuri tuohon Helsingin maksamaan hintaan ja kokemuksiin perustuen en mitenkään jaksa uskoa, että Digionen hintalappu jää todennäköisesti lähellekään nykyistä oletusta.


Tuvan ideo on hienoa ja kannatettava, mutta käytäntö on valitettavasti aika surullista. Ne toimivat usein säilytyspaikkoina täysi-ikäisyyttä odotellessa tai sitten vuoden aikana pumpataan se keskiarvo juuri ja juuri jatko-opintoihin riittäväksi, mutta todellisia valmiuksia esim. lukioon tai ammatillisin koulutuksen vaativammille aloille ei saada. Valitettavasti.

Tuosta Digionesta on Vantaalla ollut paljonkin juttua. Meille esiteltiin sitä hiukan syksyllä vesossa. Sen jälkeen opettajat kauhistuivat pelosta, että taas työmäärää lisäävät. Siinä on esimerkiksi sellainen ominaisuus, millä tehdään arviointi "näkyväksi", ts. työnantaja voi vaatia kirjaamaan sinne oppilaiden ja huoltajien nähtäväksi ennen jokaista kokonaisuutta kaikki arvioitavat työt, ja ne on mahdollista linkittää opsissa siihen kohtaan, mihin minkäkin tulisi vaikuttaa. Vantaa tosin vakuutti, että tulee niin hyvä työkalu, että opettajien työ helpottuu. Ja mielestäni Voay oli samaa mieltä, myös meillä on koulun digitiimi tuota päässyt kokeilemaan ja vaikuttivat tyytyväisiltä. Saas nähdä.

Minulla ei tuosta tuvan toimivuudesta ole oikein ensi käden tietoa, en tunne ketään tuvaopettajaa. Veljen pojan kaveri aloitti tuvalla syksyllä ja on nyt sieltä kesken vuoden siirtymässä amikseen. Minusta tuo olisi hyvä ja joustava systeemi, jos se toimisi, kuten on tarkoitettu.

 

[opelix]

Tuosta Digionesta on Vantaalla ollut paljonkin juttua. Meille esiteltiin sitä hiukan syksyllä vesossa. Sen jälkeen opettajat kauhistuivat pelosta, että taas työmäärää lisäävät. Siinä on esimerkiksi sellainen ominaisuus, millä tehdään arviointi "näkyväksi", ts. työnantaja voi vaatia kirjaamaan sinne oppilaiden ja huoltajien nähtäväksi ennen jokaista kokonaisuutta kaikki arvioitavat työt, ja ne on mahdollista linkittää opsissa siihen kohtaan, mihin minkäkin tulisi vaikuttaa. Vantaa tosin vakuutti, että tulee niin hyvä työkalu, että opettajien työ helpottuu. Ja mielestäni Voay oli samaa mieltä, myös meillä on koulun digitiimi tuota päässyt kokeilemaan ja vaikuttivat tyytyväisiltä. Saas nähdä.

Minulla ei tuosta tuvan toimivuudesta ole oikein ensi käden tietoa, en tunne ketään tuvaopettajaa. Veljen pojan kaveri aloitti tuvalla syksyllä ja on nyt sieltä kesken vuoden siirtymässä amikseen. Minusta tuo olisi hyvä ja joustava systeemi, jos se toimisi, kuten on tarkoitettu.

Jyväskylässä Digione myös tulossa. Monen kollegan kanssa olemme ajatelleet että tulkoot. Ylimääräistä emme tee. Ennemmin saa anteeksi kuin luvan. Kaikelle dokumentoinnille jyrkkä ei ja näin tulee käymään.

Avaimet voi rehtori kysyä takaisin jos hyvä opetustyö ei riitä. Me on päätetty että nyt loppui nöyristely.

 

[Vuokralainen]

Mitä, jos ihan oikeasti palattaisiin siihen, että jäädään luokalle, jos homma ei suju?

Varsinkin tuo hetki, kun alkuopetuksesta tokalta luokalta jatketaan kolmannelle jo oppimaan muutakin kuin koulunkäyntiä, niin jos ei oppilas osaa lukea tai kirjoittaa, niin ei sillä pitäisi olla mitään asiaa kolmannelle luokalle?

Mä en ymmärrä sitä miksi luokalle jättäminen on tehty niin vaikeaksi?

 

[kyykäärme]

Jyväskylässä Digione myös tulossa. Monen kollegan kanssa olemme ajatelleet että tulkoot. Ylimääräistä emme tee. Ennemmin saa anteeksi kuin luvan. Kaikelle dokumentoinnille jyrkkä ei ja näin tulee käymään.

Avaimet voi rehtori kysyä takaisin jos hyvä opetustyö ei riitä. Me on päätetty että nyt loppui nöyristely.

Minä olen sanonut kokouksissa ääneen sen, mistä olemme opettajien kanssa taukotuvassa keskustelleet. Pari viikkoa sitten kehityskeskustelussa minulle kerrottiin, että olen liian negatiivinen, kun annan aina kritiikkiä. Vantaalla on yhteisopettajuus strategiassa, ja sitä on tungettu kuin käärmettä kiväärin piippuun. Minun aineisiini (fy-ke) tuo ei sovi millään. Meillä on luokka niin täynnä porukkaa, että työskentelemisestä ei tule mitään, vaikka on kaksi opettajaa. Minulle sanottiin suoraan, että jos ei kelpaa niin etsi uusi työpaikka. En etsi vielä, mutta kritisoimista en lopeta.

Annoin myös (taas) suoraa palautetta siitä, että meiltä vähennetään pitämättä jääneet 9. luokan tet-tunnit suoraan palkasta, mutta niihin liittyvät valvonnat jätetään hoidettaviksi "virkatehtävänä" (sana, jota Vantaa on alkanut käyttää kaikesta ilmaisesta työstä, jolle ei löydy työaikalajia).

Minä olen päättänyt myös, että nöyristely saa jäädä.

 

[mutina]

Mä en ymmärrä sitä miksi luokalle jättäminen on tehty niin vaikeaksi?

Ihan käytännössä yksi syy on täynnä olevat luokat. Lasta ei voi jättää luokalle, jos ei ole koulupaikkaa osoittaa. Olen itse ollut seuraamassa neuvottelua. jossa pohdittiin kuka n. viidestä ysiluokkalaisesta voidaan jättää luokalle, koska on yksi koulupaikka seuraavana vuonna vapaana ja tarjolla. Kuka olisi se, joka aidosti hyötyisi kertausmahdollisuudesta. Muille sitten armovitoset, jotta saadaan pois koulusta. Aika oli toki ennen nykyistä oppivelvollisuusiän nostoa, en tiedä miten se on asiaan vaikuttanut.

Yleisesti toivoisi, että koulun kehittämisessä siirryttäisiin vahvaan tutkimuspohjaiseen suunnitteluun idealismin sijasta. Ei laadukkaan opetuksen tarvitse olla tylsää, eikä teitittelyyn tarvitse palata, mutta opetus lasten kehitysasteen mukaiseksi. Osa häiriköistäkin saattaisi hyötyä siitä, ettei tarvitse itse yrittää johtaa työtään, vaan opettaja kertoisi mitä nyt tehdään ja mitä sen jälkeen tehdään.

Kaikkea ei myöskään tarvitsisi heittää koulun harteille. Tuntuu ettei ole viikkoa, jolloin ei pohdittaisi mitä koulun pitäisi tehdä lisää. Koulun pitää liikuttaa, rajoittaa ruutuaikaa, opettaa sijoittamaan, lisätä tunnetaitojen osaamista, pyörittää harrastetoimintaa, tarjota aamiainen ja mitä kaikkea vielä päälle. Itse panostaisin ensisijaisesti hyvään äidinkielen taitoon. Jos osaa sujuvasti lukea ja vielä ymmärtää lukemansa, niin aukeaa moni muukin oppiaine.

 

[varjo]

Yleisesti toivoisi, että koulun kehittämisessä siirryttäisiin vahvaan tutkimuspohjaiseen suunnitteluun idealismin sijasta.

Tämä juuri, jotenkin hämmentyneenä on seurannut vuosikymmenten aikana tehtyjä muutoksia opetusmalleihin ja ihmetellyt mihin tutkittuun tietoon ne perustuvat. Nyt kun 15v on katsottu Pisa-laskua, on entistä hämmentävämpää kun ei juurikaan katsota taaksepäin ja mietitty ovatko kaikki muutokset olleet perusteltuja. Osa muutoksista voi olla pakon sanelemia mutta tosiasiassa ei tuo koulutusbudjetti ihan samanlaisella kulmakertoimella ole kuin pisa-tulokset, eli syy ei voi olla vain raha&resurssit.

Yksi hupaisa, varmasti itseni persuksi leimaava, huomio on vaikkapa pakollinen lisääntyvä kasvisruokailu ja sen muodostama energiavaje etenkin pojille. Mitenköhän paljon noiden vaikutustenarviointia on tehty kun kokemusperäisenä asiantuntijana voin sanoa että heikosti energiapitoista tomaattikeittoa ei syödä määrällisesti tarpeeksi. Mutta eihän poikien oppimisessa ole mitään ongelmaa, joten miksipä tällaiseenkaan asiaan kiinnittäisi huomiota.

 

[mutina]

Yksi hupaisa, varmasti itseni persuksi leimaava, huomio on vaikkapa pakollinen lisääntyvä kasvisruokailu ja sen muodostama energiavaje etenkin pojille. Mitenköhän paljon noiden vaikutustenarviointia on tehty kun kokemusperäisenä asiantuntijana voin sanoa että heikosti energiapitoista tomaattikeittoa ei syödä määrällisesti tarpeeksi. Mutta eihän poikien oppimisessa ole mitään ongelmaa, joten miksipä tällaiseenkaan asiaan kiinnittäisi huomiota.

Tämä kyllä on ihan höpöhöpöä. Seurailen jonkun verran parinkin koulun ruokalistoja vegaaniteinien puolesta ja ainakin vegaaniruoan ravintosisältö ja energiatiheys vastaavat sekasyöjien ruokaa oikein hyvin. Kaiken lisäksi kouluruoka on vain yksi päivän neljästä tai viidestä ateriasta.

Voin myös palata omiin kouluvuosiini, jolloin tarjolla oli ihan maukasta ruokaa, joka usein oli myös kasvisruokaa, esim. puuro, pinaattiletut tai pinaattikeitto (henk.koht. inhokki). Sitä ei vain kutsuttu kasvisruokapäiväksi. Ihan hyvin selvittiin ja mahdollisuutta hiippailla lähiostarille ei ollut. Tämä toki täysin kokemusperäinen kertomus, ehkä toisessa koulussa oli toisin.

 

[Alejandro]

PISA-tulokset eivät ole laskeneet Aasian kovien tulosten mailla (Singapore, Japani, Kiinan metropolit jne.) ja Virossa. Onko se niin hankalaa sanoa, missä asiassa nämä maat eroavat Euroopan laskevien PISA-tulosten maista?

Mikä on oma analyysisi asiasta? Omasta mielestäni tässä on älyttömän paljon eri muuttujia, joten hankalaa on nimetä mitään yksittäistä syytä.

Ylen Kulttuuriykkösessä nostettiin perjantaina mielenkiintoinen pointti esiin. Yhdysvallat on mennyt lukutaidossa Suomen edelle. Nyt pitäisi hälytysäänien soida ja lujaa.

 

[Snakster]

PISA-tulosten kanssa samalla viikolla julkaistiin tieto, että 1,2 miljoonaa suomalaista on ylipainoisia. Samoin on tiedossa, että kaikenlainen pahoinvointi ja lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Sote-uudistuksen jälkeen oppilashuolto ja muut hyvinvointia tukevat palvelut ovat entistä kauempana opetuksen palveluista. OAJ on tehnyt myös tehokasta lobbaus-työtä sen eteen, että mihinkään muuhun ei kouluissa juurikaan panosteta kuin ihan suoraan oppimiseen liittyviin asioihin. Tästä hyvänä esimerkkinä koulutuksellisen tasa-arvon hankerahan ehtojen muutos niin, että jatkossa sillä rahalla ei voida palkata mitään hyvinvointiin liittyvä resurssia.

En usko hetkeäkään, että mikään määrä lisää opetusta parantaa näitä tuloksia niin kauan, kun kansakunnan henkinen tila osoittaa alaviistoon. En myöskään usko, että jollain kännykkäkiellolla on suurta vaikutusta, kun iso kuva on se, että suuri osa jengistä voi todella huonosti ja keskittyminen oppimiseen on vaikeaa.

Ja sitten tosiaan tämä kielikysymys. Ihan turha lisätä matikan viikkotuntimäärää, jos puolet porukasta ei ymmärrä, mistä puhutaan.

 

[sampio]

Varsinkin tuo hetki, kun alkuopetuksesta tokalta luokalta jatketaan kolmannelle jo oppimaan muutakin kuin koulunkäyntiä, niin jos ei oppilas osaa lukea tai kirjoittaa, niin ei sillä pitäisi olla mitään asiaa kolmannelle luokalle?

Oma poikani oppi lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla vasta viidennellä luokalla, mutta muutoin koulu sujui hyvin tai vähintäänkin kohtalaisesti. Sosiaalisesti olisi kyllä ollut todella kova paukku jäädä pari vuotta ikäryhmäänsä jälkeen, kun tosiaan yläkoulussa selviytyy nyttemmin ihan ok. Kirjallista ilmaisua treenataan kovasti mutta sitä nyt tehdään monen perusoppilaan kanssa yhtälailla.

Sinänsä tuen rakenteet ovat olemassa, mutta resursseja ei. Onneksi poikani osalta pääsimme nauttimaan osaavissa erityisopettajista ja vielä tuolloin kohtalaisista resursseista.

 

[kamik]

Tutkija Aino Saarisen haastattelu:

Linkki: https://youtu.be/6006hgWVymg?si=VKXqB7pEs71pdojL

Katselusuositus.

 

[MustaHaukka]

En myöskään usko, että jollain kännykkäkiellolla on suurta vaikutusta, kun iso kuva on se, että suuri osa jengistä voi todella huonosti ja keskittyminen oppimiseen on vaikeaa.

Niin mikäköhän sen oppimisen tekee vaikeaksi? Ihmisten keskittymiskyky on nykyään luokkaa 0, esim. jos odottaa bussia tai istui bussissa niin kuinka monella on kännykät kädessä? Samoin ruokakauppojen jonossa, oikeastihan tämä rupeaa näyttämään jo joltain zombie-leffalta. Ihmiset kävelevät välillä kaduillakin pelkkää kännykkää tuijottaen ja sitten ihmetellään, että miksi en pysty keskittymään töissä ja ehkä minullakin on ADHD?

Nykyinen somen ja kännykän käyttö on jo oikeasti pelottavaa, lapset näkevät pienestä pitäen kuinka vanhemmilla puhelimet käsissä --> no mallia ottamalla heilläkin se sitten aina on kädessä. Taannoin näin tapauksen, jossa pieni vauva yritti hakemalla hakea vanhemman katsekontaktia, mutta ehei, vanhempi tuijotti vain kännykkää.

Nykynuorista osa viettää päivässä jopa 6h kännykän äärellä siitä voikin jokainen laskea montako vuotta elämästään tulee ruutua katsottua.

 

[Sphinx]

"Esimerkki näyttää, miten kasiluokkalaisten koulutehtäviä on pitänyt helpottaa", uutisoi Yle.

Tämä on nyt vähän hämmentävä juttu. Jutun lukemalla selviää, että esimerkkinä "helpotetusta" tehtävästä käytetty tehtävä on itse asiassa täsmälleen sama kuin 15 vuotta aiemmin. Ainoastaan tehtävän ohjeistus on muuttunut. Tehtävänantona on noin 300 sanan mielipidekirjoitus, joka on tekstityyppinä melko vapaamuotoinen. Aiemmin oli annettu selvä ja ytimekäs 95 sanan ohjeistus + inspiraation lähteeksi 7 mahdollista aiheideaa ja oppikirjassa oli aiheesta kolme sivua. Nyt tehtävänannossa on 241 sanaa pitkä tarkka ohjeistus yksityiskohtaisine vaatimuslistoineen siitä, että tekstissä pitää olla sitä, tätä ja tuota, muista kiinnittää huomiota siihen ja tähän jne ymv + inspiraation lähteeksi annetaan 16 aiheideaa ja oppikirjassa on aiheesta 25 sivua teoriaa. Paljon vaativampi ja monimutkaisempihan tämä uusi tehtävänanto on, eikä suinkaan helpompi. On hämmentävää, jos tuo opettaja ei tätä ymmärrä. Tilanteen nurinkurisuutta havainnollistaa se, että pelkkä tehtävänanto on suunnilleen yhtä pitkä kuin tavoitteena oleva teksti.

"Sarmolan mukaan oppilaiden luottamus omiin kykyihinsä tehtävien suorittamisessa ja ymmärtämisessä on laskenut. Siksi he tarvitsevat yksityiskohtaisempia ohjeita." Vai olisiko kuitenkin niin, että pilkuntarkaksi tehty ohjeistus laittaa epäilemään, onko teksti nyt varmasti tismalleen halutunlainen? Sinänsä lasten ja nuorten kaikenlainen omatoimisuus on kyllä varmasti vähentynyt, kun monien arki on täytetty minuuttiaikataulutetuilla harrastuksilla ja puhelimella saa välittömästi yhteyden vanhempiin aina, jos tulee joku ongelmatilanne eteen. Eli on totuttu siihen, että joku on koko ajan kertomassa, mitä pitää tehdä.

Kaikesta tästä tarkasta ohjeistuksesta ja käytettävissä olevista lukemattoman runsaista esimerkeistä ja malliteksteistä huolimatta "ohjeita pitää Sarmolan mukaan kerrata tehtävänannossakin useampaan kertaan ja aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin" – no ei ihme, kun yksinkertainen tehtävä on saatu tavattoman yksityiskohtaisella ohjeistuksella muutettua tuollaiseksi, että sitä tehtävänantoa joutuu pakostikin tankkaamaan monta kertaa suurennuslasin kanssa läpi, että onko jokainen nyanssi nyt varmasti otettu juuri halutulla tavalla huomioon.

Eiköhän olisi parempi, että oppikirjassa kolmen sivun asia olisi tiivistetty kolmeen sivuun, eikä 25 sivuun, ja opettaja laittaisi oppilaat kirjoittamaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja lyhyellä ohjeistuksella. Sitten sen jälkeen voisi seuraavaksi esimerkiksi lähteä yhdessä oppilaiden kanssa miettimään, mitä hyviä elementtejä tällä ohjeistuksella syntyneistä teksteistä jo löytyy ja miten niitä tekstejä voisi edelleen parantaa.

 

[alwahla]

Nuoret | Jokin muuttui, ja nyt opiskelijat viljelevät sisältövaroituksia Kallion lukiossa

Kallion ilmaisutaidon lukiossa on vaalittu yhteisöllisyyttä ja itseilmaisuun rohkaisevaa ilmapiiriä, mutta koronaeristyksen ja Metoo-liikkeen jälkimainingeissa molempiin on tullut säröjä.

www.hs.fi

Vuosi tai pari sitten uutisoitiin medioissa yliopistoista, joissa oltiin törmätty samaan ongelmaan. Pakosti alkaa miettimään, kuinka nämä lapsukaiset olisivat pärjänneet esimerkiksi 1990-luvun koulussa (aiemmista vuosikymmenistä puhumattakaan), kun ovat noin herkkiä.

 

[Patarouva]

Nuoret | Jokin muuttui, ja nyt opiskelijat viljelevät sisältövaroituksia Kallion lukiossa

Kallion ilmaisutaidon lukiossa on vaalittu yhteisöllisyyttä ja itseilmaisuun rohkaisevaa ilmapiiriä, mutta koronaeristyksen ja Metoo-liikkeen jälkimainingeissa molempiin on tullut säröjä.

www.hs.fi

Vuosi tai pari sitten uutisoitiin medioissa yliopistoista, joissa oltiin törmätty samaan ongelmaan. Pakosti alkaa miettimään, kuinka nämä lapsukaiset olisivat pärjänneet esimerkiksi 1990-luvun koulussa (aiemmista vuosikymmenistä puhumattakaan), kun ovat noin herkkiä.

Ehkä nykyään kysytään vähän liikaa, mitä haluaisit tehdä ja annetaan joillekin lapsesta asti vääränlaista päätäntävaltaa asioihin. Elämässä on paljon paskamaisia juttuja, joita on vain siedettävä elääkseen täällä muiden kanssa ja osatakseen tarvittaessa myös perustella, mitä ei ole tarpeen sietää.

Lukeminen opettaa empatiaa ja sietämään erilaisia tunteita. Ei ole ratkaisu kaikkeen, mutta tekisi hyvää kaikille jo lapsesta asti. Siellä saa oman turvallisen tilan ja mahdollisuuden tuntea tunteita laidasta laitaan.

 

[J.C.S.]

Sisällönvaroitus. Politiikkaa.
Jos pidät ylläolevaa Hesarin artikkelia ja siinä olevia asioita oikeaan suuntaan yhteiskuntaa vievinä älä lue allaolevaa kommenttia.

”On kyse vain siitä, että asiat voi tehdä turvallisemmasta lähtökohdasta. On tärkeää määritellä, mitkä ovat taiteen rajat itselle.” (lainaus "Jokin muuttui" HS:n artikkelista)
Niin sitä pitää. Pää pensaaseen.
Kukahan asettaa nämä sisältövaroitukset, tulevatko ne "vinkkeinä" lukijoilta ja kokijoilta vai onko olemassa mahdollisesti esilukija tai -raati joka tekee päätökset.

 

[axe]

Voikohan laittaa sisältövaroituksen sisältövaroituksista?