Lisään vielä esimerkin edellisistä tulkinnoista. Minulle tuli oppilaaksi toisesta Vantaan koulusta 9. luokalle tyttö, jolla oli sekä fysiikasta että kemiasta arvosana 9. Olin jo alkuun ihmeissäni, kun hän vaikutti heikommalta kuin yksikään opetusryhmänsä oppilaista, jotka olivat minulle jo tuttuja. Oikea osaamisen taso oli minusta lähempänä kutosta kuin seiskaa. Vielä ihmeellisemmäksi meni, kun aloin kysellä, miten edellisessä koulussa oli opiskeltu. Siellä ei ollut pidetty kokeita, ei opetettu asioita, ei kirjoitettu muistiinpanoja, ei tehty tuntitehtäviä. Oppilaat olivat saaneet muutaman ison projektin, joita tekivät RYHMISSÄ. Jokaisen tunnin jälkeen oli väritetty exceliin ruutu, miten opiskelu oli sujunut.
Toisesta naapurikoulusta tuli tänä syksynä fyssan opettaja. Siellä oli määrätty, että lukukaudessa kukin opettaja saa pitää oppiaineestaan korkeintaan YHDEN ison kokeen TAI teettää jonkin isomman, numerolla arvioitavan työn. Meillä taas jatkuvasti painotetaan, että arviointi ei saa liikaa olla yhden isomman suorituksen varassa, vaan niitä pitää olla useampi lukukaudessa. Tämä arviointisotku on suoraan sanottuna ihan saatananmoinen, ja se tuli opetussuunnitelmauudistuksen myötä. Sitä ennen oli ihan selkeää, että arvioitiin oppilaan osaamista, eikä sitä silloinkaan arvioitu pelkästään kokeiden avulla, vaan kaikenlaiset muutkin näytöt huomioon ottaen.
Tähän rinnalle on syntynyt myös somessa tehtävä ”ryhmätyö”.
Omat lapset vasta aloittavat koulutietään, mutta veljen lapset ovat yläasteikäisiä. Läksyt toimivat snapchat-pohjaisena ryhmätyönä niin, että luokan muutama priimus kilpailee siitä, että kuka ehtii ensimmäisenä jakaa läksyjen oikeat vastaukset kaikille jakoon.
Nörtihtävät priimukset (kuten minäkin kouluaikana) saavat tässä varmasti kaipaamaansa sosiaalista huomiota, mutta miten käy ison massan todellisen oppimisen?
Miten tämä ongelma ratkaistaan? Tekoälyn tarkastamilla sähköisesti palautettavilla tehtävillä? Opettajien aika ei riitä ikinä siihen, että kotitehtävien jatkuvaa ja systemaattista someplagiointia tarkastettaisiin. Eikä se tule perinteisellä kiertävällä vastausvuorolla tai edes satunnaisotannalla ilmi.
Tässä tapauksessa puhutaan koulusta, jonka oppilaat ovat yhdeltä Varsinais-Suomen parhaiten toimeentulevalta alueelta ja oppilasmassa taustaltaan varsin homogeeninen.
Kouluaikaisella kännykänkäyttökiellollakaan ei tee kuin osan. Oman lapsen osalta voi pitää tiukasti kiinni siitä, että läksyt tehdään heti koulusta tullessa ja kännykkä on sen aikaa poissa käytöstä. Tai ainakin somesovellukset estetty.
EDIT: Vielä haastattelin neiti 14v lisää. On kuulemma lisäksi niinkin, että ne hyvät oppilaat jotka eivät oma-aloitteisesti jaa vastauksia someen, tulevat siellä pahiten kiusatuiksi. Vastauksia jaetaan myös tuntien aikana, joten kännykänkäyttökiellolla voidaan ehkä kuitenkin saavuttaa aika paljonkin.
Viimeksi muokattu: