Suomalainen koulu

  • 30 053
  • 261

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vähän epäilen, että eivät ihmiset olleet tyytyväisiä kouluun 90-luvulla, 2000-luvulla eivätkä 2010-luvullakaan. Koululaitoksella on se ominaisuus, että kaikki ovat sen käyneet, joten kaikki ovat alan asiantuntijoita ja tietävät, miten opetus pitäisi järjestää.

Resurssien vähyys on myös sellainen mantra, joka on kuultu varmasti jokaisena kalenterivuonna kansakoulun perustamisesta lähtien. Esim. mainitut luokkakoot ovat olleet suuria myös 1990-luvulla, eikä siellä luokassa ole sen enempää ollut apukäsiä. Jotenkin on selvitty.

Henk.koht näen yhtenä nykypäivän uhkakuvana sen, että osa lapsista/nuorista lukee todella vähän. Osassa perheistä luetaan lehtiä aamulla ja Tolstoita illalla, mutta entäs sitten ne lapset, jotka näkevät fyysisia kirjoja lähinnä koulun kirjastossa? Älypuhelin ei tarjoa samaa syvälukemisen kokemusta saati sanavarastoa.

Kännykät ja läppärit ovat omanlaisensa haaste, kun niitä saatetaan tunneilla käyttää ihan opetusmielessä, mutta sitten ne jäävät pyörimään pöydille tai oppilaiden käsiin. Kuinka paljon opettajalla on aikaa valvoa vaikka 30 oppilasta, joista joku on koko ajan kaivamassa kännykkää taskusta?

Väitän, että opettajilla on tänä päivänä vähintään yhtä hyvä pedagoginen osaaminen kuin vaikka 20 vuotta sitten, mutta se osaaminen ei välttämättä aina pääse oikeuksiinsa. Ainakaan kaikissa kouluissa.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko





Tuossa HS:n jutussa lapsiasiavaltuutettu puhuu kyllä kirjaviisauksia, mutta kannattaisi ehkä jalkautua ja nähdä millaista se arki monessa perheessä on. Esim juurikin maahanmuuttajilla.

Kaikkea ei ratkaista lisäämällä tukia maahanmuuttajille. Sieltä voisi mm napsaista minusta kotihoidontuen pois ja lapsen varhaiskasvatukseen. Sieltä saisi parempaa mallia elämään kuin kotioloista.

Jostain syystä tämä on sellainen aihe, jos ei saa puhua ja herkästi nostetaan rasismi-kortti esiin. Ongelma on kuitenkin iso ja siitä kärsii koko yhteiskunta. Onhan se outoa, että nykyään on tutkimuksen mukaan reilu joukko 3 luokan oppilaita, jotka eivät osaa lukea. Tuossa ei tulevaisuus häikäise.
 

penalalli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Leeds United
Li Anderssonhan ilmoitti tänään, että S2 resursseja on vaan edelleen lisättävä. Lisää opettajia ja koulunkäynti-
avustajia, kustannukset ei ratkaise. "Olemme epäonnistuneet maahamuuttajalasten kouluttamisessa."
Vastuuta voisi tietysti jakaa moneenkin suuntaan, halutessaan.
 

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
Li Anderssonhan ilmoitti tänään

Ja tullee ilmoittamaan parin seuraavan kuukauden aikanakin paljon muutakin tarvetta kaikenlaiselle. Ihme homma, että se joku kukalie nykyinen opetusministeri olikaan, ei ole tällä vaalikaudella tehnyt töitään kunnolla, ja jotenkin yllättäen nyt ilmenneiden ja ilmenevien puutteiden mukaisesti.
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Laitetaan vaikka tähän ketjuun tämä uutinen eli kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Setan järjestämiä työpajoja kouluissa. Nyt voi olla luvassa somemölinää, popparit tulille.

 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Laitetaan vaikka tähän ketjuun tämä uutinen eli kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Setan järjestämiä työpajoja kouluissa. Nyt voi olla luvassa somemölinää, popparit tulille.
Samaa mieltä näistä kaikenmailman Seta ja Pride -rummutuksista mutta nää tyypit kyllä vesittää oman sanomansa täysin kun samaan hengenvetoon vaaditaan raamattu kourassa lisää Jeesusta kansalle.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Laitetaan vaikka tähän ketjuun tämä uutinen eli kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Setan järjestämiä työpajoja kouluissa. Nyt voi olla luvassa somemölinää, popparit tulille.


Pekka on liekeissä! Jopa Kärnää hävettää, ja se kertoo kaiken.

Aittakumpu on viime aikoina käynyt todella kiihkeää vaalikampanjaa, vetoaa varmasti moneen Juha-kaksikon Sipilä&Pylväs äänestäjään - herrathan jättävät eduskunnan tämän vaalikauden päätteeksi.

Huvittavaa kyllä kuinka kaveri kehtaa väittää olevansa uskonnonvapauden asialla, vaikka on varsin ilmiselvää, millaista koulua hän ajaisi.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Rävväytettäänpäs tuoho eilisen koluliikuntatunnin sählynpelin säännöt (3lk) Tämä nyt menee vähän koululiikuntapainotteiseksi mutta olin tarkoittanutkin ketjun avoimeksi koulua koskevaksi keskusteluksi.

- Omasta päästä ei saa tehdä maalia
- yksin ei saa mennä läpi
- vanhanaikaisella ei saa tehdä maalia
- kohottamisesta saa jäähyn

Vähänhän minua sylettää että tuolla estetään osaavia poikia painamasta muuta luokkaa kannikkaan.
Toisaalta nuo kaksi ensimmäistä sääntöä voisi olla ihan hyvin ohjatun harjoitteen sääntöjä jossa pakotetaan syöttöpelaamista. Tässä tapauksessa ei tietenkään ole siitä kyse, vaan siitä että liian hyvät eivät saa loistaa.

Koululiikunta kun on tätä tehdäänkö tässä nyt sitten liikunnasta kaikille hauskaa vai mitä?

Oma poika ei osallistunut koska on jottain maailman lopun hinkuyskässä mutta oli sentään älynnyt sanoa opettajalle, että "minulle tulikin hiki jo näitä sääntöjä kuunnellessa".
No näin sählyvalmentajana (tuossa ikäluokassa) noita kaikkea paitsi kohottamista yritetään kitkeä pois. Toki ymmärrän pointtisi vaikka olen eri mieltä.

Eikö parhaat voisi loistaa siten, että tuottaisivat onnistumisia muillekin? Eikö syöttöketju ole ihanin asia urheilussa, kenties jopa elämässä ylipäänsä?
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
No näin sählyvalmentajana (tuossa ikäluokassa) noita kaikkea paitsi kohottamista yritetään kitkeä pois. Toki ymmärrän pointtisi vaikka olen eri mieltä.

Eikö parhaat voisi loistaa siten, että tuottaisivat onnistumisia muillekin? Eikö syöttöketju ole ihanin asia urheilussa, kenties jopa elämässä ylipäänsä?

Noinhan minä oikeastaan kirjoitin. Ite valmennan lätkää ja olen pelannut 12 vuotta säbää sekä ohjannut muksuja ~5 vuotta ja tästä syystä myös ymmärrän mitä kirjoitat mutta tuota kysymystä en ymmärrä kun jo lainatussa tekstissä vastaan koko asiaan.
Olen valmennusmetodeista vähän eri mieltä ilmeisestikin. Kieltäminen on perseestä jos kieltämisen lisäksi ei ohjata.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Li Anderssonhan ilmoitti tänään, että S2 resursseja on vaan edelleen lisättävä. Lisää opettajia ja koulunkäynti-
avustajia, kustannukset ei ratkaise. "Olemme epäonnistuneet maahamuuttajalasten kouluttamisessa."
Vastuuta voisi tietysti jakaa moneenkin suuntaan, halutessaan.

On tuo taito kääntää kaikki pelkästään yhteiskunnasta johtuvaksi kyllä ihailtavaa. Vituttaisi, jos tietäisi asioiden todellisen laidan. Eiku kyllähän mää tiedänkin.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Laitetaan vaikka tähän ketjuun tämä uutinen eli kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Setan järjestämiä työpajoja kouluissa. Nyt voi olla luvassa somemölinää, popparit tulille.

Mistä enää saadaan suvaitsemattomia ihmisiä, jos lapsille opetetaan koulussa yhdenvertaisuutta?
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Noinhan minä oikeastaan kirjoitin. Ite valmennan lätkää ja olen pelannut 12 vuotta säbää sekä ohjannut muksuja ~5 vuotta ja tästä syystä myös ymmärrän mitä kirjoitat mutta tuota kysymystä en ymmärrä kun jo lainatussa tekstissä vastaan koko asiaan.
Olen valmennusmetodeista vähän eri mieltä ilmeisestikin. Kieltäminen on perseestä jos kieltämisen lisäksi ei ohjata.
Ajattelin tätä keskustelunpätkää tänään kun töissä eskarissa triggeröidään lukutaitoa puhkeamaan erilaisilla sanaleikeillä.
Ryhmässä on noin
1/3 jotka jo osaavat lukea. Heidän taitoaan käytetään edellisellä portaalla olevien kehityksen tukemiseen. Heikoin (virallisessa aikataulussa täysin oleva) kolmannes löytää kirjaimen sieltä, toisen täältä.

Osaavin kolmannes tietysti turhautuu vähän, kun eivät saa "loistaa" täydessä kirkkaudessaan. Tavallaan se on jopa tasapäistämistä, mutta käytännössä ryhmädynamiikan ja yhteenlaskettavan oppimisen kannalta verrattomasti tehokkaampaa.

Eilen hiihdettiin. Osa loisti hiihtotaidoillaan, joku solmi kolmet monon nauhat, yksi oli selvästi muita fiksumpi suksien paketoimisessa kuljetuskuntoon. Yksi rakensi (muita odotellessaan) suksipaketista singon, käänsi siteestä mononlukitsimen tähtäimeksi ja poisti oikeaoppisesti ohi ajavista ajoneuvoista tykkitornit. Kaikki hiihtivät itsensä hikeen, paitsi yksi jolla ei ollut monoja. Tänään ei muuten hiihdetty, vaikka oli suunnitelmissa. Ladut kärsivät kelistä, niin ei tahallaan haluta tehdä hiihtoon liittyvää huonoa muistijälkeä, kun se lukutaidonkin perustus täytyy joskus luoda.

Oppiminen on laaja-alaista ja moniulotteisia kaikkien aineiden tunneilla.
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mistä enää saadaan suvaitsemattomia ihmisiä, jos lapsille opetetaan koulussa yhdenvertaisuutta?
Aika sakea päätelmä. Oletko siis sitä mieltä, että peruskoulussa ei opeteta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ilman Setaa?

Pointtini oli se, että koulun tulisi olla vapaa ideologisista ja aatteellisista yhdistyksistä ja järjestöistä, edustivat nämä mitä suuntausta hyvänsä. Jos ovi avataan yhdelle, niin se pitäisi yhdenvertaisen kohtelun perusteella avata kaikille, eikö? Vai ketä päästetään sisään ja ketä suljetaan ulos ja millä perusteella? Parempi lienee pitää kaikki ulkopuolella ja mennä kaikkialla kouluissa opetussuunnitelman mukaan, joiden sisältöihin kuuluu myös tasa-arvoasiat, yhdenvertaisuus jne.

Meidän kouluun yrittivät Gideonit päästä jakamaan Uutta testamenttia, mutta ovi pysyi kiinni. Takavuosina kävi Jehovan todistajien, Helluntaiseurakunnan ja evlut. seurakunnan tyypit pitämässä päivänavauksia keskusradion kautta, mutta eivät käy enää. Samoin tulisi toimia, jos Elokapina, Greenpeace, Oikeutta eläimille, AY-liike, poliittiset puolueet jne. yrittäisivät päästä pitämään työpajoja koululaisten pariin.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Itse en ole oikein perillä tästä nykykoulusta, kun lapsetkin ovat jo aikuisia, mutta kaiketi tämä rehtori on ainakin jäljillä, että mikä siellä mättää.

 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Itse en ole oikein perillä tästä nykykoulusta, kun lapsetkin ovat jo aikuisia, mutta kaiketi tämä rehtori on ainakin jäljillä, että mikä siellä mättää.
Kuuntelepa viime viikon Ruben Stillerin jakso. Haluaisinkin lukea palstan opettajien mielipiteitä Halttusen ajatuksista.


Älkää antako linkin otsikon hämätä, se kun kertoo ohjelman toisesta osuudesta.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Aika sakea päätelmä. Oletko siis sitä mieltä, että peruskoulussa ei opeteta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ilman Setaa?

Pointtini oli se, että koulun tulisi olla vapaa ideologisista ja aatteellisista yhdistyksistä ja järjestöistä, edustivat nämä mitä suuntausta hyvänsä. Jos ovi avataan yhdelle, niin se pitäisi yhdenvertaisen kohtelun perusteella avata kaikille, eikö? Vai ketä päästetään sisään ja ketä suljetaan ulos ja millä perusteella? Parempi lienee pitää kaikki ulkopuolella ja mennä kaikkialla kouluissa opetussuunnitelman mukaan, joiden sisältöihin kuuluu myös tasa-arvoasiat, yhdenvertaisuus jne.

Meidän kouluun yrittivät Gideonit päästä jakamaan Uutta testamenttia, mutta ovi pysyi kiinni. Takavuosina kävi Jehovan todistajien, Helluntaiseurakunnan ja evlut. seurakunnan tyypit pitämässä päivänavauksia keskusradion kautta, mutta eivät käy enää. Samoin tulisi toimia, jos Elokapina, Greenpeace, Oikeutta eläimille, AY-liike, poliittiset puolueet jne. yrittäisivät päästä pitämään työpajoja koululaisten pariin.
Erittäin hyvin sanottu. Tietyillä ideologisilla ja poliittisilla(juu kyllä Setalla on poliittinen ohjelma) tahoilla on vapaa pääsy vaikuttamaan koululaisten ajatteluun. Opettajien pitää olla se taho, joka koulussa opettaa. Edelleen sukupuolia on vain kaksi, mutta sukupuoli-identiteettejä voi olla monenlaisia. Tämä asia halutaan hämärtää ja hämmentää herkässä vaiheessa olevien koululaisten ajattelumaailmaa.

Ei ole oikein, että koululaisille valehdellaan ideologian pohjalta suoraan päin naamaa. Koulussa pitää opettaa sellaisia asioita, josta on faktapohjaista tietämystä ja näyttöä.
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Kuuntelepa viime viikon Ruben Stillerin jakso. Haluaisinkin lukea palstan opettajien mielipiteitä Halttusen ajatuksista.



Älkää antako linkin otsikon hämätä, se kun kertoo ohjelman toisesta osuudesta.

Kuulin tämän myös jo livenä radiosta. Oli pakko istua autossa kuuntelemassa loppuun asti. Ohjelma, jonka joka ainoan opettajan sekä opetussysteemeistä ja suunnitelmista päättävän pitäisi kuunnella. Mutta ei ne varmaan kuuntele, koska radion kuunteleminen pidempään kuin Rihannan biisin ajan lienee liian vaivalloista.

Sinänsä tämä ei yllätä; niin monet opettajat ovat tästä alusta saakka purnanneet, joskaan ei julkisesti, koska se ei ole ollut heille sallittua. Enkä pysty oikein millään käsittämään, että yksikään pedagogisen koulutuksen saanut on moista pystynyt koskaan komppaamaan.

Joku opettaja valitti, ettei ole varaa ostaa edes työkirjoja digimateriaalin tueksi, mutta samalla on varaa hankkia loputtomasti huipputeknologiaa. Pistää väkisinkin epäileen, miltä osin ongelman takana on myös teknologiaa kauppaavien yritysten.. tota noin, poliittinen mielipidevaikuttaminen.

Itseohjautuva digiopetus lapsille. Mikäpä tosiaan voisikaan mennä pieleen, kun se on aikuisillekin haastavaa...

Seuraukset on nyt nähtävissä.


 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Itse en ole oikein perillä tästä nykykoulusta, kun lapsetkin ovat jo aikuisia, mutta kaiketi tämä rehtori on ainakin jäljillä, että mikä siellä mättää.

Mielenkiintoinen juttu! Ainoa mitä näin maallikkona epäilen on pienten koulujen lakkauttaminen, koska voisi kuvitella nimenomaan isommissa kouluissa olevan esimerkiksi erityistä tukea enemmän tarjolla. Lisäksi kyläkouluissa joudutaan usein turvautumaan nimenomaan noihin rehtorin arvostelemiin yhdysluokkiin. Itsekin sellaista kävin - tosin minusta se oli ihan toimivasti toteutettu ratkaisu.

En siis missään nimessä väitä olevani perillä esimerkiksi alan tutkimuksista, mutta voisiko olla että jos sieltä 30 oppilaan Takakylän koulusta siirtäisi kolme opettajaa kiertämään kunnan eri kouluja, olisi se paremmin käytetty resurssi?
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mutta ei ne varmaan kuuntele, koska radion kuunteleminen pidempään kuin Rihannan biisin ajan lienee liian vaivalloista.
Kohtalaisen ylimielinen toteamus sekä opettajia että erilaisissa pedagogisissa kehitystehtävissä työskenteleviä kohtaan. Pakko kysyä, millä hauiksilla toteat näin?
---

Tuo opettajien kuuntelu on sitten vähän monitahoisempi juttu. Otan ensin kiinni oman kokemukseni kautta noihin kahdeksaan kohtaan ja avaan näkökulmaani myöhemmin lisää.

1. Lasten tuen tarve on kasvanut rajusti – digilaitteet eivät auta
Tämä on hyvin ristiriitainen kappale otsikoinnista lähtien, ja luulenkin, ettei toimittaja ole aivan täysin ymmärtänyt pointtia suuntaan tai toiseen. Videotykkien ja älytaulujen kritisointia en nyt ymmärrä edes vähää alusta, koska kai se materiaali, joko opettajan käsin tuottama tai digitaalinen, johonkin on projisoitava. Vai pitäisikö palauttaa liitutaulut? Millä tavalla lapsi jää kohtaamatta sen läppärin takaa enempää kuin kirjan takaa? Vai olisiko opettajan oma ennakkoasenne tässä vahvempana kuin aito pelko kohtaamisen vähyydestä?

Pointti lienee ollut ruutuajan kritisoinnissa, missä on osin perusteensa. Tässäkin vain eteen tulee se, ettei sitä läppäriä tartte tunkea joka oppiaineeseen mukaan. Ja toisaalta, miksi helvetissä niitä esseitä pitäisi jossain historiassa teettää kynällä ja paperilla, jos laitteet on hommattu sitä varten. Lopulta kyse on myös oppijan oikeudesta digitaitoihin, eikä vain opettajan oikeudesta vältellä niiden hyödyntämistä. Tätäkin nimittäin on aika paljon.

2. Koulujen tilasuunnittelussa ei kuunnella opettajia
Varmasti osin ihan oikeutettua kritiikkiä. Toisaalta kymmenpäisen opettajalauman jokaista toivetta ei voida aina täyttää ja opettajakuntaakin kuuluu yhtälailla elämäntapavalittajia ja ynseilijöitä siinä missä muihinkin ammattikuntiin.

Jutussa mainitut säilytystilattomat pulpetit sopivat yläkouluun ja toiselle asteelle oikein hyvin, enkä näe erityistä syytä, miksi kannellisista pulpeteista pitäisi maksaa ekstraa. Alakoulussa ongelma voi olla ihan aito. Avoimista oppimistiloista samaa mieltä jutun kanssa, jos niitä on liikaa suljettujen luokkatilojen kustannuksella.

3. Pienet koulut lakkautetaan – suunta kohti isoja kouluyksiköitä
Osin aiheellista kritiikkiä. Himppasen rehtorilla keulii siinä, että isoja yksiköitä suositaan tietoisesti opettajien työhyvinvoinnin kustannuksella. Tuskin kuntapäättäjätkään aivan psykopaatteja ovat. Mutta ymmärrän kokemuksesta nuo pointit, mitkä jutussa nousee esille. Toisella puolella on sitten talouden realiteetit ja toisaalta myös se, että isoissa yksiköissä toteutuu laajempi paletti oppiaineita - esimerkiksi kovin montaa eri kieliryhmää ei jostain 120 oppilaan yläkoulusta puristeta, vaikka motivoituneita oppijoita olisikin.

4. Ahtaat tilat eivät jousta lasten tarpeiden mukaan
Riippuu paljon oppilaitoksesta ja suunnittelusta, ei voi yleistää. Muuttotappiopaikkakunnilla mitoitukset toki tehdään tulevaisuuteen, ja olen vieraillut kouluissa, joissa käyttöönottohetkellä on useita opetusryhmiä enemmän kuin mitoitus on. Paska tilanne, mutta samalla varsin ymmärrettävää.

5. Inkluusion käsite on tulkittu väärin
Osin samaa mieltä. Inkluusiosta muodostunut kirosana, kun kunnat näkivät siinä mahdollisuuden säästöihin, mutta sen taustalla on lopulta ajatus tasavertaisuudesta. Onnistunut inkluusio vaatii resursseja, eikä sitä voida repiä opettajan selkänahasta. Tällainen ratkaisu ei ole myöskään lapsen edun mukaista. Tietyissä tilanteissa pienryhmä voi olla parempi ratkaisu kuin ison mukana räpiköinti, mutta yhtälailla perusryhmä kasvaa erilaisuuden hyväksymiseen, kun aikuisia on riittävästi tukemassa prosessia. Been there, done that erinomaisen tiimin jäsenenä. Nimenomaan tiimin, en yksin.

6. Älypuhelimet häiritsevät keskittymistä
Näinhän nuo tekee. Toisaalta kyse on myös opettajan omasta otteesta oppilaisiin. Kusipäisen maineen uhallakin totean, että opetusryhmissäni ei aikoinaan häirinnyt, koska linjani oli se, että niitä käytettiin vain tietyissä tapauksissa tiedonhakuun. Joissain kouluissa kerätään kännykät pois, mutta tässäkin ollaan sitten vähän veteenpiirrettyjen vastuulinjauksien kanssa tekemisissä.

7. Opetuksen ongelmia yritetään laastaroida hankesekamelskalla
Riippuu varmaan vähän hankkeesta. Olen ollut mukana hankkeissa opettajana, joissa on edistetty opettajien omaa ammatillista osaamista, enkä näe tätä erityisen huonona asiana. Toisaalta monen hankerahoituksen takana olevan toiminnan pitäisi olla budjetoitu kiinteästi opetuksen rahoitukseen, jolloin säästyisi helvetisti työaikaa hakemusten teosta ja nämä käytänteet itsessäänkin olisivat kiinteämmin osana opetuksen ja oppimisen arkea vrt. jokin määräaikainen puristus.

8. Yhdysluokkia suositaan säästösyistä
Varmasti näin, mutta toiminnalle on myös pedagogiset perusteensa.

9. Digimateriaaleilla yritetään korvata fyysiset oppikirjat
Konkreettiset kirjat ja käsin kirjoittaminen alkuopetuksessa ehdottomasti jotain tiettyjä digitaitoja lukuunottamatta. Laitteisiin on hyvä ottaa kiinni jo junnuna, mutta oma näkemykseni on se, että jo hienomotoriikan kannalta on painotuksen oltava ihan perinteisissä analogisessa käyttöliittymässä.

Digimateriaalit ja erilaiset sovellukset mahdollistavat kuitenkin niin paljon oppimista, mitä ei yksinkertaisesti voida toteuttaa kynällä ja kirjalla, ettei niitä missään tapauksessa tule heittää pesuveden mukana. Samoin opettajan työtä helpotta moni sovellus siinä määrin, etten ainakaan itse suostuisi toimimaan opettajana ilman sähköisiä oppimisalustoja, kalentereita ja dokumentteja.
---

Olen opettanut 13 vuotta ja ollut parina vuonna opetuksen ohella hanketyöntekijänä. Sen jälkeen olin pari vuotta opetuspuolen koulutushommissa ja nyt ekaa vuotta enemmän juuri sellaisena kirottuna yritysmaailman konsulttina, joka tekee rahaa opettajien selkänahasta. Tai sitten en. Elantoni kyllä hommaan pääasiassa kunta-asiakkailta, mutta siinä vaiheessa loppuu juusto leivän päältä, kun alan aliarvioimaan asiakaskuntaani. Päin vastoin pitää aika nöyränä, jos minut tilataan jonnekin puhumaan esimerkiksi erityisopettajille, joiden opetusura on keskimäärin pidempi kuin minun aikuisikäni.

Tästä perspektiivistä en pidä koulumaailman ongelmia katastrofaalisena, vaikka tilanne heikentyi oman uranikin aikana. Syyt heikentymiseen eivät ole niin mustavalkoisia, kuten esimerkiksi tuossa yllä linkatussa Stillerin haastattelussa ko. opettaja esitti - muutamassa kohtaa alkoi itse asiassa vituttaa suht kovaa, kun opettajan heitot olivat niin helvetin kapeita ja popularistisia. Digitaalisuutta on tuotu paikoin liian innokkaasti opettajien silmille, se on varmasti aivan totta, ja tempoileva hankerahoitettu kehitystoiminta on kuluttavaa. Mutta koulu ei ole myöskään muusta yhteiskunnasta erillään oleva saareke. Ei voi olla, eikä pidä olla. Se voi silti olla turvallinen, rauhallinen ja yhteisöllinen yksikkö, vaikka oppilailla olisi henkilökohtaiset laitteet, luokissa olisi säkkituoleja ja välillä opiskeltaisiin avoimissa tiloissa.

Itse peräänkuuluttaisin pienempiä ryhmäkokoja, arkijärkistä inkluusiota ja rehtoreiden organisaatio- ja pedagogisen johtajuuden tukemista. Opettajilta toivoisin pakollista tet-jaksoa yritysmaailmaan, jotta ainakin niille umpimielisimmille ay-jyrille aukeaisi se, että joissain duuneissa se budjettiraha pitää ensin tienata ennen kuin sitä on jakaa ympäriinsä.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Edelleen sukupuolia on vain kaksi, mutta sukupuoli-identiteettejä voi olla monenlaisia.
Ihan OT, mutta biologisessa mielessä tilanne on kaikkea muuta kuin tuo.

Biologinen sukupuoli voidaan määrittää esim. ulkoisten sukuelinten tasolla, millaisia sukusoluja henkilö tuottaa vai tuottaako ollenkaan, millaiset sukupuolirauhaset tai muu lisääntymiselimistö henkilöllä on tai vaikkapa millainen henkilön kromosomisto on sukupuolikromosomien osalta. Nämä ovat vielä ns. slaidereita, eivät on/off-kytkimiä.

Tähän päälle tulee siis se miten henkilö itse sukupuolensa kokee, mutta se ei nyt suoraan liity ihan puhtaaseen fysiologiaan.

Tämä siis ihan huomiona, jatkakaa.[/OT]
 

Byvajet

Jäsen
Olen opiskellut yliopistossa alaa, jolla opettaja löi joka harjoitustunnilla pinon monisteita käteen. Monisteissa oli aukkotehtäviä, joihin täytyi kirjoittaa käsin oikeat vastaukset. Hän totesi, että kun täytätte aukot, opitte asiat, mutta muuten ette opi.

Tein tehtäviä aamuyölläkin lopen turhautuneena ja välillä itkien, koska osaamattomuus, väsymys, suuri työmäärä ja tympeä mekaaninen jauhaminen kävivät mieleni päälle. Tunnilla opettaja kiersi katsomassa, että jokainen on täyttänyt paperinsa, minkä jälkeen oikeat vastaukset käytiin läpi niin, että jokainen joutui toistuvasti vastaamaan, mutta kukaan ei pystynyt laskemaan vuoroaan, koska opettaja tarkoituksella hyppäsi välillä opiskelijan yli tai siirtyi uuteen riviin, jotta kukaan ei pystynyt valmistautumaan omaan vuoroonsa.

Vuoden tuota tuskaa kesti. Sen jälkeen osasin asiat, ihan oikeasti osasin, vaikka yksityiskohtaista paljon poikkeuksia sisältävää tietoa oli paljon. Ja mitä enemmän osasin ulkoa, sitä paremmin muistin erilaisten valintojen taustalla olevat säännöt, mutta missään tapauksessa osaamiseni ei perustunut sääntöjen ymmärtämiseen ja muistamiseen, vaan ihan vain rehelliseen pänttäämiseen, joka tatuoi tietoa päähän.

Ulkoa opettelulla on valtava arvo. Suomessa valitettavan usein luodaan mielikuva, että asiat oppii, kun ne ymmärtää. Tosiasiassa asiat usein ymmärtää, kun ne ensin opettelee ulkoa. Prosessi kulkee kumpaankin suuntaan. Ymmärtää ei voi, ennen kuin päässä on riittävästi faktoja, joista pystyy muodostamaan itselleen vuorovaikutuksellisen verkoston, ehjän tietorakenteen.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että käsin kirjoittaminen edistää oppimista. Minulla vaikutus on erittäin suuri. Osaan sujuvasti kymmensormijärjestelmän ja pystyn kirjoittamaan näppäimistöllä erittäin nopeasti, mutta koneella tehdyt muistiinpanot eivät jää mieleeni, ehkä osittain siksi, että sormeni ovat nopeammat kuin aivoni.

Kun sen sijaan kirjoitan käsin, korjaan käsialaa, vedän nuolia, syherrän tylsyyksissäni kuvioita, papereille kaatuu kahvia tai kun niihin yleensä jää omin käsin tehtyjä jälkiä, oppimiseni nopeutuu merkittävästi. Saatan muistaa asian siksi, että se on jäänyt haalean tahran alle.

On tärkeää, että jokainen viiva ja merkki syntyy aktiivisen tekemisen ja ajattelun tuloksena. Koneella tämä vaikutus jää puuttumaan. Tämäkin teksti käsin kirjoitettuna jäisi mieleeni paljon paremmin. Käsin kirjoitettaessa tähän kuluisi paljon pidempi aika. Käsin kirjoitettaessa harkitsisin tekstiä paljon huolellisemmin. Koneella tämä syntyy suit sait sukkelaan, tuosta noin vain. Nopea puhallus ja se siitä.

Keskustelu oppimismenetelmistä on varsin turhaa, koska ratkaisevaa on se, kuinka paljon opiskelija tekee oppimisensa eteen keskittynyttä ja päämäärätietoista työtä. Työtä tehdessä täytyy ihan oikeasti pyrkiä oppimaan, eikä siihen auta kuin toisto ja asiaan paneutuminen. Niin kauan kuin rauhallisen keskittymisen tärkeyttä ja ulkoa opettelun merkitystä ei myönnetä, oppimistulokset tulevat heikkenemään. Menetelmä sinänsä on varsin merkityksetön, tärkeää on se, että asioita pyritään tallentamaan aivoihin ja käsittelemään aivoissa.
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Kohtalaisen ylimielinen toteamus sekä opettajia että erilaisissa pedagogisissa kehitystehtävissä työskenteleviä kohtaan. Pakko kysyä, millä hauiksilla toteat näin?

Sarkastinen viittaus siihen, ettei koulussa enää harjoitella asioita kuten laskutoimituksia, koska ne koetaan liian vaivalloisiksi.

Kohtalaisen ylimielinen toteamus sekä opettajia että erilaisissa pedagogisissa kehitystehtävissä työskenteleviä kohtaan. Pakko kysyä, millä hauiksilla toteat näin?
---

Tuo opettajien kuuntelu on sitten vähän monitahoisempi juttu. Otan ensin kiinni oman kokemukseni kautta noihin kahdeksaan kohtaan ja avaan näkökulmaani myöhemmin lisää.

1. Lasten tuen tarve on kasvanut rajusti – digilaitteet eivät auta
Tämä on hyvin ristiriitainen kappale otsikoinnista lähtien, ja luulenkin, ettei toimittaja ole aivan täysin ymmärtänyt pointtia suuntaan tai toiseen. Videotykkien ja älytaulujen kritisointia en nyt ymmärrä edes vähää alusta, koska kai se materiaali, joko opettajan käsin tuottama tai digitaalinen, johonkin on projisoitava. Vai pitäisikö palauttaa liitutaulut? Millä tavalla lapsi jää kohtaamatta sen läppärin takaa enempää kuin kirjan takaa? Vai olisiko opettajan oma ennakkoasenne tässä vahvempana kuin aito pelko kohtaamisen vähyydestä?

Pointti lienee ollut ruutuajan kritisoinnissa, missä on osin perusteensa. Tässäkin vain eteen tulee se, ettei sitä läppäriä tartte tunkea joka oppiaineeseen mukaan. Ja toisaalta, miksi helvetissä niitä esseitä pitäisi jossain historiassa teettää kynällä ja paperilla, jos laitteet on hommattu sitä varten. Lopulta kyse on myös oppijan oikeudesta digitaitoihin, eikä vain opettajan oikeudesta vältellä niiden hyödyntämistä. Tätäkin nimittäin on aika paljon.

Digilaitteet eivät auta, koska digilaitteet on se ongelma. Jos digiopetusta käytetään liikuntaa lukuunottamatta jokaisessa aineessa - jopa käsitöissä (ja liikunnankin osalta radiossa puhunut ihminen kertoi olleensa mukana kokouksessa, jossa pohdittiin sen mahdollisuutta), se on aivan puhdasta hulluutta.

"Pitäisikö liitutaulut palauttaa?"
- Vaikka ongelman ydin tuskin on liitutaulu vs. videotykki -asetelma, jotkut opettajat ovat tämän jo tehneetkin. Viime viikolla eräs musiikinopettaja kertoi, jättäneensä älytaulun kokonaan käyttämättä ja palanneensa liitu(tussi)tauluun.

"Miksi helvetissä niitä esseitä pitäisi jossain historiassa teettää kynällä ja paperilla?"
- En usko, että historian esseet ovat pääsyynä romahtaneen luku- tai matematiikantaidon takana. Mutta eräs digiopetusta kritisoiva toisenasteen opettaja sanoi reagoivansa oppilaan ymmärtämättömyystilanteisiin siten, että kehottaa niitä laittaan [whatever] laitteen syrjään ja harjoittelemaan asian kynällä ja paperilla.

Iltasanomien jutusta:
Yksi virheliike on hänen [erityisopettaja Kirsti] näkemyksensä mukaan se, kuinka kaunokirjoituksen opetuksesta luovuttiin. Hän uskoo kynästä ja paperista luopumisen heikentävän monien kirjoitustaitoja. Sen sijaan keskitytään näppäimistöjen ja näyttöjen tuijotteluun.
– En vähättele esimerkiksi ohjelmoinnin merkitystä, mutta kirjoittaminen aktivoi niin eri osia aivoissa, ettei niitä pitäisi asettaa vaihtoehtoisiksi.


"Lopulta kyse on myös oppijan oikeudesta digitaitoihin, eikä vain opettajan oikeudesta vältellä niiden hyödyntämistä."
- Mää kyä luulen, että nykylasten digivalmiudet on jo kouluun mentäessä siksi korkealla tasolla, että olisi hedelmällisempää opettaa niiden sijaan niitä opetettavia oppiaineita. Koska esimerkiksi edes välttävä lukutaito tahtoo olla snadisti tärkeämpää kuin taito räplätä läppäriä.

Ymmärrän toki, että tietotekniset järjestelmät ovat opettajille tärketä ja nykymaailmassa jopa välttämättömät, mutta niiden ylikäyttö itse opetuksessa ei ole oppilaalle muuta kuin haitaksi.

Itseohjutuva digiopetus siirtää opetusvastuun koteihin, mikä lisää oppimistason eriarvoisuutta.

Seuraukset joita mennävuosina digiopetukseen nojaamisesta pelättiin ovat nyt nähtävissä.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Palaan paremmalla ajalla noihin esittämiisi väitteisiin, mutta tässä välissä on pakko pyytää edelleen täsmentämään, mikä on sun kokemuksesi opetuksesta ja sen kehittämisestä @TuleeEnnenaikaisesti? Ei sillä, etteikö sulla olisi oikeus huudella katsomostakin, mutta antaisi minulle hiukan perspektiiviä tähän keskusteluun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös