Suomalainen keihäänheitto

[Japi]

Kertoisitko koko listan? Minun talouteeni ei enää tule Urheilulehteä, joten kiinnostaisi kovasti nähdä tämä listaus.

Minä voin kertoa.
1. Rautavaara
2. Järvinen
3. Siitonen
4. Nevala
5. Lillak
6. Myyrä
7. Pitkämäki
8. Räty
9. Rantanen
10. J.Kinnunen

Omasta mielestäni kaksi kaikkien aikojen parasta suomalaista keihäänheittäjää ovat kymmenen maailmanennätyksen mies Matti Järvinen ja ainoa suomalainen kaksinkertainen olympiavoittaja Jonni Myyrä.

 

[puuha-pete]

Onkos tuo Pekingin heittopaikka millainen? Onko odotettavissa pitkiä kaaria suotuisissa tuulissa vai onko kyseinen stadion joku sumppu?

 

[MustatKortit]

Onkos tuo Pekingin heittopaikka millainen? Onko odotettavissa pitkiä kaaria suotuisissa tuulissa vai onko kyseinen stadion joku sumppu?

Nämä kisathan ovat siellä Linnunpesässä, jossa pidettiin myös 2008 olympialaiset. Tuolta jos tsekkaat tulokset, niin pitkälle voi Pekingissä heittää, norski voitti kultaa yli ysikymppisellä, mitaliin vaadittiin kasikutonen (Terolle pronssia)...

Nyt taso on noussut siinä määrin, että mikäli finaalissa kasikutosen heittää, niin toisin kuin yleensä - jolloin tuon nyt voi olettaa riittävän saletisti mitaliin - ei tuo välttämättä riitä mitaliin.

Itse odottelen tasollisesti lähelle Osakan finaalia, jolloin kulta ja hopea vaativat kasikasin, kasiysin heittoja, pronssikin reilun kasikutosen. Tuostakin on vielä pitkä matka Edmontonin finaaliin, jolloin Parviaisen ysiykkönen ei riittänyt kuin hopeaan...

 

[MustatKortit]

Nihkeä juttu muuten, ettei miesten keihäs ole Pekingissä tuttuun tapaan päätösviikonlopun finaalilaji. Miesten keihäs käydään jo keskiviikkona, viikonloppuna on sitten naisten keihään finaali....

 

[puuha-pete]

Nämä kisathan ovat siellä Linnunpesässä, jossa pidettiin myös 2008 olympialaiset. Tuolta jos tsekkaat tulokset, niin pitkälle voi Pekingissä heittää, norski voitti kultaa yli ysikymppisellä, mitaliin vaadittiin kasikutonen (Terolle pronssia)...

Aivan aivan eli kisat on tuolla samassa tosiaan. Tuohan on ilmeisesti ihan ok paikka heittää pitkiäkin heittoja, joten eiköhän siellä kovatasoinen finaali käydä. Nyt on useampi heittäjä, jolla sauma nykäistä hyvällä heitolla se 89, joten eiköhän mitaliin vaadita se 87,5 metriä. Siihen nyt heti kärkeen pojat nakkaa molemmat sen 89, niin mukava katsoa kisa loppuun asti.

 

[Stevie]

Nihkeä juttu muuten, ettei miesten keihäs ole Pekingissä tuttuun tapaan päätösviikonlopun finaalilaji. Miesten keihäs käydään jo keskiviikkona, viikonloppuna on sitten naisten keihään finaali....

Harmi homma tosiaan. Eikös lähetykset tule vielä iltapäivällä...? Helevetti kun tämän menivät muuttamaan.

 

[FlyingAntero]

Tässä on ollut paljon puhetta tuosta keihäänheiton tasosta Suomessa ja ulkomailla tällä hetkellä. Lainaan tähän väliin itseäni tuosta YU 2015 -ketjusta:

Etusuora oli koonnut myös ihan mielenkiintoisen tilaston miesten keihään tasosta: Miesten keihästaso nousussa – huippuvuodet vuosituhannen vaihteessa. Tällä kaudella 13 miestä on heittänyt yli 85 metriä ja niistä kolme on ollut suomalaisia (Pitkämäki, Mannio, Ruuskanen). Lisätään tähän vielä, että kuinka monta suomalaista on heittänyt yli 85m kulloinki. Ensimmäinen luku on kaikki 85m ylittäjät maailmassa ja toinen luku suomalaiset. Suluissa heittäjän kauden paras.

Spoileri

• 2015: 13, 3, Pitkämäki (89,09), Mannio (86,82), Ruuskanen (86,61)
• 2014: 12, 2, Ruuskanen (88.01), Pitkämäki (86.63), (Lisäksi Etelätalo jäi 2cm 85m rajasta)
• 2013: 7, 2, Pitkämäki (89,03), Ruuskaen (85,70)
  
• 2012: 8, 2, Ruuskanen (87.79), Pitkämäki (86.98)
• 2011: 9, 2, Pitkämäki (85,33), Mannio (85,12)
• 2010: 10, 3, Pitkämäki (86,92), Wirkkala (86,53), Mannio (85,12)
• 2009: 7, 4, Pitkämäki (87,79), Wirkkala (87,23), Mannio (85,70), Ruuskanen (85,39),
• 2008: 10, 3, Pitkämäki (87,70), Ruuskanen (87,33), Järvenpää (86,68)
• 2007: 8, 1, Pitkämäki (91,23)
• 2006: 10, 1, Pitkämäki (91,11)
• 2005: 5, 1, Pitkämäki (91,53)
• 2004: 11, 1, Närhi (86,61)
• 2003: 9, 0
• 2002: 12, 0
• 2001: 15, 3, Parviainen (92,41), Haatainen (86,63), Laukkanen (85,40)
• 2000: 16, 2, Parviainen (90,97), Haatainen (86,10), Hakkarainen (85,65)
• 1999: 14, 5, Parviainen (93,09), Närhi (87,88), Kinnunen (85,96), Laukkanen (86,96), Hakkarainen (85,00)
• 1998: 15, 3, Parviainen (90,88), Laukkanen (86,96), Laukkanen (86,34)
• 1997: 16, 4, Närhi (88,24), Parviainen (87,48), Laukkanen (87,10), Hakkarainen (86,48)
• 1996: 14, 4, Hakkarainen (87,44), Laukkanen (87,12), Räty (86,98), Kinnunen (85,32)
• 1995: 14, 4, Hakkarainen (87,82), Räty (87,68), Parviainen (85,50), Pakarinen (85,18)
• 1994: 11, 3, Laukkanen (85,54), Hakkarainen (85,46), Räty (85,22)
• 1993: 10, 1, Räty (85,68)
• 1992: 11, 2, Räty (90,60), Laukkanen (88,22)
• 1991: "Rypyläkeihäs" -vuosi, tulokset mitätöity, mainittakoon kuitenkin Räty (96,96) ja Kinnunen (90,82).
• 1990: 8, 1, Räty (86,92)
• 1989: 3, 0
• 1988: 3, 1, Korjus (86,50)
• 1987: 4, 0
• 1986: 2, 0

Yllättävän kova on tuo 85 metrin rajakin. Yli 80 metrin suomalaisheittäjiä löytyykin sitten melko runsaasti. 2001 ja 2009 80m ylittäjiä on ollut 10kpl. Erikoiseksi tuon 2009 vuoden tekee kuitenkin se, että Suomi jäi ilman mitalia MM-kisoista, vaikka kisoissa oli neljä suomalaista. Mannio ei päässyt kisohin, vaikka heitti yli 85m. Kisoihin valittiin 82,85 parhaallaan kyseiselle kaudella heittänyt Järvenpää.

92-02 on maailmassa kyllä paukuteltu kovia tuloksia. Sen jälkeen kovista heitosta on vastanneet lähinnä Pitkämäki ja Thorkildsen muutamia väläyttelijöitä lukuunottamatta.

Tosiaan 2009 on ollut vielä paljon sitä "massaa". 80m heittäjistä kolme (Mikkola (-75), Haatainen (-78) ja Koski-Vähälä (-78)) olivat tosin jo vanhemman kaartin heittäjiä, joista Haatainen taitaa ainoana heitellä vielä enemmän tai vähemmän tosissaan. Näiden lisäksi Toivanen (-84) ja Järvenpää (-84) ovat lopettaneet. Jäljelle jää sellaisia nimiä kuin Pitkämäki (-82), Ruuskanen (-84), Wirkkala (-84), Mannio (-87) ja Kankaanpää (-87). Onhan tuonne kärkeen toki noussut sellaisia nimiä kuin Etelätalo (-88), Lehtola (-89), Laaksonen (-90) ja Sirviö (-92). He ovat ne nimet, joiden tulisi ottaa Pitkämäen ja -84 syntyneiden paikka, kun he päättävät lopettaa. Seuraava sukupolvi näyttäisi toistaiseksi löytyvän Helanderin (-97) ja Keräsen (-98) ikäluokkasta.

Mika Lehtimäkikin tarttui tuohon tilastoseikkaan YLE:n Marskin kisojen lähetyksessä. 90-luvun alkupuolella syntyneitä kovia keppimiehiä ei Suomesta järin löydy. Toni Sirviö, Sami Peltomäki ja Tuomas Laaksonen ovat ainoina puhkaisseet 80 metrin rajan. Sirviö on tehnyt sen kahdesti, Peltomäki ja Laaksonen vain kerran. Tilastojen valossa suomalaiset arvokisakävijät ovat kuitenkin pääsääntöisesti puhkaisseet 80 metriä alle parikymppisinä ensimmäisen kerran. Antti Ruuskanen on nykyheittäjistä ainoa poikkeus.

Heittäjä, 80m ylitys ikä (syntymävuosi), ennätys

Spoileri

Toni Sirviö, 23v (1992), 81,62
Sami Peltomäki 23v (1991), 80,36
Tuomas Laaksonen 23v (1990), 81,73

Sampo Lehtola 22v (1989), 83,77
Lassi Etelätalo 23v (1988), 84,98
Ari Mannio 19v (1987), 86,82
Mikko Kankaanpää 22v (1987), 83,33
Tero Järvenpää 18v (1984), 86,68
Teemu Wirkkala 19v (1984), 87,23
Antti Ruuskanen 22v (1984), 88,01
Viljo Toivanen 22v (1984), 82,02
Tero Pitkämäki 19v (1982), 91,53

Harri Haatainen 18v (1978), 86,63
Jarkko Koski-Vähälä 23v (1978), 84,12
Matti Närhi 19v (1975), 88,24
Esko Mikkola 23v (1975), 84,27
Pekka Alaräisänen 24v (1975), 83,45
Aki Parviainen 17v (1974), 93,09

 

[Rautapönikkä]

Laitetaas vähän infoa Kalevan Kisojen liikeanalyyseistä keihään osalta:

Nimi - Tulos - Lähtönopeus - Lähtökulma - Ryntökulma - Sivuttaisryntökulma

Antti Ruuskanen - 85,02 - 28,3 - 35,2 - 4,2 - 4,5
Antti Ruuskanen - 88,98 - 30,1 - 31,77 - 4,3 - 11,6
Tero Pitkämäki - 82,34 - 29,7 - 34,7 - 9,1 - 15,8
Toni Sirviö - 79,53 - 28,5 - 37,8 - 4,2 - 7,1
Toni Sirviö - 76,57 - 29,3 - 37,7 - 2,1 - 6,3

Jos tulokset pitää paikkaansa, niin Sirviöllä tärväytyi todella hyvä heitto kovaan vastatuuleen. Tämän perusteella Kuortaneelta voisi odottaa suht pitkää siivua.

 

[Anonyymi]

Laitetaas vähän infoa Kalevan Kisojen liikeanalyyseistä keihään osalta:

Nimi - Tulos - Lähtönopeus - Lähtökulma - Ryntökulma - Sivuttaisryntökulma

Antti Ruuskanen - 85,02 - 28,3 - 35,2 - 4,2 - 4,5
Antti Ruuskanen - 88,98 - 30,1 - 31,77 - 4,3 - 11,6
Tero Pitkämäki - 82,34 - 29,7 - 34,7 - 9,1 - 15,8
Toni Sirviö - 79,53 - 28,5 - 37,8 - 4,2 - 7,1
Toni Sirviö - 76,57 - 29,3 - 37,7 - 2,1 - 6,3

Jos tulokset pitää paikkaansa, niin Sirviöllä tärväytyi todella hyvä heitto kovaan vastatuuleen. Tämän perusteella Kuortaneelta voisi odottaa suht pitkää siivua.

Ihan mielenkiinnosta lisätietoa olisi kiva saada, eli mikä on keihään ihanteellinen lähtökulma, sekä mitä tarkoittaa "ryntökulma" sekä "sivuttaisryntökulma"? Pikainen googlaus ei auttanut.

 

[Rautapönikkä]

Ihan mielenkiinnosta lisätietoa olisi kiva saada, eli mikä on keihään ihanteellinen lähtökulma, sekä mitä tarkoittaa "ryntökulma" sekä "sivuttaisryntökulma"? Pikainen googlaus ei auttanut.

Ihanteellista kulmaa on jokseenkin mahdotonta sanoa, sillä siihen vaikuttaa niin moni muuttuja. Tyhjiössähän heittoliikkeen optimikulma on lukiofysiikastakin tuttu 45 astetta, mutta keihääseen vaikuttaa ilmanvastus jo huomattavasti ja pitkänä kappaleena liian pysty lentoasento hidastaa pitkittäissuuntaista nopeutta. Keihään optimilentokulmaksi on usein mainittu n. 40 astetta, mitä käytäntö ja tykkitestit tukee. Matalemmille kulmille on puolestaan helpompi tuottaa suurempia lähtönopeuksia, niin yleensä se paras heittokulma löytyy kompromissina jostain 34-37 asteen välistä.

Ryntökulmat (engl yleensä attack angle) tarkoittavat keihään asentovektorin ja nopeusvektorin välisiä erotuksia. Eli lajitermein puhutaan laahaamisesta (positiivinen ryntökulma), kyntämisestä (negatiivinen ryntökulma) ja vartta vasten vetämisestä (sivuttaisryntökulma). Laitoin nuo tuohon siksi, että keihäänsentomuuttujat on lähtönopeuden ohella merkittäviä tulokseen vaikuttavia tekijöitå.

 

[Fordél]

En ihan ymmärrä (ei mitään uutta), että miksi esimerkiksi Pitkämäki kisaa Kuortaneella, kun siihen liittyy kuitenkin riski loukkaantumisesta. Eikait tässä vaiheessa ennen kauden pääkisaa tarvitse enää välttämättä kisailla tai ainakaan se ei tuota mitään selkeää lisäarvoa?

 

[Burns Red]

En ihan ymmärrä (ei mitään uutta), että miksi esimerkiksi Pitkämäki kisaa Kuortaneella, kun siihen liittyy kuitenkin riski loukkaantumisesta. Eikait tässä vaiheessa ennen kauden pääkisaa tarvitse enää välttämättä kisailla tai ainakaan se ei tuota mitään selkeää lisäarvoa?

Kai Tero tuonne lähtee vain tietäessään, että riskiä ei ole. Jos on täydessä kunnossa niin ehkä päätökseen kisaamisesta levon tai harjoittelun sijaan vaikuttaa se, että Kuortaneella on aikamoinen legendastatus heittopaikkana. Tuolla on usein aika lailla täydelliset olosuhteet ja siellä mennään keihään ehdoilla. Onhan tuolla heitetty hirmukaaria todella usein. Joku 90m vetäisy ja vähän luuta kurkkuun Veselylle ja kumppaneille kisoja ajatellen!?

 

[Fordél]

Kai Tero tuonne lähtee vain tietäessään, että riskiä ei ole. Jos on täydessä kunnossa niin ehkä päätökseen kisaamisesta levon tai harjoittelun sijaan vaikuttaa se, että Kuortaneella on aikamoinen legendastatus heittopaikkana. Tuolla on usein aika lailla täydelliset olosuhteet ja siellä mennään keihään ehdoilla. Onhan tuolla heitetty hirmukaaria todella usein. Joku 90m vetäisy ja vähän luuta kurkkuun Veselylle ja kumppaneille kisoja ajatellen!?

Riskihän on aina olemassa. Joskus vähän isompi ja joskus pienempi, mutta etenkin kun täysillä heitetään, on riski loukkaantumiselle.

Ja mielestäni tuo loppu on vähän sellaista tyypillistä suomalaista ajattelua. Loppujen lopuksi muistetaan kuitenkin ne, jotka ovat heittäneet parhaiten silloin, kun sillä on todellista merkitystä. Veikkaan, että Pitkämäkikin ottaa mielummin MM-kullan 88 metrisellä kuin 91-metrisen heiton Kuortaneella. Kaiken tekemisen pitäisi nyt tähdätä vain ja ainoastaan MM-kisoihin. Varmasti kaikki menee hyvin, mutta itse en vain riskeeraisi yhtään mitään. Ellei sitten ole jotain erityistä tarvetta pitää kovaa heittoa yllä yms.

 

[Cobol]

Kaiken tekemisen pitäisi nyt tähdätä vain ja ainoastaan MM-kisoihin. Varmasti kaikki menee hyvin, mutta itse en vain riskeeraisi yhtään mitään. Ellei sitten ole jotain erityistä tarvetta pitää kovaa heittoa yllä yms.

Näinhän Pitkämäki nähdäkseni tekeekin. Pudotti niskoiltaan paineita ns. loukkaantumisella.

 

[Fordél]

Näinhän Pitkämäki nähdäkseni tekeekin. Pudotti niskoiltaan paineita ns. loukkaantumisella.

Nyt en ymmärrä. Kun mitään loukkaantumista ei tullut ja heitto kulki Kalevan kisoissa ihan hyvin niin miten paineita on pudotettu?

 

[Cobol]

Nyt en ymmärrä. Kun mitään loukkaantumista ei tullut ja heitto kulki Kalevan kisoissa ihan hyvin niin miten paineita on pudotettu?

"Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki loukkasi sunnuntain Kalevan kisojen finaalissa lievästi pakaransa. Hän jätti viimeisen heittonsa väliin eikä siksi voinut vastata Antti Ruuskasen 88,98 metriä pitkään kaareen." (Helsingin Sanomat)

Minun ajatus kulkee kuten se kulki ennen tuota loukkaantumista. Pitkämäellä on ongelmia Ruuskasen asettaman paineen kanssa. Kun Ruuskanen vetäisi PB, Pitkämäen ei tarvinnut siihen vastata loukkaantuneena. Mutta jos loukkaantuminen olisi todellinen, Pitkämäki ei heittäisi ennen Pekingiä. Toki siellä on pientä venytystä, mutta ei mitään sellaista mikä olisi estänyt Ruuskasen lyömistä Kalevassa. Se yritys oli järkevä jättää väliin jotta ei syntyisi lisäpainetta jos ja kun Pitkämäki ei olisi onnistunut Ruuskasen lyömisessä.

Sanotaan vielä kerran: Pitkämäen pahin vihollinen Pekingissä löytyy läheltä. Ruuskanen. En edelleenkään usko että Pitkämäki kestää Ruuskasen lyömän paineen ja kun siihen yhdistyy muut kisatekijät, Pitkämäki putoaa mitaleilta.

 

[Fordél]

"Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki loukkasi sunnuntain Kalevan kisojen finaalissa lievästi pakaransa. Hän jätti viimeisen heittonsa väliin eikä siksi voinut vastata Antti Ruuskasen 88,98 metriä pitkään kaareen." (Helsingin Sanomat)

Minun ajatus kulkee kuten se kulki ennen tuota loukkaantumista. Pitkämäellä on ongelmia Ruuskasen asettaman paineen kanssa. Kun Ruuskanen vetäisi PB, Pitkämäen ei tarvinnut siihen vastata loukkaantuneena. Mutta jos loukkaantuminen olisi todellinen, Pitkämäki ei heittäisi ennen Pekingiä. Toki siellä on pientä venytystä, mutta ei mitään sellaista mikä olisi estänyt Ruuskasen lyömistä Kalevassa. Se yritys oli järkevä jättää väliin jotta ei syntyisi lisäpainetta jos ja kun Pitkämäki ei olisi onnistunut Ruuskasen lyömisessä.

Sanotaan vielä kerran: Pitkämäen pahin vihollinen Pekingissä löytyy läheltä. Ruuskanen. En edelleenkään usko että Pitkämäki kestää Ruuskasen lyömän paineen ja kun siihen yhdistyy muut kisatekijät, Pitkämäki putoaa mitaleilta.

Pitkämäen pahin vihollinen löytyy varmasti hyvin läheltä; niin Ruuskanen, mutta ennenkaikkea hän itse. Pitkämäki on ollut läpi kauden niin tasaisessa kunnossa ja heittänyt kärkiheittäjistä varmasti tasaisimmin, joten hän on mielestäni edelleen ennakkosuosikki ja Ruuskasta edellä.

Itse en ole samaa mieltä, että Pitkämäellä olisi ongelmia Ruuskaselta tulevan paineen kanssa. En näe tuolle oikeastaan mitään perusteita. Uskon täysin, että PItkämäki on tuntenut vihlasun pakarassa eikä uskaltanut tämän takia riskeerata enää mitään. Pitkämäki olisi voinut vastata Ruuskasen kaareen. Ei ollut kuitenkaan mitään järkeä ottaa sitä riskiä, ennen kuin oli tiedossa, että mikä vaivaa pakaraa. Ja vaikka PItkämäki ei olisi yltänyt Ruuskasen tulokseen, olisi silti tilanne edelleen sama kuin ennen kisaa: Pitkämäki on tasaisin ja varmin heittäjämme. Mitään lisäpaineita ei olisi todellakaan syntynyt.

 

[Tim Callahan]

Sen Pitkämäen 81m jälkeen tulee heti sellainen fiilis, että ei ollut kaikki kohdallaan ja mies menikin samantien vetämään verkkarit päälle, eikä tehnyt elettäkään ennen Ruuskasenkaan heittoa. Kävi tarkistamassa keihään, mutta missään vaiheessa ei normaaliin tapaan valmistautunut kohta tulevaan heittovuoroon.

Kuortaneella jos osuu kelit kohdalleen, niin voidaan pienellä mahdollisuudella odotella kahta 90 metrin ylitystä. Ruuskanen on kaikkien aikojen kunnossa ja Pitkämäki tekee vielä viimeisillä vuosillaan paluuta lähelle omaa huippukuntoaan.

 

[FlyingAntero]

"Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki loukkasi sunnuntain Kalevan kisojen finaalissa lievästi pakaransa. Hän jätti viimeisen heittonsa väliin eikä siksi voinut vastata Antti Ruuskasen 88,98 metriä pitkään kaareen." (Helsingin Sanomat)

Minun ajatus kulkee kuten se kulki ennen tuota loukkaantumista. Pitkämäellä on ongelmia Ruuskasen asettaman paineen kanssa. Kun Ruuskanen vetäisi PB, Pitkämäen ei tarvinnut siihen vastata loukkaantuneena. Mutta jos loukkaantuminen olisi todellinen, Pitkämäki ei heittäisi ennen Pekingiä. Toki siellä on pientä venytystä, mutta ei mitään sellaista mikä olisi estänyt Ruuskasen lyömistä Kalevassa. Se yritys oli järkevä jättää väliin jotta ei syntyisi lisäpainetta jos ja kun Pitkämäki ei olisi onnistunut Ruuskasen lyömisessä.

Sanotaan vielä kerran: Pitkämäen pahin vihollinen Pekingissä löytyy läheltä. Ruuskanen. En edelleenkään usko että Pitkämäki kestää Ruuskasen lyömän paineen ja kun siihen yhdistyy muut kisatekijät, Pitkämäki putoaa mitaleilta.

Asia voi totta kai olla myös näinkin mutta entisenä yksilölajin maajoukkuetason urheilijana väittäisin seuraavanlaista:

Urheilijalle on erityisen tärkeää, että tuntee olonsa varmaksi. Jos jokin asia nakertaa takaraivossa, niin se syö luottamusta ja näkyy heti tuloksessa. Jos ja kun Pitkämäellä on ollut Kalevan kisoissa ikävä tuntemus pakarassa, sitä alkaa väkisinkin miettimään kauhuskenaarioita. Mikä kumma siellä nyt kirraa? Onkohan tämä kuinka vakavaa? Uskaltaako heittää täysillä? Voiko kroppaan luottaa?

Pitkämäki johti kisaa tuossa vaiheessa yli 3,5 metrillä ja Ruuskanen oli yliastunut kaksi edellistä heittoa. Tuskin kukaan vakavissaan uskoi, että Ruuskanen tulee vielä ohi. Pitkämäki varmaankin ajatteli, että ei lähdetä nyt riskeeraamaan yhtään mitään. Tämä oli tässä, laitetaan pillit pussiin ja tutkitaan, mikä pakarassa kirrasi. Sitten Ruuskanen kiskaisikin Pielaveden ennätyksen ja yllätti monet. Ilman ikäviä tuntemuksia pakarassa Pitkämäki olisi varmastikin vastannut Ruuskasen heittoon. Jos Pitkämäki oli kuitenkin jo suunnannut katseensa kotimatkalle ja pakaran tutkimuksiin, niin ei siinä vaiheessa ole mahdollisuuksia enään alkaa heittämään, ainakaan pitkälle.

Kun sitten selvisi, että kyseessä on vanha vamma, joka ei tarvitse minkäänlaista hoitoa/lepoa, oli varmaankin helppo tehdä päätös lähteä heittämään Kuortaneelle. Alla oli toisaalta epäonnistunut kilpailu, kun voitto karkasi ja kilpailu täytyi jättää kesken. Kuortaneelta lähdetään varmastikin hakemaan ennen kaikkea hyvää fiilistä, jolla unohdetaan Porin "pettymys" ja ikävät tuntemukset pakarassa. Ysikymppinen tähän saumaan olisi namupala ennen MM-kisoja. Pitkämäki saisi täyden luottamuksen tekemiseensä ja MM-kisoihin voisi lähteä rennoin mielin. Kuortaneelle on myös helppo matkustaa Ilmajoelta, kun kotikulmilla heitellään. Ei tule minkäänlaisia matkarasituksia ja Kuortaneella oikeasti ON maailman paras paikka heittää pitkiä kaaria. Samasta syystä siellä muutkin heittävät.

 

[MustatKortit]

Tottakai Pitkämäki heittää Kuortaneella, koska on kunnossa ja kyseessä on kisa missä voi heittää yli 90 metriä. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin kyseessä on Teron lempikisa muutenkin.

Aika huvittavaa, että Terolla olisi hurjia paineita Ronssin suhteen. Kavereilla on ollut hienoa kisaa läpi vuosien, mutta Tero taitaa johtaa keskinäisiä aika isolla marginaalilla.

 

[Fordél]

Jep, nuo Kuortaneen mainiot olosuhteet lienee se syy, miksi keihään kärkimiehetkin ovat mukana kisassa. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja kaverit säilyvät ehjänä.

 

[Zinetula]

Takana Pitkämäen Kuortaneelle osallistumisessa on varmaan ihan normaali valmistautuminen Pekingin kisoihin, kun mitään vamma ei löytynyt tuntemuksista ja Porin varotoimenpiteestä huolimatta. Ja tässä on pointti ymmärtääkseni juuri alusta eli Tero haluaa pitkän tauon jälkeen heittää nopealla heittoalustalla mondolla, millä kisataan myös Pekingissä. Toki bonus heittää Kuortaneella se pitkä siivu kiehtoo. Ainahan mennään samalla riskirajoilla noilla tehoilla ja voi tulla vammoja, mutta empä usko, että Tero osallistuu Kuortaneelle millään tapaa riskejä ottaen. Lämmittelyheitot ennen kisaa kertonevat loppuviimein päivän tilanteen, mikä on jo sitä ennen oletettu hyväksi. Sitten ollaankin valmiita koviin tehoihin ja heittoihin.

 

[Cobol]

Ei tuota minään faktana kannata ottaa mitä kirjoitin (tyyliin mun ajatus on) Pitkämäestä ja Ruuskasesta. Näen asian vaan niin, olen sitten oikeassa tai väärässä. Fakta on taas se, että vaikka Pitkämäkeä pidetään Ruuskasta parempana, Ruuskanen on parantanut vuosi vuodelta ennätystään ja lyönyt myös Pitkämäen niin viime EM-kisoissa kuin olympialaisissa.

 

[Zinetula]

Ei tuota minään faktana kannata ottaa mitä kirjoitin (tyyliin mun ajatus on) Pitkämäestä ja Ruuskasesta. Näen asian vaan niin, olen sitten oikeassa tai väärässä. Fakta on taas se, että vaikka Pitkämäkeä pidetään Ruuskasta parempana, Ruuskanen on parantanut vuosi vuodelta ennätystään ja lyönyt myös Pitkämäen niin viime EM-kisoissa kuin olympialaisissa.

Pitkämäki on tällä kaudella kaikista maailman heittäjistä selvä ykkönen useamman parhaan heiton keskiarvolla mitattuna. Joskus laskin, että neljän parhaan heiton keskiarvo on pitkämäellä päälle 88,5:n metrin, kun muilla se on alle 88:n, seuraavana oli Kenian Yego. Pitkämäki on heittänyt kaikissa viime kisoissaan lähelle tuota. Minä kannatan kaikkia suomalaisia tasapuolisesti enkä sillä tapaa pidä suosikkina ketään. Mutta on ihan naurettavaa väittää mutulta, että Pitkämäki taktikoisi tuntemuksien mukaan eikä uskaltaisi siten kilpailla. Hän on ihan päinvastoin aina tykännyt haasteista ja ovat tottuneet kisaamaan Ruuskasen kanssa hurtilla huumorilla. Nyt vaan oltiin niin lähellä (vajaa 4 viikkoa) MM-finaaliin, että pienimmätkin tuntemukset kropassa pitää ottaa vakavasti, ettei pahempaa satu. Siksi uskonkin, ettei Tero nytkään ota riskejä osallistuessaan Kuortaneelle. Silloin hänellä ei ole mitään huonoja tuntemuksia ja kuvatkin osoittautuivat positiivisiksi.

Ja mitä tulee arvokisaheittoihin, kummasti Cobol muistit 2012 olympialaiset, missä Ruuskanen voitti Pitkämäen 54 centillä. Mihin unohtui edelliset MM-kisat vuonna 2013? Siinähän Pitkämäki voitti hopeaa ja oli pitkään kiinni toisessa maailmanmestaruudessaan tuloksella 87,07 kunnes Vesely pani kokonaista 10cm pitemmäksi. Siinä kisassa Ruuskanen heitti 81,44 ollen viides. Minulle kelpaa ihan samalla tapaa Ruuskasen maailmanmestaruus kuin Pitkämäenkin. Miksei Mannionkin, mikä ei kyllä todennäköiseltä näytä. Ja näyttää siltä, että Ruuskanen on selättänyt alkukauden vamman ja löytänyt kovan tuloskunnon. Siitä täytyy olla suomalaisena penkkiurheilijana enemmän kuin iloinen. Kuortane kertonee taas lisää heittäjien tilanteesta. Mutta kyllä Pitkämäki on ihan semisti edellä niin Anttia kuin kaikkia muitakin heittäjiä ihan näin tilastofaktisesti keskiarvolla mitattuna. Tietenkin nokkimisjärjestys voi olla myös edellinen kisa, mutta siinä Pitkämäki ei päässyt vastaamaan. Toisaalta Ruuskasen kauden toiseksi paras heitton on yhä 86,6 meriä.

 

[Cobol]

Ja mitä tulee arvokisaheittoihin, kummasti Cobol muistit 2012 olympialaiset, missä Ruuskanen voitti Pitkämäen 54 centillä. Mihin unohtui edelliset MM-kisat vuonna 2013?

En minä sitä mihinkään unohtanut. Kaikki kisat on tietokannassa. Mutta eihän Ruuskanen silloin Pitkämäkeä voittanut, joten en maininnut. Täällä kun monilta näyttää unohtuvan kokonaan se, että viime vuosien arvokisoissa ei pidä paikkaansa se, että Pitkämäki "taitaa johtaa keskinäisiä aika isolla marginaalilla" erästä kirjoittajaa lainatakseni. Muutenkin otatte itseenne vaikka kukaan teistä ei ole Pitkämäki. Minun arvio on, että nouseva Ruuskanen lyö Pitkämäen ja paineet on Pitkämäellä. Kuten jo pari kertaa olen koittanut todeta, kyseessä ei ole fakta vaan nimimerkin näkemys. Olen myös heti tämän casen alussa todennut, että toivon Pitkämäen menestyvän. Se on vaan kokonaan toinen asia kuin miltä asiassa parilla kertoimenlaskentamallilla vaikuttaa.