Summasen kirja

[Gags]

Sillä aikaa kun onomoro virittelee vastaustaan, minä kysyn sinulta Maple Leaf, miksi Summanen piti sinun mielestäsi potkia (sisältää olettamuksen että olet sitä mieltä) ja miksi vastaus siihen pitäisi löytyä Summasen kirjasta, sillä ei kai hänellä niin kahtiajakautunut persoonallisuus ole, edes sinun mielestäsi, että olisi itse itsensä potkinut?

 

[Lucky]

toisaalta Summasen potkuista oltiin päätetty jo ennen World Cupia.

Tällaisia huhuja oli Urheilulehdessä harjoitusotteluiden jälkeen, eikä Kummola torjunut niitä, kun Summanen kysyi. Joten Summanen tiesi Ruotsi-ottelussa pelaavansa myös omasta pallistaan, mikä ehkä osaltaan selitti hänen jyrkkyytensä.

WC-menestyksen myötä Kummola vakuutti, että Summanen jatkaa. Neuvotteluissa kuitenkin Summanen esitti vaatimuksia, joihin ei suostuttu. Tai näin ainakin on kerrottu.

 

[Lucky]

Jatkoa edelliseen: kyllä organisaatiossa täytyy olla vikaa ja paljon, jos tuollaisia vuotoja sattuu ratkaisevalla hetkellä.

Samahan oli Naganossa, paitsi että silloin Aran erottamisesta tiesivät kaikki paitsi Ara itse.

 

[Joukkuepelaaja]

Summasen erottaminen.

2.9.2004 kertoi Kummola Summaselle " Urheilulehti on tehnyt jutun siitä, että sinulle suunnitellaan potkuja heti maailmancupin jälkeen".

Kuka oli kirjoittaja Urheilulehdessä Sihvonenko vai kuka?
Mistähän tälläinen "tarina" oli lähtöisin?
Missähän hengessä tämä kirjoitus oli? En ole lukenut.
Mitä/ketä tälläinen kirjoitus palveli?

Mitkä sitten olivat ne tekijät mitkä johtivat erottamiseen?

Lähtötilanne oli, että Summasella oli voimassa oleva sopimus.
Niin kuka halusi, että tälle sopimukselle tehdään jotain?
Kummola vai Summanen?
Mitä ne muutokset olivat?
Menikö Summasella menestyksen johdosta muutokset " överiksi"?

 

[onomoro]

Ymmärrän, että joskus eri mieltä oleminen ja perusteluiden perääminen koetaan jankkaukseksi tai provoiluksi. ;)

On silti surullista, jos tätä katsantoa toteutettaessa hylätään johdonmukaisuus. Tässäkin ketjussa on mölisty Niinimaan aiheuttaneen Summasen potkut maajoukkueen peräsimestä, vaikka toisaalta Summasen potkuista oltiin päätetty jo ennen World Cupia. Ei kai tämän epäjohdonmukaisen ajattelun ihmetteleminen ole jankkaamista? Ja miten se on "asioiden vääntelemistä", jos kyseessä on tosiasia?

Siffahan, jonka kommenttiin viittasit, mainitsikin, että yksimielisyys oli olemassa siitä, ettei Niinimaa aiheuttanut potkuja. Eikä hän aiemmassa viestissään mitään potkuista puhunutkaan. Keskityt kommentissasi mielestäni epäolennaiseen, toisin sanoen puhut asian vierestä. Tässä tapauksessa se voidaan helposti tulkita "tarkoitushakuiseksi" jankkaukseksi.

Nostetaanpa palikat lattialta ja yritetään vielä kerran, rakentavasti: osaako kukaan kertoa, miksi Summanen sai potkut - se kun ei käy ilmi edes hänen omasta kirjastaan? Yleisen tason toteamus "liitossa on paska meininki" ei oikein riitä vastaukseksi, koska se ei kerro, mitä konkreettista Summanen halusi liitossa muuttaa (tätäkään hän ei kerro kirjassaan, mikä on valitettavaa, koska juuri sen lukiakseni kirjan ostin). Vastaus "Summanen astui Kummolan varpaille" kuulostaa tietenkin hyvältä, mutta mitä se tarkoittaa konkreettisesti? Minkä asian päällä makaaville Kummolan varpaille astuttiin? Anna, hyvä onomoro, keskusteluun tosiasioita, niin ei tarvitse meidän tyhmempien jankata! ;)

Tässä on kyseessä visaisempi filosofinen ongelma, jota ei voi kovin lyhyesti käsitellä. Vaatimuksessa tosiasioista tulee esille taas puritaanipositivistinen maailmankuva. Ensinnäkin vaatimus tosiasioista on nykypäivänä järjenvastainen, kun kyseessä on näinkin moniulotteinen asia. Jos olisi puhe siitä, kuinka pitkä on jääkiekkokaukalo tai kuinka vanha Raimo Summanen on, voitaisiin antaa täsmällisiä tosiasioita vastaukseksi. Mutta jos kysytään, miksi Summanen sai potkut tai paremminkin, millaisia syitä Summasen potkujen takana oli, niin tosiasioiden lateleminen on mahdotonta. Kaikki asiaan liittyvät toimijat katsovat tapahtunutta ja toimivat perustavanlaatuisesti niin eri tavoin, että tosiasian puristaminen vyyhdistä on mahdotonta.

Ymmärren sen, että tietyt asiat on otettava "tosiasioina", jotta voisimme edes puhua jostakin. Esimerkiksi kommentissasi esittämääsi muutamaan kysymykseen vastaus on, "tosiasiana", ei. Tämän pidemmälle en kuitenkaan halua lähteä viemään filosofista pohdiskelua, koska puhumme vain jääkiekkoon liittyvistä asioista.

Sen sijaa haluan kysyä Sinulta, hyvä Maple Leaf, että osaatko Sinä tuoda näitä "tosiasioita" keskusteluun muuten kuin kysymysten muodossa tai niistä johdettuina toteamuksina? Tuskinpa. Summasen potkujen todellisten syiden hakeminen on sama kuin yrittäisi määrittää esimerkiksi mitä on elämä tms. Vastaus ei ole tyhjentävä koskaan, vaan pakenee määrittelyä, niin pitkään kuin Kummola & Kumppanit saavat rehellisyyden puuskan ja kertovat vilpittömästi miksi Summasen erottivat ja mitkä syyt painoivat taustalla, sen sijaan, että puhuisivat kompaniasta kaatuneita miehiä. Senkin jälkeen tosiasia siinä merkityksessä kuin aiemmin siitä puhuin on mahdottomuus.

Kuten Gags hyvin lohkaiseekin, ei kai Summasen omia potkujaan tarvitse selitellä?

Kirjaa en ole edelleenkään nähnyt, enkä ennen vuodenvaihdetta ilmeisesti pääse näkemäänkään, joten sitä en voi kommentoida.

Nyt alan ymmärtämään nettikeskustelun viihdyttävyyden. Tämä on suuri nautinto. Harmi, että huomisesta lähtien olen huonosti tietokoneen ääressä.

 

[Maple Leaf]

Ensinnäkin vaatimus tosiasioista on nykypäivänä järjenvastainen, kun kyseessä on näinkin moniulotteinen asia. Jos olisi puhe siitä, kuinka pitkä on jääkiekkokaukalo tai kuinka vanha Raimo Summanen on, voitaisiin antaa täsmällisiä tosiasioita vastaukseksi. Mutta jos kysytään, miksi Summanen sai potkut tai paremminkin, millaisia syitä Summasen potkujen takana oli, niin tosiasioiden lateleminen on mahdotonta.

Jos vaatimus tosiasioista on järjenvastainen, tulisiko tosiasioiden etsiminen (esimerkiksi keskustelun muodossa) lopettaa ja toteuttaa näin käytännössä Ludwig Wittgensteinin ajatusta "Worüber man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen"? Toisaalta tosiasioiden peräämiseen voi mielestäni suhtautua kuin rukoukseen: olennaista ei ole se, vastataanko siihen, vaan se, että siihen ryhdytään.

Tapaus Summanen-Kummola ei mielestäni kuitenkaan karkaa tosiasioiden tuolle puolen. Se, että molempien osapuolten näkökannat, motiivit ja käyttäytyminen saattavat olla ymmärrettävissä, ei vähennä joidenkin keskeisten asioiden totuusarvoa. Edelleen avoin - ja selkeän vastauksen ansaitseva - kysymys on esimerkiksi Kummolan väite Summasen päättämättömyydestä oman roolinsa suhteen: halusiko Summanen valmentaa vai toimia maajoukkueen GM:n roolissa? Kyseessä on tosiasia: joko Summanen ei tiennyt, kumpaa haluaa, tai tiesi. Tähän(kään) kysymykseen en löytänyt vastausta Summasen kirjasta, vaikka sitä tapahtumien ketjussa aika keskeisenä pidänkin (etenkin Kummolan väitteen valossa).

Summasen potkujen todellisten syiden hakeminen on sama kuin yrittäisi määrittää esimerkiksi mitä on elämä tms. Vastaus ei ole tyhjentävä koskaan, vaan pakenee määrittelyä, niin pitkään kuin Kummola & Kumppanit saavat rehellisyyden puuskan ja kertovat vilpittömästi miksi Summasen erottivat ja mitkä syyt painoivat taustalla, sen sijaan, että puhuisivat kompaniasta kaatuneita miehiä. Senkin jälkeen tosiasia siinä merkityksessä kuin aiemmin siitä puhuin on mahdottomuus.

Tästä olen edelleen eri mieltä. Se tapahtumaketju, joka johti Summasen potkuihin, on jäljitettävissä, mikäli tapauksen osapuolet niin haluavat. "Elämän tarkoituksen" määrittelemiseen (tai etsimiseen) tämä tapaus vertautuu vasta sitten, kun ryhdymme sen pohjalta erittelemään ihmisten henkilökohtaisimpia motiiveja ja päädymme tuijottamaan ihmisen sielussa avautuviin syvyyksiin (jolloin tämä tapaus vasta mielenkiintoiseksi muuttuisikin, jos kohta en tunne syvää henkilökohtaista kutsumusta Kummolan sielun tutkimiseen - Summanen on tässä mielessä huomattavasti mielenkiintoisempi ihminen).

Kuten Gags hyvin lohkaiseekin, ei kai Summasen omia potkujaan tarvitse selitellä?

Ei, mutta odotin, että hän olisi kirjassaan vastannut esimerkiksi Kummolan viime syksynä esittämiin väitteisiin. Tässäkin ketjussa on käytetty Kurrin, Jutilan ja osin Kummolankin vaikenemista World Cupin jälkeisistä tapahtumista todisteena siitä, ettei heillä ole (tosiasioita tai edes) argumentteja Summasta "vastaan". Johdonmukaisesti ajatellen on kai sitten myös niin, että Summasen vaikeneminen kirjassaan Kummolan syytöksistä merkitsee sitä, ettei hänellä ole (tosiasioita tai edes) argumentteja näitä väitteitä vastaan?

Gags kysyi omassa viestissään, olisiko minun mielestäni Summanen tullut erottaa maajoukkueen päävalmentajan tehtävistä. Vastaukseni on yksinkertainen: pelillisistä syistä ei. Summasen aikana Suomen maajoukkueen peli oli parhaimmillaan energistä ja hienoa katsottavaa. Mutta jos ja kun hän ajoi itsensä umpikujaan omalla käyttäytymisellään, ei erottamiselle todennäköisesti ollut lopulta vaihtoehtoa. (Ja koska on "järjenvastaista etsiä tosiasioita", ovat Summasen potkut aivan yhtä hyväksyttävä vaihtoehto kuin jokin muukin, eikö?)

Nyt alan ymmärtämään nettikeskustelun viihdyttävyyden. Tämä on suuri nautinto. Harmi, että huomisesta lähtien olen huonosti tietokoneen ääressä.

Harmi, juuri kun tämä alkoi käydä mielenkiintoiseksi.

 

[Gags]

Gags kysyi omassa viestissään, olisiko minun mielestäni Summanen tullut erottaa maajoukkueen päävalmentajan tehtävistä. Vastaukseni on yksinkertainen: pelillisistä syistä ei. Summasen aikana Suomen maajoukkueen peli oli parhaimmillaan energistä ja hienoa katsottavaa. Mutta jos ja kun hän ajoi itsensä umpikujaan omalla käyttäytymisellään, ei erottamiselle todennäköisesti ollut lopulta vaihtoehtoa. (Ja koska on "järjenvastaista etsiä tosiasioita", ovat Summasen potkut aivan yhtä hyväksyttävä vaihtoehto kuin jokin muukin, eikö?)

Minäkin etsin vastauksia, joita en tunnu mistään löytävän. Palaan tuohon lainaamaani kirjoituksesi viimeiseen lauseeseen ja kohtaan "jos ja kun" eli mikä oli vikana Summasen käyttäytymisessä, kun olemme tässä näemmä todenneet ettei se ainakaan koskenut case-Niinimaata?

Onko kyse tästä sitouttamisesta ja siitä ettei Summanen voinut Eurotourin Tshekin turnauksessa sietää sitä, että Jutila joukkueenjohtajan ominaisuudessa ei ollut järkännyt lentoja kotiin vaan oli lähinnä vetänyt hilloa huonessaan koko turnauksen ajan? Vai se että Summanen oli kivahtanut Kurrille hänen roolistaan joukkueessa? Vai että joku toimistotyöntekijä oli saanut haukut tekemättömistä töistä?

Minun ajatusmaailmaani ei vain mahdu se, että jollekin näytetään ovea hänen vaatiessa toisilta työtehtäviensä hoitamista.

 

[siffa]

Se tapahtumaketju, joka johti Summasen potkuihin, on jäljitettävissä, mikäli tapauksen osapuolet niin haluavat.

Koska kumpikaan osapuoli ei ole virallisesti kertonut tarkoin potkujen syitä, voimme yrittää jäljittää olemassa olevien dokumenttien pohjalta tapahtumien etenemistä.
Urheilulehdessä 36/2004 3.9.2004 lehden päätoimittaja Jukka Rönkä otsikoi kirjoittamansa kohu-uutisen: "Summasen asema vaakalaudalla. Suomen Jääkiekkoliitto harkitsee päävalmentaja Raimo Summasen erottamista käytöshäiriöiden vuoksi".
Summanen kertoo kirjassaan, että hän törmäsi Kölnin alkusarjan ottelun jälkeisenä aamuna 3.9.2004 Kölnin lentokentällä hätääntyneen oloisiin Kummolaan ja Hietaseen. Urheilulehden juttu oli kiirinyt jo tässä vaiheessa Kölniin saakka. Tapahtuma on niin tragikoominen, että kannattaa lukea Summasen kertomus asiasta. Lopputuloksena tapaamisesta oli se, että Summanen oli tullut vakuuttuneeksi siitä, että hänelle oli tehty se, miltä hän oli yrittänyt suojautua maajoukkueprojektin alusta alkaen. Summanen ei anna kirjassaan Kummolan toimista vastaavissa erottamisuhkatilanteissa hyvää kuvaa. Kirjasta löytyy Summasen käsitys Kummolan toiminnasta.

Mikäli urheilulehden ja Summasen arviot tilanteesta olivat oikeat, oli Summasen erottamista harkittu ennen 3.9.2004. Tästä ajankohdasta taaksepäin oli tapahtunut jotain, mikä oli aiheuttanut jääkiekkoliiton ja maajoukkueen johdossa keskustelun Summasen erottamisesta WC:n jälkeen. Summanen kertoo avoimesti tapahtumista, myös konflikteista, ennen ajankohtaa 3.9.2004. Kannattaa tutustua kirjaan ja lukea vaikka vähän rivien välistäkin.

WC:n jälkeisistä tapahtumista Summanen kirjoittaa vain kolme sivua loppusanoissa. Summanen tulee siihen johtopäätökseen, että hän sai potkut, koska "muutos on vaikea asia".

Summanen on avautunut kirjoittamalla kirjan. Odottaisin Jääkiekkoliiton johdolta vastausta Summasen väittämiin. Muuten ollaan pattitilanteessa. On kerrottava muutakin kuin solvauksia Summasen persoonasta tyyliin "tuollainen pirttihirmu ansaitsi erottamisen".

 

[laredo]

Korjaaja

[Ludwig Wittgensteinin ajatusta "Worüber man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen"?


Hmm... inhoittavaa olla pilkun..... mutta juuri kuunneltuani M.A Nummisversiota väittäisin sen menevän "Wowonn man nicht sprechen...."

 

[mtt]

Summanen on oikeassa

siinä että hänen olisi pitänyt saada toivomansa johtoryhmä, johon hän olisi voinut luottaa. Suomalaisessa jääkiekossa ei olla valmiita niin totaaliseen fokusointiin kuin mitä Summanen edellyttää. Sen sijaan tehdään kompromisseja jotka vesittävät uskon menestymisen mahdollisuuteen. Joutuu tavallaan lähtemään takamatkalta. Jos muutosta halutaan, niin pitää ottaa rohkeasti riski ja sitoutua sovittuun ajanjaksoon. Summanen ajattelee ihan oikein siinä. Liitto puolestaan raahauttaa mukana menneisyyden painolastia.

Mutta voiko vanha pelikaveri olla valmentajana. Tai voiko vanha kamu olla kapteeni. Tai entinen franchise-pelaaja olla valmentajana. Kaveruus ei saa olla esteenä rehelliselle, suoralle palautteelle akselilla omistaja-valmentaja-kapteenisto-pelaajat. Case Jokerit.

 

[IceBreezer]

Kirjan mielenkiintoisin anti

on ainakin mun mielestä tuo omien vahvuuksien kautta toimiminen joukkueen hyödyksi joka tilanteessa sekä ajatus koko joukkueen jatkuvasta, uupumattomasta yhteistyöstä. Juuri niin Suomi pelasi Tshekkiä vastaan Maailman Cupin avauksessa - ja se oli kyllä uskomatonta katsottavaa. Istuin kaksi erää Tshekin maalin takana ja se Leijonien yhtenäisen seinän vyörytys oli henkeäsalpaava.

 

[onomoro]

Jos vaatimus tosiasioista on järjenvastainen, tulisiko tosiasioiden etsiminen (esimerkiksi keskustelun muodossa) lopettaa ja toteuttaa näin käytännössä Ludwig Wittgensteinin ajatusta "Worüber man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen"? Toisaalta tosiasioiden peräämiseen voi mielestäni suhtautua kuin rukoukseen: olennaista ei ole se, vastataanko siihen, vaan se, että siihen ryhdytään.

Tässä asiassa olemme osittain eri mieltä, mutta osittain täysin samaa mieltä. Samaa mieltä olemme siinä, että "tosiasioiden" etsimistä, eli asioiden ajattelemista, ei missään nimessä tulisi lopettaa. Tärkeämpää kuin se, että päästään perille, on itse matkustaminen, heideggerilaisittain "polulla kulkeminen". Toisin sanoen tärkeämpää on ymmärtäminen, eli ei niinkään tosiasioiden löytäminen. Tämän vuoksihan keskustelemme, siis jotta olisimme matkalla, spekuloisimme, pyrkisimme löytämään "uusia maisemia". Tosiasia kuitenkin pakenee. Summasen potkuihin johtaneesta tapahtumaketjusta voidaan piirtää jonkinlainen kartta tälle polulla kulkemisellemme, mutta itse kartta on ainoastaan representaatio, ei itse tapahtuma. Kartta ei koskaan ole sama kuin matkan määränpää. Ja tuohon Witgensteinin lausahdukseen: kyllähän tästä asiasta voidaan puhua, kielemme on riittävä.

Tapaus Summanen-Kummola ei mielestäni kuitenkaan karkaa tosiasioiden tuolle puolen. Se, että molempien osapuolten näkökannat, motiivit ja käyttäytyminen saattavat olla ymmärrettävissä, ei vähennä joidenkin keskeisten asioiden totuusarvoa. Edelleen avoin - ja selkeän vastauksen ansaitseva - kysymys on esimerkiksi Kummolan väite Summasen päättämättömyydestä oman roolinsa suhteen: halusiko Summanen valmentaa vai toimia maajoukkueen GM:n roolissa? Kyseessä on tosiasia: joko Summanen ei tiennyt, kumpaa haluaa, tai tiesi. Tähän(kään) kysymykseen en löytänyt vastausta Summasen kirjasta, vaikka sitä tapahtumien ketjussa aika keskeisenä pidänkin (etenkin Kummolan väitteen valossa).

Summanen on niin ja niin vanha ja hänellä on sen ja sen väriset hiukset, nämä voidaan sanoa varmaksi ja ne ovat tosiasioita. Summasen ja Kummolan näkökannat ja motiivit voivat olla ymmärrettävissä, ei kuitenkaan varmasti sanottavissa, joten ne eivät voi olla tosiasioita jyrkässä mielessä.
Yritin tälle kulkemisellemme määrittää tosiasian ja "tosiasian" eron edellisessä viestissäni, mutta se ei näköjään mennyt perille, joten yritän uudestaan.

Summanen katsoo jääkiekkoa omasta näkökulmastaan. Se voi olla ihan mikä vaan, mutta oletetaan, että hän näkee sen intohimoisesti alueena, jota hän haluaa vilpittömästi kehittää. Hän näkee sen myös alueena, jolla hän haluaa saavuttaa kilpailullisessa mielessä jotain. Oletetaan, että Kummola puolestaan näkee jääkiekon alueena, jolla pönkittää itsensä ja lähipiirinsä asemaa. Molemmat näkevät jääkiekkokaukalon ja pystyvät sanomaan tosiasioina, että siinä on sinisiä ja punaisia viivoja. Mutta molemmat suhtautuvat jääkiekkoon täysin eri tavalla, se on heille mahdollisuus muokata maailmaa omista näkökulmistaan käsin. Heille molemmille syntyy erilainen suhtautumistapa ja puhetapa jääkiekosta, foucaultlaisittain erilaiset diskurssit. Nämä puhetavat puhuvat tosiasioin niille itselleen, mutta kun ne kohtaavat toisensa ne ovat ainoastaan mielipiteitä. Kun me tulemme siihen väliin ja yritämme ymmärtää näitä mielipiteitä, saamatta kuitenkaan koskaan täysin selvyyttä siitä mitä on todella tapahtunut, niin ne kutistivat meidän spekulaatiossamme "tosiasioiksi" sen pohjalta mitä tapahtumasta ymmärrämme.

Eli, nuo kysymykset ja niiden vastaukset, eivät millään muotoa tuo meille tosiasioita lähemmäksi, olemme edelleen matkalla.

Tästä olen edelleen eri mieltä. Se tapahtumaketju, joka johti Summasen potkuihin, on jäljitettävissä, mikäli tapauksen osapuolet niin haluavat. "Elämän tarkoituksen" määrittelemiseen (tai etsimiseen) tämä tapaus vertautuu vasta sitten, kun ryhdymme sen pohjalta erittelemään ihmisten henkilökohtaisimpia motiiveja ja päädymme tuijottamaan ihmisen sielussa avautuviin syvyyksiin (jolloin tämä tapaus vasta mielenkiintoiseksi muuttuisikin, jos kohta en tunne syvää henkilökohtaista kutsumusta Kummolan sielun tutkimiseen - Summanen on tässä mielessä huomattavasti mielenkiintoisempi ihminen).

Tähän vastaus löytyykin jo ylempää. Elämän tarkoituksen määrittelyä en tarkoittanut. Mikä tahansa abstrakti käsite pakenee määrittelyä samalla tavalla kuin esim. käsitteet elämä, kauneus, viestintä. Enkä ymmärrä miksi tämä tapaus vertautuu elämän tarkoituksen etsimiseen, jos tuijottaisimme S&M:n sielujen syvyyksiin.

Ei, mutta odotin, että hän olisi kirjassaan vastannut esimerkiksi Kummolan viime syksynä esittämiin väitteisiin. Tässäkin ketjussa on käytetty Kurrin, Jutilan ja osin Kummolankin vaikenemista World Cupin jälkeisistä tapahtumista todisteena siitä, ettei heillä ole (tosiasioita tai edes) argumentteja Summasta "vastaan". Johdonmukaisesti ajatellen on kai sitten myös niin, että Summasen vaikeneminen kirjassaan Kummolan syytöksistä merkitsee sitä, ettei hänellä ole (tosiasioita tai edes) argumentteja näitä väitteitä vastaan?

Tähänhän Summanen vastasi televisiolähetyksessä heti potkujen jälkeen. Eli halusi valmentaa.

Gags kysyi omassa viestissään, olisiko minun mielestäni Summanen tullut erottaa maajoukkueen päävalmentajan tehtävistä. Vastaukseni on yksinkertainen: pelillisistä syistä ei. Summasen aikana Suomen maajoukkueen peli oli parhaimmillaan energistä ja hienoa katsottavaa. Mutta jos ja kun hän ajoi itsensä umpikujaan omalla käyttäytymisellään, ei erottamiselle todennäköisesti ollut lopulta vaihtoehtoa. (Ja koska on "järjenvastaista etsiä tosiasioita", ovat Summasen potkut aivan yhtä hyväksyttävä vaihtoehto kuin jokin muukin, eikö?)

Palaamme siis matkalle. Ei ole osoitettu "tosiasiaksi", että Summanen ajoi itsensä umpikujaan omalla käyttäytymisellään. Tämä on vain Kummolan tai joidenkin muiden mielipide. Ja tuohon suluissa olevaan heittoon olenkin jo vastannut.

Kai tämä on lähtenyt jo vähän käsistä. Lähteköön.

 

[Lucky]

Olipa hieno juttu, Onomoro.

Summanen katsoo jääkiekkoa omasta näkökulmastaan. Se voi olla ihan mikä vaan, mutta oletetaan, että hän näkee sen intohimoisesti alueena, jota hän haluaa vilpittömästi kehittää. Hän näkee sen myös alueena, jolla hän haluaa saavuttaa kilpailullisessa mielessä jotain. Oletetaan, että Kummola puolestaan näkee jääkiekon alueena, jolla pönkittää itsensä ja lähipiirinsä asemaa.

Ehkä ei noin mustavalkoisesti. Eiköhän Kummolakin halua Suomen menestyvän. Mutta hän oli valmis uhraamaan sen, kun hänen egonsa oli kyseessä. Moni johtaja tekee näin, vaikkei saisi.

Mutta loppujen lopuksi ei Summanen eikä Kummola itsekään *tiedä* ainakaan kaikkia motiivejaan, ja me vielä vähemmän.

 

[cleanhit]

Palaamme siis matkalle. Ei ole osoitettu "tosiasiaksi", että Summanen ajoi itsensä umpikujaan omalla käyttäytymisellään. Tämä on vain Kummolan tai joidenkin muiden mielipide. Ja tuohon suluissa olevaan heittoon olenkin jo vastannut.

Kai tämä on lähtenyt jo vähän käsistä. Lähteköön.[/QUOTE]


"Tosiasia" on se, että koska pelaajat eivät riko "code of silencia" ainakaan ennen kuin ura on ohi niin kaikki jää summasen sanojen varaan. Kukaan ei ota joukkueeseen pelaajaa, joka saattaisi vuotaa tiukassa paikassa asioita julkisuuteen. Pukukopin asiat ovat pukukopin asioita!

 

[siffa]

"Tosiasia" on se, että koska pelaajat eivät riko "code of silencia" ainakaan ennen kuin ura on ohi niin kaikki jää summasen sanojen varaan. Kukaan ei ota joukkueeseen pelaajaa, joka saattaisi vuotaa tiukassa paikassa asioita julkisuuteen. Pukukopin asiat ovat pukukopin asioita!

Urbaanilegendoja Summasen käyttäytymisestä niin pelaajana kuin valmentajanakin liikkuu pelaajien ja muun jääkiekkoväen parissa lukuisin määrin. Sen verran mielenkiintoisesta ja värikkäästä persoonasta on Summasen tapauksessa kysymys.
Tosiasia lienee kuitenkin se, että pelaajien vaatimuksesta Summasen eroa ei pantu toimeen. Tästä on jo keskusteltu täällä JA:ssa ja viitattu mm. Kummolan lausuntoihin sekä pelaajien haastatteluihin tv-lähetyksissä. Tänä syksynä esim. Teemu Selänne kehui Summasen valmentajan taidot tv-haastattelussa ja oli sitä mieltä, että myös Summasen valmentajakyvyt olisi käytettävä hyväksi olympiakaudella Suomen maajoukkueen iskukyvyn takaamiseksi.
Summasen kirjaa nyt pari kertaa lukeneena olen tullut siihen johtopäätökseen, että Summasen potkuihin johtaneet tapahtumat ovat syntyneet Summasen/ Hietasen,Kurrin, Jutilan, Jääkiekkoliiton urheilutoiminnan johtajan ja Nuori-Suomi vastaavan sekä sihteerin välillä jo ennen ajankohtaa 3.9.2004. Kaikkien edellä mainitsemieni henkilöiden töiden hoitoon liittyviin asioihin Summanen näyttää puuttuneen.
Kummolan kanssa varsinaisia konfliktitilanteita on tuskin esiintynyt ennen 3.9.2004 ollenkaan. Kummola joutui kovaan paikkaan, kun Jääkiekkoliiton ja maajoukkueen henkilöitä oli vaatimassa eroa Summaselle, joka oli näyttänyt vertaansa vailla olleet valmentajakykynsä luotsattuaan Suomen sen kaikkien aikojen parhaimpaan jääkiekkomenestykseen. Tajusihan Kummolakin heti WC-loppuottelun jälkeen, että ei nyt Summasta ainakaan voida erottaa.
Nyt tilanne on riistäytynyt kädestä ja Kummolakin on sortunut vain populistisiin Summasen solvauksiin, kun pitäisi kertoa jääkiekkoväelle todelliset syyt Summasen potkuihin. Olkoon syyt sitten Summasen kannalta miten raskauttavat hyvänsä niin ainakin minä haluaisin ne kuulla.

 

[IceBreezer]

Entäs se peli?

Onko täällä kellään mitään mielipidettä / näkemystä Summasen kirjan itse jäkkiekkopeliä ja suomalaista jääkkiekkoa käsittelevästä sisällösta, mitä kuitenkin noin 70 % teoksesta käsittelee?

 

[Lucky]

Tosiasia lienee kuitenkin se, että pelaajien vaatimuksesta Summasen eroa ei pantu toimeen.

Tämä on ratkaiseva asia.

 

[dana77]

Tosiasia lienee kuitenkin se, että pelaajien vaatimuksesta Summasen eroa ei pantu toimeen.

Tosiasia myös on että pelaajat eivät ole vaatineet esim. Kummolan eroakaan (tai Summasen jatkamista, noinniinkuin laajemmassa mittakaavassa).

 

[Cobol]

Tosiasia myös on että pelaajat eivät ole vaatineet esim. Kummolan eroakaan (tai Summasen jatkamista, noinniinkuin laajemmassa mittakaavassa).

Onneksi kumpikaan homma ei ole pelaajien tehtävä eikä edes velvollisuus, joten on ihan turha viedä keskustelua siihen suuntaan.

 

[dana77]

Miksi lainasit minun kirjoitukseni, etkä siffan kirjoitusta, jossa keskustelua siihen suuntaan ensiksi vietiin?

 

[siffa]

Miksi lainasit minun kirjoitukseni, etkä siffan kirjoitusta, jossa keskustelua siihen suuntaan ensiksi vietiin?

Nythän on kyse Summasen kirjoittamasta kirjasta, jossa yhtenä aiheena on tietysti Summasen saamat potkut. Kirjasta sen nyt jo paikoin useampaan kertaan lukeneena olen tullut potkujen syistä ja niiden vaatijista edellä kirjoittamiini johtopäätöksiin. Minäkin vastasin kirjoitukseen, jossa annettiin ymmärtää, että WC-pelaajilla olisi mahdollisesti jäänyt syitä vaatia Summasen eroa, mutta eivät siihen vielä peliuran aikana oman etunsa vuoksi ryhtyneet.
Hieman jo kertauksena: pelaajat ja Kummola eivät vaatineet alun perin Summasen erottamista. Summasen erottamisvaatimukset Kummolalle tulivat muiden henkilöiden taholta. Summasen ja Kummolan egot eivät törmänneet ja se ei ollut potkujen todellinen syy.
Outoa ja tarkoitushakuista on vetää sinun taholtasi esille se tosiseikka, että pelaajat eivät ole vaatineet myöskään Kummolan erottamista. Se ei liity mitenkään nyt käynnissä olleeseen keskusteluun.

Summasen kirjan ensisijainen anti on siinä, että se kertoo uudella tavalla hyvin seikkaperäisesti ja hyvin jäsennellen jääkiekon valmentamisesta ja siihen liittyvästä jatkuvasta muutospaineen alla elämisestä.
Kirjan tämän puolen analysointi vaatii jo enemmän tuntemusta jääkiekosta kuin näiden kirjan kannalta kieltämättä hyvin myyvien konfliktitilanteiden revittely.

 

[IKI-TPS]

Loistava opus

Tämä Ramin kirja on "kiistatta" paras kirja,jossa käsitellään joukkueen toimintaa ja psykologista valmennusta.En ole sen pahempi Rami-fani,mutta totean ettei lainkaan tyhmä coutsi.Ei siinä onneksi liikaa revitellä WC- tapahtumilla,vaan puhutaan asioista niinkuin ne on.Sillä Hanilla on vähän liian iso rooli joukkueen takana.Se on oikein että joku kyseenalaistaa koko Kiekkoliiton johdon toiminnan,jos se vain johtaisi johonkin,muuhunkin kuin Ramin potkuihin.
Loistavan poikkeava muihin "elämänkertoihin"!
Mies uskaltaa myös tunnustaa virheensä!

 

[Joukkuepelaaja]

Jääkiekossa on hiukan ilmeisesti epäselvää esim. maajoukkueessa tämän ns. johtoryhmän "nokkimisjärjestys", koska johtajat eivät johda vaan valmentaja johtaa ja johtajat palvelevat valmentajaa.Osastopäällikkö johtaa johtajaa?
Osastopäällikkö valitsee omat johtajansa?

Se nyt on ainakin selvää, että A-maajoukkueen valmentaja ei ole Suomen Jääkiekkoliiton johtaja eikä myöskään sen urheilujohtaja.

A-maajoukkueen valmentajan esimies on SJL:n toimitusjohtaja, jolle hän on raportointi velvollinen. Eli VAIN JA AINOASTAAN A-MAAJOUKKUEEN VALMENTAJA.

Hän käytää niitä pelaajia, joita muut ovat tuottaneet A-mj peleissä.

OSALLA VALMENTAJIA ON TAIPUMUS TEHDÄ OMASTA TEHTÄVÄSTÄÄN SUUREMPI ASIA KUIN SE ON.

 

[Pressiboxi]

OSALLA VALMENTAJIA ON TAIPUMUS TEHDÄ OMASTA TEHTÄVÄSTÄÄN SUUREMPI ASIA KUIN SE ON.

En tiedä puhummeko samasta asiasta mutta tämä on minun ensimmäinen fiilikseni Summasen ja Rantasen kirjasta. Summanen on toiminut reilusti yli valtuuksiensa ja ihmettelee (kaupallisista syistä?) edelleen miksi kenkää tuli. Ylilyönti on tapahtunut nimenomaan liiton perspektiivistä, maajoukkueen pääkoutsin ei välttämättä odoteta ottavan kaikkea vastuuta kaikista asioista harteilleen.

Kirja on hyvin toimitettu mutta eipä mitään ihmeellisyyksiä tarjoa ainakaan lajia pitempään seuranneille. Ellei sellaiseksi sitten lue Summasen outoa kyvyttömyyttä myöntää pelaajamateriaalin olevan systeemiä edellä aina ja kaikissa tilanteissa. Psyykkaamisella ja parhaan joukkueen valjastamisella Sumokin voittonsa otti, ei pelisysteemillä tai taktisena oivaltajana.

 

[Cobol]

Kirja on hyvin toimitettu mutta eipä mitään ihmeellisyyksiä tarjoa ainakaan lajia pitempään seuranneille.

Sulla oli tuo kirjassa paljon esillä oleva valmennuspuolikin hanskassa :)