Suljettu SM-liiga laiton – onko Mestiksessä potentiaalista joukkuetta Liigaan?

[Sanainen arkku]

Niin..omiin mielikuviin on helpompi yhtyä. Miksi hyvin monet puhui viime kaudella tasaisemmasta sarjasta kuin koskaan?

Tasaisuus voi olla muutakin, kuin pieniä turvavälejä sarjataulukossa. Esimerkiksi se voi tarkoittaa sitä, että mestaruuksia menee muuallekin kuin kahteen osoitteeseen. Tällä palstalla on minun kirjoitushistoriani aikana juhlittu Kärppien ja Tapparan mestaruuksien lisäksi JYPin, Ässien, HPK,:n HIFK:n ja Lukon mestaruuksia. Lupauksia ihanasta tulevaisuudesta on koettu ainakin Lahdessa, Kouvolassa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Juuri nyt odotukset ovat tapissa Ilveksen leirissä.

En kovin tarkasti tunne kadehditun Ruotsin tilannetta, mutta mielikuva on sellainen, että menestymisen diversiteetti on meillä parempi.

Yhden kauden mitassa tasaisuutta voi tarkastella myös kamppailusta viivojen ympärillä. Viime kaudella käytiin poikkeuksellisen pitkälle kevääseen kovaa kilpailua niin runkosarjan voitosta, kotiedusta, suorasta playoff-paikasta, säälien kotiedusta ja sijasta 10.
Ei välttämättä ole oleellista, miten pieni piste-ero viimeisellä neljänneksellä on neljäntenä ja yhdentenätoista sarjassa olevien välillä, jos jälkimmäinen antaa yleensä riittävän vastuksen keskinäisissä kohtaamisissa. Silloin pisteistä kamppaillaan jäällä, kumpikin kehittää peliään vahvuuksiensa varassa ja sarjassa on panosta molemmilla.

Pohjalla tunnelma toki lässähti jo hyvissä ajoin. Kyllä siihen joku juttu tarvittaisiin. Se on kuitenkin usein 1/4 sarjan joukkueista, jotka pelaavat lähinnä tulevista sopimuksista (kourallinen pelaajia, joilla seuraava kausi on vielä auki), marginaalisista rooleista MM-kisajoukkueen ensimmäisissä leiritysryhmissä Kajaanissa ja Kokkolassa Puolaa vastaan pelattavissa harjoituspeleissä jne...

Tasaisuutta on myös vakaa toimintaympäristö, jossa voi edetä KooKoon esimerkkiä seuraten, kukon askelin. Ne kun eivät katkea nolosti kuin kanan lento.

 

[Rocco]

Tasaisuus voi olla muutakin, kuin pieniä turvavälejä sarjataulukossa. Esimerkiksi se voi tarkoittaa sitä, että mestaruuksia menee muuallekin kuin kahteen osoitteeseen. Tällä palstalla on minun kirjoitushistoriani aikana juhlittu Kärppien ja Tapparan mestaruuksien lisäksi JYPin, Ässien, HPK,:n HIFK:n ja Lukon mestaruuksia. Lupauksia ihanasta tulevaisuudesta on koettu ainakin Lahdessa, Kouvolassa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Juuri nyt odotukset ovat tapissa Ilveksen leirissä.

En kovin tarkasti tunne kadehditun Ruotsin tilannetta, mutta mielikuva on sellainen, että menestymisen diversiteetti on meillä parempi.

Ruotsissa on vuodesta 2000 lähtien ollut kahdeksan eri mestaria. Kolme näistä mestareista on tuona aikana pelannut myös Allsvenskanissa, ja kaksi mestaria pelaa siellä tällä kaudella.

Ruotsissakin on omat "Kärpät ja Tapparat", ketkä ovat menestyssuosikkeja vuodesta toiseen. Noiden kahdeksan eri mestarin lisäksi on kahdeksan muuta joukkuetta ollut vähintään semifinaalissa asti vuodesta 2000 lähtien.

Eli 22 vuoden aikana on 16 eri joukkuetta ollut Ruotsissa neljän parhaan joukossa.

 

[Jani82]

Ruotsissa on vuodesta 2000 lähtien ollut kahdeksan eri mestaria. Kolme näistä mestareista on tuona aikana pelannut myös Allsvenskanissa, ja kaksi mestaria pelaa siellä tällä kaudella.

Ruotsissakin on omat "Kärpät ja Tapparat", ketkä ovat menestyssuosikkeja vuodesta toiseen. Noiden kahdeksan eri mestarin lisäksi on kahdeksan muuta joukkuetta ollut vähintään semifinaalissa asti vuodesta 2000 lähtien.

Eli 22 vuoden aikana on 16 eri joukkuetta ollut Ruotsissa neljän parhaan joukossa.

Liigahan on siis tässä parempi samassa ajassa yhdeksän mestaria, kolme muuta joukkuetta finaaleissa ja kolme muuta lisäksi neljän joukossa.
Lisäksi noista mestari/finaalijoukkueista yksi on pelannut venäjällä ja nyt on lopettanut toimintansa kokonaan, finaalijoukkue meni konkkaan ja pelaa Mestiksessä.
Ainoat liigajoukkueet, jotka eivät ole tällä vuosituhannella päässeet neljän joukkoon ovat Sport ja Jukurit.

 

[Rocco]

Liigahan on siis tässä parempi samassa ajassa yhdeksän mestaria, kolme muuta joukkuetta finaaleissa ja kolme muuta lisäksi neljän joukossa.
Lisäksi noista mestari/finaalijoukkueista yksi on pelannut venäjällä ja nyt on lopettanut toimintansa kokonaan, finaalijoukkue meni konkkaan ja pelaa Mestiksessä.
Ainoat liigajoukkueet, jotka eivät ole tällä vuosituhannella päässeet neljän joukkoon ovat Sport ja Jukurit.

Aika samoissa siis mennään. Onhan se aika luonnollista, kun molemmissa maissa on harrastajamäärät about samoja, ja kohtalaisen samalla tavalla kaupunkien koot ja sijainnit ovat jakautuneet pitkin maata.

 

[juba]

Muistakaa , että Kanadassa ei ole omaa kiekkosarjaa ollenkaan. Nyt olemme nykyisen joukkuemäärän aikana ajaneet kanadan ohi paljon pienemmällä pelaajamäärällä eli liigan koko on sittenkin oikea .

 

[Nils Andersson]

Onko Mestiksessä potentiaalista joukkuetta Liigaan ?
Miksei SM-Liigan hallitus kartoita sitä niin, että kysyisi monellako joukkueella on haluja ja mahdollisuuksia ?
Kykyä maksaa SM-Liigan suunnatun osakeannin suoritus sekä esittää fasiliteetit muutenkin ?
Minusta tämä olisi ensimmäinen askel. Jos pikkukaupungeilla kuten Raumalla löytyy rahoituspohjaa runsaastikkin, niin miksei muillakin ?
Ei kannata aliarvioida yhtäkään maakuntien kaupunkia.

 

[Roger Moore]

Onko Mestiksessä potentiaalista joukkuetta Liigaan ?
Miksei SM-Liigan hallitus kartoita sitä niin, että kysyisi monellako joukkueella on haluja ja mahdollisuuksia ?
Kykyjä maksaa SM-Liigan suunnatun osakeannin summa sekä esittää fasiliteetit muutenkin ?
Minusta tämä olisi ensimmäinen askel.

Eikös se Kiekko-Espoo nyt ainakin ole potentiaalinen, toki ei nyt varmaan ihan heti tässä ja nyt mutta ilmeisesti kuitenkin tähtäin olisi palata liigaan.

 

[Nils Andersson]

Eikös se Kiekko-Espoo nyt ainakin ole potentiaalinen, toki ei nyt varmaan ihan heti tässä ja nyt mutta ilmeisesti kuitenkin tähtäin olisi palata liigaan.

Kyllä varmasti, mutta Liigalla kannattaisi kartoittaa kaikki Mestis seurojen valmiudet.
Jos Espoon lisäksi löytyy vaikkapa viisi muutakin potenttiaalista, niin aluksi 6 joukkueen Liiga Serie B kannattaisi rakentaa. Pidemmällä aikavälillä vähentää Serie A:n joukkuemäärää. Jos olet Seria A:ssa hännänhuippu ja häviät karsinnoissa Serie B:n joukkueellle, ansaitset tippumisen Serie B:hen. Sitten vaan uuteen nousuun.
Ei se voi mahdottomuus olla rakentaa näin ja saada rutkasti lisämielenkiintoa suomalaiseen jääkiekkoon, ja urheilullisesti.

 

[uljas]

On tämä vaan jotenkin surullista, kun urheilullinen kilpailu on suurelta osin maailmassa siirtynyt taloudelliseen kilpailuun.

Tätä menoa 2030-luvulla rivitaloyhtiön hiekkalaatikon neppailukisoihin ei välttämättä valita lahjaasti pikkuautoja neppailevaa verkkarihousuista 5-vee Veijoa, vaan hiekkalaatikolle pääsyn edellytyksenä on puku ja solmio.
(Tosin silloin neppailuautotkin kulkenevat jo sähköllä, paitsi Veijon, joka omin sormin pystyisi silti kilpailemaan tasaväkisesti kärjen tuntumassa).

 

[Oadie]

Suomalainen sarjajärjestelmä on rikki. Sen rikkoneet ovat jo muualla. Nyt se pitäisi korjata, mutta se lienee jo mahdotonta tai ainakin äärimmäisen hankalaa. Onko Liigassakaan enää sitä vanhan ajan vetovoimaa? Itse olen Mestis-seuran kannattaja ja ennen niin kovasti tuli haikailtua Liigan ja karsintojen perään. Nyt on oikeastaan aika sama kun tähän kilpailuttomuuteen on jo turtunut. Ei silti ei oman kaupungin joukkueella sinne edellytyksiä enää olisikaan, ehkä sekin on latistanut Liiga-kiiman. Mielenkiinnolla silti seuraan mitähän viisasta Liigassa keksivät tulevaisuuden osalta. Asiasta tuskin kuitenkaan kannattaa sen suuremmin hengitystä pidätellä.

 

[Nils Andersson]

Jospa tämä on alkusoittoa sille, että päättäjämme uskaltavat tehdä rohkeita ratkaisuja :

Liiga perustelee Mestiksen yhtäkkistä tuomista osakkuusehtoihinsa Kiekko-Espoolla – Liittyy myös povailtuun sarjauudistukseen

Kun Jokerien lisäksi myös Kiekko-Espoo aktivoitui yhteydenpitoon Liigan suuntaan liittyen tavoittelemaansa sarjanousuun, oli Liigan terävöitettävä sarjaan nousemisen edellytyksiä, sanoo Liigan toimitusjohtaja Kati Kivimäki.

www.jatkoaika.com

 

[Nynoamous]

Jospa tämä on alkusoittoa sille, että päättäjämme uskaltavat tehdä rohkeita ratkaisuja :

Liiga perustelee Mestiksen yhtäkkistä tuomista osakkuusehtoihinsa Kiekko-Espoolla – Liittyy myös povailtuun sarjauudistukseen

Kun Jokerien lisäksi myös Kiekko-Espoo aktivoitui yhteydenpitoon Liigan suuntaan liittyen tavoittelemaansa sarjanousuun, oli Liigan terävöitettävä sarjaan nousemisen edellytyksiä, sanoo Liigan toimitusjohtaja Kati Kivimäki.

www.jatkoaika.com

En ihan ymmärrä tätä koko tapahtumaketjua, jonka ympärille tämä uutinen ja kommentointi keskittyy.

Tuliko nyt siis yllätyksenä 1ügan johtohenkilöstölle, että Kiekko-Espoo tavoittelee Liiga-paikkaa? Senhän tietää kaikki ja on tienneet jo monta vuotta. Jopa naapurini Repa (nimi muutettu) alkoi siitä joku päivä muiden asioiden lomassa höpisemään, vaikkei seuraa lätkää ollenkaan. Mut Liigalle tämä tuli nyt maata mullistavana yllätyksenä, jonka seurauksena piti alkaa sääntöpykäliä säätämään? Ok.

 

[stop madness]

Hauska lukea tätä ketjua nyt. Vielä neljä vuotta sitten väki uskoi tämän järjestelmän olevan täysin laillinen.

Liigan kulisseissa kuohuu: Suurseurat havahtuneet kilpailulakien mahdolliseen rikkomiseen ja odottavat Liigalta toimia – myös pelaajat harkitsevat epäluottamuslauseen esittämistä puheenjohtaja Hiltuselle

Hämeen Sanomien tietojen mukaan Liigan hallitseva mestariseura Tappara on lähestynyt Liigaa.

www.hameensanomat.fi

 

[Dynamo]

Pahoittelut vanhaan juttuun linkittämisestä, mutta mielestäni asia on edelleen ajankohtainen. Eli Liiga-osakkeen hinta.
Mun on vaikea ymmärtää, miten Hiltunen perustelee osakkeen hintaa. Osake on nimittäin liigajoukkueen velkojille tärkeä vakuus, ja jos sen hinta on 3,6 miljoonaa, niin velkojat tietävät, että tällä summalla joukkueelle voi antaa luottoa, kun vakuutena on Liigaosake. Ongelma on tässä vaan se, että konkurssiin ajautunut Espoon Blues sai osakkeesta tämän jutun mukaan vajaat 300 000 euroa. Merkitystä ei ole sillä, että "ostajia ei ollut", vaan sillä, että Liiga itse päättää (mielivaltaisesti) osakkeen hinnan.

Käänteisesti voisi ajatella, että joukkue A putoaa Liigasta ja joukkue B nousee Liigaan, jolloin osakkeella on yksi ainoa myyjä ja ostaja, jolloin ostaja tarjoaa osakkeesta yhden euron, ja myyjä pyytää osakkeesta 10 miljoonaa. Eihän tuossakaan järkeä ole. Suljettu järjestelmä ei ole toimiva, jotta osakkeelle voitaisiin määrittää markkinahinta.

Jos nyt joukkueiden rahoitusta ja velkojien asemaa pohditaan vähänkään pidemmälle, tulisi Liigaosakkeen hinnan olla määritelty jotenkin ennalta-arvattavalla tavalla. Muutoin Liigaosakkeen hankkiminen muodostuu todella hankalaksi, kun rahoitusta osakkeen hankkimiselle on mahdotonta saada (kts. yllä oleva Bluesin esimerkki). Hankitaan 3,6 miljoonalla eurolla, mutta realisaatioarvo on 300 000 euroa?

Toinen asia on sitten se, tarvitaanko Liigassa pelaamiseen edes osaketta, vai riittäisikö lisenssi. Se voisi pitkällä aikavälillä olla toimivampi ratkaisu.

 

[Dynamo]

Lisäys vielä edelliseen. Hiltunen perustelee Liigan osakkeen hintaa muun muassa pitkäaikaisilla sopimuksilla. Näillä siis tarkoitetaan televisiointioikeuksista tulevia tuloja. Perustelut eivät vakuuta. Avaan yksinkertaisella esimerkillä miksi.

Esimerkki: Omistan nelikerroksisen talon, jonka alakerrassa on vuokralla kymmenvuotisella sopimuksella ravintola, joka maksaa alimmasta kerroksesta vuokraa 200 000 euroa vuodessa. Kiinteistön ylläpito- ja remontointikustannukset ovat seuraavalle 10 vuodelle 300 000 euroa / vuosi. Omistajana kiinteistön tuotto jää täysin sen varaan, saanko muut kolme kerrosta vuokrattua (hyvällä hinnalla) vai en. Talon arvo ei siis ole mitenkään laskettavissa 200 000 * 10 vuotta = 2 miljoonaa.

Sama juttu koskee muutettavat muuttaen Liigan joukkueita. Se, että mainostuloja tulee miljoonan tjsp. per vuosi, ei lisää Liigassa toimivien joukkueiden (tai Liigaosakkeen) arvoa, koska joukkueilla on Liigaan osallistumisesta merkittävästi kuluja (halli, pelaajat, valmennus, hallinto yms.). Tuloja joukkueille tulee sitten lisää, kun otteluihin myydään lippuja, mainoksia yms. Liigan osake tuo siis myös kuluja, eivätkä katsomot täyty pelkän Liigaosakkeen vuoksi. Kilpailu on kovaa, ja suurella osalla Liigan joukkueista talous ei ole hyvällä tasolla.

 

[Motti-Masa]

Täällähän Rauste sanoo, ettei (mahdollisesti) Liigassa pelaamiseen voida vaatia sen omistamista eli osaketta. Tästä on palstalla varmaan monta mielipidettä, eikä niillä ole niinkään merkitystä, vaan asia pitäisi selvittää viranomaisten toimesta tai oikeudessa. Sitten tietäisimme.

SM-liiga vaatii miljoonapottia Jokereilta – OP:n analyytikko ihmeissään: ”Ei missään nimessä”

SM-liigaosakkeen hinnaksi on kerrottu jopa 3,8 miljoonaa euroa.

www.is.fi

 

[aquanqua]

Pahoittelut vanhaan juttuun linkittämisestä, mutta mielestäni asia on edelleen ajankohtainen. Eli Liiga-osakkeen hinta.
Mun on vaikea ymmärtää, miten Hiltunen perustelee osakkeen hintaa. Osake on nimittäin liigajoukkueen velkojille tärkeä vakuus, ja jos sen hinta on 3,6 miljoonaa, niin velkojat tietävät, että tällä summalla joukkueelle voi antaa luottoa, kun vakuutena on Liigaosake. Ongelma on tässä vaan se, että konkurssiin ajautunut Espoon Blues sai osakkeesta tämän jutun mukaan vajaat 300 000 euroa. Merkitystä ei ole sillä, että "ostajia ei ollut", vaan sillä, että Liiga itse päättää (mielivaltaisesti) osakkeen hinnan.

Mitä tarkoitat sillä, että ”osake on liigajoukkueen velkojille tärkeä vakuus”? Yleisesti ottaen asianmukaisen panttioikeuden merkityksen velkojan kannalta määrittää lopulta tietysti vakuuskohteen myyntihinta.

Liiga-yhtiön yhtiöjärjestyksessä on, ainakin viime näkymältä, lunastuslauseke, jota täydentävät hallituksen entisen pj:n Vesa Puttosen mukaan sopimusperusteiset vaihdannanrajoituslausekkeet. Oletettavasti osakassopimuksessa on myös jonkinlainen osakkeen panttausta rajoittava tai sen kokonaan kieltävä ehto. Liiga-yhtiö on sarjan hallinnointiorganisaatio, ja tarkoituksena on, että osakkeenomistajia ovat vain sarjassa pelaavien joukkueiden taustayhtiöt; sen takia Liigalla on mekanismeja, joilla estetään osakkeen vapaata luovutettavuutta omistajapiirin kontrolloimiseksi.

Liiga-osakkeella on arvoa vain sellaiselle yhtiölle, jonka Liiga hyväksyy mukaan osakkeenomistajaksi ja joka myös osallistuu sarjaan joukkueella. Yritysten arvonmääritykseen erikoistuneet tahot kyllä kykenevät määrittämään Liiga-osakkeen arvon potentiaalisille ”nousijoille”; mielenkiintoista nähdä, mihin lukuun Liiga ja espoolaiset lopulta päätyvät, jos neuvotteluissa päästään maaliin saakka.

Liigalla ei tällä hetkellä kaiketi ole mekanismia ensisijaisesti urheilullisin perustein tapahtuvaan putoaminen-nousu -järjestelyyn. Liiga-seurat voisivat sopia osakassopimuksessa, että sovitun urheilullisen karsintasysteemin kautta putoavan joukkueen taustayhtiö sitoutuu luovuttamaan Liiga-osakkeensa nousijalle ja että Liiga-yhtiö maksaa putoajalle jonkinlaisen ns. laskuvarjorahan. Liiga-seurojen parissa pitäisi tietysti olla yhteisymmärrys sopia tuollaisesta järjestelystä.

 

[Espen]

Tässä on erinomainen koonti SM-liigan sulkemisen historiasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä:

Tämä on Suomi-kiekon surullisin päätös – vaikutukset tuhoisat | Aitio

SM-liigan suljetun sarjan historia, kulku ja opetus paljastaa tarinan, jossa päätä on hakattu samaan mäntyyn kerta toisensa jälkeen.

www.apu.fi

 

[KyöstiLauteilta]

Tässä on erinomainen koonti SM-liigan sulkemisen historiasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä:

Tämä on Suomi-kiekon surullisin päätös – vaikutukset tuhoisat | Aitio

SM-liigan suljetun sarjan historia, kulku ja opetus paljastaa tarinan, jossa päätä on hakattu samaan mäntyyn kerta toisensa jälkeen.

www.apu.fi

Kiinnostava artikkeli. Oli niin pitkä, että tein ChatGPT:llä viiden kohdan tiivistelmän.

1. Urpo Helkovaara ennusti SM-liigan sulkeutumisen jo vuonna 1997, viitaten siihen, että jotkut kärkijoukkueet saattaisivat siirtyä kansainvälisiin sarjoihin. Tämä profetia johti pitkälti nykyiseen tilanteeseen, jossa SM-liiga on ollut suljettu 24 vuotta.
2. SM-liigan sulkeutuminen: Päätös sulkea SM-liiga tehtiin taloudellisten syiden, kuten pelaajapalkkojen hillitsemisen, seurauksena. Suljettu sarja on estänyt joukkueita nousemasta tai putoamasta urheilullisin perustein, mikä on johtanut taloudellisiin ongelmiin ja kilpailemattomuuteen.
3. Jääkiekkoseurojen taloudellinen tilanne: Suljetun sarjan aikana SM-liigan liikevaihto on kasvanut huomattavasti, mutta samalla seurat ovat tehneet merkittäviä tappioita. Useimmat seurat ovat taloudellisesti riippuvaisia mesenaattien tuesta, ja vain harvat, kuten Oulun Kärpät, ovat taloudellisesti menestyneet.
4. Juniorityön ja alasarjojen näivettyminen: SM-liigan sulkeutuminen on heikentänyt alasarjojen ja juniorijoukkueiden toimintaa, mikä on johtanut siihen, että lahjakkaat nuoret pelaajat siirtyvät aikaisin isompiin kaupunkeihin, mikä puolestaan heikentää jääkiekon asemaa maakunnissa.
5. Tarve sarjamallien uudistamiselle: Avoimen sarjan ja kilpailullisten sarjamallien käyttöönotto on välttämätöntä suomalaisen jääkiekon kehittämiseksi. Tämä parantaisi seurojen taloudellista tilannetta ja lisäisi kilpailua sekä kiinnostavuutta, palauttaen urheilullisen arvon.

 

[Motti-Masa]

Kiinnostava artikkeli. Oli niin pitkä, että tein ChatGPT:llä viiden kohdan tiivistelmän.

1. Urpo Helkovaara ennusti SM-liigan sulkeutumisen jo vuonna 1997, viitaten siihen, että jotkut kärkijoukkueet saattaisivat siirtyä kansainvälisiin sarjoihin. Tämä profetia johti pitkälti nykyiseen tilanteeseen, jossa SM-liiga on ollut suljettu 24 vuotta.
2. SM-liigan sulkeutuminen: Päätös sulkea SM-liiga tehtiin taloudellisten syiden, kuten pelaajapalkkojen hillitsemisen, seurauksena. Suljettu sarja on estänyt joukkueita nousemasta tai putoamasta urheilullisin perustein, mikä on johtanut taloudellisiin ongelmiin ja kilpailemattomuuteen.
3. Jääkiekkoseurojen taloudellinen tilanne: Suljetun sarjan aikana SM-liigan liikevaihto on kasvanut huomattavasti, mutta samalla seurat ovat tehneet merkittäviä tappioita. Useimmat seurat ovat taloudellisesti riippuvaisia mesenaattien tuesta, ja vain harvat, kuten Oulun Kärpät, ovat taloudellisesti menestyneet.
4. Juniorityön ja alasarjojen näivettyminen: SM-liigan sulkeutuminen on heikentänyt alasarjojen ja juniorijoukkueiden toimintaa, mikä on johtanut siihen, että lahjakkaat nuoret pelaajat siirtyvät aikaisin isompiin kaupunkeihin, mikä puolestaan heikentää jääkiekon asemaa maakunnissa.
5. Tarve sarjamallien uudistamiselle: Avoimen sarjan ja kilpailullisten sarjamallien käyttöönotto on välttämätöntä suomalaisen jääkiekon kehittämiseksi. Tämä parantaisi seurojen taloudellista tilannetta ja lisäisi kilpailua sekä kiinnostavuutta, palauttaen urheilullisen arvon.

Jännä, että jutun tekijä on ”Spider”, salainen sisäpiiriläinen :) Sihvonen ja Savolainen epäilemättä ovat jutun kirjoittaneet, mutta saattaahan heillä olla joku sisäpiirilähde.

 

[Baloun]

Jännä, että jutun tekijä on ”Spider”, salainen sisäpiiriläinen :) Sihvonen ja Savolainen epäilemättä ovat jutun kirjoittaneet, mutta saattaahan heillä olla joku sisäpiirilähde.

Eiköhän heillä ole sisäpiirilähde. Ei tuollaista tekstiä olisi kumpikaan saanut aikaiseksi.

 

[Tarinankertoja]

Jutussa on asiavirhe, sillä Liiga oli auki vuosina 2008 - 2013 jonka sekä Ässät että Ilves kannattajat hyvin muistava... toki tämä vesittäisi raflaavan otiskon.

Argumentti siitä, että suljettu sarja vuosina oli heikentänyt mestisjoukkueita niin, ettei niillä ollut realistisia mahdollisuuksia nousta on toki validi, mutta sitä tosiasiaa se ei poista että Liiga oli auki vuodet 08 -13 ja karsinat pelattiin ja niistä olisi voinut pelillisesti nousta ja tippua.



Pitkä ja hyvin taustoitettu juttu, mutta myös muutamia asioita jätetään kertomatta, kuten tuo kansainvälisten sarjojen pelko siä 2000 -luvun alussa, sillä Ruotsissa tosiaan suunniteltiin isoa yleiseurooppalaista sarjaa, joka Nordic ja European trophyn pohjalta sitten kompuroi 2008 talouskriisistä nykyiseksi CHL:ksi. Mutta ne suunnitelmat oli kyllä kovia, kun 5 Elitserien -seuraa oli houkuttelemassa Kärppiä, HIFK:ä Jokreita, TPS ja Tapparaa posi SM liigasta. Uhka oli todellinen.. ja ehkä Harkimolle jäi takaraivoon varmaan tää Loobin visioima kasvu-ura joka johti KHL siirtoon. Ruotissahan KHL torpattiin paikallisen liiton toimesta kun AIK oli lähellä lähteä Allsvenskanista.

 

[Hannutic]

Kiinnostava artikkeli. Oli niin pitkä, että tein ChatGPT:llä viiden kohdan tiivistelmän.

Alla oleva ulkomuistista nukutun yön jälkeen kirjoitettu oma tiivistelmäni poikkeaa aika lailla ChatGPT:n tiivistelmästä Suosittelenkin lämpimästi lukemaan tuon jutun ajatuksella läpi:

1. Seuroilla ei oikeasti ole juuri minkäänlaista omistusta. Aiemmin seura 'omisti' pelaajat ja nykyään seura 'omistaa' mediasopimukset. Näiden avulla on toiminta saatu ja edelleen saadaan näyttämään taloudellisesti järkevältä.
2. Johtaminen on seuratasolla ollut mitä on. Bosman-keissin takia pelättiin että yli puolet SM-Liiigaseuroista menisi nurin (katso kohta 1). Tämän seurauksena SM-Liiga suljettiin.
3. Jääkiekkoa pyörittää Suomessa hyvin rajallinen sisäpiiri. Tämä on mahdollista koska sisäpiiriläiset toimivat ristiin Liigassa ja Jääkiekkoliitossa ja koska esim. Liigan ja Jääkiekkoliiton välinen sopimus on vain tämän sisäpiirin tiedossa.
4. Johtamiskulttuurissa ja päätöksenteossa ylipäätään on isoja ongelmia, eikä muita kuin taloudellisia uudistuksia saada vietyä läpi (katso myös kohta 3). Erityisesti Liigassa ei pystytä tekemään mitään kilpailullisia uudistuksia. Tämä heijastuu koko suomalaiseen jääkiekkoon (koska kohta 3).
5. Rahasta on tullut itseisarvo ja sen sijaan että rahaa kerätään jotta voidaan pelata kiekkoa, pelataan jääkiekkoa jotta saadaan pidettyä talous kunnossa (katso kohdat 1, 2, 3 ja 4). Urheilu ja kilpailu ovat toissijaisia asioita ja tämä näkyy valitettavan selvästi esim. kun verrataan nykypäivän Liigaa muihin eurooppalaisiin sarjoihin.

Juurisyyt ovat siis kohdat 1. ja 3. ja seuraus kohta 5.

Kohta 5 kiteytyksen kiteytyksenä: Kilpaillaan jotta voidaan harjoitella eikä päinvastoin. Esimerkinomaisesti: Jos sarjapelit menevät huonosti ja katsomot ovat siksi tyhjiä, tasapainotetaan taloutta vähentämällä harjoituksia. Samanlainen ajatteluhan näkyy myös esim. siinä miten Suomenmaata tällä hetkellä johdetaan, jääkiekko ei siis ole ongelman kanssa mitenkään yksin.

 

[Kiekoton Mies]

Jutussa on asiavirhe, sillä Liiga oli auki vuosina 2008 - 2013 jonka sekä Ässät että Ilves kannattajat hyvin muistava... toki tämä vesittäisi raflaavan otiskon.

Argumentti siitä, että suljettu sarja vuosina oli heikentänyt mestisjoukkueita niin, ettei niillä ollut realistisia mahdollisuuksia nousta on toki validi, mutta sitä tosiasiaa se ei poista että Liiga oli auki vuodet 08 -13 ja karsinat pelattiin ja niistä olisi voinut pelillisesti nousta ja tippua.

Tuo ajanjakso ei ole mitenkään merkittävä, vaikka sitä aina nostetaan esiin. Kuten itsekin toteat, niin realistisia nousijoita ei ollut, kun sarjan joukkueet oli ajanut toimintansa Mestiksen resursseille. Resurssien nostaminen takaisin realistiseen nousuun tähtäämiseen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Se, että muutaman vuoden pidetään auki ei vielä kumoa sitä tosiasiaa, että Liiga oli suljettuna. Tähän kun vielä otetaan muistiin se, että aikaisemminkin oli luvattu palauttaa karsinnat ja jätetty tekemättä sekä nostettu KalPa Liigaan ilman karsintoja. Luottamus nousun mahdollisuuteen sekä Liigan päätöksiin oli varmasti aika lailla menetetty.

Noustakseen pelillisesti alemmalta tasolta Liigaan vaatisi ennakoitavan järjestelmän, että voit alkaa rakentaa joukkuetta ensin kohti karsintoja ja sitten siitä yli. Se prosessi harvalla onnistuu nopeasti. Jokerit voi tähän kyetä nopeammin, kun moni muu seura, mutta resurssit ovat Helsingissä hieman erilaiset.

Joo olet oikeassa, että Liiga oli tuossa välissä viiden vuoden ajan auki. Mikä sen arvo sitten on, onkin sitten ihan toinen kysymys. En ite anna tuolle ajalle oikeastaan mitään arvoa, koska sarja kuitenkin suljettiin muutaman kauden jälkeen uudelleen.

 

[upnorth24]

Jutussa on asiavirhe, sillä Liiga oli auki vuosina 2008 - 2013 jonka sekä Ässät että Ilves kannattajat hyvin muistava... toki tämä vesittäisi raflaavan otiskon.

Argumentti siitä, että suljettu sarja vuosina oli heikentänyt mestisjoukkueita niin, ettei niillä ollut realistisia mahdollisuuksia nousta on toki validi, mutta sitä tosiasiaa se ei poista että Liiga oli auki vuodet 08 -13 ja karsinat pelattiin ja niistä olisi voinut pelillisesti nousta ja tippua.

Näin yksinkertaista asia ei ollut. Kyseisten vuosien osalta SM-liigan avoimuus on vähintään epämääräinen asia. Liiga on toki väittänyt SM-liigan olleen nuo vuodet auki, mutta samalla tavalla jotkin epämääräiset kriteerit olisi tullut täyttää, jos jokin seura Mestiksestä olisi nämä "tasonmittauspelit" voittanut. Esim. keväällä 2009 Sportin voittaessa Tamin johdolla "gamen sevenin" sen olisi silti pitänyt vakuuttaa Liigan johto siitä, että Sport on taloudellisesti siinä kunnossa, että se pystyy kilpailemaan SM-liigassa.