Yhtä lailla itse jossittelet kirjoittamalla: ”Sitä kuitenkin mielummin toivoisi, että ei jäisi jossiteltavaa.”
Niin mitä jossiteltavaa tässä nyt jäi? Suomi oli parempi ja voitti maailmanmestaruuden. Se että häviäjät kitisee tuomareista on ihan normaalia, aina näissä otteluissa tulee joitakin kyseenalaisia viheltämisiä ja viheltämättä jättämisiä. Häviäjä sitten muistaa ne omaan joukkueeseen kohdistuneet vääryydet, yhtä lailla Suomella olisi paljon purnattavaa jos olisivat hävinneet, kuten poikittainen Heiskasen selkään ja ylipäätään monin paikoin salliva linja, joka hyödytti sääntöjen rajamailla pelaavaa Kanadaa. Kokonaisuutena kuitenkin Kanada rikkoi enemmän, ja istui ansaitusti enemmän boksissa. Kuten Jalonen sanoi, Suomi oli Kanadaa kurinalaisempi, joka ratkaisi ottelun. Jo aiemmin turnauksessa sanoin Suomen yv:n olevan kenties parempaa kuin koskaan, ja finaalin jälkeen olen entistä vahvemmin tätä mieltä. Kolme ylivoimamaalia Kanadan verkkoon on kova suoritus.
Se mikä tässä on hyvin suomalainen ilmiö ollut, on tuo voiton jälkeinen jaarittelu tuomareiden virheistä. Kuten sanottua, niitä tulee usein puolin ja toisin, kuten nytkin. Niistä sitten ymmärrettävästi hävinnyt joukkue purnaa enemmän tai vähemmän, mutta en usko minkään muun maan jossittelevan asiaa voiton hetkellä. Kanadan tai Ruotsin voittaessa eivät heidän faninsa todellakaan kurki muiden maiden nettisivuja, että mitä siellä meidän voitosta ajatellaan, että tuliko nyt liikaa apuja tuomareilta, että kehtaako tässä nyt ottaa kaikkea iloa irti. Korkeintaan sieltä tulisi osaa ottava hymähdys tai pientä vittuilua hävinneen maan katkeraa purkautumista kohtaan. Näin tulisi myös suomalaisten osata ja uskaltaa toimia. Suomi oli kisojen paras maa, pelasi huikean finaalin kivikovaa Kanadaa vastaan ja voitti. Ihanaa Leijonat ihanaa ja pulinat pois.
