Erinomainen kirjoitus Vuorelmalta ja hyvää pohdintaa myös Jungnerilta. Olen jo pitkään ihmetellyt tätä populismin ja kansallismielisyyden nousua joka puhuttelee etenkin tuota heikompaa ainesta. Kaipa se niin on että syyllistä siihen omaan tilanteeseen on helpompi etsiä kaikkialta muualta kuin peilistä. Tähän massaan populistinen puhe uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Keskiluokan köyhtyminen länsimaissa on varmasti yksi syy populistien menestyksessä. Luulisi että tänä aikana, kun informaatiota on saatavilla rajattomasti, ihmiset tunnistaisivat katteettomat populistiset puheet ja lupaukset mutta mitä vielä.
Puuttuu optimistinen keynesiläinen tai muu sosiaaliliberaali vaihtoehto: EU:ssa hallitukset ajavat deflatorista, elitististä talouspolitiikkaa, jossa finanssisektorilla on suojatun pyhän lehmän asema. Keskiluokalla ei mene hyvin, on syntynyt yhä laajempi periytyvä alaluokka, globalisoituva talous ja valtaisat pääomien keskittymät korruptoivat demokraattista päätöksentekoa. Ääripäät voimistuvat, maltillinen valtavirta heikentyy - demagogia menestyy ja syntipukkeja etsitään rodullisista ja uskonnollisista vähemmistöistä populististen noitavainojen muodossa. Menossa on toisinto 30-luvusta, luojan kiitos että tässä on välillä sentään keksitty hyvinvointivaltio, koska muuten ei olisi Euroopassa vain Budapest ja Varsova, jossa liberaalidemokratia olisi suuressa vaarassa. Ja tietysti tätä kehitystä ja läntisen Euroopan heikentymistä lietsoo militaristinen, moraalisesti korruptoitunut ja revansistinen Venäjä. Notta tälläisiä aikoja elämme...