Esim vähentämään sotealueet yli 20:stä viiteen yliopistolliseen sairaalaan perustuvaan? Karsimaan voimakkaasti sairaalaverkkoa, luomaan aidosti kustannustehokas tapa käyttää yksityissektorin resursseja hyväksi, aidosti ja oikeasti virtaviivaistaa kaikki potilasjärjestelmät yhdeksi toimivaksi kansalliseksi järjestelmäksi? Jne jne, ad infinitum et nauseam.
Juuri näin. Kaikki ohjelmistopalvelut ja järjestelmäpalvelut tulee olla toimivia ja käyttäjäystävällisiä jokapäiväisessä käytössä kaikkialla Suomessa. Tietoturvallisuuden on oltava ehdottomasti kunnossa. Potitilasturvallisuus on taattava jatkuvasti. Tämä on ehdoton vaatimus.
Professori pohtisi pidemmällä aikavälillä enemmänkin rahoituksen lisäystä kuin sen leikkkaamista.
– Onko todella niin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tärkein tehtävä on säästää rahaa vai onko niiden tärkeämpi tehtävä tuottaa hyvinvointia. Olisi syytä miettiä, pitäisikö jollain aikavälillä rahoitus nostaa länsieurooppalaiselle tasolle.
Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut
Julkinen terveydenhuolto on ongelmissa, eikä tilanteeseen ole helppoja ratkaisuja. Asiantuntijat toivovat päättäjiltä vähemmän vippaskonsteja ja enemmän päämäärätietoisuutta.yle.fi
On niitä ja on toimivia järjestelmiä. Vaan on myös todella inkompetentteja tilaajaorganisaatioita, jotka pursuavat asiantuntemattomia johtajia ja poliittista painostusta. Mieluummin poltetaan rahaa jatkuvalla syötöllä kuin että kerralla ja osaavasti panostettaisiin laatuun.
En minä sitä epäile, etteikö olisi ohjelmistoyrityksiä, jotka pystyvät tilaajan selkeästi määrittelemistä tarpeista ja toiminnoista tekemään toimivan ohjelmiston. Mutta taito onkin tehdä se sekavista määritelmistä ja ristiriitaisista tarpeista.
Eikö vika ole silloin epäpätevistä esihenkilöistä, jotka eivät osaa asiaansa. Silloin on kyse siitä, että organisaatiossa ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa tietyillä erikoisaloilla kuten esimerkiksi tietoturva ja ohjelmistopalvelut. Kyllä asiantuntijat hallitsevat sen millaisen digitaalisen palvelun he haluavat.
Paljon on tullut palautetta, että sairaaloille ei pidä antaa lisää rahaa, vaan niiden pitää tehostaa toimintaansa.
Tämä tavoite tuntuisi uskottavammalta, jos paljon tehokkaampia sairaaloita olisi jossakin. Siksi en oikein usko merkittävään tuottavuusloikkaan. Perusterveydenhuollossa näen paljon suurempia mahdollisuuksia toiminnan parantamiseen.
Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen
www.soininvaara.fi
Ei ole realistista ajatella, ettei uusia hoitoja tarjottaisi kuin niille, joilla on varaa maksaa hoidosta itse. Sellaista voi tietysti esittää, mutta ajatuksella ei ole vaalien jälkeistä elämää.
Syövän hoidon parantuminen lisää terveydenhuollon menoja kahta kautta. Kun potilas ei kalliin hoidon ansiosta kuole syöpään, hän kuolee myöhemmin johonkin muuhun ja se muu tuottaa kustannuksia sekin. Erityisen kalliiksi veronmaksajille tulee dementiaan kuoleminen. Kuolinsyiden osuuksien summa on sata prosenttia, vaikka eräs lehti kerran ihmettelikin, miksi muiden kuolinsyiden osuus on kasvanut, kun syöpäkuolemien osuus on pienentynyt.
Menot tulevat siis vääjäämättä kasvamaan, mikä ei tarkoita, etteikö niiden kasvua pitäisi yrittää hillitä, pikemminkin päin vastoin. Paras keino hillitä terveydenhuollon menoja on luopua kalliista ja vähän terveyshyötyjä tuottavista hoidoista. On siis priorisoitava.
Jäähyväiset HUS:lle (2) Priorisointi
Siis todellakin myöskin kannatan lisärahaa ja pidän itse asiassa kulujen huomattavaa kasvamista täysin varmana asiana. Vaan juuri siksikin pitäisi tehdä rakenteet mahdollisimman tehokkaiksi, ettemme päädy hukkaamaan merkittävää osaa näistä tulevista lisäpanostuksista. Käytännössä näiden kahden viime hallituksen soteratkaisut kumpikin sisälsivät täysin epärealistisen skenaarion tulevaisuuden kulupaineista ja nyt tekee todella paljon hallaa palveluille, että yritetään mahdollisimman pitkään teeskennellä, että olisi a) mahdollista tai b) järkevää pysytellä noissa fiktiivisissä puitteissa. Kun se siis tässä reaalimaailmassa ei siis ole a) mahdollista tai b) järkevää.
Tästä mulla on ihan kohtalaisen tuore esimerkki omasta takaa. Vietettiin tosiaan vappu Jorvissa, kun silloin kuukauden ikäisellä kuopuksella nousi korkea kuume. Lapsi on syntynyt kotonani Lohjalla, mutta on äitinsä mukaan kirjoilla Tampereella. Jorvissa lapsen tietoja ei löytynyt oikealla henkilötunnuksella, mutta Lohjan sairaalasta saatu väliaikainen henkilötunnus toimi. Mitään tietoja luonnollisesti ei saatu myöskään kirjattua niin, että kumpikaan vanhemmista näkisi niitä OmaKannasta, tai että toisaalta Tampereella pystyttäisiin esim. neuvolassa näkemään, mitä Espoossa on järjestelmiin kirjattu. Eikä toisaalta OmaKannassa näy mitään tietoja syntymään liittyen, koska ne on kirjattu Lohjalla väliaikaiselle henkilötunnukselle jne. Pitää varmaan jossain vaiheessa tarkistaa, kuinka monta lasta mulla DVV:n mukaan on. Ylimääräisen lapsilisän otan mielelläni.
Softaa ei tehdä selkeisti määrtellyistä tarpeista ja toiminnoista. Se aika meni jo ja epäilen, että julkisella puolella tämmöinen vesiputousmalli on vielä käytössä, vaikka yksikään yksityinen toimija ei niin toimi.
Eipäilemättä jossain yksityiselläkin noin toimitaan, mutta minä olen tehnyt softaa yli 30 vuotta ja isossa pörssiyhtiössä missä nyt työskentelen, ei kyllä mitään tehdä vesiputousmallilla. Ei yhtään mitään. Eikä ole tehty 15 vuoteen. Joku SAP varmaan tekeekin ja sen näkee lopputuloksesta. Maailman epäkäyttäjäystävällisin softa.
Miten muuten näette sellaisen tilanteen, että Suomessa on pakko vähentää hyvinvointialueiden määrää ensialkuun puolella ja sen jälkeen vielä enemmän syystä, että täällä kustannukset nousevat jatkuvasti sote- ja terveysalan palvelutuotannossa. Yksi keino vähentää kustannuksia on supistaa hyvinvointialueiden määrää ja terveysalan palvelutuotantoa.
Näitä kustannuksia katsoessa ihmetyttää, miksi ei olla lähdetty alunperinkin kehittämään omaa softaa. Jo pelkästään Apottiin käytetyillä rahoilla oltaisiin saatu kokonainen potilastietojärjestelmä pystyyn nollasta, olettaen, että järjestelmän speksaus ja kehitys olisi toiminut edes auttavan tehokkaasti. Nyt rahat on syydetty ulkomaiselle järjestelmätoimittajalle ja kansainvälisille konsulttiyhtiöille.
Apotti, tai siis Epic Systemsin potilastietojärjestelmät ovat tuoneet kyllä hienosti kaaosta useassa maassa, johon ne on hankittu. Kukapa olisi arvannut, että jenkkien sairaaloihin suunniteltu järjestelmä ei istukaan suorilta käsin pohjoismaiseen terveydenhoitoon!? Samaan kastiiin varmaan menee tämä HUS:in mainostama ja jenkeistä hankittu "magneettisairaala" toimintamalli. Jenkkien täytyy olla kyllä maailman parhaita myyntimiehiä, kun onnistuvat näitä kauppaamaan kalliilla muille.
Tämä on valitettavasti tosiasia, että työvoimaa siirtyy muihin maihin eli kyseessä on aivovienti. Se ei ole todellakaan hyvä asia pidemmän päälle.