Sinä olet taas jossain omilla tangenteillasi - tehostamista voisi tehdä todella huomattavasti lisää. Tällä vauhdilla hevonen saattaa kuolla juuri kuin oppii olemaan syömättä. Olemme siis jotenkuten pärjänneet tähän asti, sote-uudistus tehtiin, koska (oikein) nähtiin, ettei jatkossa enää pärjätä, mutta valitettavasti se oli uudistuksena tosi susi ja tehoton. Samalla talous sakkaa (eikä, siis aikuisten oikeasti, julkinen vaje ole syy tähän vaan seuraus siitä) ja demografia huononee. Emme tunnu olevan kykeneviä parantamaan noita perusasioita, mutta sentään pystyisimme halutessamme merkittäviin rakenneuudistuksiin ja tehostamisiin. Vaan emme näytä haluavan, makaamme tulessa ja itkemme karua maailmaa.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Jatkoajan mock draftin valinnat 1–10: Celebrini pelastaa rämpivän haiparven, Helenius avaa suomalaispelinLue lisää »
-
Keskiympyrä: Mestaruus säästi Aleksander Barkovin ikävältä leimalta – päättynyt NHL-kausi muistetaan Matt RempestäLue lisää »
-
Naisten kiekkokaukaloihin palaava Lukko julkaisi pelaajarunkoaan − mukana liuta tuttuja nimiäLue lisää »
-
Entinen MM-kisojen maalikuningas Sergei Berezin on poissaLue lisää »
-
Kiekko-Espoolle kova paluumuuttaja − Anni Montonen Ruotsista takaisin Naisten LiigaanLue lisää »
-
Sinustako Jatkoajan uusi tekijä? – Haemme tulokkaita Suomen suurimpaan ja kauneimpaan kiekkotoimitukseenLue lisää »
Sote – karkki vai kepponen
- Viestiketjun aloittaja masaman
- Alkaa
- 16 773
- 201
Kun huomioi Suomen suuren koon, pienen väestömäärän, väestörakenteen vinoutuneisuuden ja terveydenhuollon halpuuden verrokkimaihin verrattuna, niin mihin perustuu oletus, että pystyisimme vieläkin tehostamaan?
Terveydenhuollon kriisistä valitetaan monissa muissakin Euroopan maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa.
Kaikissa maissa on sama ongelma. Rahoitus ei vastaa kuluja.
Suomessa on tehostettu perusrakenteet pois, mikä on johtanut paikkaa paikan päälle -ratkaisuihin, jotka tulevat lopulta aivan hirvittävän kalliiksi.
Tehostamistarpeiden syynä on aikaisempi tehostaminen. Kun perusrakenteet rapautuvat, korttitalo alkaa hajota.
Sama on meneillään koulutuksessa.
Esim vähentämään sotealueet yli 20:stä viiteen yliopistolliseen sairaalaan perustuvaan? Karsimaan voimakkaasti sairaalaverkkoa, luomaan aidosti kustannustehokas tapa käyttää yksityissektorin resursseja hyväksi, aidosti ja oikeasti virtaviivaistaa kaikki potilasjärjestelmät yhdeksi toimivaksi kansalliseksi järjestelmäksi? Jne jne, ad infinitum et nauseam.
Viimeksi muokattu:
Siis jos olisimme Norja niin varmasti joka niemessä, notkossa ja saarelmassa olisi oma terveyskeskus ja paikallissairaala ja se oma potilastietojärjestelmä. Mutta koska meillä oikeasti ei ole vahvaa kasvua ja demografian parantumista näköpiirissä niin meidän kannattaa niin todellakin intensiivisesti tehostaa ja leikata läskiä, että pystyisimme turvaamaan terveydenhoitojärjestelmän ytimen. Meillä ei kirjaimellisesti ole varaa tähän nykyiseen välinpitämättömyyteen, että tulipa susi sotesta, paska tuuri joo, mutta näillä nyt mennään ja mennessämme syytellään toisiamme kyselytunneilla.
Viimeksi muokattu:
Juuri näin. Kaikki ohjelmistopalvelut ja järjestelmäpalvelut tulee olla toimivia ja käyttäjäystävällisiä jokapäiväisessä käytössä kaikkialla Suomessa. Tietoturvallisuuden on oltava ehdottomasti kunnossa. Potitilasturvallisuus on taattava jatkuvasti. Tämä on ehdoton vaatimus.
Se, että täällä on jatkuvasti raha- ja resurssipula on ongelma sote- ja terveysalan palvelutuotannossa. Tilanteelle on tehtävä jotain, jos me aiomme säilyttää edes jollain tavalla hyvän palvelun sote- ja terveysalalla.
Kuten edellä on todettu niin täällä on liian paljon rakenteellisia ongelmia ja liian paljon hyvinvointialueita. 5- 8 hyvinvointialuetta on riittävä määrä Suomessa. Etäpalveluita tulee tehostaa entisestään.
Rahapulan takia Suomessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toimintatapojen tehostamiseen ja järkiperusteisesti käytävä läpi kaikki ongelmakohdat.
Korjaamista riittää yllin kyllin nyt ja tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa.
Viimeksi muokattu:
Eräs asia joka jäi mainitsematta on se, että työhyvinvointia tulee ehdottomasti parantaa, koska on ilmennyt, ettei työhyvinvointi ole parhaalla mahdollisella tasolla. Viihtyvyys työpaikoilla on oltava hyvällä mallilla. Liiallinen kiire ei edistä potilasturvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Johtamistaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisen paljon työpaikoilla.
Johtamistaidon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisen paljon työpaikoilla.
Paljonko sairaaloiden karsimisella säästettäisiin? Entä potilasjärjestelmien uudistamisella? Miten yksityissektorin resursseja käytettäisiin hyväksi ja miten siihen saadaan vaaleissa kansan siunaus?
Tuossa on minusta asiantuntijoilta ihan hyvin koottu näkemys siitä, miten nykytilanteeseen on päädytty, mutta yritäpä saada vaaleissa siunaus esimerkiksi sille, että työterveyshuollon asema arvioitaisiin uudestaan. Kannattaa lukea koko juttu.
Professori pohtisi pidemmällä aikavälillä enemmänkin rahoituksen lisäystä kuin sen leikkkaamista.
– Onko todella niin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tärkein tehtävä on säästää rahaa vai onko niiden tärkeämpi tehtävä tuottaa hyvinvointia. Olisi syytä miettiä, pitäisikö jollain aikavälillä rahoitus nostaa länsieurooppalaiselle tasolle.
Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut
Julkinen terveydenhuolto on ongelmissa, eikä tilanteeseen ole helppoja ratkaisuja. Asiantuntijat toivovat päättäjiltä vähemmän vippaskonsteja ja enemmän päämäärätietoisuutta.yle.fi
Kyllähän yksi yhteinen potilastietoärjestelmä on ihan hyvä pitkän aikavälin tavoite. Ja varmaan sitä kohti ollaan myös matkalla. Miljoonasta täysin keskenään keskutelemattomasta järjestelmästä on aika hankala leipaista kerralla yksi yhteinen järjestelmä. Nythän aluehallinnot siäen työn on aloittanut ja koittaa noita karsia ja saada niitä alueilla toimiviksi. Koko sote-uudistus on vaan niin iso, että koko organisaation uudistus väkisinkin kestää vuosia.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Enää puuttuu se yritys, joka osaa tehdä hyvin toimivan ja kattavan potilastietojärjestelmän ym.
Esimerkkien valossa sellaista ei taida olla olemassakaan.
Esimerkkien valossa sellaista ei taida olla olemassakaan.
On niitä ja on toimivia järjestelmiä. Vaan on myös todella inkompetentteja tilaajaorganisaatioita, jotka pursuavat asiantuntemattomia johtajia ja poliittista painostusta. Mieluummin poltetaan rahaa jatkuvalla syötöllä kuin että kerralla ja osaavasti panostettaisiin laatuun.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
En minä sitä epäile, etteikö olisi ohjelmistoyrityksiä, jotka pystyvät tilaajan selkeästi määrittelemistä tarpeista ja toiminnoista tekemään toimivan ohjelmiston. Mutta taito onkin tehdä se sekavista määritelmistä ja ristiriitaisista tarpeista.
Eikö vika ole silloin epäpätevistä esihenkilöistä, jotka eivät osaa asiaansa. Silloin on kyse siitä, että organisaatiossa ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa tietyillä erikoisaloilla kuten esimerkiksi tietoturva ja ohjelmistopalvelut. Kyllä asiantuntijat hallitsevat sen millaisen digitaalisen palvelun he haluavat.
Viimeksi muokattu:
@mjr
Vielä Soininvaaran kynästä. Hän kirjoittaa parhaillaan aiheesta.
Soininvaarakaan ei usko loputtomaan tehostamiseen.
Tässä on yksi syy siihen, miksi rahaa tarvitaan enemmän. Hoidot kehittyvät ja pitävät ihmistä hengissä, mutta ihminen kuitenkin sairastaa myöhemmin lisää. Soininvaara kannattaa priorisointia niin kuin melkein kaikki muutkin, kunnes ajatus konkretisoituu. Sen jälkeen paljastuu, ettei priorisointi ole ihan yksinkertainen asia, jonka voi toteuttaa varmasti yhteismitallisesti ja oikeudenmukaisesti.
Vielä Soininvaaran kynästä. Hän kirjoittaa parhaillaan aiheesta.
Soininvaarakaan ei usko loputtomaan tehostamiseen.
Paljon on tullut palautetta, että sairaaloille ei pidä antaa lisää rahaa, vaan niiden pitää tehostaa toimintaansa.
Tämä tavoite tuntuisi uskottavammalta, jos paljon tehokkaampia sairaaloita olisi jossakin. Siksi en oikein usko merkittävään tuottavuusloikkaan. Perusterveydenhuollossa näen paljon suurempia mahdollisuuksia toiminnan parantamiseen.
Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen
www.soininvaara.fi
Tässä on yksi syy siihen, miksi rahaa tarvitaan enemmän. Hoidot kehittyvät ja pitävät ihmistä hengissä, mutta ihminen kuitenkin sairastaa myöhemmin lisää. Soininvaara kannattaa priorisointia niin kuin melkein kaikki muutkin, kunnes ajatus konkretisoituu. Sen jälkeen paljastuu, ettei priorisointi ole ihan yksinkertainen asia, jonka voi toteuttaa varmasti yhteismitallisesti ja oikeudenmukaisesti.
Ei ole realistista ajatella, ettei uusia hoitoja tarjottaisi kuin niille, joilla on varaa maksaa hoidosta itse. Sellaista voi tietysti esittää, mutta ajatuksella ei ole vaalien jälkeistä elämää.
Syövän hoidon parantuminen lisää terveydenhuollon menoja kahta kautta. Kun potilas ei kalliin hoidon ansiosta kuole syöpään, hän kuolee myöhemmin johonkin muuhun ja se muu tuottaa kustannuksia sekin. Erityisen kalliiksi veronmaksajille tulee dementiaan kuoleminen. Kuolinsyiden osuuksien summa on sata prosenttia, vaikka eräs lehti kerran ihmettelikin, miksi muiden kuolinsyiden osuus on kasvanut, kun syöpäkuolemien osuus on pienentynyt.
Menot tulevat siis vääjäämättä kasvamaan, mikä ei tarkoita, etteikö niiden kasvua pitäisi yrittää hillitä, pikemminkin päin vastoin. Paras keino hillitä terveydenhuollon menoja on luopua kalliista ja vähän terveyshyötyjä tuottavista hoidoista. On siis priorisoitava.
Jäähyväiset HUS:lle (2) Priorisointi
Siis todellakin myöskin kannatan lisärahaa ja pidän itse asiassa kulujen huomattavaa kasvamista täysin varmana asiana. Vaan juuri siksikin pitäisi tehdä rakenteet mahdollisimman tehokkaiksi, ettemme päädy hukkaamaan merkittävää osaa näistä tulevista lisäpanostuksista. Käytännössä näiden kahden viime hallituksen soteratkaisut kumpikin sisälsivät täysin epärealistisen skenaarion tulevaisuuden kulupaineista ja nyt tekee todella paljon hallaa palveluille, että yritetään mahdollisimman pitkään teeskennellä, että olisi a) mahdollista tai b) järkevää pysytellä noissa fiktiivisissä puitteissa. Kun se siis tässä reaalimaailmassa ei siis ole a) mahdollista tai b) järkevää.
Kyllä minäkin olen vaatinut moneen kertaan lisää rahaa ja resursseja hyvinvointialuiden tarpeisiin. Rahaa ja resursseja tarvitaan lisää, mutta tilanne on se, ettei valtiolla ja hyvinvointialueillla ole rahaa riittävästi yhä kasvavien kustannusten hoitamiseen.
On olemassa neljä vaihtoehtoa eli joko nostetaan veroja tai supistukset kohdistuvat palvelutuotannossa oleviin toimenpiteisiin eli supistukset ovat seuraavat: hyvinvointialuiden lukumäärä, terveysasemien määrää tai sairaalaverkkoa on supistettava. Kolmas vaihtoehto on se, että otetaan lisää velkaa / lainaa.
Pahin vaihtoehto on se, että henkilökunnan määrää supistetaan oleellisesti. Ei hyvä juttu kaikenkaikkiaan.
On olemassa neljä vaihtoehtoa eli joko nostetaan veroja tai supistukset kohdistuvat palvelutuotannossa oleviin toimenpiteisiin eli supistukset ovat seuraavat: hyvinvointialuiden lukumäärä, terveysasemien määrää tai sairaalaverkkoa on supistettava. Kolmas vaihtoehto on se, että otetaan lisää velkaa / lainaa.
Pahin vaihtoehto on se, että henkilökunnan määrää supistetaan oleellisesti. Ei hyvä juttu kaikenkaikkiaan.
Viimeksi muokattu:
Tästä mulla on ihan kohtalaisen tuore esimerkki omasta takaa. Vietettiin tosiaan vappu Jorvissa, kun silloin kuukauden ikäisellä kuopuksella nousi korkea kuume. Lapsi on syntynyt kotonani Lohjalla, mutta on äitinsä mukaan kirjoilla Tampereella. Jorvissa lapsen tietoja ei löytynyt oikealla henkilötunnuksella, mutta Lohjan sairaalasta saatu väliaikainen henkilötunnus toimi. Mitään tietoja luonnollisesti ei saatu myöskään kirjattua niin, että kumpikaan vanhemmista näkisi niitä OmaKannasta, tai että toisaalta Tampereella pystyttäisiin esim. neuvolassa näkemään, mitä Espoossa on järjestelmiin kirjattu. Eikä toisaalta OmaKannassa näy mitään tietoja syntymään liittyen, koska ne on kirjattu Lohjalla väliaikaiselle henkilötunnukselle jne. Pitää varmaan jossain vaiheessa tarkistaa, kuinka monta lasta mulla DVV:n mukaan on. Ylimääräisen lapsilisän otan mielelläni.
Olen ollut sen verran monessa järjestelmäprojektissa tilaajan roolissa, sellaisissa joissa käsitellään arkaluonteisia henkilötietoja, että en ihan ymmärrä, miten nämä tilaukset pystytään vetämään niin vihkoon. Määrittelyssä menee toki aika ihan helvetisti aikaa, kun pitää pyöritellä läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat skenaariot, mutta eipähän tarvitse rutista jälkeenpäin pieleen menneestä toimituksesta, kun tilaus on tehty kerralla kunnolla.
Softaa ei tehdä selkeisti määrtellyistä tarpeista ja toiminnoista. Se aika meni jo ja epäilen, että julkisella puolella tämmöinen vesiputousmalli on vielä käytössä, vaikka yksikään yksityinen toimija ei niin toimi.
Joopajoo. Melkoista höpöhöpöä. Vesiputousmalli on ihan yhtä iloisesti käytössä niin yksityisellä kuin julkisellakin. Ei tarvitse kuin kurkata tuonne toiminnanohjausjärjestelmien ihmeelliseen maailmaan ja sieltä löytyy jos jonkinlaista määrittelyhimmeliä joka runnotaan maaliin vaihe kerrallaan.
Ulospäin varmaan sit viestitään jotain muuta koska kuulostaa paremmalta.
Eipäilemättä jossain yksityiselläkin noin toimitaan, mutta minä olen tehnyt softaa yli 30 vuotta ja isossa pörssiyhtiössä missä nyt työskentelen, ei kyllä mitään tehdä vesiputousmallilla. Ei yhtään mitään. Eikä ole tehty 15 vuoteen. Joku SAP varmaan tekeekin ja sen näkee lopputuloksesta. Maailman epäkäyttäjäystävällisin softa.
Miten muuten näette sellaisen tilanteen, että Suomessa on pakko vähentää hyvinvointialueiden määrää ensialkuun puolella ja sen jälkeen vielä enemmän syystä, että täällä kustannukset nousevat jatkuvasti sote- ja terveysalan palvelutuotannossa. Yksi keino vähentää kustannuksia on supistaa hyvinvointialueiden määrää ja terveysalan palvelutuotantoa.
Luulisi, että kaikki digitaaliset ohjelmistopalvelut ja järjestelmäpalvelut pitäisi "vörkkiä" keskenään moitteettomasti joka tilanteessa.
Viimeksi muokattu:
Se on ihan yks hailee millä mallilla softaa tehdään jos tilaa ja tuottaja ei saa määriteltyä tekemisiä riittävän tarkalle tasolle. Yleisesti ottaen SOTE puolelle pitäis määritellä kansalliset rajapinnat joita sitten toimittajat toteuttaa kilpailutusten kautta. Vähentäisi vendor lockkeja ja tarjoaisi pienemmille toimittajille mahdollisuuksia osallistua.
Toki peri-kotimaiseen tyylii kilpailutus tehtäisiin "avoimesti" siten että tarjoamaan ei pääse kun ylikansalliset ja ylikalliit konsulttiyhtiöt. Siitä on ketteryys kaukana kun aletaan muutospyynnöillä käärimään hilloa kun on esin tarjottu vajaa ja rajoittunut järjestelmä halvalla.
Toki peri-kotimaiseen tyylii kilpailutus tehtäisiin "avoimesti" siten että tarjoamaan ei pääse kun ylikansalliset ja ylikalliit konsulttiyhtiöt. Siitä on ketteryys kaukana kun aletaan muutospyynnöillä käärimään hilloa kun on esin tarjottu vajaa ja rajoittunut järjestelmä halvalla.
En epäile yhtään että hyvissä taloissa hommat toimii. Itsellä myös pitkään alalla takana ja useampia toimialoja myös konsulttina nähnyt. Valitettavan kirjavaa on edelleen. Siksi lähdin korjaamaan tuota, että julkisella varmaan käytetään mutta yksityiset eivät varmasti käytä -lausahdusta. Se kun ei valitettavasti pidä paikkaansa. Sekä julkisella että yksityisellä puolella tehdään asioita sekä hyvin ja huonosti.
Se toki pitää paikkansa, että keskimäärin yksityisellä on pakko pysyä kehityksen kelkassa ja päivittää omaa tekemistä nopeammin. Tehtiin sitten palveluja, softaa tai järjestelmiä niin asiakas maksaa ja validointi ratkaisuiden toimivuudelle pitää saada nopeasti.
Valitettavasti tuolla maksava asiakas argumentilla tehdään myös sit vähän mitä vaan jos siitä rahaa saa. Ylläpidolla/jatkokehityksellä saadaan aikaan hyvät tilit jne.
SAP kääntyy omassa päässä "Slow and painful", se on ihan jotain muuta. :/
Näitä kustannuksia katsoessa ihmetyttää, miksi ei olla lähdetty alunperinkin kehittämään omaa softaa. Jo pelkästään Apottiin käytetyillä rahoilla oltaisiin saatu kokonainen potilastietojärjestelmä pystyyn nollasta, olettaen, että järjestelmän speksaus ja kehitys olisi toiminut edes auttavan tehokkaasti. Nyt rahat on syydetty ulkomaiselle järjestelmätoimittajalle ja kansainvälisille konsulttiyhtiöille.
Tuplatorkkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Apotti, tai siis Epic Systemsin potilastietojärjestelmät ovat tuoneet kyllä hienosti kaaosta useassa maassa, johon ne on hankittu. Kukapa olisi arvannut, että jenkkien sairaaloihin suunniteltu järjestelmä ei istukaan suorilta käsin pohjoismaiseen terveydenhoitoon!? Samaan kastiiin varmaan menee tämä HUS:in mainostama ja jenkeistä hankittu "magneettisairaala" toimintamalli. Jenkkien täytyy olla kyllä maailman parhaita myyntimiehiä, kun onnistuvat näitä kauppaamaan kalliilla muille.
RockTheRink
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP, NHL
HUSin on saatava 24 miljoonan euron säästöt vuoden 2024 aikana, ja lisäksi HUS joutuu sopeuttamaan talouttaan vuosina 2025–2027 yhteensä vähintään 225 miljoonalla eurolla.
Tämä tietää väistämättä kylmää kyytiä henkilöstölle; voimassa on rekrytointikielto ainakin tämän vuoden loppuun saakka ja kaikki määräaikaiset pistetään pihalle kun sopimukset loppuvat. Myöskään eläkkeelle jäävien tilalle ei oteta ketään. Keikkalaisia (alle 13 päivän työsuhteita) ja muita ostopalveluita kehotetaan välttämään. Tehtäväkohtaisia palkkoja ja määräaikaisia tehtävälisiä ei myönnetä ilman poikkeuslupaa. Harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä ei myönnetä, paitsi kielenkäyttölisä ja velvoittavat palkankorotukset.
Aika kovaa jatsia, kun tämä koskettaa 25 000 HUSilaista. Tästä ei ole pitkä aika, kun oltiin kovasti huolissaan hoitohenkilöstön riittävyydestä, jaksamisesta sekä potilasturvallisuudesta.
Apottiin on upotettu n. 800 miljoonaa, lisäksi on rakennettu uusia sairaaloita ja hommattu kalliita ja hienoja laitteita kuten leikkausrobotteja jne. Toki päätökset näistä on tehty aikoinaan paremman taloustilanteen vallitessa, mutta saapa nähdä mitä arvovalintoja jatkossa tehdään; pistetäänkö rahaa seiniin, laitteisiin ja puitteisiin vai huolehditaanko riittävistä henkilöresursseista ja työntekijöiden jaksamisesta sekä motivaatiosta.
Näin HUSilaisena jännittää mitä tuleva syksy tuo tullessaan, puhumattakaan ensi vuodesta. Aistin ilmapiirissä tiettyä lannistumista ja fatalismia, monet katselevat työmahdollisuuksia muualta.
Tämä tietää väistämättä kylmää kyytiä henkilöstölle; voimassa on rekrytointikielto ainakin tämän vuoden loppuun saakka ja kaikki määräaikaiset pistetään pihalle kun sopimukset loppuvat. Myöskään eläkkeelle jäävien tilalle ei oteta ketään. Keikkalaisia (alle 13 päivän työsuhteita) ja muita ostopalveluita kehotetaan välttämään. Tehtäväkohtaisia palkkoja ja määräaikaisia tehtävälisiä ei myönnetä ilman poikkeuslupaa. Harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä ei myönnetä, paitsi kielenkäyttölisä ja velvoittavat palkankorotukset.
Aika kovaa jatsia, kun tämä koskettaa 25 000 HUSilaista. Tästä ei ole pitkä aika, kun oltiin kovasti huolissaan hoitohenkilöstön riittävyydestä, jaksamisesta sekä potilasturvallisuudesta.
Apottiin on upotettu n. 800 miljoonaa, lisäksi on rakennettu uusia sairaaloita ja hommattu kalliita ja hienoja laitteita kuten leikkausrobotteja jne. Toki päätökset näistä on tehty aikoinaan paremman taloustilanteen vallitessa, mutta saapa nähdä mitä arvovalintoja jatkossa tehdään; pistetäänkö rahaa seiniin, laitteisiin ja puitteisiin vai huolehditaanko riittävistä henkilöresursseista ja työntekijöiden jaksamisesta sekä motivaatiosta.
Näin HUSilaisena jännittää mitä tuleva syksy tuo tullessaan, puhumattakaan ensi vuodesta. Aistin ilmapiirissä tiettyä lannistumista ja fatalismia, monet katselevat työmahdollisuuksia muualta.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy