Sotaleffat (ja -sarjat)

[Sistis]

Viestin lähetti sampio
Täytynee hankkia katsottavaksi tuo saksalaisten Stalingrad, kun sitä on tässä ketjussa peräti kehuttu.

Heitänpä itsekin kommenttini tästä elokuvasta. Elokuvan ensimmäiset puolitoista tuntia ovat erinomaisia. Aivan kärkipään sotaleffaa ainakin meikäläisen makuhermoille. Sitten elokuva notkahtaa pahasti. Siinä vaiheessa kun tämä saksalaisten porukka lähtee rintamakarkureiksi, kokee juoni melkoisen pudotuksen.

Pitäisi melkein ehkä kuitenkin katsoa toiseen kertaan... jos vaikkapa tuo aukeaisi paremmin.

 

[L. Paraske]

Re: Tuntemattomasta...

Viestin lähetti ShakesBier
Niin, pitää muistaa, ettei leffa voi koskaan yltää siihen, mihin kirja! On totta, että elokuvana Tuntematon Sotilas on legendaarinen ja hyvin toteutettu. Mutta jos nyt yleensä on niitä, ketkä eivät ole kyseistä kirjaa lukeneet, niin ei voi muuta sanoo kuin että syytä olis! Väinö Linnan henkilökuvaus, huumori ja koruttomuus on niin omaa luokkaansa, ettei se missään tapauksessa pääse oikeuksiinsa elokuvassa. Kirjan luettuani ymmärsin hyvin, miksi juuri Tuntematon Sotilas on se kirja, jonka jokaisen suomalaisen tulisi lukea.

Juuri näin, tosin Tuntematonta (elokuvaa) kamalampi esimerkki on Laineen ohjaukset Pohjantähti-trilogiasta. Aivan kamalia tekeleitä joissa ei ole pätkääkään sitä henkeä ja hahmojen syvyyttä mitä tuossa Linnan upeassa teoksessa on. Siinä missä kirjaa lukiessa raavas mieskin sai nieleskellä ihan urakalla, niin nuo elokuvat eivät saa aikaan oikein minkäänlaisia tunteita..paitsi vitutusta. Roolisuorituksistakin kannattaa mainita oikeastaan vain Veikko Sinisalo Laurilan Anttoona ja varauksin Matti Ranin pastori Salpakarina.

Noita elokuvia voisi jollain tapaa verrata näihin Koivusalon viime aikaisiin räpellyksiin. Ei mitään omaa sisältöä, pelkkää valokuvausta.

Taitaa tuo Täällä Pohjantähden alla kuulua niihin romaaneihin joita ei yksinkertaisesti edes kannata yrittää siirtää valkokankaalle. Ja mitenkö tämä pohjantähti-vuodatus kuuluu tähän ketjuun? En minä tiedä. Onhan tosin Laineen elokuvissa vähän sotaa.

 

[Claudius]

Oma TOP5

1. Das Boot

Aivan loistava sotaelokuva! Tosin sukellusveneleffoja on tehty huomattavasti vähemmän kuin ns. normaaleja sotaelokuvia ja niiden kirjo on tasoltaan epätasaisempi joten ehkä siitäkin syytä kyseisen elokuvan hyvyys entisestään korostuu. Mutta yhtä kaikki, Das Boot on mielestäni ylivoimaisesti paras koskaan tehty sotaelokuva. Suurimman vaikutuksen minuun teki erityisesti se, että siinä on upeasti dramatisoitu se piinaava tuska kun odotellaan osuvatko vihollisen syvyyspommit kohdalleen.

2. Pelastakaa sotamies Ryan

Näistä viime vuosien sotaelokuvista minuun on parhaiten kolahtanut Ryan. Jo pelkkä avauskohtaus maihinnoustessa riittää nostamaan sen monen huonomman elokuvan edelle. Mutta tämä toimii myös kokonaisuutena. Elokuvan upea visuaalinen ilme oli ilmestyessään lajitoveriaikalaisistaan poikkeavaa ja jotenkin se myös luo elokuvaan hieman realistisemman tunnelman. Ja vaikken koskaan ole erityisemmin ollut mikään Tom Hanks-fani enkä osannut kuvitella häntä sotilaan rooliin niin hyvinhän Tomppa kuitenkin roolinsa veti.

3. Platoon

Ensimmäinen koskaan näkemäni Vietnam-elokuva ja alusta asti tämä on uponnut minuun aivan kympillä! Vaikka tämä ei olekaan kriittisin Oliver Stonen aiheesta tekemä elokuva niin eipä tästäkään sodanvastaista kritiikkiä puutu. Uransa tässä vaiheessa Charlie Sheen (joka tekee hyvän roolisuorituksen) on vielä tuore kasvo ja sopii erittäin hyvin nuoren ja kokemattoman tulokkaan saappaisiin. Amerikkalaisten omien rivien rakoileminen sodan kuluessa on jäänyt myös vahvasti mieleeni.

4. Tuntematon sotilas

Pitäähän tälle listalle kotimaistakin väriä saada ja kun isänmaallisia ollaan niin pannaan sijoitukseksi neljäs. Itse olen aina ollut Laineen Tuntemattoman puolesta liputtajia, vaikka myönnän kyllä, että siinä on omat puutteensa ja että uusi versio vetää joiltain osin pitemmän korren. Kirjan olen lukenut varmaan viisi-kuusi kertaa eikä elokuva tietenkään pääse lähellekään sitä kokemusta. Vieläkin joka kerta Tuntematonta lukiessani/katsoessani tulen surulliseksi, kun Hietanen kuolee siihen ambulanssin viereen. Oman suosikkini olisin tietysti suonut jäävän henkiin. Ja eihän sitä enää osaisi edes kuvitella Itsenäisyyspäivän iltapäivää ilmen Tuntematonta Sotilasta!

5. Likainen Tusina

Tämän elokuvan voin katsoa uudestaan milloin vain ja missä vain! Olen sen jo varmasti lähemmäs parikymmentä kertaa nähnyt, mutta siltikään se ei ole kärsinyt silmissäni inflaatiota. Elokuvana Likainen Tusina ei välttämättä ole aivan mailman parhaimpia ja näyttelijöinäkin on eräällä tavalla "yhden ilmeen kivikasvoja", mutta tarina on aivan mainio ja todella mukaansatempaava. Ja vielä kun pilkettäkään ei ole silmäkulmasta unohdettu niin mikäs muu voisi olla viihdyttävämpää kuin istua nojatuoliin ja nauttia näkemästään...


Paljon jäi hyviä elokuvia mainitsematta, mutta minkäs teet, kun top5:ä lähdin rakentamaan. Onko kellään muuten muistia sellaisesta sotaelokuvasta, jossa Tähtien Sodista tuttu Mark Hamill näyttelee yhtä pääosista? Olen kyseisen elokuvan nähnyt vain osittain joskus useita vuosia sitten mutten kuolemaksenikaan muista kyseisen leffan nimeä. Elokuva sijoittui joko 2. maailmansotaan tai sitten vaihtoehtoisesti Vietnamin sotaan. Hamill näytteli sellaista pelokkaamman puoleista kaveria...

 

[Gleb]

Re: Oma TOP5

Viestin lähetti Claudius
Onko kellään muuten muistia sellaisesta sotaelokuvasta, jossa Tähtien Sodista tuttu Mark Hamill näyttelee yhtä pääosista? Olen kyseisen elokuvan nähnyt vain osittain joskus useita vuosia sitten mutten kuolemaksenikaan muista kyseisen leffan nimeä. Elokuva sijoittui joko 2. maailmansotaan tai sitten vaihtoehtoisesti Vietnamin sotaan. Hamill näytteli sellaista pelokkaamman puoleista kaveria...

En ole elokuvaa nähnyt, mutta ihan IMDB:n avustuksella, olisiko se Voittamaton ykkönen ?

 

[Claudius]

Re: Re: Oma TOP5

Viestin lähetti Gleb
En ole elokuvaa nähnyt, mutta ihan IMDB:n avustuksella, olisiko se Voittamaton ykkönen ?

Joo tuo kyllä näyttää ja kuulostaa oikealta. Suuret kiitokset avusta! Täytyypä yrittää etsiä se jostain käsiini. Oli muistaakseni meinaan ihan ok:n oloinen elokuva, vaikkei mikään varsinainen klassikko olekaan...

 

[Sistis]

Re: Re: Tuntemattomasta...

Viestin lähetti pala
Juuri näin, tosin Tuntematonta (elokuvaa) kamalampi esimerkki on Laineen ohjaukset Pohjantähti-trilogiasta. Aivan kamalia tekeleitä joissa ei ole pätkääkään sitä henkeä ja hahmojen syvyyttä mitä tuossa Linnan upeassa teoksessa on. Siinä missä kirjaa lukiessa raavas mieskin sai nieleskellä ihan urakalla, niin nuo elokuvat eivät saa aikaan oikein minkäänlaisia tunteita..paitsi vitutusta. Roolisuorituksistakin kannattaa mainita oikeastaan vain Veikko Sinisalo Laurilan Anttoona ja varauksin Matti Ranin pastori Salpakarina.

Sanotaanko näin, että siihen nähden miten massiivisesta teoksesta on kyse, on Pohjantähti onnistunut melko hyvin elokuvana. Toki kun nyt luin trilogian parin viime viikon aikana toiseen kertaan, totesin että elokuva on melkoisen pelkistetty, mutta ajaa silti melko hyvin asiansa. Minä nostaisin kuitenkin muutaman roolihahmon esiin hyvästä roolisuorituksesta:

1. Kalevi Kahra Adolf Halmeena on aivan loistava. Mielestäni juuri sellainen, jollaiseksi Halmeen kuvittelinkin mielessäni lukiessani teosta.
2. Rose-Marie Precht Ellen Salpakarina on myös hyvä. Täyttää juuri sen itseään täynnä olevan hienohelman kuvan, millainen kirjastakin tulee ilmi.
3. Aarno Sulkanen ja Titta Karakorpi Akselina ja Elinana ovat myös hyvät.

Oikeastaan huonoja roolihahmoja ovat vain Kaarlo Halttunen Preetinä ja Heikki Kinnunen Valentina.

Ja kyllä noita leffoja katsellessakin joutuu väkisinkin nieleskelemään. Erityisesti Täällä Pohjantähden Alla-elokuvan loppukohdat ovat koskettavia.

'Akseli ja Elina' on elokuvana huomattavasti heikompi, koska siinä juoni poikkeaa hyvinkin paljon siitä, mitä kirjan kolmososassa tapahtui.

Viestin lähetti pala
Noita elokuvia voisi jollain tapaa verrata näihin Koivusalon viime aikaisiin räpellyksiin. Ei mitään omaa sisältöä, pelkkää valokuvausta.

Elokuvista puuttuu kyllä melkoisesti tärkeitäkin kohtauksia, mutta kuten sanoin: trilogia on liian massiivinen jotta siitä saisi suomalaisilla resursseilla täydellisen sarjan. Pitäisi tehdä muuten Sormusten Herra-tyylillä 3*3h leffat...

Viestin lähetti pala
Taitaa tuo Täällä Pohjantähden alla kuulua niihin romaaneihin joita ei yksinkertaisesti edes kannata yrittää siirtää valkokankaalle. Ja mitenkö tämä pohjantähti-vuodatus kuuluu tähän ketjuun? En minä tiedä. Onhan tosin Laineen elokuvissa vähän sotaa.

Kyllä minä ainakin lasken nämä elokuvat sotaelokuvien kategoriaan, koska sota tai itseasiassa kaksikin sotaa ovat niin isossa osassa näitä kirjoja ja elokuvia. Kakkos-kirja (paras kirja mitä on kirjoitettu) käsittelee lähes kokonaan kansalaissotaa ja sen jälkipyykkiä.

Jos voitan lotossa miljardeja, niin valjastan koko Suomen parhaat käsikirjoittajat, ohjaajat ja näyttelijät ja teetän tästä suurteoksesta sen ansaitseman kolmen osan elokuvat...

 

[L. Paraske]

Re: Re: Re: Tuntemattomasta...

Viestin lähetti Sistis
Sanotaanko näin, että siihen nähden miten massiivisesta teoksesta on kyse, on Pohjantähti onnistunut melko hyvin elokuvana. Toki kun nyt luin trilogian parin viime viikon aikana toiseen kertaan, totesin että elokuva on melkoisen pelkistetty, mutta ajaa silti melko hyvin asiansa.

No, meillä on tässä kummallakin omat mielipiteemme. Minä pidän tätä elokuvaa jonona valokuvia.

'Akseli ja Elina' on elokuvana huomattavasti heikompi, koska siinä juoni poikkeaa hyvinkin paljon siitä, mitä kirjan kolmososassa tapahtui.

Minusta taas tuo "Akseli ja Elina" oli elokuvana aavistuksen parempi. Johtunee pitkälti siitä, että tässä Laineella ei ollut niin kiire hypätä kiireen vilkkaa seuraavaan tapahtumaan, koska käsiteltävänä oli ainoastaan tuo kolmososa. Näin henkilöistäkin saatiin huomattavasti moniulotteisempia kun niihin ehti jopa vähän tutustua. Tuo juonin poikkeavuuskin oli loppujen lopuksi aika mitätöntä ja minusta oli pelkästään piristävää että Laine keksi jotain omaakin. Minusta ei yleensä ottaen ole ollenkaan vaarallista, että filmatisointien tapahtumat eivät seuraa orjallisesti kirjan tapahtumia. Onhan esim. Kubrickin "Hohto" mestariteos, vaikka poikkeaakin Kingin kirjasta kohtuullisen paljonkin.

Ei kai tärkeintä ole kuvata ainoastaan kirjan tapahtumia valkokankaalle. Kyllä hyvä elokuva vaatii ohjaajaltakin jotain muuta kuin "käännöstyötä".

Mutta toisaalta, alkaa kai tämä olla jossain vaiheessa koomistakin tämä meidän keskustelu. Kaksi teekkaria jauhaa eri kulttuurinaloista muka vakavaan sävyyn. Sama kuin kaksi humanistia keskustelisivat säätöpiireistä :)

 

[Sistis]

Hehe... ja nyt sitten väännetäänkin, kun päästiin kunnolla asiaan. =)

Akseli ja Elinan eheys on todellakin helposti humattavissa elokuvien kokonaiskestoja vertailemalla. A&E kestää noin 2 ja ½ tuntia ja se käsittää todellakin vain TPA3:n sisällön. Kun taas Täällä Pohjantähden Alla kestää vain reilut 3h, ja se käsittää sentään TPA1&2:n. Kirjaa kohtaan siis TPA1 & 2 saavat valkokankaalla esitysaikaa vain 1½h/kpl, mikä taatusti näkyy.

Akseli ja Elina muuttuu loppua kohden melkoisesti siitä, mitä kirja käsittää. Akselin kuolema oli mielestäni melkoisen tärkeä ja iso asia TPA3:ssa, että se olisi pitänyt ilman muuta ottaa mukaan tähänkin. Rovasti Salpakari oli oikeasti kuollut jo ennen Akselia, mutta kummasti tämäkin oli vielä hengissä Kaarinan ja Juhanin häissä... Jannen lapsuuden leikkitanhuvilla vierailu kokosi kirjassa mielestäni hyvin yhteen kaiken vuosien saatossa tapahtuneen. Elokuvassa vierailu tapahtuu jo Kaarinan ja Juhanin häissä, mikä ei anna arvoa tälle loppuyhteenvedolle. Huvittavinta on Preetin vierailu noissa häissä, jotka pidettiin käsittääkseni 40-luvun lopuilla. Preeti oli viety vanhainkotiin jo 10 vuotta aiemmin ja meikäläisen laskuopin mukaan hän olisi jo n.90-vuotias tuossa vaiheessa... Ja miksi Vilhon kuolema piti muuttaa miinan aiheuttamaksi??? Luulisi sentään luutnantti Koskelan kaatumisen olevan pyhä asia, jota ei vääristellä.

Suuri miinus elokuvissa on Susi-Kustaan puuttuminen!!!

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti sampio
Täytynee hankkia katsottavaksi tuo saksalaisten Stalingrad, kun sitä on tässä ketjussa peräti kehuttu.

Ei kyseinen leffa mikään huono ole mutta siitä puuttuu jossainmäärin se viimeinen silaus jotta sen voisi korottaa loistoleffojen joukkoon. Kun sitä oli kehuttu niin monella eri taholla, olivat odotukseni kenties hitusen liian korkealla ryhtyessäni katsomaan sitä, tästä kenties johtuu pienoinen pettymyksentunne minkä leffa minussa synnytti. Voi olla, että toinen katsomiskerta avaisi uusia ulottuvuuksia ko. leffan suhteen.

Plussaa leffa saa realistisuudestaan vaikka hitusen on havaittavissa tiettyä "lavastemaisuutta" eräissä kohtauksissa, johtui ehkäpä budjetin pienuudesta verrattuna Hollywood-filmatisointeihin. Koskapa Itärintamantaisteluilla on jossain määrin erikoisasema "sydämessäni", nousee tämä leffa sen tähden keskitason yläpuolelle, pidän sitä tietyiltä asetelmiltaan parempana kuin esim. Rautaristiä. Jossainmäärin "Stalingrad" olisi saanut olla vieläkin raadollisempi ja karumpi, nyt tuntui siltä, kuin aivan sitä viimeisintä askelta ei olisi "rohjettu" ottaa, mikä minusta on surku. Itseasiassa parit viimevuosien dokkarit on kuvanneet Stalingradin taqistelun karuutta kaikkein vaikuttavimmalla ja karuimmalla tavalla, vaikka niissäkään ei ole verellä päästy mässäilemään - tai ehkäpä juuri sen tähden! ehkäpä tästä johtuen, minua kiinnostavat nykyään hyvin paljon juuri sotaa käsittelevät dokumentit - leffoja kuitenkaan unohtamatta.

Annetaan tähtiä: ***½ (varauksin ****).

vlad#16.

 

[Vaughan]

Voittamaton Ykkönen

Viestin lähetti Claudius
Joo tuo kyllä näyttää ja kuulostaa oikealta. Suuret kiitokset avusta! Täytyypä yrittää etsiä se jostain käsiini. Oli muistaakseni meinaan ihan ok:n oloinen elokuva, vaikkei mikään varsinainen klassikko olekaan...

Olen nähnyt leffan parikin kertaa, ja se on ehdottomasti katsomisen arvoinen. Kyseessä on ohjaajansa Samuel Fullerin osittain omaelämäkerrallinen teos (jossa hän ei onneksi vanhana miehenä esitä itseään). Elokuvaa katsoessa tulee useammankin kerran mieleen, että tämä kohtaus tuntuu jotenkin tutulta. Sitten tajuaa että teemallisia yhtymäkohtia löytyy niin Pattoniin, Ryaniin, kuin BoB:iinkin, mutta ne kaikki ovat valmistuneet "Ykkösen" jälkeen! En tarkoita, että kyseisten elokuvien ohjaajat olisivat kopioineen Fulleria, vaan sitä miten laajan ja monipuolisen näkökulman hän onnistuu antamaan sodasta. Toki täytyy myöntää, että vanhan ajan filminä, Voittamattomasta Ykkösestä puuttuu sellainen katsojia kosiskeleva jatkuva dramaattisuus ja draamallinen kärjistäminen, mikä uudemmissa elokuvissa on vakiona.

 

[Claudius]

Re: Voittamaton Ykkönen

Viestin lähetti Vaughan
Elokuvaa katsoessa tulee useammankin kerran mieleen, että tämä kohtaus tuntuu jotenkin tutulta.

.....

En tarkoita, että kyseisten elokuvien ohjaajat olisivat kopioineen Fulleria, vaan sitä miten laajan ja monipuolisen näkökulman hän onnistuu antamaan sodasta. Toki täytyy myöntää, että vanhan ajan filminä, Voittamattomasta Ykkösestä puuttuu sellainen katsojia kosiskeleva jatkuva dramaattisuus ja draamallinen kärjistäminen, mikä uudemmissa elokuvissa on vakiona.

Silloin, kun itse puolivahingossa satuin osumaan tv.n ääreen, kun kyseinen leffa sieltä tuli, kiinnitin myös huomiota noihin mainitsemiisi asioihin. Olin elokuvasta positiivisesti yllättynyt, sillä se oli jostain syystä minulle täysin uusi tuttavuus. Ihmettelinkin, miksei se ole saavuttanut laajempaa kunnioitusta/suosiota suuren yleisön suhteen. Kenties juuri tuo "epädramaattisuus" on syynä siihen, mene ja tiedä... Ilahduin muuten myös siitä, että Mark Hamill suoriutuu roolistaan kunnialla läpi, eikä ainakaan minua häirinnyt hänen ainainen vahva liittämisensä Luke Skywalkerin hahmoon...

 

[Köpi]

Minun DVD-hyllyssä ovat seuraavat sotaelokuvat:

-Pelastakaa Sotamies Ryan
-Talvisota
-Tuntematon Sotilas
-Windtalkers
-Isku Mogadishuun

Tuntemattomasta jos pitää valita Laine vai Mollberg, valinta on ehdottomasti Edvin Laine. Ryan on viime aikaisista sotaleffoista ylivoimaisesti paras, Black Hawk Downissa kaihertaa tasan yksi asia: nimittäin pääosan esittäjäksi olisi varmasti löytynyt joku parempi kuin siloposki Josh Hartnett. Tosin tuossahan elokuvassa ihmiset eivät nouse niin suureen rooliin kuin monessa muussa leffassa.

Isku Mogadishustahan on nyt pukattu pihalle tämä Special Edition. Kolmen dvd:n paketti, joka sisältää leffan lisäksi todella paljon dokumenttimateriaalia. Onkos kukaan vielä hommannut tätä? Myös tuo Taistelutoverit-boksi on hankintalistallani.

 

[wade]

Jospa minäkin sitten tekaisen oman listani.

1. Räikeä valhe englantilaista nimeä en muista ,mutta mielestäni paras Nam elokuva. Pääosassa Bill Paxton olikohan oikein kirjoitettu? Perustuu tositapahtumiin.

2. Pelastakaa sotamies Ryan se nyt vaan on niin hyvä!

3. Tuntematon sotilas ihan kumpi vaan ,mutta itse pidän uudempaa parempana.

4. Talvisota kerronnallisesti ja kuvauksellisesti jopa parempi kuin tuntematon ,mutta klassikko niukasti edellä.

5. Vihollinen porteilla ei ehkä kovin realistinen ,mutta hemmetin hyvää actionia ja erilainen toteutus.

Bubblin uder: Full Metal jacket ,Rautaristi ja kaikki John Waynen sotaelokuvat.

Huonoja :
1. Ilmestyskirja nyt täysin yliarvostettu ja lisäksi kuolettavan tylsä tekele.

2. Veteen piirretty viiva voi jessus miten tylsä ihan kuin joku huono huumetrippi.

3. Das boot on ehkä paras sukellusvene elokuva ,mutta se ei ole todellakaan paljon.

edit pari kirotusvirhettä

 

[Sistis]

Viestin lähetti wade
Huonoja :
1. Ilmestyskirja nyt täysin yliarvostettu ja lisäksi kuolettavan tylsä tekele.

Loistavaa! Vihdoin joku muukin uskalsi haukkua tämän tekeleen, joten niin teen minäkin.

Olen itse nähnyt vain sen Redux-version. Kävin katsomassa se oikein elokuvateatterissa, ja menin sinne suurin odotuksin. Tulos: Pettymys. Leffa ei ollut sellainen, minkä pystyisi ottamaan vakavasti. Tätä mieltä minä olen. Surffaus-hullu eversti, joka lähtee oikein helikopterilla seuraamaan varastettuja surffilautojaan pitkin yötä menee jo sellaiseksi yliampumiseksi, etten toista tiedä.

Ja muutenkin tuollainen sissien kultti-tukikohta, tai mikä nyt olikaan, siellä jossain Kambotshan puolella, mihin elokuva siis päättyy, menee myös yli.

Onhan elokuvassa hyvät tehosteet ja visuaalisesti se on hieno. Juoni vaan on mielestäni keskinkertainen ja nuo yliampumiset vievät leffalta kaiken vakavastiotettavuuden. Siksi se oli suuri pettymys.

Asteikolla 1-5, annan vain 2,5...

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Sistis
Loistavaa! Vihdoin joku muukin uskalsi haukkua tämän tekeleen, joten niin teen minäkin.

Mitä kirjoitinkaan leffasta "Jatkoajan leffakerho" -ketjuun:

"Ilmestyskirja. Nyt!:
Samoin suurta kohua herättänyt teos, joka tuntuu ratsastavan enemmän tämän kohun nostattamin siivin kuin omin siivin. Itsessään elokuva on ajoittain suorastaan kömpelön teennäinen, pitkästyttävä ja epärealistisen tuntuinen. Mikäli aiheena ei olisi ollut Vietnam ja mukana Marlon Brando, tuskin muistaisimme koko elokuvaa... (niin, muistaakseni elokuva perustui kirjaan joka sijoittui Afrikan viidakoihin). Keskinkertainen elokuva joka ilman suoranaisia omia ansioita on noussut kulttimaineeseen."

Olen edelleen samaa mieltä ko. leffasta, keskinkertainen elokuva - ei sen enempää mutta ei sen vähempääkään.

vlad#16.

 

[ipa rules]

Itsekkin sotaelokuvien suurena yhstävänä laitan pari ajatusta. Ehdottomia ykkösiä minun silmissäni ovat Das Boot ja U-951?, muttä tämä johtunee merivoimissa tapahtuneest asepalveluksestani.

Muita hyviä leffoja:

Full Metal Jacket on loistava leffa alkukoulutuksen aikana, mutta itse taosteluosio on aikasta tylsä. Hyvänä (vaikkakin raadollisena) kohtana elokuvassa on, kun toimittaja kysyy helikopterin KK-ampujalta miten hän voi ampua naisia ja lapsia, niin ampuja vastaa:" ihan helposti, otetaan vaan pienempi ennakko".

Talvisota - paras suomalainen sotaleffa

Pelastakaa sotamies Ryan - Normandian maihinnousun kohtaus on ehkä paras yksittäinen sotaleffakohtaus koskaan.

Molemmat tuntemattomat ovat jossain tässä välissä - eivät loistavia, mutta eivät huonojakaan.

Huonoja:

Rukajärven tie - suuret odotukset leffaa kohtaan lässähtivät täysin. Tylsähkö kyhäelmä.

Veteen piirretty viiva - miksi sotaleffasta pitäisi tehdä taide-elokuva. Hemmetin tylsä - ehkäpä jopa huomoin sotaleffa minkä olen nähnyt.

Tuo paljon kehuttu Stalingrad on jäänyt näkemättä, joten pitääpä koittaa jostain löytää se.

-ipa rules

 

[Paitselo]

Lisää...

Jaaha, että tällainenkin ketju perustettu poissaollessani. No avaudunpa sitten tänne asian tiimoilta tuon Leffakerho-ketjun sijaan.

Maintsematta on vielä esim. vuonna 1966 valmistunut I-maailmansodasta kertova lähes kolmituntinen eepos The Blue Max - Kunnian kotkat.
Leffan ohjasi myöhemmin 1970-luvulla katastrofielokuvilla mainetta luonut John Guillermin. Pääosissa George Peppard ja James Mason.

Vaikka kyseessä on jenkkien tekemä elokuva, niin leffa kertoo saksalaisista I-maailmansodan lentäjistä ja tällä kertaa sakuja ei onneksi ole kuvattu aivottomina "korkkarisakemanneina".
George Peppardin esittämä päähenkilö luutnantti Stachel on tunteeton pyrkyri. Hävittäjälentäjä, jolle omat lentäjätoveritkin ovat vain harmillisia kilpailijoita joiden henkeä hän käyttää häikäilemättömästi hyväkseen pyrkiessään pudotustilastojen kärkeen, kohti legendaarisen Von Richthoffenin ennätystä ja Blue Maxia, urhoollisuusmitalia.
Elokuvan ilmataistelukohtaukset on kuvattu aivan ällistyttävän hyvin, kun ottaa huomioon että raina tehtiin vuonna 1966 kun vielä ei tuotannossa ollut apuna esim. tietokone-efektejä.
George Peppardin valinta päärooliin on kylläkin minua aina ihmetyttänyt. Äijähän ei varsinaisesti mitenkään näyttele - naamalla on aina ja jokaisessa elokuvassa sama pöllämystynyt ilme. Varmasti vuonna 1966 olisi ollut tarjolla huomattavasti paremmin nuoren saksalaisen lentäjän rooliin sopivia miesnäyttelijöitä.
James Mason tekee leffassa sitten jälleen kerran komean henkilöhahmon - tämä mies oikeastaan jo pelkällä aristokraattisella olemassaolollaan pelasti aikoinaan leffan kuin leffan.

Suosittelen!

Moni tässä ketjussa on maininnut tuon Panssarikenraali Pattonin elämää käsittelevän leffan. Komeita suorituksiahan siinä kieltämättä näyttelijöillä on, mutta ne suurten panssaritaistelujen toteutukset jäivät kyllä ainakin meikäläistä korpeemaan pahasti.
Eipä siellä taistelutantereella sitten vilahtanut yksikään saksalainen Tiikeri tai Pantteri. Oli vaan maalattu jenkkivaunuja hiekanvärisiksi ja lätkäisty mustavalkoinen palkkiristi vaunun tornin kylkeen. Ei hemmetti, ei tuolla systeemillä Tiikeriä synnytetä! Niin, eipä muistaakseni tuohon leffaan ollut saatu roudattua myöskään yhtäkään toimivaa Shermania?

Jos nimimerkki "varjo" on tämän leffan katsonut, niin mahtoi mies kärsiä vielä minuakin enemmän juuri edellä mainituista syistä?

 

[Tommy]

Muistelen tässä hyllystäni löytyviä sotaelokuvia,
- Band Of Brothers, tämän jälkeen sotaelokuvat eivät tuntuneet miltään. Hyvät elokuvat muuttuivat huonoiksi.

- Escape From Sobibor, noh.. sotaelokuva tämäkin tavallaan.
Ihan asiallinen, varsinkin kun kaupasta tämän saa alle 5 euron hintaan. Kuten nimestäkin selviää, kertoo ihmisistä jotka ovat kyllästyneet Sobiborin tarjoamiin palveluihin ja yrittävät pakenemista.

- Full Metal Jacket, elokuvan alku-osa on loistava. Lopussa ote karkaa käsistä. Mutta hyvä elokuva kuitenkin.

- Isku Mogadishuun, yksi huonoimmista sotaelokuvista.
Ainakin omat palvelustoverit olivat helvetin rumia kaikki ja miten USA:n helikopterijoukoissa voi olla kansikuva-poikia kaikki? Juoni ennalta-arvattavissa, ei tarjoa yllätyksiä.

- Panssarikenraali Patton, tämä tuli joululahjaksi enkä ole ehtinyt vielä katsoa.

- Platoon, hyvä elokuva. Hyvä tunnelma elokuvan alusta koskettavaan loppuun asti. Yksi parhaista.

- Tigerland, olipas elokuva tämäkin. Tigerland on eräs "leiri" jossa sykitään ja kovaa. Siellä sitten tapahtuu myös kaikennäköistä.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Tommy


- Panssarikenraali Patton, tämä tuli joululahjaksi enkä ole ehtinyt vielä katsoa.

Tommy, toivottavasti tuo edellisessä viestissäni möläytetty pilkunviilaaminen ei nyt mitenkään spoilaa sinun leffanautintoasi Pattonin osalta? George C. Scott Pattonin roolissa tekee kuitenkin ikimuistettavaa työtä.

 

[Mäkinen]

Rautaristi

Sam Peckinpahin Rautaristi on saanut aivan liian vähän arvostusta.
Todella hieno sotaleffa ja teki meikäläisestä ikuisen James Coburn fanin. Coburn vetää Steinerin roolin kyynisenä jermuna
helvetin hienosti ja muutenkin leffa on yllättävän hyvä jenkkien tekemäksi kun se kuvaa sotaa saksalaisnäkökulmasta.

Löytyyköhän Rautaristiä DVD:nä vaikkapa jostain tilattuna?
Suomainen versio taisi olla aikoinaan aika pahasti pätkitty.

 

[Fläppis]

Re: Rautaristi

Viestin lähetti Mäkinen

Löytyyköhän Rautaristiä DVD:nä vaikkapa jostain tilattuna?
Suomainen versio taisi olla aikoinaan aika pahasti pätkitty.

Mun mielestä se löytyy tällä hetkellä ainakin Free Record Shoppien 2x25e tarjouksista. Eli kaksi leffaa 25 eurolla. Myöskin Anttilan TopTenistä löytyy alennettuna, jos oikein muistan. Sieltä taisin itsekkin leffan ostaa joku vuosi sitten.

 

[Tommy]

Rautaristi löytyy Anttiloista hintaan 7,95 €.

 

[Fläppis]

Laitetaanpa vielä oma listaus parhaista:

1. Band of Brothers - Aivan huikea sarja, joka kaappasi jo telkasta tullessaan täysin mukaansa. Uusintakierrokset pmasta varastosta eivät ole hälventäneet tunnetta tippaakaan. Eipä voi sarjalta paljon enempää pyytää.

2. Pelastakaa Sotamies Ryan - Ensimmäisellä kerralla tämä vei myös mukanaan. Jälkeenpäin katseltuna elokuva on tuntunut hetkittäin jopa tylsältä, mutta kokonaisuutena erinomainen.

3. Rautaristi - Ainoa asia mikä perus Hollywood-sotaleffoissa mättää on se aina lopulta esiin putkahtava yltiöisänmaallisuus. Tässä leffassa se oli unohdettu mielestäni hyvin ja keskityttiin olennaiseen.

4. Isku Mogadishuun - Tietyin muutoksin saattaisi yltää ihan kärkeenkin. Tällainen sotaleffan pitäisi olla perusajatukseltaan. Vähemmän turhanpäivästä sönköttämistä ja enemmän toimintaa. Kokonaisuutta pilasivat kuitenkin jälleen se "me hyviä, muuta pahoja" ideologia, joka kulminoitui lopun "sankarismiin", joka melkein pilasi koko leffan. Ajoittain kuitenkin loistava ja suvereeni.

5. Tuntematon - Pakko arvostaa ennenkaikkea tuon vanhemman Tuntemattoman laatua suhteutettuna sen tekoajankohtaan sekä loistavaa "tunnelmaa", joka kuljettaa koko elokuvan läpi. Itse sodan kuvaus on luonnollisesti resursseista johtuen vähän semmoinen esittelyvideon tuntuinen. Eli tyyliin siellä ne tykit nyt ampuvat aukealla ja multaa lentää. Ja siellä ne pojat leikkivät metsässä sotaa. Enemmän ois kavainnut kuvaa, jos oikeasti tuntuu että viholliset kohtaavat, eikä vain toinen osapuoli "kuivaharjoittele" itsekseen metsässä.

Paljon on muitakin ihan kohtuullisia ellei jopa hyviä sotakuvauksia, mutta nämä edellä olevat ajavat edelle.

 

[JMK81]

Kas eikö kukaan ole nähnyt A Bridge too far:ia? Mielestäni yksi parhaimmista sotaelokuvista, tämä 3 tunnin pläjäys. Ja näyttelijä kaartikin on aika vakuuttava luettavaa.

Pistän tähän nyt omat inhokkini:

1. Vihollisen porteilla - Tyypillistä hollywood kamaa, pistetään sekaan vähän rakkautta ja naimista.

2. Ilmestyskirja nyt - Ihan ihmeellinen josta en enempää viitsi sanoa.

3. Pearl Harbor - Muutama hienosti tehty kohtaus, muuten sitä tyypillistä hollywoodia.

4. Veteen piirretty viiva - Outoa unelmoimista jatkuvasti, joka pistää ärsyttämään. Jatkuvasti karjuva Nick Nolte, alkaa elokuvan edetessä ottamaan päähän.

 

[bambamcam]

Viestin lähetti JMK81
Kas eikö kukaan ole nähnyt A Bridge too far:ia? Mielestäni yksi parhaimmista sotaelokuvista, tämä 3 tunnin pläjäys. Ja näyttelijä kaartikin on aika vakuuttava luettavaa.

Hyllystä löytyy. Näyttelijälista on aivan uskomaton, kun sitä nykyään lukee. Ei tule vastaavaa listaa mieleen. Leffakin on muistaakseni ihan katsottava. Täytynee katsoa uudestaan.

Moni sotaleffa on munattu juuri tällä pakollisella "muijan" ujuttamisella mukaan. Hyvänä esimerkkinä on juuri mainitsemasi Vihollisen porteilla, joka olisi muuten ollut todella hyvä. Veteen piirretty viiva kolahti meikäläiselle ja varsinkin juuri tämä "taiteellisuus" ja musiikki ovat mahtavaa kamaa.