Sosialidemokraatit – SDP

[peruna]

Vähän pohdintaa demareista mutkan kautta.

Kun tehdään päätöksiä voidaan karkeasti sanoa, että on seuraamuksia, joita nähdään ja seuraamuksia, joita ei nähdä. Siis, näin yleisellä tasolla.

Tapaus 1 - Naiskiintiöt
Meillä on hyvä tavoite saada enemmän naisia yritysten ylimpään johtoon. Tähän on yksi ehdotettu ratkaisu on naiskiintiöt yritysten hallituksiin. Ajatuksena on, että kun hallituksiin saadaan enemmän naisia, niin se helppottaa naisten etenemistä esim. poistamalla ennakkoluuloja.

Valitettavasti asioilla on usein seuraamus, jota ei voida nähdä. Norjasssa naiskiintiöiden ei-näkyvä seuraamus on, että kaikki pätevimmät naiset täyttävät kiintiöpaikat ja he ovat niin työllistettyjä hallitushommissa, että eivät ehdi enää enää hoitaa varsinaisen liiketoiminnan johtotehtäviä (esim. yrityksen markkinointjohtaja). Tästä seuraa, että liiketoiminnan johtotehtäviin valitaan uusia ihmisiä ja Norjassa itseasiassa liiketoiminnan johtotehtäviin on tullut enenmmän miehiä kuin ennen, koska kaikki pätevät naiset menevät hallitukseen ja liiketoiminnan johtotehtävissä ei ole kiintiöitä.

Toisin sanoen, hallitusten naiskiintijöiden seuramuuksena naisten määrä yritysten johdossa on itse-asiassa laskenut kokonaismääräisesti, vaikkakin naisten määrä hallituksessa on kasvanut. Seuraamus on juuri päinvastainen kuin mitä haluttiin saavuttaa.

Tapaus 2 - minimimäärä hoitajille
Entä jos taas tarkastellaan demareiden vaatimusta saada hoitajille minimimäärään? Tavoite on hieno, kuten aina. Nostaa vanhusten hoidon laatua ja näkyvä seuraamus mitä tässä haetaan on: Laatu paranee kuin hoitajien määrä lisääntyy.

Tämä on varmasti totta. Kuten Pisin Kääpiön yllä toteaa, että tämä vaatii lisäpanostusta ennen kaikkea laitoshoitajiin (mikäli olen ymmärtänyt oikein). Jos me lisätään X määrä laitoshoitajia, niin se on pois jostain muusta ja mikäli taas olen ymmärtänyt oikein, niin kotihoito on kaikista suurin kärsijä ja täten koska kotihoidosta tulee paljon kallimpaa, niin moni vanhus siirtyy laitoshoitoon, joka on taas kallista.

Toisin sanoen, kun tarkastelee tätä minimivaatimusta, niin lopullinen tulos on, että laitoshoidon määrä todennäköisesti kasvaa vaikkakin tämä ei ollut alkuperäinen tarkoitus.

Mitä tästä pitäisi oppia?

Mielestäni ei-näkyvien seuraamusten riski kasvaa mikäli lukkiudutaan käyttämään vain yhtä menetelmää ratkaisemaan ongelmia ja tämän takia ei joko alkuperäistä tavoitetta saavuteta (tapaus naiskiintiöt) tai siitä tulee paljon kallimpaa kuin ajateltiin (tapaus minimimäärä). Tilanne on vähä kuin, että meidän tehtävä on siirtyä paikasta A paikkaan B ja vaaditaan, että aina pitää siirtyä autolla. Yleensä auto on nopeampi, mutta ei välttämättä aina esim. mennään kävelen nopeasti metsän läpi sen sijaan, että kierretään kaukaa metsä.

Mielestäni politiikkojen pitäisi enemmän määritellä mistä siirrytään ja minne siirrytään sen sijaan, että määritellän myös miten siirrytään. Miten siirrytään on enemmän toimeenpanijan ongelma, koska toimeenpano on aina paikallista. Toisaalta, politiikkojen tehtävä on ongelmien määrittely ja ongelmien ratkaisu on paikallista.

Joten tuntuu siltä, että joko demarit haluaa:

A) kontroloida kaikkea (eli ollaan vallanhaluisia)
B) ei ymmärrä, että asioilla voi olla muitakin seuraamuksia kuin ajateltiin (eli taidot ei riitä)
C) vankistaa omaa kannatuspohjaa (eli ollaan vallanhaluisia)

En sano, että muut puolueet eivät ole vallanhalusia (kaikki on) tai että muissa puolueissa kaikki ihmiset ovat fiksumpia. Tuntuu vain siltä, että juuri demareiden (tai siis vasemmiston) vallanhalu ja tyhmyys kuluttaa yhteisiä enemmän resursseja, koska he haluavat sekä määritellä ongelman että ratkaista sen samaan aikaan. Joo tämän takia demarit pitäisi olla tiensä päässä.

 

[Tuamas]

Siksipä sopiikin kysyä, että kannattaako sellaista tehdä tai suunnitella lisättävän, mitä ei osata.

Niin, no itse näkisin sen niin että miksi kieltää niiltä kunnilta ostopalveluiden käyttäminen joilta se sujuu.

Se jos jossain käpykylässä ei osata asiaa hoitaa, ei tarkoita sitä etteikö ostopalveluita saataisi toimimaan erinomaisesti jossain muualla.

 

[Toejoen Veikko]

Hoitajamitoitus olisi tarkoittanut kunnolla toteutuessaan sitä, että tietylle määrälle laitoksissa olevista vanhuksista olisi taattu tietty määrä hoitajia. Se ei tarkoita laitoshoidon lisäämistä vaan sitä että ne jotka laitokseen ovat joutuneet, saisivat ihmisarvoista hoitoa. Vain siitä on kyse.

Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että demarit haluavat mammuttimaisen julkisen sektorin. Mielettömästi suojatyöpaikkoja ja näille viiden vuoden x kuntaliitosten määrä irtisanomissuoja.

Tähän kohtaan sopii kertoa pari viikkoa vanha tapaus työpaikkani lähistöltä, jossa oli kaksi noin parin kuutiometrin kokoista monttua täytettävänä. Staran työryhmä (2 jalkamiestä ja 1 kaivinkonekuski) saivat toisen montun täytetyksi noin klo yhteen mennessä. Totesivat, ettei tuota toista monttua tänään, että on sitten huomennakin jotain tekemistä kun perjantaina on kuitenkin se lyhyt päivä.
Nämä ovat Urpilaisen mukaan ansainneet viiden vuoden irtisanomissuojan x kuntaliitosten lukumäärä.

 

[Fordél]

Näissä keskusteluissa olisi syytä erottaa kaksi asiaa: yksityistäminen ja ulkoistaminen. Paljon puhutaan yksityistämisestä synonyyminä ulkoistamiselle. Pääpointti on kuitenkin se, että yksityistämisessä julkisen palvelun omistajuus siirretään julkisesta omistuksesta yksityiselle ja toisessa palvelu ostetaan ulkopuoliselta taholta, kuten yritykseltä, yhdistykseltä, säätiöltä jne.

 

[PTS]

MG-R:n esitys oli täysin epärealistinen. Muutamissa keskikokoisissa kaupungeissa tuo tarkoittaisi kymmenien tai jopa satojen hoitajien palkkaamista, joko kunnallisiin virkoihin tai ostopalvelujen kautta. Siinä on tuollaisten kuntien talous mahdottoman edessä. Kokoomus halusi kartoittaa kokonaisuutta ja selvittää myös muita palvelumuodoja, mutta demarit näkevät tämän ainoastaan pyrkimyksenä suosia yksityisiä palveluntarjoajia.

Höpöhöpö. Vähänkin vakavaraisemmilla kunnilla olisi ollut varaa pitää kiinni tuosta 0, 7 -mitoituksesta (aivan köyhimmille olisi voitu tarjota korvamerkittyä rahaa). Tampereellahan ollaan nyt jo melko lähellä tätä tasoa - kiitos Koukkuniemi-liikkeen ja hallintoviranomaisten. On kuitenkin laitoksia, joissa mennään jopa alle 0,5 tason ja se ei missään tapauksessa voi taata inhimillistä hoitoa.

Kaikkein huonokuntoisimpien ja kotihoitoa tarvitsevien vanhusten laittaminen vastakkain on kylmää. Molempiin tarvitaan lisäpanostuksia ja niitä olisi pitänyt löytyä budjetista vielä enemmän. Kotihoitoonkin olisi minusta voitu asettaa enemmän sitovuutta kokoomuslaisten suositusten sijasta. Huonokuntoisten vanhusten määrä tulee kuitenkin ikääntymisen myötä kasvamaan ja on ihan varmaa että osa tarvitsee väistämättä laitoshoitoa.

Nämä ovat Urpilaisen mukaan ansainneet viiden vuoden irtisanomissuojan x kuntaliitosten lukumäärä.

Jaa, ovatko opettajat, sairaanhoitajat ja vaikka siivoojat niin laiskoja, ettei heille voi antaa edes jonkinlaista turvaa jatkuvuudesta? Keskustelu tästä irtisanomissuojasta on muutenkin aivan potaskaa, kyllä julkisen vallan tulee näyttää esimerkkiä työntekijöiden kohtelusta. Eikä se että Stora Enso irtisanoo, tarkoita sitä että kunnan pitää irtisanoa :).

 

[Toejoen Veikko]

Jaa, ovatko opettajat, sairaanhoitajat ja vaikka siivoojat niin laiskoja, ettei heille voi antaa edes jonkinlaista turvaa jatkuvuudesta? Keskustelu tästä irtisanomissuojasta on muutenkin aivan potaskaa, kyllä julkisen vallan tulee näyttää esimerkkiä työntekijöiden kohtelusta. Eikä se että Stora Enso irtisanoo, tarkoita sitä että kunnan pitää irtisanoa :).

Edes jonkinlaista turvaa? Viisi vuotta. Monoa tänään ja sitten viideksi vuodeksi x kuntaliitosten lukumäärä veronmaksajien mahdollistaman täyshoidon piiriin. Noin pitkä irtisanomisaika pudottaa jo ennestään hidasta työtahtia.

Demarit puhuvat mielellään tasa-arvosta ja eriarvoistumisen lisääntymisen katkaisemisesta, vaikka näillä toimilla he nimenomaisesti lisäävät eriarvoistumista. On täysin epäloogista, että työkentän tuottamattomin osa nauttii moninkertaista työturvaa niihin nähden, jotka tämän systeemin maksavat.

Jos Stora Enso irtisanoo, niin verotulot laskee. Jotenkin talous pitää tasapainottaa. Joko ottamalla lainaa, lisäämällä veroja tai vähentämällä menoja.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Höpöhöpö. Vähänkin vakavaraisemmilla kunnilla olisi ollut varaa pitää kiinni tuosta 0, 7 -mitoituksesta (aivan köyhimmille olisi voitu tarjota korvamerkittyä rahaa). Tampereellahan ollaan nyt jo melko lähellä tätä tasoa - kiitos Koukkuniemi-liikkeen ja hallintoviranomaisten. On kuitenkin laitoksia, joissa mennään jopa alle 0,5 tason ja se ei missään tapauksessa voi taata inhimillistä hoitoa.

Kaikkein huonokuntoisimpien ja kotihoitoa tarvitsevien vanhusten laittaminen vastakkain on kylmää. Molempiin tarvitaan lisäpanostuksia ja niitä olisi pitänyt löytyä budjetista vielä enemmän. Kotihoitoonkin olisi minusta voitu asettaa enemmän sitovuutta kokoomuslaisten suositusten sijasta. Huonokuntoisten vanhusten määrä tulee kuitenkin ikääntymisen myötä kasvamaan ja on ihan varmaa että osa tarvitsee väistämättä laitoshoitoa.

Höpö itsellesi. Joku on vakavarainen, toiset eivät. Kunnat ovat resurssiensa suhteen aika eri viivalla. Samoin on merkittäviä eroja sen suhteen millaisilla työntekijämäärillä töitä tehdään eri hallinnonaloilla. Jos nyt oikein muistan, niin esimerkiksi Joensuussa laskettiin että demarien ehdotus olisi tiennyt kirjaimellisesti otettuna useiden kymmenien henkilötyövuosien hankintatarvetta, siis joko rekrytointeina tai ulkoisina palveluina.

Demareille tällaiset yhtälöt ovat kovin yksinkertaisia koska raha tulee seinästä. Ja jos seinä ehtyy, niin siiten nostetaan veroja loputtomiin. Demarien todellisuudessa pää ei varmaan koskaan tule vetävän käteen.

Sinunkin mielestäsi sekä vanhusten laitoshoitoon että kotihoitoon tarvitaan lisäpanostuksia. OK, kaunis ajatus kyllä. Mistä otetaan rahat, ja mistä ottaisit vastaavasti pois? Onhan se varmasti tosi kylmää kun joudutaan laittamaan vanhusten laitoshoidon ja kotihoidon tuet vastakkain, mutta tällaista budjetin laatijoiden arkipäivä on. Se on intressien sovittamista ja niukkojen resurssien jakamista eri momenttien kesken, niin että säilyy edes jonkinlainen tasapaino. Se ei ole kivaa rahan ja runsauden jakoa, jossa kaikki saavat tarpeensa mukaan. Jos kysymys olisi puhtaasti tahdosta, niin niin demarit, kepulaiset kuin kokoomuslaisetkin olisivat jo ajat sitten hoitaneet vanhustenhoidon ja samalla koko terveydenhuollon resursoinnin kuntoon. Asialla tehdään myös politikointia, jota juuri parhaillaan demaripuolue harrastaa mieleiseensä vaalitulokseen tähdäten.

Demareilta lopsahtaa säännöllisin väliajoin helvetin pitkä lista siitä mihin rahaa milloinkin tarvitaan muutama kymmenen tai sata miljoonaa. Sen sijaan demareilla on harvemmin mitään innovatiivisia ajatuksia siitä millä tavoin yhteiskuntaa kehitetään siten, että syntyisi todellista kasvua ja tätä kautta lisää jaettavaa. Kaikki pitäisi syödä saman tien ja mielellään velaksi. Tosin Vasemmistoliitto on tässä suhteessa vielä suruttomampi, mutta pysytään nyt demareissa kun tämä on demariketju. En jaksa ymmärtää tätä demarilogiikkaa muutoin kuin pölhöpopulistisena kannatuksen kosiskeluna. Näin vaalien alla tällaiset mielenliikkeet tuntuvat oikein tiivistyvän vasemmalla.

 

[PTS]

Vaalit ovat näköjään tulossa....

Ensinnäkin, miksi muissa Pohjoismaissa on sitten varaa toteuttaa huomattavasti suurempiakin hoitajakeskiarvoja kuin tuo 0,7? (sanottakoon, että ruotsalaisessa vanhustenhoidossa on nyt paljon ongelmia täkäläisen porvarihallituksen ulkoistamispolitiikan seurauksena).

Talouden tasapainotus ja kakun kasvattamishöpinä taas on aivan absurdia retoriikkaa, jolla nyt ei hirveästi ole tekemistä todellisuuden kanssa. Pohjoismaissa demarit ovat historiallisesti olleet päävastuussa taloudenpidosta ja toisaalta julksista palveluista ja aika hyvät kokemukset meillä kuitenkin on...

Kokoomuslaiset puhuvat usein kateudesta. Aika mielenkiintoista että tämän ketjun kokkarit ovat valmiita juuri asettamaan eri ihmisryhmiä vastakkain. Oli kyse sitten laitoshoidossa olevista huonokuntoisista vanhuksista ja kotihoidossa olevista tai julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöistä. Onko toisen hyvinvointi automaattisesti toiselta pois? Logiikka on tuttu, sitä noudatettiin Neuvostoliitossa.

Ei hemmetti, kyllä meillä tällaisen materiaalisen vaurauden kaudella on varaa huolehtia asianmukaisesti ja inhimillisesti kaikista vanhuksista. Ja kyllä meillä on varaa tuoda kuntatyöntekijöille edes jonkinalaista varmuutta. Sitä paitsi väestön vanhenemisen seurauksena kuntatyöntekijöistä tulee olemaan niukkuutta, niin kuin muuten pääministeri Katainenkin eilen myönsi.

E: En tiedä, onko kokoomuslaisesta "vastuullisesta taloudenpidosta" malliesimerkki Kimmo Sasi (tai Eero Lehti), joka kannattaa Romneya Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Perusteena vastuullisempi talouspolitiikka. Jokainen tajuaa, että niitä veronkevennyksiä + puolustusmenojen lisäyksiä (jotta kuulemma voidaan käydä taas kahta sotaa kerrallaan) ei voi rahoittaa pelkästään vähennyksiä poistamalla. Toisaalta onhan Romney poistamassa terveysvakuutusta köyhiltä, siitä tulee tietysti jotain. Tämäkö on kokoomuksen oikeistosiiven unelma? Heh, katsokaa nyt ihan huviksenne, mihion republikaaninen talouspoliikka on johtanut....

 

[Tarinankertoja]

Ensinnäkin, miksi muissa Pohjoismaissa on sitten varaa toteuttaa huomattavasti suurempiakin hoitajakeskiarvoja kuin tuo 0,7?

Norjalla on 1.7 kertanen BKT. Ruotsissa on enemmän verotuloja, koska siellä on enemmän ihmisiä töissä (työllisyysaste on korkeampi, koska osa-aikanen ym. työ on mahdollistettu paremmin). Tanskassa on myös työllisyysaste noussut, kun työttömyysturva uudistettiin siten, että työstä tulee aina fyffeä käteen (eli purettiin kannustinloukkuja) ja työttömyyskorvaus vähenee ajan saatossa jyrkästi..

Suomessa sekä Demarit että Kokkarit puhuvat kauniita kannustinloukkujen poistamiseksi, mutta kumpikaan ei ole valmis Ruotsin tai Tanskan mallisiin muutoksiin. Norjan öljytuloja me ei voida saada...

 

[Toejoen Veikko]

julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöistä. Onko toisen hyvinvointi automaattisesti toiselta pois? Logiikka on tuttu, sitä noudatettiin Neuvostoliitossa.

Kyllä se on automaattisesti toiselta pois. Jos kuntapuolen työntekijämäärä järkeistettäisiin tehtävien hoidon vaatimusten tasolle, voitaisiin esim. verotusta keventää. Ja nimenomaisesti demarit ovat asettaneet kuntatyöntekijät muiden palkansaajien ja pienyrittäjien yläpuolelle. Palkka juoksee viisi vuotta ja mitään ei tarvitse tehdä. Jos noin järjettömän pitkät irtisanomisajat ulotettaisiin myös yksityiselle puolelle, niin yksikään yritys ei voisi palkata työntekijöitä.

Ei hemmetti, kyllä meillä tällaisen materiaalisen vaurauden kaudella on varaa huolehtia asianmukaisesti ja inhimillisesti kaikista vanhuksista. Ja kyllä meillä on varaa tuoda kuntatyöntekijöille edes jonkinalaista varmuutta.

Vanhuksista huolehtiminen ei ole ensisijaisesti kiinni julkisen sektorin työntekijämäärästä.
Mielestäni meillä ei voi olla varaa maksaa viideltä vuodelta palkkaa tekemättömästä työstä. Esim. Helsingissä on 39 000 kunnan palkollista. Käyttämällä vuosipalkkana 40 000 euroa ja kertomalla noiden tulo viidellä vuodella saadaan kokoon vaatimattomat 7,8 miljardin euron vastikkeettomat menot.
Ilmeisesti sinä kannatat täysin kahta erilaista kulttuuria? Yksityisen sektorin kulttuuri, jossa varmuus tulee osaamisesta ja tuottavuudesta sekä julkisen sektorin kulttuuri, jossa varmuus tulee koska niin päätetään. Ei mitään merkitystä osaamisella tai tuottavuudella. Reaalimaailmasta irrallinen ajatus, jonka Suomen demarit ovat jalostaneet teoksi.
Demareiden murjoma viiden vuoden irtisanomisaika on 30 kertaa pidempi kuin esim. minulla. Siis 30 kertaa parempi näillä "Ei me nyt tänään, että on sitten huomennakin jotain, kun perjantaina on kuitenkin se lyhyt päivä."

 

[Tadu]

Suomessa sekä Demarit että Kokkarit puhuvat kauniita kannustinloukkujen poistamiseksi, mutta kumpikaan ei ole valmis Ruotsin tai Tanskan mallisiin muutoksiin. Norjan öljytuloja me ei voida saada...

Tämäpä se pointti. Millään puolueella ei ole Suomessa tarpeeksi aikomusta saada minkäänlaista muutosta aikaan ja esim. ylivelkaantumista loppumaan. Mutuilen, että paras mahdollisuus olisi Kokoomus+Persut hallituskokoonpanolla. Tämä tosin ei aiheeseen liity, joten pahoittelen offtopiccia.

 

[TosiFani]

Jonniin verran tietoo tuosta julkisen ja yksityisen terveydenhuollon eduista noin niinku kokemuspohjalta. Paras kompinaatio saadaan, kun on sekä yksityistä että kunnallista. Ja julkisella se pääpaino. Näin saadaan synergiaetuja, eikä anneta pikkusormen viedä koko kättä (siis että yksityinen saisi kunnan koko terveydenhuollon haltuunsa).

Vaimoni vaihtoi julkisen puolen osastonhoitajan pestin yksityissairaalan vastaavaan, minä olen toiminut opettajana sekä julkisella, että yksityisellä. Ja meillä molemmilla on selkeä näkemys näiden erosta, byrokratia. Vaimolla on yksityispuolella esimiehenä toimitusjohtaja ja siinä lastensuojelulaitoksessa missä minä työskentelin, yrittäjäpariskunta osallistui hoitotyöhön ja hoiti paperihommat "omalla ajalla". Julkisella puolella terveydenhuollossa on valtava määrä erilaisia välitason pomoja, joiden kustannukset ovat poissa suoraan perustehtävistä eli potilaan kanssa työskenteleviltä.

Lastensuojelussa mentiin yksityistämisessä kieltämättä liiallisuuksiin vuosituhannen alussa, jolloin yksityisiä lastensuojelulaitoksia nousi kuin sieniä sateella. Ja koska kunnissa, varsinkin pienissä, ei ollut mitään käsitystä ostosopimusten tekemisestä, tapahtui selkeää rahastamista. Nykyään tilanne on jo toinen, kunnat osaavat pääosin kilpailuttaa lastensuojelupuolella ja uusi lastensuojelulaki raamitti alaa voimakkaasti. Nyt kunnilla olisi miljoonan euron paikka, yksityisillä lastensuojelulaitoksilla näyttäisi olevan käynnissä pudotuspeli. Kilpailuttamalla hyvin, pystyisi kunta pudottamaan kuluja selkeästi ja hankkimaan laadukasta hoitotyötä lapsille. Väittäisin, että hyvä lastensuojelualan konsultti tienaisi kunnalle oman palkkansa moninkertaisesti takaisin.

Yksityistämisestä olen kanssasi samaa mieltä, molempia tarvitaan ja nimenomaan julkinen on ohjaksissa. Kuntasektorin pitäisi saneerata koko organisaatiotaan siten, että se keskittyy perustehtäviin ja ostaa harvemmin tarvittavat tehtävät yksityiseltä. Hyvä esimerkki tapahtui omalle kohdalle pari viikkoa sitten, kun kävin silmänpohjakuvauksessa. Kuvaus järjestettiin julkisenpuolen kautta, mutta sen suoritti paikallisen yksityissairaalan liikkuvaryhmä. Tämän tyyppisiä palveluita löytyy kunnalta paljon, kaikilta sektoreilta. Ojan voi kaivaa yksityinen kaivuri ja lapiomies, työnjohto tulee kunnalta.

Kuntasektorin saneeraus pitäisi tehdä pitkällä aikavälillä hallitusti, koska ei ole työntekijöiden vika, että poliitikot ovat tehneet tyhmiä päätöksiä. Kunnalla pitäisi olla selkeä strategia seuraavaksi pariksikymmeneksi vuodeksi, miten kunnan organisaatiota saneerataan. Valitettavasti tämä ei tule toteutumaan, koska tuossa ajassa on noin viidet vaalit ja paljon luvattavaa. En pidä lähidemokratiasta, sillä siinä korruptio on läsnä jatkuvasti.

Tämä kaikki vaatisi tiukkaa osaamista kunnan johtopaikoille, eikä poliittiisia virkanimityksiä. Pori on hyvä esimerkki virkanimitysten suosta, meillä on osaamaton kaupunginjohtaja (demari), joka on vielä pikkusieluinen. Organisaatio on sekaisin, eikä mitään pitkäjänteistä synny. Monet kaupungin organisaation sisältä varottelivat tästä henkilöstä, mutta ei auttanut, koska vahva demarivaikuttaja seisoi nykyisen kaupunginjohtajan valinnan takana. Vaihtoehtona olisi ollut pitkään organisaatiossa apulaiskaupunginjohtajana toiminut, jota ehdotettiin virkaan jopa demarileiristä. Ei onnistunut, väärä puolue (kokoomus).

 

[Tarinankertoja]

Millään puolueella ei ole Suomessa tarpeeksi aikomusta saada minkäänlaista muutosta aikaan

Kyllä vihreät on koittanut ajaa perustolomallia jo pitkään, siis perusturvamallia missä jokainen tehty työtunti tuo aina lisää liksaa taskuun... mutta demariketjuhan tää toki, ja heille se ei kelpaa

 

[Tarinankertoja]

Yksityistämisestä olen kanssasi samaa mieltä, molempia tarvitaan ja nimenomaan julkinen on ohjaksissa.

Niin, tässähän on haettu vaalitaktisista syistä vastakkainasettelua, eli "joko tai".. vaikka todellisuudessahan asia on "sekä että".

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vaalit ovat näköjään tulossa....

En voi välttyä huomaamasta.

Talouden tasapainotus ja kakun kasvattamishöpinä taas on aivan absurdia retoriikkaa, jolla nyt ei hirveästi ole tekemistä todellisuuden kanssa. Pohjoismaissa demarit ovat historiallisesti olleet päävastuussa taloudenpidosta ja toisaalta julksista palveluista ja aika hyvät kokemukset meillä kuitenkin on...

Monilla muilla on vaihtelevampia kokemuksia demaripolitiikan seurauksista. Jos kuitenkin otetaan jokin puolen vuosisadan perspektiivi, niin kai tuonne mahtuu hyvällä ja vähemmän hyvällä muisteltavaa itse kunkin puolueen kohdalla. Lipposen pj-aikana demarien kannatuskin oli korkealla ja pitkään, ja puolueen toiminta puhutteli nykyistä laajempia kansankerroksia. Sitä pidän kuitenkin jo kohtuuttoman omahyväisenä väittämänä, että pohjoismaisten valtioiden myönteisimpien piirteiden olemassaolo olisi pääosin sosialistien ansiota. Sitä ei kukaan täysijärkinen kuitenkaan niele pureksimatta, vaikka on demareillakin ollut välillä merkittävä osuutensa asioihin, eipä siinä mitään. Tuollaiset hengennostatuspuheenvuorot tietysti kuuluvat asiaan Vappuna ja näin vaalien alla työväentaloilla.

Kakun "kasvattamishöpinällä" jos millä on tekemistä todellisuuden kanssa. Kysymys on osittain sama ja yhtä relevantti kuin mitä Kekkonen esitti, siis "onko maallamme malttia vaurastua". Jos kohta demarit ovat joissakin historian vaiheissa toimineet valtionhoitajapuolueen roolissa sanan myönteisestäkin mieltä ilmentäen, on nykyinen Suomen demarien johto lähinnä kiinnostunut optimoimaan kannatuslukujaan yhdet vaalit kerrallaan. En jatka perusteluista tässä koska niitä on esitetty edellä useampaan kertaan.

Kokoomuslaiset puhuvat usein kateudesta. Aika mielenkiintoista että tämän ketjun kokkarit ovat valmiita juuri asettamaan eri ihmisryhmiä vastakkain. Oli kyse sitten laitoshoidossa olevista huonokuntoisista vanhuksista ja kotihoidossa olevista tai julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöistä. Onko toisen hyvinvointi automaattisesti toiselta pois? Logiikka on tuttu, sitä noudatettiin Neuvostoliitossa.

Siis luetko sinä muiden viestejä ollenkaan? Ei Kokoomus eikä kukaan muukaan aseta tahallaan ja ilkeyttään mitään ihmisryhmiä tässä asiassa vastakkain. Kysymys on siitä, että tuntuva panostus johonkin budjetin osa-alueelle tarkoittaa väistämättä leikkauksia jossakin muualla, mikäli ei saada uutta rahoitusta esimerkiksi ottamalla lisää velkaa tai kiristämällä veroja.

Neuvostoliiton tuominen esille tässä yhteydessä osoittaa ettet ymmärrä kommentoimiasi asioita aivan loppuun saakka.

Ja kyllä meillä on varaa tuoda kuntatyöntekijöille edes jonkinalaista varmuutta. Sitä paitsi väestön vanhenemisen seurauksena kuntatyöntekijöistä tulee olemaan niukkuutta, niin kuin muuten pääministeri Katainenkin eilen myönsi.

Voisit seuraavaksi kommentoida tuota Toejoen Veikon kirjoittamaa edellistä puheenvuoroa. Mistä muuten kuntatyöntekijöiden niukkuus mielestäsi johtuu? Voisiko se johtua siitä että kunnissa on niin helvetisti työntekijöitä suhteessa tehtäviin, ynnä siitä että sekalaisia paperinpyörittelijöitä ynnä muuta struktuuria on paljon suhteessa aikaansaannosten tekijöihin? Organisaatioiden läskisyys ei ainakaan paranna kuntien palkanmaksukykyä, ja tätä kautta kuntien on yhä vaikeampi kilpailla osaavista työntekijöistä. Kyllä kuntien palvelukseen hakeutuu kyvykästäkin väkeä. Aika usein käy kuitenkin niin, että joihinkin kuntien tehtäviin hakeutuu sitä porukkaa joka ei vaan työllisty muualla. Tai sitten käy niin, että joihinkin hommiin ei vaan kerta kaikkiaan saada virkaan määrätyt pätevyydet täyttäviä hakijoita.

Kuntatyöntekijöiden varmuus oman työ- tai virkasuhteen pysyvyydestä on aivan helvetisti parempi kuin yksityisellä sektorilla. En ymmärrä miksi juuri kuntatyöntekijöiden työsuhdeturvaa tulisi parantaa nykyisestä, semminkin kun tästä seuraa jos jonkinlaista lieveiliötä ja organisatorista pöhötautia. Nykytilasta on myös verratonta haittaa ja harmia kuntien työyhteisöille ja veronmaksajille. Työilmapiirin myrkyttävän velttoperseen rettelöitsijän kenkiminen pihalle ei onnistu oikein millään ilveellä. Tästä minulla on kokemuksia aivan lähipiiristä, siis tapauksista joissa tarinan ainoa roisto on juuri työntekijä. Seuraus on se, että vittumaisia työsuhdeasioita hoitavat esimiehet väsyvät loputtomaan vääntämiseen jonkun kusipään kanssa ja vaihtavat mieluummin työpaikkaa. Sen sijaan kusipäätyöntekijä istuu huoneessaan kuin tatti lukemattomien kehitys- ja kriisipalaverien, muistioiden, puhuttelujen ja varoitustenkin jälkeen, ellei sorru tekemään jotakin traagista virkavirhettä tai isoa rötöstä.

Edellä kuvattu on aivan oikea ja konkreettinen ongelma eikä mikään marginaalikysymys. Kunnissa menee esimiesten aikaa ihan helvetisti tuollaisiin höperöihin vääntöihin, kun joku kusipää tehtailee lääninhallitukseen kanteluita kuvitellusta työpaikkakiusaamisesta ja paljon muuta vastaavaa. On olemassa oikeaakin työpaikkakiusaamista, sitä en kiellä, mutta puhun nyt tapauksista joissa työpaikkarettelöinnissä uransa varrella meritoitunut henkilö ryhtyy piikiksi työyhteisönsä persiiseen. Henkilöä voidaan sitten yrittää siirtää jonkin aikaa osastolta toiselle, mutta sama show jatkuu joka paikassa. Jos tällaista peliä halutaan lisää, niin siitä vaan lujittamaan kuntatyöntekijöiden asemaa entisestään. Ja päälle vielä pitkät siirtymäajat kuntaliitoksia ja muita järjestelyjä silmällä pitäen.

 

[Tadu]

Kyllä vihreät on koittanut ajaa perustolomallia jo pitkään, siis perusturvamallia missä jokainen tehty työtunti tuo aina lisää liksaa taskuun... mutta demariketjuhan tää toki, ja heille se ei kelpaa

Tämä on kyllä totta. Perustulomallia vastustetaan enemmän ideologisista kuin järjellisistä syistä, minkä huomaa perusteluista. Vähän kuin Timo Soini ja moni persu on vastustanut EU:ta enemmän ideologisista syistä, mutta tilanne on mennyt siihen pisteeseen, että Timppa poppoineen on ollut oikeassa. Se ei kuitenkaan poista sitä motiivia taustalta.

 

[PTS]

Kyllä se on automaattisesti toiselta pois. Jos kuntapuolen työntekijämäärä järkeistettäisiin tehtävien hoidon vaatimusten tasolle, voitaisiin esim. verotusta keventää. Ja nimenomaisesti demarit ovat asettaneet kuntatyöntekijät muiden palkansaajien ja pienyrittäjien yläpuolelle. Palkka juoksee viisi vuotta ja mitään ei tarvitse tehdä. Jos noin järjettömän pitkät irtisanomisajat ulotettaisiin myös yksityiselle puolelle, niin yksikään yritys ei voisi palkata työntekijöitä.

Vanhuksista huolehtiminen ei ole ensisijaisesti kiinni julkisen sektorin työntekijämäärästä.

Heh, kerropa nyt mistä työntekijämäärää leikataan? Onko meillä liikaa opettajia, lääkäreitä tai sairaanhoitajia, jotka mahdollistavat kaikkien tarvitsemia hyvinvointipalveluja. Vanhuspalvelut mahdollistavat sen, että ikäihmiset saavat inhimillisen hoidon. Eikö niiden tarve kasva väestön ikääntyessä? Ja siihen tarvitaan työntekijöitä.

Tottakai kylmän taloudellisen uusliberalismin mukaan yksityisen sektorin työntekijät ovat rahallisesti tuottavampia, mutta suuri julkisen sektorin koko ei ole oikeasti reaalimaailmassa ollut ollenkaan niin suuri peikko kuin oikeistolaiset uskottelevat - kansantaloudenkaan kannalta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on toiminut hyvin, ei ehkä miljonäärien ylikulutuksen näkökulmasta, mutta näin ihmisten kokonaishyvinvoinnin kannalta kuitenkin.

Kakun "kasvattamishöpinällä" jos millä on tekemistä todellisuuden kanssa.

Tätähän nyt ollaan hoettu iät ja ajat. Kyllä se aivan hyvin on tiedossa poliittisella vasemmistollakin, että talouden pitää olla kunnossa. Kysymys on nyt vaan siitä, että hyvinvointivaltiossa ei voida vain odottaa, että niitä murusia tippuu vähitellen pöydän alle vaan on oikeasti osattava myös panostaa julkisiin palveluihin ja sitä kautta ihmisten hyvinvointiin. Nykyisen materiaalisen yltäkylläisyyden aikana on todella häpeällistä, jos vanhuksille ei pystytä tarjoamaan inhimillistä hoitoa tai terveydenhuoltopalvelut eivät toimi.

Sosialidemokraattiset puolueet vaikuttivat kaikkialla Pohjoismaissa keskeisesti hyvinvointivaltion syntyyn - hyväksyt sinä sitä tai et.

Jaa, sinusta yksityisellä sektorilla ovat töissä sitten ne pätevämmät ja kyvykkäämmät (oletettavasti kykypuolueen äänestäjät?)? Mielenkiintoisia väitteitä nämäkin.

Osa-aika työn lisäämistä Vihreät nyt eivät voi omia ihan omaksi aloitteekseen. On siitä ollut puhetta demarienkin taholta. Nyt pitää vain molempien ryhtyä sanoista tekoihin. Haavisto siitä taisi puhua paljonkin presidentivaalien aikaan ja hänet nyt lasken melkein demariksi (tuki esimerkiksi voimakkaasti hoitajamitoituksia, vaikka oma ryhmä empi) toisin kuin soininvaaralaiset. Työttömyysturvan heikentäminen nyt ei ole mikään automaattinen ratkaisu. Aktiivisempi, myös julkisen sektorin harjoittama, työllisyyspolitiikka on parempi tapa vaikuttaa. Nythän ollaan viime vuosina ideologisella ohjelmalla pienennetty julkista sektoria silloinkin, kun se ei ole ollut perusteltua..

 

[Toejoen Veikko]

Heh, kerropa nyt mistä työntekijämäärää leikataan?

Esimerkiksi Helsingissä Staralla on silminnähden liikaa työntekijöitä, kuten kertomani esimerkki osoittaa. Tyhjäkäynti on tarpeellista minimoida, jotta oleellinen voidaan tuottaa. Maailman ihmisillä on lukuisia erilaisia tarpeita. Käytettävissä oleva ostovoima säätelee sitä, mitä ostotarpeita ihmiset voivat tyydyttää. Sama perusasetelma pitäisi olla yhteiskunnallakin. Ei siten, että keksimällä keksitään tarpeita taloudesta välittämättä. Tuo viiden vuoden irtisanomisaika on aivan mielipuolinen. Muistuupa toinenkin esimerkki Porin vuosilta, kun erästä "monivaivaista" kaupungin työntekijää yritettiin sijoittaa lukuisiin eri tehtäviin, mutta mikään ei tuntunut herralle soveltuvan.
Tanskassa saatiin työttömyys laskuun, kun työttömyysturvaa heikennettiin. Jos joku kauppakeskuksessa toimiva ja siten kauppakeskuksen aukioloaikojen mukaan putiikkiaan aukipitävä kahvilayrittäjä haluaisi pitää illat vapaata ja tarjoisi siitä työpaikan, niin tuollaiset vuosien irtisanomissuojat tappavat takuuvarmasti halun työllistää. Vuositasolla puhutaan useiden kymmenien tuhansien eurojen turhista menoista.

Tottakai kylmän taloudellisen uusliberalismin mukaan yksityisen sektorin työntekijät ovat rahallisesti tuottavampia, mutta suuri julkisen sektorin koko ei ole oikeasti reaalimaailmassa ollut ollenkaan niin suuri peikko kuin oikeistolaiset uskottelevat - kansantaloudenkaan kannalta.

Eikös julkisen sektorin koko ollut Neuvostoliitossa 100% tai ainakin aika lähellä?
Työmoraali ei ollut aivan parasta A-luokkaa.
Eikä tässä ole kysymys kylmästä uusliberalismista.
Pitää olla yritystoimintaa, joka työllistää jotta saadaan verotuloja. Ei tämä ole mikään tykkäämisjuttu. Pitää oikeasti olla kakku, jotta sitä voidaan syödä. Muussa tapauksessa pureskellaan kynsiä ja imetään peukkua. Maailma on muuttunut hyvinvointivaltion luomisajoista. Kapitalismi on tunkeutunut lähes maailman jokaiseen kolkkaan. Tykkää siitä tai ei. Tässä muuttuneessa maailmassa Suomenkin pitää seilata ja pyrkiä olemaan yrityksille houkutteleva vaihtoehto. Työntekijöillekin on parempi, että on olemassa työpaikka esim. kuukauden irtisanomisajalla kuin se, että on olemassa ammattiyhdistyksen sitkeä halu vuosikausien irtisanomisajasta, mutta työpaikkoja ei lainkaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jaa, sinusta yksityisellä sektorilla ovat töissä sitten ne pätevämmät ja kyvykkäämmät (oletettavasti kykypuolueen äänestäjät?)? Mielenkiintoisia väitteitä nämäkin.

No nyt tulee matalaotsaista settiä työväentalolta.

Asiasta ei tarvitse edes kiistellä. Työmarkkinat toimivat sillä tavalla, että haasteelliset, kehittymistä ja uralla etenemistä ynnä kilpailukykyistä palkkaa tarjoavat tehtävät houkuttelevat osaajia. Kilpailu tällaisista tehtävistä on kovaa, ja näitä hommia löytyy yksityiseltä puolelta ihan helvetisti enemmän kuin julkiselta sektorilta. Sinun täytyy olla kohtuullisen hävyttömästi kassalla jos olet aivan eri mieltä. Kuten sanoin, niin kyvykästä väkeä löytyy jonkin verran myös julkiselta puolella, mutta kyllä kyvykkän osa jengistä suuntaa isolla prosentilla johonkin muualle kuin kuntien ja valtion hommiin. Ja vielä kerran, poikkeuksia on.

Pätevimpien ja kyvykkäimpien poliittiset näkemykset ovat taas täysin toissijainen seikka tässä yhteydessä, vaikka koulutustaso ja poliittinen väri joiltakin osin taitavat korreloidakin.

 

[masaman]

No nyt tulee matalaotsaista settiä työväentalolta.

Asiasta ei tarvitse edes kiistellä. Työmarkkinat toimivat sillä tavalla, että haasteelliset, kehittymistä ja uralla etenemistä ynnä kilpailukykyistä palkkaa tarjoavat tehtävät houkuttelevat osaajia. Kilpailu tällaisista tehtävistä on kovaa, ja näitä hommia löytyy yksityiseltä puolelta ihan helvetisti enemmän kuin julkiselta sektorilta.

Tähän voin heittää näin yksityisellä ja julkisella sektorilla työssä käyneenä, että hoitoalalla asia ei ole näin. Ensinnäkin ne harvat huiput työskentelevät yleensä molemmissa ja julkisella puolella työntekijät ovat paljon mielummin kuin yksityisellä varsin yksinkertaisesta syystä - työ todennäköisesti jatkuu tarvittaessa vuosiakin. Yksityisellä puolella TES:ä ei yleisesti ole käytössä, ainakaan omalla alalla, joten palkankorotuksen olen yleensä saanut vasta siinä vaiheessa kun olen vaihtanut työpaikkaa. Nyt kun siirryin julkiselle, niin niitä pieniä korotuksia tulee aina silloin tällöin ja jokainen kerta on enemmän kuin yksityisellä.

Lisäksi olen toiminut myös yrittäjänä, joten sekin puoli on nähtynä. Siinä ei muuta vikaa ollut kuin helvetin kovat maksut verottajalle ;)

Omassa työpaikassani ainakin löytyy raakaa osaamista jokaiselta suunnalta ja hyvä niin. Yleensä kuin joku toimi aukeaa, siihen on helposti kolmatta kymmenettäkin hakijaa.



edit. Sen vielä sanon, että kun tässä nopeasti vilkaisin näitä vanhustyön kululaskelmia mitä täälläkin esitellään, niin kujalla ollaan ja pahasti. Ei edes katuvalot näy :D

Laitoshoitoihin, joista vielä voi kotiutua, tulee sijoittaa entistä enemmän resursseja ja kotihoidon mahdollisuuksia lisätä raa'asti! Laitosvuorokausi maksaa monta kertaa enemmän kuin kotisairaalan visiitit siellä potilaan kotona.

Nyt meillä palveluasuminen on aivan lapsenkengissä kun iso ja komea kilpailuttaa paikalliset pienet pois markkinoilta. Toisaalta, ei se ole ison ja komean vika jos kaupunki/kunta ei osaa tehdä kunnollista tarjouspyyntökilpailua, joten kymmenisen vuotta mennään päin mäntyä.

Älkääkä herranen aika lisätkö mitään typeriä terveyskeskusten vuodeosastoja! Niissä ei ole mitään järkeä! Lisätkää ns. akuuttiosastoja, tk-sairaaloita- Paikkoja joista voidaan helposti vielä kotiuttaa! Koska ne vuodeosastolle tulevat voivat olla siellä hyvinkin pari kolme vuotta hengissä. Vrk n. <300 euroa. Sitten kun erikoissairaanhoidosta ei saada kotiutettua ihmistä riittävän ajoissa, siitä joudutaan maksamaan siirtoviivemaksuja (n. >500 euroa). Nopealla matikalla voidaan laskea, että mikäli ihminen saataisiin kotiutettua vaikkapa vuodeksikin, niin säästöä kertyisi helposti n. 200.000 euroa. Ja tämä vain yhdestä potilaspaikasta ajatellen. Ja vaikka siirtoviivemaksuja ei kertyisikään koko vuotta, vaan <300 pvä/vuosi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tähän voin heittää näin yksityisellä ja julkisella sektorilla työssä käyneenä, että hoitoalalla asia ei ole näin. Ensinnäkin ne harvat huiput työskentelevät yleensä molemmissa ja julkisella puolella työntekijät ovat paljon mielummin kuin yksityisellä varsin yksinkertaisesta syystä - työ todennäköisesti jatkuu tarvittaessa vuosiakin. Yksityisellä puolella TES:ä ei yleisesti ole käytössä, ainakaan omalla alalla, joten palkankorotuksen olen yleensä saanut vasta siinä vaiheessa kun olen vaihtanut työpaikkaa. Nyt kun siirryin julkiselle, niin niitä pieniä korotuksia tulee aina silloin tällöin ja jokainen kerta on enemmän kuin yksityisellä.

Hoitoala on tässä yhteydessä huono esimerkki huippujen valikoitumisesta yksityiselle puolelle, myönnän. Mutta jos katsotaan varsinkin akateemisia työpaikkoja läpi koko julkisen sektorin, niin näkymä ei ole samanlainen.

Nyt meillä palveluasuminen on aivan lapsenkengissä kun iso ja komea kilpailuttaa paikalliset pienet pois markkinoilta. Toisaalta, ei se ole ison ja komean vika jos kaupunki/kunta ei osaa tehdä kunnollista tarjouspyyntökilpailua, joten kymmenisen vuotta mennään päin mäntyä.

Ohuesti tähän liittyen Kauppalehdessä oli muutama päivä sitten hyvä kuntapuolta käsitellyt artikkeli. Siinä alan asiantuntija ruoski kuntia erityisesti innovoinnin puutteesta sekä siitä että kunnat seurustelevat vain toisten kuntien kanssa. Benchmarkkausta ei juuri tehdä kuntasektorin ulkopuolelle. Näistä molemmista seikoista johtuen rakenteellisia muutoksia ei kyetä tekemään ennakoivasti, vaan vasta pitkään sen jälkeen kun maailma on jo muuttunut ympärillä. Monet kunnat ikään kuin toimivat sillä struktuurilla ja palvelujen organisoinnilla, joka olisi ollut relevanttia ehkä 20-30 vuotta sitten vallinneissa oloissa. Nuo lukemat ovat tässä yhteydessä omiani, mutta Kauppalehden artikkelin asiantuntijan ajatus oli kuitenkin vastaava.

Tarjouspyyntökilpailun tekemisen pitäisi olla sourcing-organisaation aivan keskeisintä osaamista. Jos sitä ei ole riittävästi omasta takaa kuten joka ainoaan hankintaan ei välttämättä ole, niin silloin sitä voi hankkia esimerkiksi konsulteilta. Nykyisessä maailmassa kunnan rooliksi sopisi mitä mainioimmin juuri sourcing-organisaatio. Niin sanottu strateginen osa palveluista tuotettaisiin sisäisin resurssein, ja muu hankittaisiin ulkopuolisina palveluina sieltä mistä se saadaan tarkoituksenmukaisimmin. Siis tuohon suuntaan yksityiset yritykset ryhtyivät vähitellen muuttamaan toimintaansa viimeistään 90-luvulla. Keskisuurissa ja isommissa yrityksissä on tänä päivänä esimerkiksi jo kohtalaisen tasokasta IT-ostamisosaamista noin keskimäärin, ainakin verrattuna 10-15 vuoden takaiseen tilanteeseen. Julkisella puolella osaaminen on huomattavasti heikompaa, mikäli jätetään pois ns. YETT-toimijat, eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta keskeiset organisaatiot. Niistä monille esimerkiksi juuri IT on strategisessa roolissa. Mutta noin yleisesti ottaen kuntien osto-osaaminen ei ole sillä tasolla, jotta voitaisiin puhua korkeatasoisista sourcing-organisaatioista, vaikka juuri palveluostamisen tulisi olla nykymaailmassa keskeinen kompetenssi.

 

[Zamboni]

Montun täyttämisestä tulikin mieleen, kun työkaverin kotikadulla oli eräänä talvena kaivettu monttu ja korjailtu jotain putkia. Varsinainen kohde tuli korjattua, mutta reikä pysyi ja aidat siinä ympärillä useita viikkoja.

No sitten soitto kuntaan katuosastolle, että tuommoinen tapaus olisi ja miten homma etenee. Vastaukseksi tuli, että se on meidän talvityömaa. Ollaan sitä tässä säästelty, jos ei keksitä miehille muutakaan tekemistä, niin on hommia varalla.

Itsekin olen kesähommissa ollut kunnalla ja olihan se meno siellä suorittavassakin portaassa aikamoista. Jos palkkaus oli kunnan duunarilla kehno, niin kyllä se sitten samassa suhteessa siirtyi työpanokseenkin.

Mä näkisin, että valtion ja kunnan yksi iso ongelma on palkkaluokat. Palkkaa maksetaan viran ja sen vaatiman koulutuksen mukaan, vaikka työntekijä olisi millainen superuurastaja tai lusmuilija tahansa. Tuottavuus ei vaikuta työntekijän ansioihin kuin korkeintaan kollektiivisesti ja omaa tulotasoaan on hankala nostaa vaikka sen työsuoritteidensa perusteella ansaitsisikin.

 

[PTS]

Eikös julkisen sektorin koko ollut Neuvostoliitossa 100% tai ainakin aika lähellä?
Työmoraali ei ollut aivan parasta A-luokkaa.

No nyt tulee matalaotsaista settiä työväentalolta.

Asiasta ei tarvitse edes kiistellä. Työmarkkinat toimivat sillä tavalla, että haasteelliset, kehittymistä ja uralla etenemistä ynnä kilpailukykyistä palkkaa tarjoavat tehtävät houkuttelevat osaajia. Kilpailu tällaisista tehtävistä on kovaa, ja näitä hommia löytyy yksityiseltä puolelta ihan helvetisti enemmän kuin julkiselta sektorilta. Sinun täytyy olla kohtuullisen hävyttömästi kassalla jos olet aivan eri mieltä. .

Hohhoijaa, ihan ei ole hallussa julkisen sektorin tehtävät tai ketä siellä on töissä. Opettajat, poliisit, palomiehet, lääkärit ja sairaanhoitajat siis ovat huonompia "osaajia" kuin yksityisellä sektorilla töissä olevat insinöörit? Mitä järkeä tällaisessa vertailussa edes on? Itse höpisitte siitä, kuinka eri sektorien työntekijöitä ei saisi asettaa vastakkain ja teette sitä itse nyt sanotaanko kohtuullisen räikeästi.

Masamanin viesti toi tähän ketjuun vaihteeksi asiaakin. Oikeastaan täysin samaa mieltä vanhustenhoidon kehittämisestä. Nimenomaan kotihoidon resursseja tulee selvästi parantaa, jotta mahdollisimman moni pystyy asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Samalla on kuitenkin resurssoitava laitoshoito niin, että kun sitä tarvitsee, saa ihmisarvoista hoitoa. Tottakai myös säilytettävä mahdollisuus kotiutumiseen, mutta esimerkiksi dementiapotilaille se ei aina ole mahdollista saati sitten inhimillisesti järkevää...

 

[PTS]

Mä näkisin, että valtion ja kunnan yksi iso ongelma on palkkaluokat. Palkkaa maksetaan viran ja sen vaatiman koulutuksen mukaan, vaikka työntekijä olisi millainen superuurastaja tai lusmuilija tahansa. Tuottavuus ei vaikuta työntekijän ansioihin kuin korkeintaan kollektiivisesti ja omaa tulotasoaan on hankala nostaa vaikka sen työsuoritteidensa perusteella ansaitsisikin.

Miten mittaat sairaanhoitajan tai opettajan tuottavuutta? Mitä hemmetin järkeä sitä olisi mitata ja tuoda entistä enemmän byrokratiaa? Jotain järkeä voisi tuoda tähänkin puheeseen, kuntatyöntekijät eivät ihan kuitenkaan ole kaikki töissä kadunrakennuspuolella....

 

[TosiFani]

Hohhoijaa, ihan ei ole hallussa julkisen sektorin tehtävät tai ketä siellä on töissä. Opettajat, poliisit, palomiehet, lääkärit ja sairaanhoitajat siis ovat huonompia "osaajia" kuin yksityisellä sektorilla töissä olevat insinöörit? Mitä järkeä tällaisessa vertailussa edes on? Itse höpisitte siitä, kuinka eri sektorien työntekijöitä ei saisi asettaa vastakkain ja teette sitä itse nyt sanotaanko kohtuullisen räikeästi...

Kysymys ei ole osaajista vaan organisaatioista. Yksityisellä puolella organisaatioiden pitää olla tehokkaita, julkisella puolella sen ei ole niin väliä. Ja voisit mielestäni lopettaa tiettyjen ammattien toistamisen, ota välillä esimerkiksi vaikka kuntien teknisen puolen väkeä.