Sosialidemokraatit – SDP

[Beukeboom]

Minä tiesin Urpilaisen valinnan olevan virhe jo ennen äänestystä. Tästä kirjoitin kesällä 2008.

Politiikkahan on pitkälti mielikuvapeliä. Tämän kokoomus on tajunnut niin hyvin, että puolueen sijaan mainostoimisto laatii vaaliteemat. Mielikuva Urpilaisesta on aika heikko. Hän ei ole millään tavalla samaistuttava persoona.

Samaa mieltä.

Vaikka Kokoomuksen poliittinen kanta on lähinnä omaani, on mielestäni vahva demaripuolue suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ainoastaan hyvä ja tasapainottava asia.

Nykytilassaan SDP on siitä kaukana.

 

[Fordél]

Urpilaisen kohtalo ratkeaa huhtikuun kolmanetena sunnuntaina. Jos vaalitappio on yksiselitteinen on jonkun muun vuoro yrittää. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä kuka tuo joku muu on.

Näinhän se menee. Urpilaisen kohtalo ratkeaa vaaleissa, mutta mielestäni jo nyt voidaan sanoa, että Urpilaisen johtama SDP on epäonnistunut pahasti. Nyt on ollut jos jonkinlaista kriisiä, jonka avulla se olisi voinut selättää jo aikoja sitten ainakin Keskustan ja pystynyt haastamaan kunnolla myös Kokoomuksen. SDP:n epäonneksi oppositiopolitiikka on ollut niin kehnoa, että todellista haastoa ei ole pystytty tekemään ja jopa Kiviniemi näyttää pieksevän Urpilaisen vaikka tällä hetkellä politiikassa yksi kusisimmista paikoista on johtaa juuri Keskustaa. Toki eihän tämä yksin Jutan vika ole, mutta julkisuudessa se toki henkilöityy häneen.

SDP:n kannalta kaikisista huonoin vaihtoehto on se, että SDP saavuttaa jonkinlaisn torjuntavoiton. Tämä takaisi sen, että nykyinen linja varmaan jatkuisi eikä kaivattua muutosta tulisi. Selkeä tappio sen sijaan avaisi viimeistään ovet muutokselle. Ongelmatonta tosin ei ole sekään, sillä selkeää jatkajaa ei ole tiedossa. Mulla ei tule mieleen ainakaan yhtään vakuuttavaa nimeä. Jungner? Maria G-R? Jep, eihän tuo kovin hyvältä näytä ja se on huono juttu, koska olen Beukeboomin kanssa samaa mieltä, että vahvaa SDP:tä tarvitaan tasapainottamaan politiikkaa.

 

[Daespoo]

Maria G olisi huomattava parannus uskottavuuden suhteen, minulla on sellainen kuva että hänellä on substanssiosaaminen huomattavasti parempi kuin Jutalla.

 

[Beukeboom]

Maria G olisi huomattava parannus uskottavuuden suhteen, minulla on sellainen kuva että hänellä on substanssiosaaminen huomattavasti parempi kuin Jutalla.

Niinpä, mutta puolueen tilasta kertoo jotain jos paras valinta on se, joka on vähiten huono. SDP:llä on sama ongelma kuin demokraateilla jenkeissä, luovutaan siitä mihin oikeasti uskotaan tavoitteena olla mahdollisimman suosittu jonkinlaisen "muodikkuuden" kautta.

Harmi vain, että seurauksena tästä on omalla tavallaan uskottavuuden ja identiteetin jonkinasteinen menettäminen.

 

[Fordél]

Maria G olisi huomattava parannus uskottavuuden suhteen, minulla on sellainen kuva että hänellä on substanssiosaaminen huomattavasti parempi kuin Jutalla.

Heh Maria G:tä vietäisiin kyllä ja pahasti, joten toivotaan tosiaan demarien kannalta, että sieltä löytyisi joku parempi vaihtoehto. Itse kannatin viime kerralla Tuomiojan valintaa tähän ylimenokaudelle Urpilaisen sijasta. En usko, että puolue olisi ainakaan huonommassa tilassa, mutta toki ei Tuomiojan kanssa olisi pystytty haastamaankaan Kokoomusta. No uskottavuutta sillä sentään olisi. Nyt ei varmasti kannata enää Tuomiojaankaan turvautua, mutta olisiko sitten Filatovin vuoro?

 

[Daespoo]

Filatov painii samassa sarjassa Itälän ja Sasin kanssa. Veteraanipoliitikko ja varmaan ihan fiksukin mutta karismaa on yhtä paljon kuin kivettyneellä puulla.

 

[Stonewall]

Niinpä, mutta puolueen tilasta kertoo jotain jos paras valinta on se, joka on vähiten huono. SDP:llä on sama ongelma kuin demokraateilla jenkeissä, luovutaan siitä mihin oikeasti uskotaan tavoitteena olla mahdollisimman suosittu jonkinlaisen "muodikkuuden" kautta.

Enpä tiedä ovatko demarit uskoneet mihinkään vallankumoushaaveista luopumisen jälkeen. Kyllä demaritkin tajusivat ajat sitten muiden puolueiden tavoin markkinataloudessa pärjäämisen olevan kaikkien etu, ja ovat keskittyneet vain etujärjestötoimintaan sekä poliittiseen kähmintään (kuten monet ammattipoliitikot). SDP on muuttunut viimeistään sotien jälkeen pro-markkinatalous puolueeksi, ja Lipposen hallitus näytti, että jos markkinataloudelle vastavoimaa tarvitaan, niin demareista sitä ei ainakaan löydy. Päin vastoin. Jutta ei ole yrittänytkään Lipposen linjauksia muuttaa, ja lisäksi viimeisten vaalien alla annetut tyhjät lupaukset ovat edelleen muistissa. Sen takiahan mm. markkinatalouteen, EU:iin ja kolmeen suureen pettyneet hakevat protestia, kun "työväenliikekin" on näivettynyt kapeaksi etujärjestöksi, SAK:n poliittiseksi siiveksi.

 

[Beukeboom]

Enpä tiedä ovatko demarit uskoneet mihinkään vallankumoushaaveista luopumisen jälkeen.

Myönnetään, suhteellisen huono esimerkki.

Hain enemmänkin Urpilaisen valintaan johtaineita syitä. En ole demaripolitiikan asiantuntija, kaukana siitä, mutta aikana jolloin nuoret naisjohtajat olivat mediaseksikkydeen huipentuma päätyi demarit Urpilaisen valintaan. Sattumaa?

Harmi vain, että pakettiin ei kuulunut osaaminen tehtävään.

 

[Fordél]

Filatov painii samassa sarjassa Itälän ja Sasin kanssa. Veteraanipoliitikko ja varmaan ihan fiksukin mutta karismaa on yhtä paljon kuin kivettyneellä puulla.

Kyllä, mutta muita parempia ehdotuksia?

 

[Daespoo]

Kyllä, mutta muita parempia ehdotuksia?

Rajamäki? En osaa sanoa, vähissä ovat.

 

[Beukeboom]

Rajamäki? En osaa sanoa, vähissä ovat.

Demareiden ongelmana on värittömyys. Oman sukupolveni, 80-luvun puolenvälin kieppeillä syntyneiden keskuudessa voi kärjitetysti jakaa seuraavasti: Kokoomusta äänestävät akateemiset, kun taas Persut vievät nuorten duunareiden äänet. Korostan että jako on erittäin kärjistetty.

Nuoremman äänestäjäkunnan keskuudessa demarit vain yksinkertaisesti eivät erotu joukosta kasvoillaan eivätkä politiikallaan. Ja kun nuoret eivät kiinnostu, ei myöskään potentiaalisia nuoremman polven demarijohtajia saada sisään koneistoon.

 

[Stonewall]

En ole niin tarkka politiikan seuraaja, että muistaisin kuka keksi luopua keskitetyistä TUPO:sta, mutta nykymeininki jatkuvine lakkoineen syö myös demarien kannatusta. Kaikenlaiset lakot, jotka vievät makkarat ja lihat kaupoista sekä sotkevat ihmisten matkustussuunnitelmat saavat ihmiset suhtautumaan penseästi SAK:iin ja demareihin.

Isoilla puolueilla on kuitenkin perinteisesti aika paljon alueellista kannatusta. Esim. Lapissa politiikassa on vain kaksi voimatekijää oikeisto ja vasemmisto, mikä tarkoittaa Keskustaa ja Vasemmistoliittoa. Demarit ja Kokkarit nähdään niin selkeästi vain Helsingin herroina, että kumpikaan ei ole koskaan pärjännyt. Toisaalta pääkaupungissa nämä puolueet olivat pitkään ihmisten päävaihtoehdot ja esim. Keskustan äänestäminen taitaa olla siellä oleville yhtä vaikeaa kuin Lapissa herrapuolueiden äänestäminen. Eli monella äänestäjällä ympäri maan on oikeasti ollut aika vähän todellisia vaihtoehtoja. Vasta vihreiden ja nyt PerSujen tulo on saanut ihmiset oikeasti vähän liikkuvimmiksi äänestäjiksi.
Vaalit näyttävät millä suurista puolueista on uskollisin äänestäjäkunta, sillä ne tulevat kaikki häviämään. Demareilla on kohtalon vaalit siinä mielessä, että jos duunarit hyppäävät lopullisesti PerSujen kelkaan, niin se saattaa näivettyä niin, että ainoa mahdollisuus pärjätä on fuusioitua Vasemmistoliiton kanssa.
Jutta ei kyllä ole mielestäni sellainen henkilö, joka saa duunareiden kannatuksen. Duunarithan tykkäsivät Lipposesta, joka ruoski heidän nahastaan kaiken minkä irti sai, ja järjesti vielä suuren osan irtisanotuiksi. Lipponen antoi kuitenkin jämäkän kuvan, josta duunari tykkää. Samaa ei voi kyllä sanoa Jutasta, joten heikolta näyttää.

 

[kovalev]

Enpä tiedä ovatko demarit uskoneet mihinkään vallankumoushaaveista luopumisen jälkeen. Kyllä demaritkin tajusivat ajat sitten muiden puolueiden tavoin markkinataloudessa pärjäämisen olevan kaikkien etu, ja ovat keskittyneet vain etujärjestötoimintaan sekä poliittiseen kähmintään (kuten monet ammattipoliitikot). SDP on muuttunut viimeistään sotien jälkeen pro-markkinatalous puolueeksi, ja Lipposen hallitus näytti, että jos markkinataloudelle vastavoimaa tarvitaan, niin demareista sitä ei ainakaan löydy. Päin vastoin. Jutta ei ole yrittänytkään Lipposen linjauksia muuttaa, ja lisäksi viimeisten vaalien alla annetut tyhjät lupaukset ovat edelleen muistissa. Sen takiahan mm. markkinatalouteen, EU:iin ja kolmeen suureen pettyneet hakevat protestia, kun "työväenliikekin" on näivettynyt kapeaksi etujärjestöksi, SAK:n poliittiseksi siiveksi.

Mutta kumpi puoli on tullut lähemmäksi toista?
Tutki puolueiden historiaa. Erityisesti Kokoomuksen toiminta eri vuosikymmenillä on mielenkiintoinen tarina.

Eriytyminen sos.dem-leirissä alkoi jo 90 vuotta sitten, kun ääriaineksesta tuli kommareita ja torpparivapautuksen myötä maajusseista maalaisliittolaisia. Oleellista on se, että puolue on ajanut omaa politiikkaansa ja omia tavoitteitaan menestyksellä ja enemmän kuin mikään toinen puolue Suomessa, niin kuin Ihalainenkin lauantaina totesi.

 

[mjr]

Mutta kumpi puoli on tullut lähemmäksi toista?
Tutki puolueiden historiaa. Erityisesti Kokoomuksen toiminta eri vuosikymmenillä on mielenkiintoinen tarina.

Sotia edeltävä Kokoomus pitäisi nyky-yhteiskuntaa semisosialistisena. Elämme nyt - vielä ainakin vuosikymmenen tai kaksi - sosiaalidemokraattisessa kansankodissa, mikä tietysti on yksi SDP:n ongelmista, kaikki kannattavat nyt sen aikoinaan kehittämiä ajatuksia. Kokoomuksen johtoa kovempia hyvinvointivaltion kannattajia saa urakalla etsiä, ainakin jos puolueen retoriikasta voi jotain päätellä. Tämä sama hyvinvointivaltio on juuri se, jota Kokoomus monet vuosikymmenet jaksoi vastustaa. Takki ei ole niinkään kääntynyt vaan se on vaihdettu ihan uuteen.

 

[julle-jr]

Sotia edeltävä Kokoomus pitäisi nyky-yhteiskuntaa semisosialistisena. Elämme nyt - vielä ainakin vuosikymmenen tai kaksi - sosiaalidemokraattisessa kansankodissa, mikä tietysti on yksi SDP:n ongelmista, kaikki kannattavat nyt sen aikoinaan kehittämiä ajatuksia. Kokoomuksen johtoa kovempia hyvinvointivaltion kannattajia saa urakalla etsiä, ainakin jos puolueen retoriikasta voi jotain päätellä. Tämä sama hyvinvointivaltio on juuri se, jota Kokoomus monet vuosikymmenet jaksoi vastustaa. Takki ei ole niinkään kääntynyt vaan se on vaihdettu ihan uuteen.

Vähän sama juttuhan on vihreidenkin kohdalla. Nykyään kaikissa puolueissa ajetaan asioita, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten olisivat olleet viherhippien hömpötystä. Tämähän on kuitenkin hyvä, että asioista ei tarvitse olla eri mieltä. Ei kai demaripuolueen olemassaolo ole demareillekaan mikään itse tarkoitus, olennaistahan luulisi olevan sen, että SDP:n aikanaan ajamat hyvinvointipointit on ymmärretty ja Kokoomuskin on tajunnut, että eivät kai ne olleetkaan niin pahoja asioita. Minusta ainakin on sinänsä sama minkä niminen puolue on vallassa ja saa kannatusta.

Jos tai kun esimerkiksi Kokoomus ja SDP ovat oikeasti asioista nykyään samaa mieltä, niin miksi ihmeessä ne täytyy pitää eri puolueina? Miksei niitä vain voi yhdistää ja näin vapauttaa paljon jengiä oikeisiin töihin?

 

[HekeK]

Jos tai kun esimerkiksi Kokoomus ja SDP ovat oikeasti asioista nykyään samaa mieltä, niin miksi ihmeessä ne täytyy pitää eri puolueina? Miksei niitä vain voi yhdistää ja näin vapauttaa paljon jengiä oikeisiin töihin?

Mielenkiintoista on myös se, että monelle SDP:ta äänestävälle mieluisin hallituskumppani on kokoomus. Kuitenkaan nämä samat ihmiset eivät SDP:n äänestämisen sijaan äänestäisikään kokoomusta, vaan jotain toista puoluetta.

 

[msg]

Sotia edeltävä Kokoomus pitäisi nyky-yhteiskuntaa semisosialistisena.

Niin se maailma muuttuu. Mahtaako löytyä yhtään demaria, joka vuonna 2010 sosialismia? Kyllä taisi 1987 moni edesmennyt demari kääntyä haudassaan, kun sinipunahallitus kasattiin. Ja ajatelkaapa Lipposen sateenkaarihallitusta. Valtiovarainministeriössa samaan aikaan ministereinä niin lahtari kuin punikkikin. Aseellinen yhteenottohan tuosta olisi aikoinaan saatu aikaan.

 

[Daespoo]

mjr, mitkä olivat nämä vuosikymmenet jolloin Kokoomus vastusti hyvinvointivaltiota?

 

[TosiFani]

Demareiden ongelma ei ole Urpilainen tai hänen seuraajansa, ongelma on aate. Alkuperäiset sosialidemokraattiset tavoitteet on saavutettu, puolue on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Siitä on tullut "lahtaripuolue", joka puolustaa parempiosaisten saavutettuja etuja.

 

[Kaukalon laidalla]

Filatov painii samassa sarjassa Itälän ja Sasin kanssa. Veteraanipoliitikko ja varmaan ihan fiksukin mutta karismaa on yhtä paljon kuin kivettyneellä puulla.

Juuri näin. Ja nimenomaan Filatov oli se toinen vaihtoehto Hämeenlinnan puoluekokouksessa 2008. Ja aina kun puolueen ulkopuoliset kertovat kuinka demareidenkin mielestä Jutta on aivan kauhea on hyvä muistaa että hänet valittiiin Joensuussa 2010 yksimielisesti jatkokaudelle.

Erkki Tuomiojalla on paljon kannattajia SDP:n sisällä, mutta myös runsaasti vastustajia. Kärjistetysti voidaan sanoa että monet puoluekokousedustajista äänestäisivät ketä tahansa mielummin kuin häntä. Vuosikymmenten oman pesän likaaminen ja elitistinen ylimielisyys on tehnyt tehtävänsä, Tuomiojasta ei koskaan voi tulla puolueen puheenjohtaja.

Jutan kohtalo ratkaistaan huhtikuussa 2011. Mikäli vaaleissa käy köpelösti ja lähtö tulee on minusta kaksi vaihtoehtoa seuraajaksi: vaaleissa eduskuntaan paluun tekevä Jouni Backman tai sitten Miapetra Kumpula - Natri.

 

[julle-jr]

Demareiden ongelma ei ole Urpilainen tai hänen seuraajansa, ongelma on aate. Alkuperäiset sosialidemokraattiset tavoitteet on saavutettu, puolue on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Siitä on tullut "lahtaripuolue", joka puolustaa parempiosaisten saavutettuja etuja.

Minua vaan jaksaa ihmetyttää, että miksi tämän pitää olla demareille ongelma. Jos kerran tavoitteet on saavutettu, niin sehän on loistojuttu! Sittenhän demareiden luulisi voivan todeta, että kaikki olennaiset hommat on saatu hoidettua ja nyt voidaan lopettaa koko puolue ja alkaa tekemään jotain muuta joka nähdään hyväksi ja oikeaksi. Vai onko niin, että itse puolueesta on tullut päätarkoitus ja sen olemassaolo on tärkeintä, puolueen ajamien tavoitteiden ollessa vain väline päätarkoituksen saavuttamiseksi? Jos näin on, niin sittenhän tilanne vasta hullunkurinen on, puoluuenhan pitäisi olla väline tavoitteiden saavuttamiseksi eikä toisin päin.

 

[Daespoo]

Jutan kohtalo ratkaistaan huhtikuussa 2011. Mikäli vaaleissa käy köpelösti ja lähtö tulee on minusta kaksi vaihtoehtoa seuraajaksi: vaaleissa eduskuntaan paluun tekevä Jouni Backman tai sitten Miapetra Kumpula - Natri.

Jouni Backman? Siinä olisi kyllä karmea veto, noin niinkuin mielikuvatasolla. Backman ei tule houkuttelemaan yhtään äänestäjää perusdemareiden ulkopuolelta.

 

[TosiFani]

Minua vaan jaksaa ihmetyttää, että miksi tämän pitää olla demareille ongelma. Jos kerran tavoitteet on saavutettu, niin sehän on loistojuttu! Sittenhän demareiden luulisi voivan todeta, että kaikki olennaiset hommat on saatu hoidettua ja nyt voidaan lopettaa koko puolue ja alkaa tekemään jotain muuta joka nähdään hyväksi ja oikeaksi. Vai onko niin, että itse puolueesta on tullut päätarkoitus ja sen olemassaolo on tärkeintä, puolueen ajamien tavoitteiden ollessa vain väline päätarkoituksen saavuttamiseksi? Jos näin on, niin sittenhän tilanne vasta hullunkurinen on, puoluuenhan pitäisi olla väline tavoitteiden saavuttamiseksi eikä toisin päin.

Näinhän puolueen olisi pitänyt toimia jo vuosikausia sitten, mutta se betonoi itsensä hyväosaisten duunareiden etujen valvojaksi. Maailmassa on vielä paljon huono-osaisia, joiden etuja sosialidemokraattien kuuluisi aatemaailmansa mukaan puolustaa.

 

[Pavlovin Koira]

Jutan kohtalo ratkaistaan huhtikuussa 2011. Mikäli vaaleissa käy köpelösti ja lähtö tulee on minusta kaksi vaihtoehtoa seuraajaksi: vaaleissa eduskuntaan paluun tekevä Jouni Backman tai sitten Miapetra Kumpula - Natri.

Minusta noista vain jälkimmäinen. Joku nosti tässä ketjussa aiemmin esiin Maria Guzenina jnen nimen. Maria G: tuo politiikan naispuolinen Hannu Karpo, kaiken hyvän puolesta, kaikkia ikäviä asioita vastaan. Jos SDP on vaalien jälkeen hallituksessa näen hänessä uuden Suvi Lindenin: katastrofiministerin vailla vertaa.

 

[mjr]

mjr, mitkä olivat nämä vuosikymmenet jolloin Kokoomus vastusti hyvinvointivaltiota?

Olisikohan Rihtniemen kauteen asti. Nykyinen veroaste olisi lähinnä pakko-ottoa vaikkapa 30-50 -lukujen Kokoomukselle.