Palkkatulojen veroista tulevat tulot ovat tietenkin merkittävä osa valtion tuloista, mutta ei mikään pääosa.
Valtion tuloissa 14% mutta kuntien tuloista 38%
En tiedä, mutta epäilen, että jos tuloverotusta kevennettäisiin todella rutkasti ja siirryttäisiin tasaveroon, niin eipä se edes suoranaisesti veisi suomea konkurssiin.
Ja kun verotuksesta aloin jauhamaan, niin tuo "maksukyvyn mukaan" on erittäin epäoikeudenmukaista. Minä olen sitä mieltä, että jos tienaa 100 ja maksaa vaikka 20 veroja, niin 200 tienaavan pitäsi maksaa 40, se olisi oikeudenmukaista.
Pohjoismassa on tyypillisesti ajateltu, että verotuksen tulee olla progressiivista. Eli mallissasi käteen jäävä raha on 80 ja 160. Kansantaloudelle on ostovoiman lisääminen tulle 80:lle tärkeämpää kuin tulle 160:lle, johtuen siitä, että kulutus lisääntyy tuolla 80:n ihmisellä suhteellisesti enemmän kuin 160:n ihmisellä.
Kun tulotaso on noussut, on menty myös voimakkaasta progressioista lievempään, johtuen siitä, että noita 80:n ihmisiä on yhä vähemmän, eikä heidän poliittinen painoarvonsa ole entisensä.
Mutta verotus ei ole ihan yksioikoinen paketti, ja varsinkaan poliittisessa päätöksenteossa, jossa myös ideologiat painaa (sekä vasemmalla että oikealla) malleja, jotka eivät välttämättä tue valtiotaloutta, vaan intressiryhmän(sä) taloutta.
Nykytilanteessa pieni- ja pääomatuloiset eivät maksa veroja nimeksikään, mutta keskituloiset erittäin epäoikeudenmukaisen määrän.
no kas ne joita on paljon, niiltä saa kerättyä paljon. On täysin hyödytöntä verotta raskaasti rikkainta 5%:tia, sillä vaikka heiltä verotettas kaikki, niin se olisi murto osa kokonaistuotosta. Köyhimmän 5% kohdalla sitäkään vähää. Se keskituloisten joukko on niin paljon suurempi, kuin muut, että heidän verokohteluaan ei voida muuttaa näiden ääripäiden verotusta muuttamalla. Siksipä ääripäiden verotuksessa lähdetänkin muista lähtökohdista, alapäässä toimeentulosta ja yläpäässä varallisuuden käytöstä yhteiskuntaa hyödyttävästä (investointeihin).
Tasavero ei siis todennäköisesti vähentäisi keskiluokan verotusta lainkaan, mutta mahdollisesti haittasi alimmantuloluokan perustoimeentuloa. Ja sen puuttuminen taas rasittaa yhteiskunnan muuta palvelurakennetta syrjäytymisen ym. kustannuksina.
Eriasia miten näissä tavoitteessa mikäkin hallitus onnistuu, ja miten paljon ideologiset valinnat niissä painottaa asiaa.
Vihreiden perustulomallissa tasavero ja progressio oli yhdistetty siten, että jokainen suomalainen saisi 440 euroa kuukaudessa.
Verotus olisi kaksiportainen tasavero, jossa alle 5000 € / kk maksettaisiin 39 % veroa ja sen ylittävistä ansioista 49 % (summa sisältää valtion- ja kunnallisverotuksen). Näennäisen korkeasta veroprosentista huolimatta pienituloisten ja useimpien keskituloisten todellinen veroprosentti laskisi, sillä he saisivat työtulojen lisäksi myös perustulon. Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa saavalle palkansaajalle jäisi käteen 1965 euroa.
Perustulo kaventaisi työn ja pääomatulojen verotuksen välistä eroa. Yksityishenkilön pääomatuloverotukseksi tulisi 32 %.
Perustulo on valtiolle ja kunnille kustannusneutraali. Se rahoitetaan nykyisiä tulonsiirtoja korvaamalla, verotuksen rakenteen muutoksella ja hallinnon säästöillä. Perustulo on itse asiassa nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi: hallinnon säästöjen ansiosta ihmisten keskimääräiset nettoansiot kasvavat. Raha kiertää vain toisella tavalla kuin nykyään, mutta tehokkaammin.
