Ihmettelen eniten sitä, että miten tuollaisella taustalla oleva henkilö suostuu lähtemään ehdokkaaksi? On kuitenkin täysin selvää, että media kaivaa nämä teot esiin, ja niistä seuraa aikamoinen ryöpytys koko kansan silmissä. Todennäköisesti mies pärjäisi paremmin elämässä, jos asiaa ei olisi nyt käsitelty julkisuudessa. Rikokset kai olivat vanhentuneet, eli ne eivät todennäköisesti olisi juurikaan vaikuttaneet miehen etenemiseen työurallaan, ellei hän olisi pyrkinyt näin julkiseen virkaan?
Mitä tulee tuohon tekoon, niin tässä tapauksessa nuo voidaan mielestäni laskea nuoruudenhairahduksiksi (huom. tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisin teot), ja ilmeisesti Näkkäläjärvi on aidosti saanut asiansa kuntoon, eikä vastaavia tekoja ole enää tullut. Vapaavuori on siinä mielessä hieman vastaavanlainen henkilö, että hänellä on tuomioita nuoruudessa, mutta nykyisellään asiat ovat toisin.
Itse olen sitä mieltä, että jos kyse on aidosti nuoruudessa tehdyistä virheistä, ja sen jälkeen elämä on ollut nuhteetonta, voi henkilölle antaa ns. uuden mahdollisuuden. Tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta myöhempi kunnollinen elämä voi nostaa henkilön takaisin "kunnon kansalaiseksi".
Tämä pätee myös perussuomalaisiin (kun tuolla ylempänä puhuttiin siitä, miten media reagoisi, jos Näkkäläjärvi olisi perussuomalainen). Keskeistä on, että milloin rikokset on tehty, ja miten kauan nuhteeton elämä on jatkunut.
Olen joskus aiemmin piikitellyt Teuvo Hakkaraista tämän nuoruuden hölmöilyistä. Nykyisellään olen sitä mieltä, että ne voisi jättää omaan arvoonsa, jos sen jälkeen olisi eletty kunnollista elämää. Valitettavasti Teuvon koko kansanedustajan ura on ollut sellaista meininkiä, etten oikein osaa sitä arvostaa...