Valitettavasti tämä oli sivistyneelle Suomelle ns. Pyrrhoksen voitto. Demarit pistävät Antti "retoriikan riemuvoitto" Rinteen pihalle ja ottavat puheenjohtajaksi jonkun osaavamman ja saattavat jopa kolkutellla 20 prossan rajaa eduskuntavaaleissa. Rinne ulos = demarit (ikävä kyllä) seuraavaan hallitukseen.
Tämä on valitettavasti totta. Jos maakuntavaalit menevät vihkoon ja pressavaaleissakin Heinäluoma jää maagisen 10% alle niin Rinne lentää ulos. Kaikkien muiden puolueiden ja myös koko Suomen kannalta olisi vain parasta että Rinne pysyy pj:nä 2019 vaaleihin asti koska oikeata muutosta ei saada muuten kuin demarien totaalisen uudelleen rakentamisen kautta.
Ottaen huomioon, että Rinne juuri valittiin jatkokaudelle niin aika vaikea häntä on tuolta poistaa ennen 2020 jolloin ovat seuraavat pj-vaalit. Todennäköisin skenaario Rinteen poistumiselle pj-paikalta olisi, että hän itse tajuaisi lähteä tuolta, mutta aika vaikea nähdä tuon tapahtuvan. Ja muut puolueet kiittävät.
Rinteen ihan viimeinen näyttö on 2019 ek-vaalit. Jos ne menee vihkoon niin vaihto on täysin selvä, Rinne lähtee "omasta aloitteesta" jo ennen puoluekokousta.
Näin käy: Antti pyytää eroa puheenjohtajuudesta henkilökohtaisiin syihin vedoten. Raskain sydämin puoluekoneisto suostuu tähän pyyntöön. Antin suuriin saappaisiin istutetaan pelastajatar Tampereelta. Kuin sattuman kaupalla Antin kallisarvoisille kyvyille löytyy käyttöä VVO:n johtoryhmästä.
Ei ole ihan täysin pöllö skenaario.
Raution huomio Hesarissa SDP:n betonirakenteista on täsmälleen oikeaan osunut: puolue on niin rakennettu että sitä on pirullisen vaikea radikaalisti uudistaa. Tämä tietysti johtuu siitä, että se on rakennettu täysin vesitiiviiksi kommunistien soluttautumisen ja hajaannuksen varalta, mistä puolueella oli vuosikymmenten katkera kokemus. Niinpä se on olennaisesti, huipultaan, tiivis kaaderi-puolue. Nyt on vain niin, että kommunismi meni jo 30 vuotta sitten ja nyky-yhteiskunta on jatkuvassa murroksen tilassa ja SDP tulee kuolemaan ellei se uudistu. Ei tiedä itkisikö vai nauraisi tuota menoa katsellessa.
Tässä kohtaa kannattaa huomioida että kyseessä on Yrjö Rautio, ei Paavo Rautio. Molemmat kirjoittavat Hesariin kolumneja.
Yrjöhän on vanha stallari, entinen KU:n päätoimittaja mutta nykyään aika suorapuheinen kaikkien puolueiden kriitikko jonka hit rate leijuu jossain 50% tietämillä.
Tuo kolumni demareista osui kohteeseensa täysin, demarit on oman järjestelmänsä vanki jonka uudistuminen vaatii poliittista atomipommia.
