Sosialidemokraatit – SDP

[Fordél]

Tässä tuli toistettua sama epämääräisyys useammalla sanalla. Mitkä ovat edes ne osaamisen, tekemisen ja tuotannon päälinjat, joihin Suomen tulisi panostaa ja joiden kilpailukykyyn haetaan parannusta koulutuksella ovat edelleen hämärän peitossa. Kaivos- ja metsäteollisuus ovat ainakin poissa laskuista, jos yhtään seuraa äänekkäimpien koulutuksesta huolestuneiden muita kannanottoja. Telakkateollisuus lienee yksi passeli, kunhan raaka-aineet ovat peräisin muualta, eikä niiden tuotannon ympäristövaikutuksista ole silloin niin suurta lukua.

Niin, kirjoitat nyt vähän eri asiasta. Itse kirjoitin lähinnä koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä niiden rakenteista, sinä puolestasi enemmän tuotannosta ja mihin siinä tulisi suuntautua. Mielestäni ei ole enää kovin epämääräistä, jos esim. toteaa, että ammattikorkeakouluja tulisi olla vähemmän (varmasti myös yliopistojakin, yliopistojen tulisi profiloitua (valita omat vahvuusalueet) eikä jokaisessa tarvita yhtä laajaa kattausta opetettavista aineista (karsitaan päällekkäisyyttä). Lisäksi kannattaa miettiä sitä, että tarvitaanko kaikissa aineissa (tai yliopistoissakaan) opiskella maisteriksi asti vai voisiko osa siirtyä kandin jälkeen suoraan työelämään. Tämäkin olisi osa jäykkyyden purkua.

 

[DAF]

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä tästä, mutta siitä, mihin koulutukseen ja osaamiseen tulisi panostaa, puhutaan kovin vähän. Ainakaan kirkkoslaavin ja sukupuolentutkimuksen huippuosaamisella ei kilpailukykyä paranneta. Joku saattaa keksiä muutaman muunkin tältä kantilta joutavan osaamisalan.

Aika rohkeita linjauksia on sanoa, ettei jostain alasta olisi mitään hyötyä kilpailukyvylle tai toisinpäin. Vaatinee sinulta aika vakuuttavan ennakointiaineiston taustalle?

 

[Geezer]

Aika rohkeita linjauksia on sanoa, ettei jostain alasta olisi mitään hyötyä kilpailukyvylle tai toisinpäin. Vaatinee sinulta aika vakuuttavan ennakointiaineiston taustalle?

No, korjataan sitten, etten usko noiden kahden mainitun Suomen kilpailukykyä parantavaan vaikutukseen. Voit toki olla eri mieltä.

 

[Geezer]

Lisäksi kannattaa miettiä sitä, että tarvitaanko kaikissa aineissa (tai yliopistoissakaan) opiskella maisteriksi asti vai voisiko osa siirtyä kandin jälkeen suoraan työelämään. Tämäkin olisi osa jäykkyyden purkua.

Taidamme itseasiassa puhua varsin samoista asioista. Olen tästä täsmeelleen samaa mieltä, mutta laittaisin rinnalle mietittäväksi, mitkä aineet ovat kilpailukyvyn ja ylipäänsä valtiontalouden kannalta merkityksellisiä. Tätä ei pidä tulkita siten, että haluaisin lopettaa jotain yhteiskunnan kannalta turhana.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

No, korjataan sitten, etten usko noiden kahden mainitun Suomen kilpailukykyä parantavaan vaikutukseen. Voit toki olla eri mieltä.

Yksittäisiä humanistisia oppialoja on tietysti helppo nimetä sellaisessa hengessä, että yhteen tai muutamaan kohdistuvilla radikaaleillakaan leikkauksilla ei olisi esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn sanottavaa vaikutusta. Näin voisi hyvin ollakin, vähintään lyhyellä tähtäimellä, ja mahdollisesti millä hyvänsä tähtäimellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että eri tieteenalojen muodostama joukko on monisyinen ja sanoisinko vahvasti ristiinkudottu kompleksinen kokonaisuus. Yksittäisten alojen tai oppiaineiden merkitys näkyy monenlaisina vaikutuksina yhteiskuntaan, myös poikkitieteellisissä suhteissa, ja eri aikaväleillä. Siksi käyttäisin suurta harkintaa sen suhteen, mistä lähtökohdista minkäkin tieteenalan yhteiskunnalle tuottamaa arvoa kulloinkin tarkastellaan. Vaikka olenkin patamustana porvarina jonkinmoinen ns. kakunkasvattamisen sekä yksityisten toimijoiden kilpailukyvyn puolestapuhuja, niin en näe mielekkäänä tehdä jakoa eri oppialojen "hyödyllisyyden" välillä pelkistetysti kilpailukyvyn edistämisen tyyppisten kriteerien avulla - mitenkään akateemisen maailman suomalaiselle yhteiskunnalle tuottamaa kilpailukyvyn edistämisvaikutusta aliarvioimatta. Tosin naistutkimus oli tässä yhteydessä sikäli osuva maininta, että kyseinen oppiala vaikuttaa olevan melko politisoitunut ja lähtökohdiltaan erittäin arvoväritteinen, vähän kuten itänaapurissa aikanaan opetettu "marxilainen taloustiede". Suhtaudun kyllä naistutkimuksen kokonaispanokseen yhteiskunnan kannalta jonkinlaisella varauksella.

Jos eri tieteenaloja ryhdytään arvottamaan niin voimakkaasti, että muutamien kohdalla niiden koko olemassaolo suomalaisessa yliopistolaitoksessa kyseenalaistuu, on viesti koko tiedeyhteisölle kovin synkeä. Tällainen politiikka voi ainakin joillakin aloilla vaikuttaa myös akateemisen tutkimuksen näivettymiseen, tai ainakin tieteentekijöiden lähtöön muille kampuksille. Koskien mahdollisesti sellaisiakin aloja, jotka eivät olisi arvottamisen suhteen edes ihan myrskyn silmässä.

 

[Fordél]

Jos eri tieteenaloja ryhdytään arvottamaan niin voimakkaasti, että muutamien kohdalla niiden koko olemassaolo suomalaisessa yliopistolaitoksessa kyseenalaistuu, on viesti koko tiedeyhteisölle kovin synkeä. Tällainen politiikka voi ainakin joillakin aloilla vaikuttaa myös akateemisen tutkimuksen näivettymiseen, tai ainakin tieteentekijöiden lähtöön muille kampuksille. Koskien mahdollisesti sellaisiakin aloja, jotka eivät olisi arvottamisen suhteen edes ihan myrskyn silmässä.

Tottahan toki, ja jonkinlainen tolkku pitää olla näissä karsimis-keskusteluissa. Tämä sama "ilmiö" on havaittavissa muillakin alueilla. Kaikkea yritetään nykyään arvioida sen suhteen, miten ne tuottavat kilpailukykyä, työpaikkoja, veroeuroja jne. Hyvä esimerkki on tapaus Guggenheim, jonka ympärillä puhutaan lähinnä vain rahasta, kuten matkailutuotoista ja työpaikoista. Taidemuseon ydin on muuttunut rahantekokoneeksi. Sama uhkaa monesti tiedettä.

No tämä ei ole Demari-ketjun aihe, joten tämä tästä.

 

[Geezer]

Yksittäisiä humanistisia oppialoja on tietysti helppo nimetä sellaisessa hengessä, että yhteen tai muutamaan kohdistuvilla radikaaleillakaan leikkauksilla ei olisi esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn sanottavaa vaikutusta. Näin voisi hyvin ollakin, vähintään lyhyellä tähtäimellä, ja mahdollisesti millä hyvänsä tähtäimellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että eri tieteenalojen muodostama joukko on monisyinen ja sanoisinko vahvasti ristiinkudottu kompleksinen kokonaisuus. Yksittäisten alojen tai oppiaineiden merkitys näkyy monenlaisina vaikutuksina yhteiskuntaan, myös poikkitieteellisissä suhteissa, ja eri aikaväleillä. Siksi käyttäisin suurta harkintaa sen suhteen, mistä lähtökohdista minkäkin tieteenalan yhteiskunnalle tuottamaa arvoa kulloinkin tarkastellaan.

Olen pitkälti samaa mieltä. Lienee kuitenkin syytä palauttaa mieleen, että tämän keskustelun taustalla on yksioikoiset ja populistiset heitot, kuinka koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä.

Vaikka olenkin patamustana porvarina jonkinmoinen ns. kakunkasvattamisen sekä yksityisten toimijoiden kilpailukyvyn puolestapuhuja, niin en näe mielekkäänä tehdä jakoa eri oppialojen "hyödyllisyyden" välillä pelkistetysti kilpailukyvyn edistämisen tyyppisten kriteerien avulla - mitenkään akateemisen maailman suomalaiselle yhteiskunnalle tuottamaa kilpailukyvyn edistämisvaikutusta aliarvioimatta.

Pelkistetty ja lyhtynäköinen arviointi, mikä jonkin tieteenalan merkitys on yhteiskunnalle on lähes yhtä typerää, kuin jättää arviointi kokonaan tekemättä.

Jos eri tieteenaloja ryhdytään arvottamaan niin voimakkaasti, että muutamien kohdalla niiden koko olemassaolo suomalaisessa yliopistolaitoksessa kyseenalaistuu, on viesti koko tiedeyhteisölle kovin synkeä. Tällainen politiikka voi ainakin joillakin aloilla vaikuttaa myös akateemisen tutkimuksen näivettymiseen, tai ainakin tieteentekijöiden lähtöön muille kampuksille. Koskien mahdollisesti sellaisiakin aloja, jotka eivät olisi arvottamisen suhteen edes ihan myrskyn silmässä.

Tästä herää parikin kysymystä. Kuinka laaja tieteenalojen kirjo on mielekäs, edes tieteentekemisen itsensä kannalta, näin vähäväkisessä maassa, vai onko se itseisarvo. Olisiko jonkin asteinen valinta tai erikoistuminen keino parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Vaikka Suomessa tehdäänkin korkealaatuista tutkimusta, näyttää siltä, että nykyiselläänkin sen tuottamat kirkkaimmat helmet siirtyvät luomaan uraa maamme rajojen ulkopuolella.

 

[TosiFani]

Olen pitkälti samaa mieltä. Lienee kuitenkin syytä palauttaa mieleen, että tämän keskustelun taustalla on yksioikoiset ja populistiset heitot, kuinka koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä...

Mielenkiintoinen ajatus, vai on koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä populistinen heitto. Tottahan tuo on, vaikka noin yleisellä tasolla sanotaankin. Tutkitusti kouluttautuminen parantaa ihmisen osaamista ja näin ollen luo edellytyksiä innovatiivisuuteen ja tätä kautta kilpailukyvyn parantumiseen.

 

[Geezer]

Mielenkiintoinen ajatus, vai on koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä populistinen heitto. Tottahan tuo on, vaikka noin yleisellä tasolla sanotaankin.

Hienosti kompattu. Lausahdus on populistinen juuri sen vuoksi, että se on aukottomasti tosi vain yleisellä tasolla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tottahan toki, ja jonkinlainen tolkku pitää olla näissä karsimis-keskusteluissa. Tämä sama "ilmiö" on havaittavissa muillakin alueilla. Kaikkea yritetään nykyään arvioida sen suhteen, miten ne tuottavat kilpailukykyä, työpaikkoja, veroeuroja jne. Hyvä esimerkki on tapaus Guggenheim, jonka ympärillä puhutaan lähinnä vain rahasta, kuten matkailutuotoista ja työpaikoista. Taidemuseon ydin on muuttunut rahantekokoneeksi. Sama uhkaa monesti tiedettä.

No tämä ei ole Demari-ketjun aihe, joten tämä tästä.

Olen pitkälti samaa mieltä. Lienee kuitenkin syytä palauttaa mieleen, että tämän keskustelun taustalla on yksioikoiset ja populistiset heitot, kuinka koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä.

Keskustelu eri tieteenalojen merkityksestä yhteiskunnalle on epäilemättä jatkuvasti tarpeellista. Ei tieteen tekeminen saa kuitenkaan olla itseisarvoista toimintaa, kuin mihinkään johtamatonta rukousmyllyn pyörittämistä, hieman kärjistetysti sanottuna. En myöskään pidä arvossa sen tyyppisiä latteuksia kuin esim. "kaikki tieteet ja alat ovat yhtä arvokkaita" tai "ei rahalla ja tuloksilla voi mitata kaikkea". On ehdottomasti oltava erilaisia mittareita, joiden perusteella tieteellistä työskentelyä on mahdollista kehittää ja ohjata laajemmat tarpeet ja päämäärät huomioiden. Mutta Fordélia kompatakseni, tällä ei ole enää demarikeskustelun kanssa mitään tekemistä.

SDP on puheenjohtajansa Rinteen johdolla ollut tosiaankin luisumassa aika syvälle populistiseen kalasteluun, mitä tulee erityisesti Rinteen suulla esitettyihin "neuvoihin" ja "vaihtoehtoihin" hallitukselle. Olen tosin pessimistinen sen suhteen, mihin nykyhallituksen soveltama koulutusleikkausten politiikka johtaa, vaikka on absoluuttisen selvää, että erityisesti yliopistolaitokseen on viime vuosina kertynyt kohtuuttoman paljon ylimääräistä läskiä erinäisen hallinnollisen toiminnan ja akateemisen rönsyilyn merkeissä. Kokonaan toinen juttu on se, ettei SDP:llä ole mitään uskottavaa vaihtoehtoa sen enempää Suomen kilpailukyvyn tuntuvaa parantamista ajatellen, kuin valtiontalouden tervehdyttämiseksi, ajatellen erityisesti merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja velkaantumiskehityksen korjaamista. SDP:n ajama politiikka merkitsisi pääpiirteissään velanoton jatkamista ja mahdollisesti sen kiihtymistä. Samaan aikaan Rinne höpöttää, että "tähän on tultava muutos", kertoessaan että 'viime vuosina työelämän uudistuksissa lähtökohtana ovat olleet yritysten voitot ja asiakkaiden tarpeet". Ja tuollainen saakelin kanisteri on jo hetken aikaa ehtinyt istua tässä maassa valtiovarainministerinä.

 

[TosiFani]

Hienosti kompattu. Lausahdus on populistinen juuri sen vuoksi, että se on aukottomasti tosi vain yleisellä tasolla.

Et ilmeisesti ymmärrä populismin määritelmään, kun näin sanot. Korkeampi koulutus parantaa ihmisten valmiutta innovatiivisuuteen ja tätä kautta kilpailukyvyn parantamiseen. Geezermäiseen tyyliin yrität sumentaan tämän totuuden poimimalla yksitäisiä koulutusohjelmia, joilla ei ole suoraa yhteyttä rahalla mitattavaan kilpailukyvyn kasvuun.

 

[Geezer]

Et ilmeisesti ymmärrä populismin määritelmään, kun näin sanot. Korkeampi koulutus parantaa ihmisten valmiutta innovatiivisuuteen ja tätä kautta kilpailukyvyn parantamiseen. Geezermäiseen tyyliin yrität sumentaan tämän totuuden poimimalla yksitäisiä koulutusohjelmia, joilla ei ole suoraa yhteyttä rahalla mitattavaan kilpailukyvyn kasvuun.

Kiitos, että vahvistit näkemykseni toistamiseen. Kuten edellä todettiin, niin sivuraide on syytä panna poikki.

 

[Fordél]

Keskustelu eri tieteenalojen merkityksestä yhteiskunnalle on epäilemättä jatkuvasti tarpeellista. Ei tieteen tekeminen saa kuitenkaan olla itseisarvoista toimintaa, kuin mihinkään johtamatonta rukousmyllyn pyörittämistä, hieman kärjistetysti sanottuna. En myöskään pidä arvossa sen tyyppisiä latteuksia kuin esim. "kaikki tieteet ja alat ovat yhtä arvokkaita" tai "ei rahalla ja tuloksilla voi mitata kaikkea". On ehdottomasti oltava erilaisia mittareita, joiden perusteella tieteellistä työskentelyä on mahdollista kehittää ja ohjata laajemmat tarpeet ja päämäärät huomioiden. Mutta Fordélia kompatakseni, tällä ei ole enää demarikeskustelun kanssa mitään tekemistä.

Sen verran vielä heitän tähän keskusteluun, että tieteiden ja alojen arvokkuus riippuu tottakai näkökulmasta ja arviointikriteereistä. Talouden ja kilpailukyvyn kannalta arvokkaampia ovat tietyt alat ja joltain toiselta näkökannalta jotkut toiset alat. Nyt kun politiikkakin on pitkälti talouspolitiikkaa, "ymmärrettävästi" tieteen ja koulutuksenkin kohdalla arvoon nousevat suoraan taloudellista hyötyä tuottavat alat.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Sen verran vielä heitän tähän keskusteluun, että tieteiden ja alojen arvokkuus riippuu tottakai näkökulmasta ja arviointikriteereistä. Talouden ja kilpailukyvyn kannalta arvokkaampia ovat tietyt alat ja joltain toiselta näkökannalta jotkut toiset alat. Nyt kun politiikkakin on pitkälti talouspolitiikkaa, "ymmärrettävästi" tieteen ja koulutuksenkin kohdalla arvoon nousevat suoraan taloudellista hyötyä tuottavat alat.

Totta kai. On ihan selvää, että lyhyellä tähtäimellä sanotaan nyt vaikkapa että japanologian, kirkkoslaavin ja folkloristiikan merkitys an sich suomalaisten hyvinvoinnille ja etenkin maan taloudelle on olematon. Sen sijaan juuri oikeanlaisten osaajien valmistuminen työmarkkinoiden käyttöön esimerksi muutamilta tekniikan ja talouden aloilta on kuin polttoainetta moottoriin. Perspektiivierot ovat huomattavia.

 

[Fordél]

Selvisikö koskaan, että miten tieto Lindtmanin listoista vuoti julkisuuteen?

Helpostihan tässä herää ajatus, että tieto listoista on vuodettu julkisuuteen Antti Rinteen "esikunnan" toimesta ja näin saatu Lindtmanille tahra ennen mahdollista pj-skabaa. Nyt Lindtman puolestaan iskee takaisin ilmoittamalla, että ei tue Rinteen jatkokautta.

 

[dana77]

Toinen pointti oli se, että käytännössä Kokoomus osti lupauksillaan roimista palkankorotuksista v. 2007 eduskuntavaalivoiton,

Minä en lopeta tähän legendaan puuttumista. Jos kaikki muutkin puolueet pl. Keskusta tekivät saman lupauksen, niin miten juuri Kokoomuksen lupaus ostettiin? Katainen oli tosiasiassa lupauksessa maltillisempi, sillä kertoi että korotus ei voi tapahtua yhdellä kertaa vaan vaatii useampia kierroksia.

 

[Cobol]

Minä en lopeta tähän legendaan puuttumista. Jos kaikki muutkin puolueet pl. Keskusta tekivät saman lupauksen, niin miten juuri Kokoomuksen lupaus ostettiin? Katainen oli tosiasiassa lupauksessa maltillisempi, sillä kertoi että korotus ei voi tapahtua yhdellä kertaa vaan vaatii useampia kierroksia.

Jatka rauhassa vaan, mutta perehdy kuitenkin faktoihin siinä sivussa. Kokoomus oli oppositiossa, kun puolue ryhtyi ajamaan Kataisen ja Tujusen toimesta suurkorotuksia ja nimitti ne tasa-arvo tupoksi. Määräksi Tujunen ilmoitti, että se on 500 euroa. Tehy tarttui Kataisen ja Tujusen agendaan, ja otti tavoitteen itselleen. Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen kiitti Tehyä ja muita hoitajärjestöjä jälkikäteenkin.

Asiasta lisää tässä ja tässä.

Ilman Kataisen, Tujusen ja Kokoomuksen työtä, suurkorotusta tuskin olisi tullut, koska Tehy ei olisi sitä vuoden 2007 Kokoomukselta ominut tavoitteekseen. Kokoomus teki yhden kaikkien aikojen kalleimmista sloganeista. Niin kalliin, että siitä kärsitään edelleen. Alkujaan Kepu ja demarit eivät olleet Kataisen ja Tujusen tavoitteen takana. Täten vastuu tapahtuneesta on Kokoomuksen sen tavoitellessa mm. palkansaajapuolueen imagoa.

 

[dana77]

Luin hiljattain artikkelin, jossa väitettiin Kokoomuksen olleen aloitteellinen tässä asiassa. Voin paremmalla aikaa yrittää etsiä tuon hiemän tarkemman kuvauksen tapahtumien kulusta.

Ja sitten faktat:
"Kun Iltalehti kysyi 12. helmikuuta 2007 kiertohaastattelussa eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä, pitäisikö sairaanhoitajien peruskuukausipalkkaa nostaa vähintään 500 euroa, muut eduskuntapuolueet vastasivat "kyllä", mutta Keskustalla ei ollut selkeää kantaa. Vihreät ja Perussuomalaiset vastasivat lisäksi, että asia pitää hoitaa vaalikauden aikana.[21][22] Keskustan linja oli maltillisempi: Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen sitoutui kunta-alan palkkojen nostoon 500 eurolla kymmenen vuoden aikana 25. heinäkuuta 2007 Helsingin Sanomien haastattelussa. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kertoi, että malli kelpaa hänellekin"
Tehyn työtaistelu 2007 – Wikipedia

Tuolla perusteella on väite, että Kokoomus osti vaalivoiton on propagandaa. Se että oliko tuhosiko tuo valtiotalouden ja mikä oli vaikutus tai vastuu laajemmin on mielipidekysymys ja usein varsin poliittisesti värittynyt sellainen. Nähdäkseni ajatus oli hyvä, mutta ajoitus oli valitettavan huono. Edessä olevaa finanssikriisin ei osattu ennustaa, joten sen jälkikäteen vaatiminen on besserwiserismiä.

 

[Cobol]

Kerran vielä tuosta Kataisen lupauksesta, koska sen tuloksena korotukset valuivat kaikkialle yksityiselle sektorille tuhoten Suomen kilpailukyvyn. Ote Kokoomuksen esityksestä ennen vaaleja:

"Suomalaishoitajien palkat ovat alhaiset ja vastuulliseen markkinatalouteen kuuluu, että työn arvostus ja palkkaus vastaavat toisiaan. Kokoomus on esittänyt, että tulisi tasa-arvotupo, jonka yhteydessä koulutettujen ja naisvaltaisten alojen palkkoihin tehdään tuntuva korotus. Oikeudenmukaiseen lopputulokseen päästään useilla tällaisilla ratkaisuilla."

Iltalehdessä Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vakuuttaa vaalien jälkeen, ettei hoitajille annettua vaalilupausta petetä.

Ei ole mitään merkitystä, ovatko muiden puolueiden sihteerit allekirjoittaneet osin tai kokonaan Kataisen ja Tujusen ajaman tuhon tien. Katainen otti vaalivoittajana pääministeriyden ja ryhtyi tuhomaan Suomen taloutta aivan kuten hyvissä ajoin ennen vaaleja julisti. Ongelma tuli nimenomaan siitä, että korotukset eivät suinkaan jääneet Sari Sairaanhoitajalle, vaan ne monistettiin varsinkin valtion miespuolisten virkamiesten sekä yksityisen sektorin työntekijöille.

Ajatus, jonka mukaan ei osattu nähdä taloudellista taantumaa, ei ole relevantti. Eihän sellaista tarvinnut nähdä. Riitti kun katsoi julkisen sektorin menojen kehitystä, josta vielä toinen graphi tässä. Kenellekään talouspolitiikkaa tuntevalle ei voi tulla yllätyksenä se, että Kataisen korotukset valuvat kaikkialle ja johtavat esimerkiksi 3-5 prosentin katteella toimivat tuhannet yritykset ongelmiin, koska sopimuksia ei voi uusia asiakkaiden kanssa sen takia, että ay-väki kiristi lisää liksaa, koska sari sairaanhoitaja.

Suomen Pankin Lauri Kajanoja dokumentoi tässä hyvin sen, mitä tapahtui ja miten tauti levisi ja miten Suomen kilpailukyky mureni. Kannattaa jokaisen lukea vaikka pariin kertaan, jotta ymmärtää Suomen kilpailukyyongelmien olevan pitkälti kotikutoisia. Teollisuuden rakenteelle emme enää voi mitään, mutta kaikelle muulle kyllä.

Pidän Kokoomusen silloista menettelyä aivan käsittämättömänä ja se kertoo paljon. Kokoomuksessa ei ymmärretty edes sitä, että julkisen sektorin isot korotukset pitää jollain tavalla maksaa. Tämä ymmärtämättömyys on tuttua ketjun aiheelle eli demareille, mutta Kokoomus teki tässä talouspoliittisesti yhden historian suurimmista virheistään. Se, että demarit tukivat tällaista, olisi pitänyt soittaa kelloja Kataisen ja Kokoomuksen päässä.

 

[Tadu]

Demareilla (mm. Tuomiojalla) on ilmeisesti suruaika suuren kansanmiehen Fidel Castron poismenon johdosta. Diktaattorit ovat jees kunhan he ainakin esittävät vasemmistolaista.

 

[Zamboni]

Kyllähän se Jyrki-boy yritti kertoa visiotaan vaiheittaisista korotuksista ja että asia pitäisi hoitaa hallitusti. No arvasihan sen, että liitot ryntäsivät jaolle "kaikkimullehetinyt" meiningillä ja media luonnollisesti rummutti herkullista aihetta. Eihän siinä mitään enää ollut tehtävissä, varsinkin kun vasemmisto pääsi oppositiossa naureskelemaan pojan aiheuttamalle sotkulle. Kai kiittelivät mielessään, ettei tarvitse itse olla grillattavana, kun menivät lupaamaan samat asiat.

Ja menihän meillä vielä 2007 oikein hyvin. Budjetissakin oli jakovaraa, josta Jykä meni käyttämään valtionvelan ylimääräiseen lyhennykseen reilun miljardin. Huutoahan siitäkin tuli, kun tuokin summa olisi pitänyt kylvää eteenpäin kaikenmaailman instansseille.

 

[Tarinankertoja]

Nähdäkseni ajatus oli hyvä, mutta ajoitus oli valitettavan huono. Edessä olevaa finanssikriisin ei osattu ennustaa, joten sen jälkikäteen vaatiminen on besserwiserismiä.

Juuri näin. Finanssikriisi on se pääsyy. Se oli ennustamaton ja ennustamattoman syvä. Toki jos olisi heti reagoitu silloin jollain KiKy tavalla, mutta sekin oli ennustamatonta, että lama on ollut näin pitkä.

.. toisaalta fiksummat taloushistorioitsijat on ennustanut tän 80 alkaneen uusliberalismin ajan hitaan kasvun jossain vaiheessa realisoituvan kantokyvyn ongelmiin.

Eli historiaan peilaten sota-öljykriisi länsimaiden BKT kasvo 4-5%/vuosi, öljykriisi - Thatcher 2,2% ja ThatcherilasReaganilaisen talouspolitiikan (monetarismi, uusliberalismi) jälkeen 1,8%. Suomessa monetaristiset käytännöt otettiin käytöön 90 luvun alussa kun pääomaverotus erotettiin tuloverotuksesta.

 

[mjr]

Ja menihän meillä vielä 2007 oikein hyvin. Budjetissakin oli jakovaraa, josta Jykä meni käyttämään valtionvelan ylimääräiseen lyhennykseen reilun miljardin. Huutoahan siitäkin tuli, kun tuokin summa olisi pitänyt kylvää eteenpäin kaikenmaailman instansseille.

Joo, tyhmäksihän tuo sitten osoittautui, mutta ei nyt sentään Kataista voi syyttää siitä, ettei ollut meedio.

 

[SergeiK]

Tässä unohdetaan yksi helkutin olleellinen ero Kokoomuksen ja muiden puolueiden lupausten välillä.

Kokoomus vaaliohjelmassaan lupasi suoraa rahaa (!) tasa-arvotupoon ja tulla täten työmarkkinaosapuoleksi kunta-alan neuvotteluihin.

Kokoomuksen vaaliohjelma 2007

1. Seuraavalla tulopoliittisella kierroksella on koulutettujen, naisvaltaisten alojen palkkoja nostettava reilusti. Nyt tarvitaan tasa-arvotupo. Valtion on korotetulla valtionosuudella tuettava sellaista kuntasektorin palkkaratkaisua, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille - kuten hoitoalalle - maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset.

Katsoin läpi Keskustan ("vähän kuin itseään äänestäisi") ja Demarien ("Työtä ja välittämistä") eikä niissä kyllä puhuttu mitään julkissektorin palkankorotuksista. Demarit huusivat toki hoitajien määrän lisäämisen puolesta

 

[dana77]

Tässä unohdetaan yksi helkutin olleellinen ero Kokoomuksen ja muiden puolueiden lupausten välillä.

Kokoomus vaaliohjelmassaan lupasi suoraa rahaa (!) tasa-arvotupoon ja tulla täten työmarkkinaosapuoleksi kunta-alan neuvotteluihin.

Kokoomuksen vaaliohjelma 2007

1. Seuraavalla tulopoliittisella kierroksella on koulutettujen, naisvaltaisten alojen palkkoja nostettava reilusti. Nyt tarvitaan tasa-arvotupo. Valtion on korotetulla valtionosuudella tuettava sellaista kuntasektorin palkkaratkaisua, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille - kuten hoitoalalle - maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset

1. Totta. Ja valtionosuuden suuruus oli 150 miljoonan euroa vuodessa (oma muistikuvani olisi ollut 100 miljoonan lupauksesta ennen vaaleja). Se on tietenkin iso raha, mutta kokonaisuudessa kuitenkin suhteellisen maltillinen. Kuten moneen kertaan olen sanonut, niin hallitus ei ole neuvotteluosapuoli TES-neuvotteluissa joten usein kaikenlainen lupaukset ovat huttua. Nyt Katainen teki konkreettisen lupauksen ehdolla etta osapuolet sopivat korotuksesta.