Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 592 126
  • 12 199

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ajattelin kaikkien ymmärtävän Rinteen puheiden olevan populistista trump-tyylistä valehtelua, mutta näköjään jotkut vielä niitä uskovatkin.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Jos kuitenkin sen verran talouspolitiikkaa yleisellä tasolla, että kilpailukykyä ei voi mitata yksin palkoista. Etkä sinä lainkaan niin väitä, mutta tämä on demarien ja vassarien talouspoliittisen kritiikin pääongelma. He pitkälti väittävät.

Jaahas. Minun silmissäni on juurikin niin, että porvarileirissä kilpailukykyongelma on ollut ikään kuin synonyymi duunareiden liian korkeille palkoille, kun taas demarit ja vassarit ovat esittäneet esimerkiksi väylämaksujen alennuksia tai koulutukseen ja osaamiseen satsaamista, joilla kilpailukykyä voitaisiin parantaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jaahas. Minun silmissäni on juurikin niin, että porvarileirissä kilpailukykyongelma on ollut ikään kuin synonyymi duunareiden liian korkeille palkoille, kun taas demarit ja vassarit ovat esittäneet esimerkiksi väylämaksujen alennuksia tai koulutukseen ja osaamiseen satsaamista, joilla kilpailukykyä voitaisiin parantaa.

Niinpä. Sanoisinko, että hyvin rinnemäinen heitto:

1. Todellisuudessa kyse ei ole demarien ja vassarien vaatimuksesta, vaan Jyrki Kataisen hallituksen päätöksestä, joka jo puolitti väylämaksut
2. Väylämaksun vaikutus on luokkaa 45 miljoonaa euroa eli suhteessa kilpailukyvyn tarpeeseen mitätön

Väylämaksuilla voidaan korkeintaan vappupuheessa vaikuttaa Suomen kilpailukykyongelmiin. Silloinkin pitää toivoa, että kuulijat ovat ympäripäissään. Kysymys on ihan eri kokoluokan rahoista. Sen sijaan osaamiseen ja koulutukseen satsaamisesta olen samaa mieltä.

e: kielioppia x 1
 
Viimeksi muokattu:

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Sen sijaan osaamiseen ja koulutukseen satsaamisesta olen samaa mieltä.

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä tästä, mutta siitä, mihin koulutukseen ja osaamiseen tulisi panostaa, puhutaan kovin vähän. Ainakaan kirkkoslaavin ja sukupuolentutkimuksen huippuosaamisella ei kilpailukykyä paranneta. Joku saattaa keksiä muutaman muunkin tältä kantilta joutavan osaamisalan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kaikki ovat varmasti samaa mieltä tästä, mutta siitä, mihin koulutukseen ja osaamiseen tulisi panostaa, puhutaan kovin vähän. Ainakaan kirkkoslaavin ja sukupuolentutkimuksen huippuosaamisella ei kilpailukykyä paranneta. Joku saattaa keksiä muutaman muunkin tältä kantilta joutavan osaamisalan.

Tästä kanssa samaa mieltä. On helppo sanoa, että koulutukseen ja osaamisen pitää panostaa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Epämääräisyys ei ole yksin demarin ongelma.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Tästä kanssa samaa mieltä. On helppo sanoa, että koulutukseen ja osaamisen pitää panostaa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Epämääräisyys ei ole yksin demarin ongelma.

Tässä kuorossa on tosiaankin koko vihervasemmisto, eivät yksin demarit.

Epämääräisyys- sanan tilalle kävisi mielestäni paremmin kestosuosikki, populisimi. En nimittäin oikein jaksa uskoa, että suurin huolen aiheuttaja on leikkauksista seuraava kilpailukykyyn heikkeneminen, vaan opetuksen ja työpaikkojen vähentymien oppialoilta, joilla ei ole mitään, tai on hyvin vähän, tekemistä kilpailukyvyn, valtiontalouden tms. kanssa.
 

Fordél

Jäsen
On helppo sanoa, että koulutukseen ja osaamisen pitää panostaa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Vähemmän on enemmän, panostuksia oikeisiin kohteisiin ja profilointia, jäykkyyden sijaan nopea reagointi on valttia jne.

Ja vielä vähän konkreettisemmin: jokaisessa niemessä ja notkelmassa ei tarvitse opiskella saksaa eikä olla omaa amk:ta, poistetaan turhat päällekkäisyydet, profiloidutaan omiin vahvuusalueisiin, mutta tehdään enemmän yhteistyötä, tarvittaessa reagoidaan entistä nopeammin äkillisiin työvoiman osaamistarpeisiin jne.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Vähemmän on enemmän, panostuksia oikeisiin kohteisiin ja profilointia, jäykkyyden sijaan nopea reagointi on valttia jne.

Ja vielä vähän konkreettisemmin: jokaisessa niemessä ja notkelmassa ei tarvitse opiskella saksaa eikä olla omaa amk:ta, poistetaan turhat päällekkäisyydet, profiloidutaan omiin vahvuusalueisiin, mutta tehdään enemmän yhteistyötä, tarvittaessa reagoidaan entistä nopeammin äkillisiin työvoiman osaamistarpeisiin jne.

Tässä tuli toistettua sama epämääräisyys useammalla sanalla. Mitkä ovat edes ne osaamisen, tekemisen ja tuotannon päälinjat, joihin Suomen tulisi panostaa ja joiden kilpailukykyyn haetaan parannusta koulutuksella ovat edelleen hämärän peitossa. Kaivos- ja metsäteollisuus ovat ainakin poissa laskuista, jos yhtään seuraa äänekkäimpien koulutuksesta huolestuneiden muita kannanottoja. Telakkateollisuus lienee yksi passeli, kunhan raaka-aineet ovat peräisin muualta, eikä niiden tuotannon ympäristövaikutuksista ole silloin niin suurta lukua.
 

Fordél

Jäsen
Tässä tuli toistettua sama epämääräisyys useammalla sanalla. Mitkä ovat edes ne osaamisen, tekemisen ja tuotannon päälinjat, joihin Suomen tulisi panostaa ja joiden kilpailukykyyn haetaan parannusta koulutuksella ovat edelleen hämärän peitossa. Kaivos- ja metsäteollisuus ovat ainakin poissa laskuista, jos yhtään seuraa äänekkäimpien koulutuksesta huolestuneiden muita kannanottoja. Telakkateollisuus lienee yksi passeli, kunhan raaka-aineet ovat peräisin muualta, eikä niiden tuotannon ympäristövaikutuksista ole silloin niin suurta lukua.

Niin, kirjoitat nyt vähän eri asiasta. Itse kirjoitin lähinnä koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä niiden rakenteista, sinä puolestasi enemmän tuotannosta ja mihin siinä tulisi suuntautua. Mielestäni ei ole enää kovin epämääräistä, jos esim. toteaa, että ammattikorkeakouluja tulisi olla vähemmän (varmasti myös yliopistojakin, yliopistojen tulisi profiloitua (valita omat vahvuusalueet) eikä jokaisessa tarvita yhtä laajaa kattausta opetettavista aineista (karsitaan päällekkäisyyttä). Lisäksi kannattaa miettiä sitä, että tarvitaanko kaikissa aineissa (tai yliopistoissakaan) opiskella maisteriksi asti vai voisiko osa siirtyä kandin jälkeen suoraan työelämään. Tämäkin olisi osa jäykkyyden purkua.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Kaikki ovat varmasti samaa mieltä tästä, mutta siitä, mihin koulutukseen ja osaamiseen tulisi panostaa, puhutaan kovin vähän. Ainakaan kirkkoslaavin ja sukupuolentutkimuksen huippuosaamisella ei kilpailukykyä paranneta. Joku saattaa keksiä muutaman muunkin tältä kantilta joutavan osaamisalan.

Aika rohkeita linjauksia on sanoa, ettei jostain alasta olisi mitään hyötyä kilpailukyvylle tai toisinpäin. Vaatinee sinulta aika vakuuttavan ennakointiaineiston taustalle?
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Aika rohkeita linjauksia on sanoa, ettei jostain alasta olisi mitään hyötyä kilpailukyvylle tai toisinpäin. Vaatinee sinulta aika vakuuttavan ennakointiaineiston taustalle?

No, korjataan sitten, etten usko noiden kahden mainitun Suomen kilpailukykyä parantavaan vaikutukseen. Voit toki olla eri mieltä.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Lisäksi kannattaa miettiä sitä, että tarvitaanko kaikissa aineissa (tai yliopistoissakaan) opiskella maisteriksi asti vai voisiko osa siirtyä kandin jälkeen suoraan työelämään. Tämäkin olisi osa jäykkyyden purkua.

Taidamme itseasiassa puhua varsin samoista asioista. Olen tästä täsmeelleen samaa mieltä, mutta laittaisin rinnalle mietittäväksi, mitkä aineet ovat kilpailukyvyn ja ylipäänsä valtiontalouden kannalta merkityksellisiä. Tätä ei pidä tulkita siten, että haluaisin lopettaa jotain yhteiskunnan kannalta turhana.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
No, korjataan sitten, etten usko noiden kahden mainitun Suomen kilpailukykyä parantavaan vaikutukseen. Voit toki olla eri mieltä.
Yksittäisiä humanistisia oppialoja on tietysti helppo nimetä sellaisessa hengessä, että yhteen tai muutamaan kohdistuvilla radikaaleillakaan leikkauksilla ei olisi esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn sanottavaa vaikutusta. Näin voisi hyvin ollakin, vähintään lyhyellä tähtäimellä, ja mahdollisesti millä hyvänsä tähtäimellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että eri tieteenalojen muodostama joukko on monisyinen ja sanoisinko vahvasti ristiinkudottu kompleksinen kokonaisuus. Yksittäisten alojen tai oppiaineiden merkitys näkyy monenlaisina vaikutuksina yhteiskuntaan, myös poikkitieteellisissä suhteissa, ja eri aikaväleillä. Siksi käyttäisin suurta harkintaa sen suhteen, mistä lähtökohdista minkäkin tieteenalan yhteiskunnalle tuottamaa arvoa kulloinkin tarkastellaan. Vaikka olenkin patamustana porvarina jonkinmoinen ns. kakunkasvattamisen sekä yksityisten toimijoiden kilpailukyvyn puolestapuhuja, niin en näe mielekkäänä tehdä jakoa eri oppialojen "hyödyllisyyden" välillä pelkistetysti kilpailukyvyn edistämisen tyyppisten kriteerien avulla - mitenkään akateemisen maailman suomalaiselle yhteiskunnalle tuottamaa kilpailukyvyn edistämisvaikutusta aliarvioimatta. Tosin naistutkimus oli tässä yhteydessä sikäli osuva maininta, että kyseinen oppiala vaikuttaa olevan melko politisoitunut ja lähtökohdiltaan erittäin arvoväritteinen, vähän kuten itänaapurissa aikanaan opetettu "marxilainen taloustiede". Suhtaudun kyllä naistutkimuksen kokonaispanokseen yhteiskunnan kannalta jonkinlaisella varauksella.

Jos eri tieteenaloja ryhdytään arvottamaan niin voimakkaasti, että muutamien kohdalla niiden koko olemassaolo suomalaisessa yliopistolaitoksessa kyseenalaistuu, on viesti koko tiedeyhteisölle kovin synkeä. Tällainen politiikka voi ainakin joillakin aloilla vaikuttaa myös akateemisen tutkimuksen näivettymiseen, tai ainakin tieteentekijöiden lähtöön muille kampuksille. Koskien mahdollisesti sellaisiakin aloja, jotka eivät olisi arvottamisen suhteen edes ihan myrskyn silmässä.
 

Fordél

Jäsen
Jos eri tieteenaloja ryhdytään arvottamaan niin voimakkaasti, että muutamien kohdalla niiden koko olemassaolo suomalaisessa yliopistolaitoksessa kyseenalaistuu, on viesti koko tiedeyhteisölle kovin synkeä. Tällainen politiikka voi ainakin joillakin aloilla vaikuttaa myös akateemisen tutkimuksen näivettymiseen, tai ainakin tieteentekijöiden lähtöön muille kampuksille. Koskien mahdollisesti sellaisiakin aloja, jotka eivät olisi arvottamisen suhteen edes ihan myrskyn silmässä.

Tottahan toki, ja jonkinlainen tolkku pitää olla näissä karsimis-keskusteluissa. Tämä sama "ilmiö" on havaittavissa muillakin alueilla. Kaikkea yritetään nykyään arvioida sen suhteen, miten ne tuottavat kilpailukykyä, työpaikkoja, veroeuroja jne. Hyvä esimerkki on tapaus Guggenheim, jonka ympärillä puhutaan lähinnä vain rahasta, kuten matkailutuotoista ja työpaikoista. Taidemuseon ydin on muuttunut rahantekokoneeksi. Sama uhkaa monesti tiedettä.

No tämä ei ole Demari-ketjun aihe, joten tämä tästä.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Yksittäisiä humanistisia oppialoja on tietysti helppo nimetä sellaisessa hengessä, että yhteen tai muutamaan kohdistuvilla radikaaleillakaan leikkauksilla ei olisi esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn sanottavaa vaikutusta. Näin voisi hyvin ollakin, vähintään lyhyellä tähtäimellä, ja mahdollisesti millä hyvänsä tähtäimellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että eri tieteenalojen muodostama joukko on monisyinen ja sanoisinko vahvasti ristiinkudottu kompleksinen kokonaisuus. Yksittäisten alojen tai oppiaineiden merkitys näkyy monenlaisina vaikutuksina yhteiskuntaan, myös poikkitieteellisissä suhteissa, ja eri aikaväleillä. Siksi käyttäisin suurta harkintaa sen suhteen, mistä lähtökohdista minkäkin tieteenalan yhteiskunnalle tuottamaa arvoa kulloinkin tarkastellaan.

Olen pitkälti samaa mieltä. Lienee kuitenkin syytä palauttaa mieleen, että tämän keskustelun taustalla on yksioikoiset ja populistiset heitot, kuinka koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä.


Vaikka olenkin patamustana porvarina jonkinmoinen ns. kakunkasvattamisen sekä yksityisten toimijoiden kilpailukyvyn puolestapuhuja, niin en näe mielekkäänä tehdä jakoa eri oppialojen "hyödyllisyyden" välillä pelkistetysti kilpailukyvyn edistämisen tyyppisten kriteerien avulla - mitenkään akateemisen maailman suomalaiselle yhteiskunnalle tuottamaa kilpailukyvyn edistämisvaikutusta aliarvioimatta.

Pelkistetty ja lyhtynäköinen arviointi, mikä jonkin tieteenalan merkitys on yhteiskunnalle on lähes yhtä typerää, kuin jättää arviointi kokonaan tekemättä.

Jos eri tieteenaloja ryhdytään arvottamaan niin voimakkaasti, että muutamien kohdalla niiden koko olemassaolo suomalaisessa yliopistolaitoksessa kyseenalaistuu, on viesti koko tiedeyhteisölle kovin synkeä. Tällainen politiikka voi ainakin joillakin aloilla vaikuttaa myös akateemisen tutkimuksen näivettymiseen, tai ainakin tieteentekijöiden lähtöön muille kampuksille. Koskien mahdollisesti sellaisiakin aloja, jotka eivät olisi arvottamisen suhteen edes ihan myrskyn silmässä.

Tästä herää parikin kysymystä. Kuinka laaja tieteenalojen kirjo on mielekäs, edes tieteentekemisen itsensä kannalta, näin vähäväkisessä maassa, vai onko se itseisarvo. Olisiko jonkin asteinen valinta tai erikoistuminen keino parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Vaikka Suomessa tehdäänkin korkealaatuista tutkimusta, näyttää siltä, että nykyiselläänkin sen tuottamat kirkkaimmat helmet siirtyvät luomaan uraa maamme rajojen ulkopuolella.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olen pitkälti samaa mieltä. Lienee kuitenkin syytä palauttaa mieleen, että tämän keskustelun taustalla on yksioikoiset ja populistiset heitot, kuinka koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä...

Mielenkiintoinen ajatus, vai on koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä populistinen heitto. Tottahan tuo on, vaikka noin yleisellä tasolla sanotaankin. Tutkitusti kouluttautuminen parantaa ihmisen osaamista ja näin ollen luo edellytyksiä innovatiivisuuteen ja tätä kautta kilpailukyvyn parantumiseen.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Mielenkiintoinen ajatus, vai on koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä populistinen heitto. Tottahan tuo on, vaikka noin yleisellä tasolla sanotaankin.

Hienosti kompattu. Lausahdus on populistinen juuri sen vuoksi, että se on aukottomasti tosi vain yleisellä tasolla.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tottahan toki, ja jonkinlainen tolkku pitää olla näissä karsimis-keskusteluissa. Tämä sama "ilmiö" on havaittavissa muillakin alueilla. Kaikkea yritetään nykyään arvioida sen suhteen, miten ne tuottavat kilpailukykyä, työpaikkoja, veroeuroja jne. Hyvä esimerkki on tapaus Guggenheim, jonka ympärillä puhutaan lähinnä vain rahasta, kuten matkailutuotoista ja työpaikoista. Taidemuseon ydin on muuttunut rahantekokoneeksi. Sama uhkaa monesti tiedettä.

No tämä ei ole Demari-ketjun aihe, joten tämä tästä.


Olen pitkälti samaa mieltä. Lienee kuitenkin syytä palauttaa mieleen, että tämän keskustelun taustalla on yksioikoiset ja populistiset heitot, kuinka koulutus parantaa Suomen kilpailukykyä.
Keskustelu eri tieteenalojen merkityksestä yhteiskunnalle on epäilemättä jatkuvasti tarpeellista. Ei tieteen tekeminen saa kuitenkaan olla itseisarvoista toimintaa, kuin mihinkään johtamatonta rukousmyllyn pyörittämistä, hieman kärjistetysti sanottuna. En myöskään pidä arvossa sen tyyppisiä latteuksia kuin esim. "kaikki tieteet ja alat ovat yhtä arvokkaita" tai "ei rahalla ja tuloksilla voi mitata kaikkea". On ehdottomasti oltava erilaisia mittareita, joiden perusteella tieteellistä työskentelyä on mahdollista kehittää ja ohjata laajemmat tarpeet ja päämäärät huomioiden. Mutta Fordélia kompatakseni, tällä ei ole enää demarikeskustelun kanssa mitään tekemistä.

SDP on puheenjohtajansa Rinteen johdolla ollut tosiaankin luisumassa aika syvälle populistiseen kalasteluun, mitä tulee erityisesti Rinteen suulla esitettyihin "neuvoihin" ja "vaihtoehtoihin" hallitukselle. Olen tosin pessimistinen sen suhteen, mihin nykyhallituksen soveltama koulutusleikkausten politiikka johtaa, vaikka on absoluuttisen selvää, että erityisesti yliopistolaitokseen on viime vuosina kertynyt kohtuuttoman paljon ylimääräistä läskiä erinäisen hallinnollisen toiminnan ja akateemisen rönsyilyn merkeissä. Kokonaan toinen juttu on se, ettei SDP:llä ole mitään uskottavaa vaihtoehtoa sen enempää Suomen kilpailukyvyn tuntuvaa parantamista ajatellen, kuin valtiontalouden tervehdyttämiseksi, ajatellen erityisesti merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja velkaantumiskehityksen korjaamista. SDP:n ajama politiikka merkitsisi pääpiirteissään velanoton jatkamista ja mahdollisesti sen kiihtymistä. Samaan aikaan Rinne höpöttää, että "tähän on tultava muutos", kertoessaan että 'viime vuosina työelämän uudistuksissa lähtökohtana ovat olleet yritysten voitot ja asiakkaiden tarpeet". Ja tuollainen saakelin kanisteri on jo hetken aikaa ehtinyt istua tässä maassa valtiovarainministerinä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Hienosti kompattu. Lausahdus on populistinen juuri sen vuoksi, että se on aukottomasti tosi vain yleisellä tasolla.

Et ilmeisesti ymmärrä populismin määritelmään, kun näin sanot. Korkeampi koulutus parantaa ihmisten valmiutta innovatiivisuuteen ja tätä kautta kilpailukyvyn parantamiseen. Geezermäiseen tyyliin yrität sumentaan tämän totuuden poimimalla yksitäisiä koulutusohjelmia, joilla ei ole suoraa yhteyttä rahalla mitattavaan kilpailukyvyn kasvuun.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Et ilmeisesti ymmärrä populismin määritelmään, kun näin sanot. Korkeampi koulutus parantaa ihmisten valmiutta innovatiivisuuteen ja tätä kautta kilpailukyvyn parantamiseen. Geezermäiseen tyyliin yrität sumentaan tämän totuuden poimimalla yksitäisiä koulutusohjelmia, joilla ei ole suoraa yhteyttä rahalla mitattavaan kilpailukyvyn kasvuun.

Kiitos, että vahvistit näkemykseni toistamiseen. Kuten edellä todettiin, niin sivuraide on syytä panna poikki.
 

Fordél

Jäsen
Keskustelu eri tieteenalojen merkityksestä yhteiskunnalle on epäilemättä jatkuvasti tarpeellista. Ei tieteen tekeminen saa kuitenkaan olla itseisarvoista toimintaa, kuin mihinkään johtamatonta rukousmyllyn pyörittämistä, hieman kärjistetysti sanottuna. En myöskään pidä arvossa sen tyyppisiä latteuksia kuin esim. "kaikki tieteet ja alat ovat yhtä arvokkaita" tai "ei rahalla ja tuloksilla voi mitata kaikkea". On ehdottomasti oltava erilaisia mittareita, joiden perusteella tieteellistä työskentelyä on mahdollista kehittää ja ohjata laajemmat tarpeet ja päämäärät huomioiden. Mutta Fordélia kompatakseni, tällä ei ole enää demarikeskustelun kanssa mitään tekemistä.

Sen verran vielä heitän tähän keskusteluun, että tieteiden ja alojen arvokkuus riippuu tottakai näkökulmasta ja arviointikriteereistä. Talouden ja kilpailukyvyn kannalta arvokkaampia ovat tietyt alat ja joltain toiselta näkökannalta jotkut toiset alat. Nyt kun politiikkakin on pitkälti talouspolitiikkaa, "ymmärrettävästi" tieteen ja koulutuksenkin kohdalla arvoon nousevat suoraan taloudellista hyötyä tuottavat alat.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Sen verran vielä heitän tähän keskusteluun, että tieteiden ja alojen arvokkuus riippuu tottakai näkökulmasta ja arviointikriteereistä. Talouden ja kilpailukyvyn kannalta arvokkaampia ovat tietyt alat ja joltain toiselta näkökannalta jotkut toiset alat. Nyt kun politiikkakin on pitkälti talouspolitiikkaa, "ymmärrettävästi" tieteen ja koulutuksenkin kohdalla arvoon nousevat suoraan taloudellista hyötyä tuottavat alat.
Totta kai. On ihan selvää, että lyhyellä tähtäimellä sanotaan nyt vaikkapa että japanologian, kirkkoslaavin ja folkloristiikan merkitys an sich suomalaisten hyvinvoinnille ja etenkin maan taloudelle on olematon. Sen sijaan juuri oikeanlaisten osaajien valmistuminen työmarkkinoiden käyttöön esimerksi muutamilta tekniikan ja talouden aloilta on kuin polttoainetta moottoriin. Perspektiivierot ovat huomattavia.
 

Fordél

Jäsen
Selvisikö koskaan, että miten tieto Lindtmanin listoista vuoti julkisuuteen?

Helpostihan tässä herää ajatus, että tieto listoista on vuodettu julkisuuteen Antti Rinteen "esikunnan" toimesta ja näin saatu Lindtmanille tahra ennen mahdollista pj-skabaa. Nyt Lindtman puolestaan iskee takaisin ilmoittamalla, että ei tue Rinteen jatkokautta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Toinen pointti oli se, että käytännössä Kokoomus osti lupauksillaan roimista palkankorotuksista v. 2007 eduskuntavaalivoiton,
Minä en lopeta tähän legendaan puuttumista. Jos kaikki muutkin puolueet pl. Keskusta tekivät saman lupauksen, niin miten juuri Kokoomuksen lupaus ostettiin? Katainen oli tosiasiassa lupauksessa maltillisempi, sillä kertoi että korotus ei voi tapahtua yhdellä kertaa vaan vaatii useampia kierroksia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös