Minä olen ymmärtänyt, ettei tässä maassa juuri kukaan veroja huvikseen maksa. Toisten mahdollisuudet ja osaaminen niiden kiertämiseen ovat vain paremmat kuin toisten. Mitä olen ymmärtänyt, niin maassamme ei pidetä hirveän pahana asiana että viinat ja bensat käydään ostamassa naapurista.
Sekään ei ole kummallista, että tuloverotuksen progressiivisuus on kaikkein eniten jees niiden mielestä, jotka sitä eivät maksa.
Mielenkiintoista olisi tietää, että kuinka paljon vähemmän verosuunnittelua ilmenisi, jos järjestelmä koettaisiin oikeudenmukaiseksi myös niiden toimesta jotka lystin kustantavat. Mahdollista on, että lähes yhtä paljon kuin nytkin.
Uskon myös, että pienituloistempien ja vähiten koulutettujen joukossa veronmaksuhalukkuus laskee kuten suurituloisilla ja eniten koulutetuilla. Näin mutulla, perustuen ihan omakohtaisiin anekdootteihin näistä venäjällä ja virossa ostosmatkaavista kansan syvistä riveistä.
Nimimerkki jonka kirjoitusta kommentoin puhui kuitenkin työteliäimmästä, lahjakkaimmasta jne. kansanosasta. Kun pienituloiset jätetään laskuista, jo keskituloisenkin palkansaajan verotukseen suhtaudutaan sitä nuivemmin mitä korkeampi koulutus, ammatillinen asema ja tulotaso on. Siitä huolimatta hyvinvointivaltion kannatuspohja on laaja, tämän taantuman alkuvuosinakin vielä n. 90% kuntalaisista halusi pitää kiinni keskeisistä sote- ja sivistyspalveluista. Koulutusasteeseen, tuloluokkaan ja Kokoomusta lukuunottamatta puoluetaustaankin katsomatta suurin osa oli valmis kiristämään verotusta. 3/4:n mielestä että yksityistämiset johtavat terveydellisen epätasa-arvon ja turvattomuuden lisääntymiseen. (Kunnallisalan kehittämissäätiön ilmapuntari 2009, Suomalaisten hyvinvointi 2010, TNS-Gallup 2011).
Koko nolkytluvun poliittinen eliitti, kaikki kolme suurta puoluetta vuorotellen ja yhteisymmärryksessä, toteutti siis täysin kansan tahdon vastaista politiikkaa keventäessään veroja ja yksityistäessään palveluita!
No, tuolloin 2011 ennustettiin kaikilla rintamilla vielä 2-3 % kasvua ja luultiin taantuman olevan kohta ohi. Matalasuhdanteessahan tiedetään asenteiden kiristyvän ja itsekkyyden lisääntyvän altruismin kustannuksella, joten tuoreemmat luvut todennäköisesti ovat noista hieman laskeneet. Toisaalta 90-luvun laman todettiin vaikuttaneen melko vähän, mutta lisäksi suhdannevaihteluista riippumatta taustalla vaikuttaa hidas mutta varma kehityskulku jossa materialistisen ajan ja elämän muuttuessa jälkimaterialistiseksi ihmiset alkavat pitämään valtioon ja julkiseen sektoriin nojaamista periaatteellisesti huonompana ja markkinamekanismeja parempana asiana (hyvinvointivaltion tuomionpäivänprofessori Ronald Inglehart). Nämä kaksi asiaa, suhdanne ja taustakehitys, saattavat pieniltä osin selittää jopa vaalitulostakin, ja ainakin hyvinvointivaltion alasajon jatkamisella on seuraavan neljän vuoden ajan hieman vahvempi legitimiteetti kansalta. Kyllä kansa tietää!