Koko kauden JYP:n maalin takana seisseenä voin ilmoittaa että olet väärässä. Pelkästään jo Sami Vatanen moottoroi JYP:n viivelähtöjä usean per peli. Monesti Vatanen odotti kiekon kanssa maalin takana vaihdon valmistumista, ja että miehet ovat suurinpiirtein paikallaan, lähtien sitten jalalla tuomaan kiekon hyökkäysalueelle niin, että päätti sen joko suoraan laukaukseen tai kierti maalin taakse ja haki syöttöä.
Kiitos tästä korjauksesta. MM-kisoissakin Vatanen on pysähtynyt maalin taakse ja koonnut viisikon kasaan ja antanut avaavan syötön. Nämä olen kirjannut viivelähdöiksi.
Välieräottelut JYP-TPS tilastoin tv:stä. Ensimmäisessä ottelussa 10.4. JYP-TPS JYP:n viivelähdöt olivat 1+1+4=6 ja TPS:n 8+3+6=17. Viimeisessä eli 6. ottelussa TPS-JYP TPS:n viivelähdöt 5+5+4=14 ja JYP:n 1+2+4=6.
Täällä on keskusteltu HPK:sta ja siitä, miten se rytmitti peliään keväällä. SM-liigan 1. finaaliottelussa HPK-TPS oli HPK:lla 8+8+15=31 ja TPS:llä 9+8+3=20 viivelähtöä. Viivelähdöiksi kirjasin myös puolustajien kiekottelun, jota HPK teki omassa päässä lähes kalpamaisesti. Tuossa pelissä näkyi Rautakorven tekemä pelitapa muutos verrattuna syksyn HPK:n peleihin. Aivan alkusyksystä HPK:lla oli huonosti organisoituja viivelähtöjä noin 10/ottelu. Rautakorpi muutti syksyllä pelitavan nopeaksi pystysuunnan peliksi ilman viivelähtöjä. Se tuotti alkuun voittoja, mutta sitten tuli pitkä häviöputki, jonka jälkeen Rautakorpi kaivoi pelikirjastaan viivelähtöihin perustuvan kiekkokontrollipelitavan. SM-liigan pudotuspeleissä HPK pelasi KalPa:n jälkeen eniten viivelähtöjä.
Ville Nieminen ihasteli HPK:n kiekollista peliä otteluiden tv-studiossa. Hän piti 3. finaaliottelun HPK:n kiekollista peliä parhaimpana, mitä SM-liigassa kauden aikana nähtiin. Rautakorpi puhui tv-haastatteluissa paljon pelien rytmittämisestä, mieleeni jäi mm.:"On pelattava viisaammin ja ja luettava paremmin se, milloin lähdetään nopeasti ja milloin hitaasti".