Kalpa
- On runkosarjan ykkönen ja tällä kertaa myös liigan mestarijoukkue. Voutilainen onnistuu ja paukuttaa yli 25 maalia. Sami Kapasen huonohko vire jatkuu, mutta Kapanen pelaa kuitenkin melkein täyden kauden tehoilla 16+24=40 58 pelissä.
Huippulupaukset Lehkonen, Kallela ja Riikola dominoivat Sapkon puolella, pelaamatta kukaan yli kahtakymmentä peliä Kalpassa. Antti Kerälä onnistuu ja pääsee toissakauden tehoilleen.
Kalpa ottaa kärkipaikan liigassa joulukuussa ja pitää sen loppuun asti, mutta syksy on epäselvyyksien aikaa. Koskinen on liigan ykkösvahti runkosarjassa.
HIFK
- Runkosarjan kakkonen ja liigan hopeajoukkue. HIFK on alusta asti kärkikamppailuissa, mutta jokin puuttuu voiton saavuttamiseksi. Peltonen keikkuu jälleen pistepörssin kärkisijoilla niin runkosarjassa, kuin pudotuspeleissäkin ja on joukkueen sisäisen pistepörssin ykkönen. Markus Granlund tekee hädintuskin 30 pistettä 52 pelissä, kun veli ei ole vieressä passaamassa. Mikko Vainonen saa paljon pelejä liigassa ja onnistuu hyvin. Iiro Pakarisen kauteen mahtuu enemmän, kuin yksi loukkaantuminen, mutta hän onnistuu pelillisesti.
Maalivahtipeli on HIFK:n suurin heikkous kauden aikana.
Pelicans
- Pelicans on alkukaudesta kohmeessa ja sen kärkihyökkääjät epäonnistuvat pahasti. Sijoittuu pitkään säälipleijarialueelle, mutta alkaa todenteolla heräilemään joulukuussa ja nousee lopulta liigan selvän kärkikaksikon jälkeen kolmanneksi. Joukkue onnistuu hyvin joukkueena ja yksilötasolla lukuunottamatta Pärssistä, Espositoa, O'Marraa ja Gorenia. Kukaan hyökkääjistä ei kolkuttele pistepörssin kärkisijoja, mutta pisteet jakautuvat tasaisesti joukkueessa, Seikola paras pistemies. Selviytyy välieriin, mutta on välierissä täysin altavastaaja. Häviää lopulta pronssipelissä Jokereille. Pronssipelin jälkitunnelmissa jokerifani ammutaan katsomossa ja lehdissä alkaa vilisemään epäsuoria juttuja, että ampuja on mielenterveysongelmainen, syrjäytynyt nuori mies. Todellisuutta ei tunnu tietävän kukaan. Lajin väkivaltaisuus myös kyseenalaistetaan laajalti ja tapauksen väitetään kuuluvan lajin luonteeseen.
Jokerit
- Nuorekkaalla joukkueella kauteen lähtevä Jokerit on lopulta sarjan parhaita joukkueita ja ottaa pronssia. Jää runkosarjassa kaksi pistettä Pelicansista, mutta voittaa saman joukkueen pronssipelissä.
Teemu pulkkinen voittaa Jokereiden sisäisen pistepörssin tehoilla 22+34=56, tehden samalla oman piste-ennätyksensä, tosin ei kuitenkaan omaa pistekeskiarvoennätystään, kun pelejä tulee täyteen täydet 60. Pulkkinen voittaa myös Jokereiden sisäisen maalipörssin, vaikka saakin edelleen palautetta liiasta syötön kautta pelaamisesta. Tulee kauden aikana tunnetuksi fyysisestä pelaamisestaan ja kovista taklauksistaan.
Steve Moses ei pysty täyttämään Janne Lahden paikkaa pelillisesti ja kerää tehojakin vain 15+12=27 huolimatta siitä, että isoa tonttia on läpi kauden tarjolla.
Joonas Rask pelaa kauden läpi lähes kokonaan kahdessa jälkimmäisessä ketjussa ja tekee 60 pelissä tehot 12+18=30, pelaten selvästi parhaan kautensa. Ilari Filppula on joukkueen kakkospistemies 50 pisteellä.
Kärpät
- Väsyneen oloinen Kärpät pyörii sarjataulukon puolessavälissä, sijoilla 5-8 läpi kauden, mutta sijoittuu lopulta viidenneksi, pudottaen Ässät ja Tapparan kyydistään selvästi kevätpuolella.
Ville Pokka pelaa loistokauden hyökkäyspäähän ja tekee yli 20 pistettä. Hyökkääjistä Huml, Plihal, Haataja, Viuhkola ja Donskoi tekevät kaikki yli 40 pistettä, mutta kukaan heistä ei tee yli 45 pistettä. Häviää Jokereille pudotuspeleissä voitoin 2-4, Kärppien maalivahtipelin tökkiessä. Viuhkola pelaa ehjän kauden.
Ässät
- Nousee rutiinilla sarjataulukon kärkikamppailuihin alkukaudesta, mutta putoaa kauden mittaan kärkijoukkeiden vauhdista. Juokkue onnistuu pelillisesti erittäin hyvin ja pääosin tutut miehet pelaavat yhdessä, mutta Michael Ryan ja Tuomas Pihlman floppaavat isossa roolissa ja Ryanin lähdöstä puhutaan jo kesken kauden, pelaa kuitenkin kauden loppun Ässissä, kun ottajia ei Sm-liigasta löydy.
Joel Armia pelaa ehjän kauden, ollen sivussa vain nuorten maailmanmestaruuskisojen ajan ja tekee 54 pelissä tehot 28+20=48, ollen Ässien paras maalintekijä ja päästen esiintymään keväällä Tsekin-turnauksessa. Zaborskyn kaltaista 40 maalin miestä joukkueesta ei kuitenkaan löydy ja se näkyy joukkueen menestyksessä.
Häviää Pelicansille voitoin 2-4 puolivälierissä Armian ylivoimaisista esityksistä ja maalivahtipelin onnistumisesta huolimatta.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tappara
- Rautakorpi saa Tapparan pelaamaan hyvin alkukaudesta ja Tappara onkin kuuden joukossa syksypuolella. Jää kuitenkin freelancerkokoonpanollaan valmiimpien joukkeiden jalkoihin kauden edetessä ja putoaa Kärppien ja Pelicanssin kevätpuolen vauhdista ja joutuu säälipleijareihin, missä se ottaa niukan 2-1 otteluvoiton TPS:sta.
Tapparan riveistä ei löydy pahoja epäonnistujia, eikä suuria onnistujia, mutta Chris Connolly osoittautuu joukkueen onnistuneimmaksi kesän aikana tehdyksi hankinnaksi. Aleksander Barkov pelaa 52 ottelua ja tekee tehot 18+24=42, ollen pistekeskiarvoltaan joukkueen paras sentteri.
Tuokkola loukkaantuu ja on kuukauden sivussa, minä aikana Tappara putoaa kärkikamppailuista.
Jyp
- Aloittaa kauden nihkeästi ja hyökkäyspään tehottomuuden merkeissä, mutta keikkuu marraskuulta helmikuulle sijoilla 5-7 ja näyttää olevan menossa suoraan puolivälieriin, löytäen kuitenkin lopulta oman paikkansa kahdeksannelta paikalta ja säälipleijareista, missä mestaruuskrapulakausi huipentuu tappioon ja putoamiseen jokavuotista yllättäjää Espoon Bluesia vastaan.
Ramzi Abid tekee 22 maalia, Hubacek 20 maalia ja Perrin 16 maalia, muut jäävät alle 15 maalin. Myttynen yllättää ja tekee tehot 10+16=26 siitä huolimatta, että istuu kaudella kuusi peliä katsomossa. Perrin pelaa 60 peliä ja tekee 60 pistettä, joista 44 on syöttöjä. Louhivaara tekee tehot 14+12, mutta pelaa silti Moskovan EHT-turnauksessa.
Blues
- Blues on melkein koko kauden sarjataulukossa säälipleijarialueella ja selviytyy lopulta varsin selvästi sääleihin, alempana sarjataulukossa olevien joukkueiden ollessa vaikeuksissa.
Juuso Riksman pelaa loistavan kauden ja johdattaa lopulta Bluesin säälipleijarivoittoon Jyp:sta. Blues venyy myös Kalpaa vastaan seitsemänteen peliin. Nuorista pelaajista Juuso Ikonen on positiivisin tapaus kauden aikana.
TPS
- Hyökkäyksen kärki on TPS:lla kauden vahvin ase ja Locke-Willsie-kaksikko löytääkin heti alkukaudesta toisensa ja tehtailee paljon pisteitä. Tämä jääkin TPS:n ainoaksi ilonaiheeksi tällä kaudella ja TPS kamppailee läpi kauden Bluesin, Lukon ja Ilveksen kanssa 10 joukkoon mahtumisesta. Niittymäki ei pahemmin loista ja homma tuntuu olevan hakusessa. Engren nouseekin joukkueen ykkösmaalivahdiksi kauden edetessä ja pelaa hyvän kauden, mutta valmennuksella ei ole munaa tehdä tätä muutosta heti alkukaudesta ja Niittymäki ehtii hävitä monta peliä ennen tätä.
Miikka Tuomainen sijoitetaan kauden alusta kanadalaisten kanssa samaan ketjuun ja osoittautuu turistiksi. Kanadalaiset arvostelevat miehen otteita julkisuudessa ja loppukaudesta Vahalahti siirretäänkin miesten kanssa samaan ketjuun, kun Koskiranta saa painaa Anttilan ja Tuomaisen kanssa toisessa kärkiketjussa. Locke ja Willsie tekevät molemmat yli 45 pistettä, mahtuen pistepörssin top 15 joukkoon ja Vahalahtikin pelaa tutulla tasollaan.
Anttila sivaltaa kaudella 19 maalia, joista 7 Ilvestä vastaan.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
