Kannattaa myös sitten huomioida kassaseuranta, varsinkin jos ei osta velattomasti, rahoitusvastikkeet kun menevät yleensä alkuun muutaman vuoden pelkillä koroilla.
Tämä on toki oleellinen juttu. Kyseinen talo on sellainen, että sijoittajat taitavat jäädä vähemmistöön, joten po-vastikkeita mahdollisesti rahastoidaan, ainakin jossain vaiheessa. Ensimmäistä sijoitusasuntoa olen hankkimassa, ja mietin millainen motivaatio tuolle rahastoinnille voisi olla uudiskohteen ollessa kyseessä?
Nämä ovat kaksi erillistä asiaa.
Rahastoinnilla on verotuksellista vaikutusta, pääomavastikkeiden/rahoitusvastikkeiden osalta vaikutus on kassavirtaan (eli pääomavastikkeita yleensä maksetaan alkuun vain korkojen mukaan ts. alkuun lainoissa on lyhennysvapaata, sitten pääomavastikkeet nousevat selvästi, kun lainaa aletaan lyhentämäänkin).
Sijoitusasunnoissa tulee siis seurata kahta asiaa, ettei tule äitiä ikävä, eli tuottoa sekä kassavirtaa.
Kassavirta pyöreästi näin:
+ vuokra
+ muut tulot (esim. vesimaksut)
- hoitovastike
- (pääoma-/rahoitusvastike)
- ("oman" lainan korko ja lyhennys)
- muut menot (esim. vesimaksut, korjaukset jne.)
Tuossa monella voi mennä sormi suuhun, kun rahoitusvastike pompsahtaa vaikka kolminkertaiseksi, kun yhtiölainaa ruvetaan lyhentämään.
Olen jotenkin kuvitellut, että kaksio olisi helpointa vuokrata... joko kahdelle opiskelijalle tai pariskunnalle. Ehkä olen väärässä.Mutta ihmettelen hiukan miksi haet kaksiota?
Olen jotenkin kuvitellut, että kaksio olisi helpointa vuokrata... joko kahdelle opiskelijalle tai pariskunnalle. Ehkä olen väärässä.
Kyllä se yksiö on aina helpoiten vuokrattavissa, varsinkin Helsingin kantakaupungin alueella! Kuten @Tuamas tuossa jo yllä kertoikin, asuntosijoittaminen voi olla aika riskialtista puuhaa, kun noita muuttuvia ja ennalta-arvaamattomia kuluja voi tulla ja kokonaan ei voi (tai ei kannata) senkään varaan laskea, että vuokraa tulisi jokaiselta kuukaudelta (vuokralaiset vaihtuu jne..). Mutta huolellisesti opiskelemalla sekä ostokohteen tuntemalla voi toki onnistaa.
Jos minä olisin puhtaasti sijoitusasuntoa ostamassa, skaalaisin kaikki potentiaaliset kohteet läpi ja jättäisin hiukan alihintaista tarjousta vetämään. Eihän sinulla ole asian kanssa mikään tulenpalava kiire. Jos kämpän onnistuu saamaan kympitonnin halvemmalla normaaliin markkinahintaan nähden, niin sillä tekee jos ison tilin kun vertaa kuinka kauan saman summan kasaan saadakseen pitää vuokratuloista asunnon omistaa.
Isoista kaupungeista viedään tällä hetkellä kaikki potentiaaliset sijoitusasunnot ensimmäisellä näytöllä. Viimeksi paikalla noin 20 henkilöä ja välittäjä kertoi että vain yksi tarjouskierros. Oma tarjous hävisi ja kun kysyin mihin hintaan meni niin välittäjä kommentoi että tälläkin kertaa mentiin reilusti yli pyynnin.
Jos siis oikeasti normaalia, sijoituskäyttöön sopivaa kohdetta (hyvä sijainti kasvukeskuksesta, yksiö/pieni kaksio) etsii, niin tuolla "10k alle markkinahinnan ja katsotaan jos tärppää" ei tule nykyisessä markkinatilanteessa asuntoa saamaan.
@Erkka Lapanen Olen luvattoman huonosti seurannut opintotuen/asumistuen uudistuksia, mutta yhden nuoren kanssa keskustelusta jäi mielikuva, että kaverin tulot vaikuttavat yhä useammin saatuihin tukiin. Tämä ajaa sekä yksinasumiseen, että suurempiin kimppakämppiin, ettei niin herkästi epäillä pariskunnaksi. Kaksioon on käytännössä löydettävä hiukan varakkaampi vuokralainen tai pariskunta... Tosin jos nyt ylimääräistä rahaa löytyisi, niin hankkisin varmaan ison keskusta-asunnon, johon voisi asuttaa 4-enemmän opiskelijoita.
Noista samaa mieltä, ehkä sillä lisäyksellä että pieni kaksio olisi mielestäni toinen järkevä vaihtoehto, juurikin vastikkeiden yms takia ja toiseksi siksi että niissä on käsitykseni mukaan hieman pienempi vuokralaisten vaihtuvuus kuin yksiössä. Tosin yksiön saa sitten helpommin uudelleen vuokrattua, varsinkin kasvukeskuksissa. Kolmiota tai isompaa en itse edes harkitsisi. Kun vastike pyörii siellä 4-5€/m^2 ja jos sattuisi vielä tulemaan isompi remppa, niin kulut ovat aika järkyttävän isot "tyhjiltä" kuukausilta.Sijoitusasunnoista pari omaa mielipidettä:
- Mitä pienempi, sitä parempi: vastikkeet ja remonttikulut lasketaan useimmiten neliöiden mukaan, mutta neliövuokrat eivät kuitenkaan nouse lineaarisesti, eli pienemmästä kämpästä saat kovempaa neliövuokraa matalammilla kuluilla
- Kovin vuokrakysyntä kohdistuu yksiöihin, eli ne on helpoin saada vuokrattua
Yleensä pääomavastikkeet tuloutetaan, jos kertasuoritukset rahastoidaan. Tämä jo yhdenvertaisuudenkin takia. Pääomavastiketuotot ovat niin pieniä, että tilikauden tuloksen suhteen sillä ei ole mitään merkitystä.Nämä toki selkeitä asioita, mutta kiitos kertauksesta! Sijoittajana toivoisin po-vastikkeen tuloutusta, että saisin vähentää po-vastikkeen maksut verotuksessa. Sitähän ei ennakkoon tiedä, kun päätetään vasta ensimmäisessä yhtiökokouksessa. Mietin tässä sitä, että kuinka tavallista uudiskohteissa on heti rahastoida po-vastikkeita?
Tarkoitus olisi aloitella (taas?) osakesijoittamista. Olen joskus todella kauan avannut sitten Nordnettiin arvo-osuustilin ja siellä ihan pieni määrä osakkeita, mutta itseasiassahan esim. Nordea taitaa olla nykyään halvempi? Heillä välityspalkkio on alle 800 € kaupoista vain 1 %. Nordnetillä se halvimmillaakin olisi 3 €, mutta tuolle tasolle päästäkseen pitäisi tehdä jo todella aktiivisesti kauppaa. Tarkoitus ja mahdollisuus olisi sijoitella kuitenkin vain muutamia satasia kuukaudessa jolloin jossakin 9 € välityspalkkiossa ei ole mitään mieltä. Ensi alkuun tarkoitus ostella ihan vain "mummo-osakkeita" eikä mitään hirveän aktiivista kauppaa tai kykyä pystyvänsä markkinoita parempaan tuottoon.
Lähinnä sitä ihmettelin, että käykö täällä joku kauppoja näillä warranteilla, futuureilla yms. ihmeellisyyksillä joista itselläni on vaikea ymmärtää lopulta mistä on edes kyse. Entä sijoitteleeko täällä joku lainarahalla? Nythän korot olisi ainakin alhaalla.
Onko kenelläkään kokemusta opintolainan sijoittamisesta ja siihen hyviä vinkkejä? Tarkoitus olisi saada rahan arvo säilymään ja kattaa ne lainan kulut, mitä syntyy opiskelujen aikana. Varsinaista tarvetta ei ole käyttää opintolainaa elämiseen, mutta kun valtio maksaa siitä päälle 6000 euroa takaisin, niin mikä jottei. Bank Norwegianilla taitaa olla paras talletuskorko (1,75%)? Mahdollisuuksia on miljoonia, mutta oikeen päätöstä en osaa tehdä ja olisi kiva kuulla, jos muilla on opintolainan kanssa vekslaamisesta kokemuksia.
Nordnetin käyttöliittymä on Nordeaa huomattavasti parempi, mutta muuten Nordea taitaa olla halvempi.
edit. Jätä ne warrantit suosiolla pois harkinnoista jos et niiden päälle ymmärrä... en itsekään, mutta käsittääkseni ns. vedonlyöntiä osakekurssin kehityksestä.
Nyt tulee todennäköisesti hyvin tyhmä kysymys, mutta kysytään silti:
Tarviiko rahastoihin sijoittamisesta maksaa veroja? Eli siis heitin vähän aikaa sitten muutaman tontun Nordnetin superrahastoihin, ja elelin siinä uskossa että kun mitään osinkoja ei tule, niin myöskään mitään mistä maksaa veroja ei ole.
Onko asia näin?
Vaikka tämä pitää täysin paikkaansa, mutta mielestäni on hyvä myös mainita että mikään futuurien alkuperäinen tarkoitus on (ihan silläkin kun joidenkin mielestä ne ovat saatanasta seuraavia ja pitäisi kieltää). Ne vakuutuksia/instrumentteja joilla voidaan suojella liiketoimintaa, eli varmistua että seuraavana vuonna jotain raaka-ainetta (esim öljyä) on saatavilla sopivaan hintaan. Koska ne ovat tuollaiseen tarkoitettu, niin kannattaa miettiä että kannattaako niitä ostaa spekulointimielessä. Niistä on hyötyä esim investointipäätöksiä tehtäessä (takuu että vaikkapa sähköä saa myytyä tietyllä hinnalla ensi syksynä helpottaa voimalaitoksen rakennuspäätöstä), mutta niillä pelaaminen myös saattaa nostaa tuotteen (vaikkapa ruuan) hintaa ja aiheuttaa esim nälänhätää.@Morgoth Nuo futuurit, bull ja bear sertifikaatit sekä warrantit on ihan käteviä työkaluja position suojaamiseen (hedging) sekä vivutettuun näkemyksen ottamiseen markkinoilla.
Nyt tulee todennäköisesti hyvin tyhmä kysymys, mutta kysytään silti:
Tarviiko rahastoihin sijoittamisesta maksaa veroja? Eli siis heitin vähän aikaa sitten muutaman tontun Nordnetin superrahastoihin, ja elelin siinä uskossa että kun mitään osinkoja ei tule, niin myöskään mitään mistä maksaa veroja ei ole.
Onko asia näin?
Kuten paki77 tuossa edellä mainitsikin niin kasvurahastoista ei tule veroja ennen kuin joskus tulevaisuudessa myyt osuuksiasi.
Kun rahasto saa osinkoja omistamiltaan yhtiöiltä, osingoilla ostetaan lisää samojen yritysten osakkeita. Rahastojen ei tarvitse maksaa veroa.
Näissä rahastoissa kuten myöskin muussa sijoittamisessa ajallinen hajauttaminen on ystäväsi. Nordnetin kautta pystyt aloittamaan kuukausisäästämisen.
Kerran kuukaudessa sinulle ostetaan automaattisesti näitä rahastoja/ETF;fiä. Tällöin tulet saamaan Indeksiä silloin kun se on ylhäällä ja kun se on alempana.
Jos teet vaikka niin, että jaat osan rahoistasi tasaisesti noihin neljään, minkä lisäksi sijoitat esimerkiksi USA:n markkinoille ETF:n muodossa, niin salkku on jo keskimääräistä paremmin hajautettu. Lisäksi ETF:ien kautta voit oman mielen mukaan sijoittaa myös Euroopan markkinoille ja kehittyville markkinoille, myös johonkin spesiaalimpaan kuten vaikka kannabikseen. Kerran kuussa pystyt myös ostamaan neljää eri ETF:ää kuluitta (tämä on oikeasti todella hyvä palvelu Nordnetiltä) ETF-kuukausisäästämisen avulla. Martin Paasi onkin helpottanut hommaa ja listannut suhteellisen turvalliset sijoituskohteet:Kiitoksia. Tavoitteena on juu nämä rahat pitää se vähintään +10v tuolla vain pyörimässä, ja ainakin muutaman kerran vuodessa lisätä 2-5k lisää sinne rahaa aina. Tällä hetkellä omistan Norjan ja Suomen superrahastoja, mielipiteitä siitä kannattaako vain survoa noihin lisää vai ostaa esim. Ruotsia ja Tanskaa vielä lisäksi?