Sijoitusvinkkejä?

[dana77]

Anteeksi typerä spekulaatio, arvailuni asiantuntemuksesi kohteesta, mutta paperifirma se ei taida olla. Minä olen itse veikannut Nokiaa, olemmeko samalla kartalla? No, ei tietenkään tarvitse vastata, mutta Ei-vastaus panisi minut miettimään. Anteeksi julkeuteni, tämän viestin voit jättää noteeraamatta.

Ei ja ei. Kyseessä on IT-firma, jonka tunnen työni puolesta ja jonka toimari on tuttu.

 

[arvee]

Ei ja ei. Kyseessä on IT-firma, jonka tunnen työni puolesta ja jonka toimari on tuttu.

Thanks mate. Pörssissä eli oikeastaan myös kansantaloudessamme on siis piilevää kyvykkyyttä. Helvetin hyvä homma. Harmi että meikäläisellä ei ole enää irtorahaa, täytyy näillä ratsuilla jatkaa. Mutta hyvä uutinen oli tuo, kiitos siitä!

 

[Kampitus]

@Huerzo kiitos eilisestä viestistä, siinä olikin juuri sitä pohdintaa mitä kaipasin.

 

[Huerzo]

Nähdäkseni tässä on kyseessä hiukan eri asiat kuin velkavetoinen ylirakentaminen noususuhdanteessa tai lainakikkailu subprime-tapaan.

Toki, Ruotsissa ei ole taatusti ylirakennettu ja kysyntää riittää mainitsemistasi syistä johtuen, mutta käytin sitä esimerkkinä tilanteesta, johon asiantuntijoiden on helppo rakentaa jälkikäteen (kupla)narratiivi, jos länsinaapurin asuntomarkkina posahtaa. Nythän Ruotsissa on toki otettu jo ensiaskelia laina-aikojen rajoittamiseksi. (Myönnän kyllä, että itse olen ounastellut asuntohintojen nousun tyssäävän, mutta näin ei ole vielä käynyt. Se ei kuitenkaan ollut kirjoitukseni pointti.)

Kirjoitin "silti siellä voidaan päättääkin pidentää laina-aikoja 200 vuoteen ja asuntohinnat jatkavat nousuaan". Tarkoitin tällä (toki karrikoiden) tilannetta, jossa ympäristö ja olosuhteet muuttuvat ja kuplalta näyttävä tilanne purkautuu. Harva poliitikko haluaa "jäädä historiaan" esimerkiksi asuntomarkkinoiden "rommaajana", koska kerrannaisvaikutukset voivat olla rajut.

En tiedä miten purkaisin ajatukseni parhaiten sanoiksi, mutta on tilanteita, joihin löytyy pätevät perusteet sekä markkinoiden jatkonousulle tai laskumarkkinalle. Lukuisat toimijat, muuttujat ja markkinoiden "sentimentti" toimivat kuten toimivat. Kaaosteoriaa paremmin tuntevat ehkä saavat kiinni siitä, mitä ajan takaa.

Hyvä, jos raapustelusta oli hyötyä, @Kampitus.

 

[dana77]

Onko joku tutustunut tarkemmin korkotodistuksiin sijoitusmuotona?
Kuten tässä olen muutamissakin viesteissäni miettinyt, niin osakemarkkinoiden arvostustasot ovat korkeat ja olisin etsimässä sijoituskohdetta hieman lyhyemmällä tähtäimellä muuhun tarkoitukseen kuin siihen perinteiseen omaan pitkäaikaiseen eläkerahastooni.

Katselin Nordnetin kautta löytyviä kohteita ja alla oleva oleva Nokia pisti silmään.
Korkotodistukset - Nordnet
CLN NOKIAEUR N Euribor 3 kk + 5,10% Nokia 20-04-2018

Lainaa on jäljellä enää alle vuosi, Nokian business on osoittanut piristymisen merkkejä ja lainan riski (eli käytännössä firman kaatuminen) on minun nähdäkseni (ja markkinoiden mielestä) täysin olematon ja tuotto kuitenkin 3kk euribot + 5,1%
Jos oikein ymmärsin niin tuo alunperin ollut 2012 liikkeelle laskettu laina, jonka arvo liikkeelle laskettaessa oli 8,1% eli markkinatkin ovat todenneet saman kuin minä että riski on laskenut. Siltikin tuo 5,1% tuntuu nykyisessä markkinassa olevan ihan loistava valinta lyhytaikaiseksi riskittömäksi sijoituskohteeksi vai onko jotain mitä en ymmärrä?

 

[stunt cock]

Katselin Nordnetin kautta löytyviä kohteita ja alla oleva oleva Nokia pisti silmään.
Korkotodistukset - Nordnet
CLN NOKIAEUR N Euribor 3 kk + 5,10% Nokia 20-04-2018

Lainaa on jäljellä enää alle vuosi, Nokian business on osoittanut piristymisen merkkejä ja lainan riski (eli käytännössä firman kaatuminen) on minun nähdäkseni (ja markkinoiden mielestä) täysin olematon ja tuotto kuitenkin 3kk euribot + 5,1%
Jos oikein ymmärsin niin tuo alunperin ollut 2012 liikkeelle laskettu laina, jonka arvo liikkeelle laskettaessa oli 8,1% eli markkinatkin ovat todenneet saman kuin minä että riski on laskenut.

Ei tuo vaikuta yhtään pahalta. Itseasiassa vaikuttaa aika houkuttelevalta sijoitukselta.

 

[paki77]

Onko joku tutustunut tarkemmin korkotodistuksiin sijoitusmuotona?
Kuten tässä olen muutamissakin viesteissäni miettinyt, niin osakemarkkinoiden arvostustasot ovat korkeat ja olisin etsimässä sijoituskohdetta hieman lyhyemmällä tähtäimellä muuhun tarkoitukseen kuin siihen perinteiseen omaan pitkäaikaiseen eläkerahastooni.

Katselin Nordnetin kautta löytyviä kohteita ja alla oleva oleva Nokia pisti silmään.
Korkotodistukset - Nordnet
CLN NOKIAEUR N Euribor 3 kk + 5,10% Nokia 20-04-2018

Lainaa on jäljellä enää alle vuosi, Nokian business on osoittanut piristymisen merkkejä ja lainan riski (eli käytännössä firman kaatuminen) on minun nähdäkseni (ja markkinoiden mielestä) täysin olematon ja tuotto kuitenkin 3kk euribot + 5,1%
Jos oikein ymmärsin niin tuo alunperin ollut 2012 liikkeelle laskettu laina, jonka arvo liikkeelle laskettaessa oli 8,1% eli markkinatkin ovat todenneet saman kuin minä että riski on laskenut. Siltikin tuo 5,1% tuntuu nykyisessä markkinassa olevan ihan loistava valinta lyhytaikaiseksi riskittömäksi sijoituskohteeksi vai onko jotain mitä en ymmärrä?

Euribor 3kk on -0,33, joten todellinen vuosikorko on 4,77%, toki hyvä sekin. Lisäksi ilmeisesti korko tarkistetaan kvartaaleittain, joten kun laina aika on esim. puolen vuoden päästä se 6kk, voisi olettaa että korkokin on pienempi (lyhyempi laina-aika = pienempi riski = pienempi korko) ja tästä johtuen tuotto tippuu vielä tuosta?

 

[dana77]

Euribor 3kk on -0,33, joten todellinen vuosikorko on 4,77%, toki hyvä sekin. Lisäksi ilmeisesti korko tarkistetaan kvartaaleittain, joten kun laina aika on esim. puolen vuoden päästä se 6kk, voisi olettaa että korkokin on pienempi (lyhyempi laina-aika = pienempi riski = pienempi korko) ja tästä johtuen tuotto tippuu vielä tuosta?

Ei tuo käsittääkseni noin toimi että marginaalia tarkasteltaisiin yksipuolisesti vaan ainoastaan koron eli euroborin suuruutta tarkastetaan. Itsellä on vankka luotto että se ei tuolta -0.33:sta enää merkittävästi tipu.

 

[Huerzo]

Siltikin tuo 5,1% tuntuu nykyisessä markkinassa olevan ihan loistava valinta lyhytaikaiseksi riskittömäksi sijoituskohteeksi vai onko jotain mitä en ymmärrä?

Jos hakee samanlaista tuotetta hajautuksen kera (etenkin ETF-puolelta), löytyy näistä "high yield bond"-hakusanalla liuta vaihtoehtoja. Sijoittavat yleensä BB/B-luottoluokituksen saaneisiin lainoihin, mutta osalla painotus voi olla vielä riskisemmissä lainoissa. Kulut eivät ole korkeita, kiitos runsaan tarjonnan.

Edit: poistettu alusta arvuuttelut synteettisestä tuotteesta, eipä taida koskea näitä korkotodistuksia. Nordea on toki tässä ylimääräisenä vastapuoliriskinä Nokian lisäksi, mutta konkkatapahtuman todennäköisyyden arviointi tuotteen maturiteetin puitteissa on mielestäni erittäin pieni.

 

[Manic]

Katselin Nordnetin kautta löytyviä kohteita ja alla oleva oleva Nokia pisti silmään.
Korkotodistukset - Nordnet
CLN NOKIAEUR N Euribor 3 kk + 5,10% Nokia 20-04-2018

Lainaa on jäljellä enää alle vuosi, Nokian business on osoittanut piristymisen merkkejä ja lainan riski (eli käytännössä firman kaatuminen) on minun nähdäkseni (ja markkinoiden mielestä) täysin olematon ja tuotto kuitenkin 3kk euribot + 5,1%
Jos oikein ymmärsin niin tuo alunperin ollut 2012 liikkeelle laskettu laina, jonka arvo liikkeelle laskettaessa oli 8,1% eli markkinatkin ovat todenneet saman kuin minä että riski on laskenut. Siltikin tuo 5,1% tuntuu nykyisessä markkinassa olevan ihan loistava valinta lyhytaikaiseksi riskittömäksi sijoituskohteeksi vai onko jotain mitä en ymmärrä?

Jos on sama kohde kyseessä mikä löytyy Nordean sijoitusten arvoja -kohdasta ( Sijoitusobligaation tai todistuksen tarkat tiedot | Nordea.fi ) niin tuolla jälkimarkkinahinta ainakin 102,38% joka rajoittaa tuottoa.

Tarkkaan en tiedä miten nuo Nordnetin kautta toimii..

 

[dana77]

Oletko perehtynyt kuka on tuotteessa vastapuoli? Eli muodostaako sijoitustuotteen myyjä merkittävän vastapuoliriskin? Onko ostettava tuote "real thing" eli sijoittaa suoraan luvattuun kohteeseen vai synteettinen instrumentti? Kannattaa ainakin plärätä läpi mitä tuotteen takaa löytyy, sillä "synteettisten bondien" sisältä voi löytyä melkein mitä vaan. Vastapuoliriski on näiden synteettisten tuotteiden osalta hieman suurempi kuin suoraan kohdetuotteeseen sijoitettaessa. Mutta en tunne minäkään näitä kuin pintapuolisesti, myönnetään.

Jos hakee samanlaista tuotetta hajautuksen kera (etenkin ETF-puolelta), löytyy näistä "high yield bond"-hakusanalla liuta vaihtoehtoja. Sijoittavat yleensä BB/B-luottoluokituksen saaneisiin lainoihin, mutta osalla painotus voi olla vielä riskisemmissä lainoissa. Kulut eivät ole korkeita, kiitos runsaan tarjonnan.

Nordea on tuotteen tarjoaja. Tuo on totta että sekin on huomioitava, mutta arvelin että heidänkin vastapuoliriskinsä on hallittavalla tasolla. Ymmärsin että tässä sijoitetaan suoraan. Tuo lopullinen esite on ruotsiksi, mutta luin vastaavan suomenkielisen esitteen läpi.

Luottoluokitushan on aina mielipideasia ja mielipideasioissahan ei voi väärässä olla, mutta jotenkin itse ajattelen että Nokia on turvallisempi kohde kuin nimeämättömät high yield bondit keskimäärin. Tai ainakin se että tietää mihin sijoittaa helpottaa omalla kohdallani päätöksentekoa.

Tässä tapauksessa kun halusin lyhytaikaisen varman sijoituksen niin pidin suoraa korkosijoitusta parempana kuin ETF;ää. ETF:n hintahan määräytyy markkinoiden mukaan eikä sen kehitys ole samalla tavalla "taattu".

 

[Tuamas]

Niin, siis tuossahan on lisäriskinä se "muu luottohäiriötapahtuma", jonka vaikutusta ei toki lyhyissä ehdoissa avattu.

 

[dana77]

Miten ihmiset täällä suhtautuvat valuuttakurssien kehitykseen sijoituspäätöksiä tehdessään? Mikä laskennallinen merkitys on suomalaiselle ostajalle esim jenkkidollarin 10% heikentymisellä ETF:n hinnassa, joka sisältää pääasiassa jenkkiosakkeita? Jenkkiyhtiöiden osingot maksetaan dollareissa jota kautta ne heijastuvat ETF:n markkinahintaankin, joten olisiko perusteltua ajoittaa maantieteellinen hajautus valuuttakurssien pohjalta. Eli ostaa eurooppalaisia ETF:iä kun dollari on vahva ja jenkkiläisiä kuin dollari on heikko? Toki tässä huomioitava on kummankin markkinan oletettava kehitys, mutta esimerkissä on tietenkin oletettava että ne olisivat yhtenevät.

 

[Hartza]

Miten ihmiset täällä suhtautuvat valuuttakurssien kehitykseen sijoituspäätöksiä tehdessään? Mikä laskennallinen merkitys on suomalaiselle ostajalle esim jenkkidollarin 10% heikentymisellä ETF:n hinnassa, joka sisältää pääasiassa jenkkiosakkeita? Jenkkiyhtiöiden osingot maksetaan dollareissa jota kautta ne heijastuvat ETF:n markkinahintaankin, joten olisiko perusteltua ajoittaa maantieteellinen hajautus valuuttakurssien pohjalta. Eli ostaa eurooppalaisia ETF:iä kun dollari on vahva ja jenkkiläisiä kuin dollari on heikko? Toki tässä huomioitava on kummankin markkinan oletettava kehitys, mutta esimerkissä on tietenkin oletettava että ne olisivat yhtenevät.

Mikä on heikko tai vahva dollari? Vaihteluväli on ollut euron aikana jotain 0.9-1.6 euron välillä ja tällä hetkellä taala on jotain 1.11 euroa. Itse suhtaudun maantieteelliseen hajautukseen, kuten muutenkin eli sijoitan maantieteellisesti useille alueille samaan aikaan, jolloin olen suojautunut paremmin markkina- sekä valuuttakurssiriskeiltä. Näkemystä ja spekulointia kurssien vaihteluista pyrin välttämään.

Samoin hajautan sijoitukset ajan suhteen eli toimin kuukausisäästöperiaatteella.

Viime aikoina jenkkien ETF rahastot ovat tuottaneet euromääräisesti heikommin johtuen tuosta dollarin heikkenemisestä suhteessa euroon, mutta tilanne voi kääntyä vaikka huomenna, tai sitten ei.

 

[MPN]

Vaihteluväli on ollut euron aikana jotain 0.9-1.6 euron välillä ja tällä hetkellä taala on jotain 1.11 euroa.

Tai juuri toisinpäin, eli euro on reilu 1.1 taalaa.

Mutta itse en kauheasti valuuttakursseja mieti sijoituksissa, luotan typerästi siihen että pitkällä tähtäimellä ne menevät tasan kun ostoja teen säännöllisesti. Ja kuten @Hartza sanoi mikä on heikko tai vahva dollari? Jos kuvitellaan että ideaali-ostovoimapariteetti olisi 1usd = 1 euro, niin sitten se olisi helppoa, mutta se ei välttämättä mene niin oikeassa elämässä. Jos tietäisin koska dollari on heikko taikka vahva, en tekisi osakeostoksia lainkaan. Lainarahalla saisi helppoa tuottoa pelkällä valuutanvaihdolla.

 

[Prof. Puck]

Olisipa ollutkin tuolloin jokunen satatuhatta (tai miljoona..) ylimääräistä sijoitettavaksi dollareihin, kun sen arvo oli heikoimmillaan. Sen "tiesi" tällainen täysi noviisikin, ettei tilanne voi noin loputtomiin jatkua. No, aika hyvin "voitin" ihan tuurilla, kun ostin vahvan euron aikaan maaomaisuutta dollarivetoisesta maasta. Tai enhän mä mitään ole vielä voittanut, kun en kyseistä maata ole vielä myynyt. Kyseisen maan arvo on kuitenkin noussut muutenkin hyvin. Lähinnä harmittaa, etten ostanut paljon isompaa plänttiä. Jos olisin, niin ei olisi enää rahahuolia ;-) Mikään ei toki ole niin helppoa tässä maailmassa kuin jälkiviisaus.

Rahasto- ja osakesijoittamisesta en edes ymmärrä tarpeeksi, että siihen uskaltaisin ryhtyä. Mua koijattaisiin satavarmasti. Minä olisin niitä, jotka kuuntelisivat korva tarkkana sijoitusvinkkejä taksikuskeilta :-) Tai mitäs tässä konditionaalia käyttämään... nykyään ex-vaimon omistamaan huoneistoon tuli vinkki entuudestaan tuntemattomalta taksikuskilta, heh. Tosin hyvä vinkki se oli!

 

[dana77]

Mikä on heikko tai vahva dollari? Vaihteluväli on ollut euron aikana jotain 0.9-1.6 euron välillä ja tällä hetkellä taala on jotain 1.11 euroa.

Ymmärrän pointin. Olisi helppo sanoa, että dollarin ja euron keskikurssi vuodesta 1999 alkaen on ollut 1,208 ja siten esim alle 1,1 oleva dollarin kurssi on vahva ja yli 1,3 oleva on heikko, mutta historiallinen kehitys ei ole tässäkään tae tulevaisuudesta. Vaikka valuuttakurssit eivät ole pörssikursseihin verrattavissa olevia plussa-summa yhtälöitä nollasummapeliä, niin on mahdollista että toinen talousalueista kehittyy säännönmukaisesti toista vahvemmin.
Minä kuitenkin olen valmis asian suhteen näkemystä ottamaan ihan samalla kuin olen valmis ottamaan näkemystä senkin suhteen kurssien arvostustasonkin suhteen.

 

[arvee]

Puuttuuko elämästäsi vielä jotain mielenkiintoista seurattavaa, pikkujännitystä? Yksi pidempikestoinen peli seurattavaksi saattaa olla SOSI eli Sotkamo Silver.
Pikkuinen kaivospuulaaki hieman kotikutoisilta vaikuttavin kotisivuin, suomenkieliset yhtiötiedotteet vaikuttavat useinkin kieliasultaan ei-niin-vakuuttavilta, ruotsiksi menee hieman paremmin.
Homman juju on lyhykäisyydessään: Kainuussa on Outokummun jätkien muinoin löytämä hopeamalmio ja Timo Lindborg, Silverin tj. arvioi hopean hinnan noustua tämän olevan kannattavasti mainattavissa ja perusti firman ( jolla on toki muitakin varauksia, tutkittavia, arvotettavia malmioita). Vuosia on erinäistä rahoitussäätöä ollut mutta nyt on mielenkiintonsa osoittaneena, mahdollisena rahoittajana Traxys Europe SA, ei mikään harrastelijaporukka. 19 miljoonan euron diiliä on sorvattu, Traxys vaatinut lisäselvityksiä, mm. johtoryhmään vahvistuksia ja selvityksiä käytettynä ostetun rikastamon soveltuvuudesta. Sopimuksen allekirjoituksen aikarajat ovat paukkuneet ja pienen piirin kansanosakkeeksi, kuitenkin kultti-ilmiöksi muodostuneen SOSIn kurssi on luonnollisesti heilahdellut huolella. No, nyt on siis selvitelty ja äijä palkattu, ja osakkaat odottavat kielipitkällä rahoituspäätöksen julistusta. No, mikäli (vai kun) se sieltä varmentuu, niin kurssi heilahtaa 20 centtiä ylös ja heinäkuun lopussa lunastettavien optioiden ( n. 20 mijoonaa kpl ulkona) hinta ehkä jopa viisi senttiä. Ja optioiden lunastuksen jälkeen kurssi tipahtaa taas tietysti jonkin verran. Hemmetin paljon oletuksia ja toiveita on tämän harrastajilla, jotkut vaahtoavat jokaisesta hopean hinnan muutoksesta vaikka parhaassakin tapauksessa hopearikastetta tulee linjalta vasta vuoden kuluttua.
Mutta mikäli on sata euroa ylimääräistä pelirahaa, niin voi olla jänskääkin menoa. Kauppalehden keskustelu on lukukelvoton, peikkoja ja uskovaisia.
Sotkamo Silver AB
Traxys completes its due Diligence on the Sotkamo Silver Mine Project in Finland

 

[Erkka Lapanen]

Osaako kukaan vinkata, mistä päin Stadia kannattaisi hankkia sijoitusasunto? Kaksio olis kiikarissa ja Meilahden seutua olen ajatellut mutta missä meillä on hinta-laatusuhde paras ja miltä alueelta vuokraaminen on helpointa? Periaatteessa omat mieltymykset ei saisi vaikuttaa mutta lähiöt ei kiinnosta.

 

[puuntakaa]

Itse pohdin sijoitusmielessä yksiön hankintaa uudiskohteesta Ylöjärven keskustaan valmistuvasta kerrostalosta. Sijainti varsin ihanteellinen vanhemmalle ihmiselle, kun kaikki kaupungin palvelut löytyvät kävelymatkan päästä. Alueen vuokrataso ei ole ihan selvillä, mutta uskoisin olevan ihan kunnossa sijoituksen kannattavuutta ajatellen.

 

[mutina]

Osaako kukaan vinkata, mistä päin Stadia kannattaisi hankkia sijoitusasunto? Kaksio olis kiikarissa ja Meilahden seutua olen ajatellut mutta missä meillä on hinta-laatusuhde paras ja miltä alueelta vuokraaminen on helpointa? Periaatteessa omat mieltymykset ei saisi vaikuttaa mutta lähiöt ei kiinnosta.

Minulla ei ole ikävä kyllä järkevästä sijainnista juuri sanomista, joskin edullisimmilla alueilla Itä-Helsingissä ei ole aina helppoa saada luottokelpoista vuokralaista, ellei sitten ole juuri tähän aikaan vuodessa kämppä vapaana, kun opiskelijat epätoivoisimmillaan hakevat. Mutta ihmettelen hiukan miksi haet kaksiota? Yksiö on suhteessa kallis, mutta ei kaksiosta juuri enempää vuokraa saa. Toisaalta hyväpohjainen kolmio tai etenkin suurempi asunto on mahdollista vuokrata suunnilleen yhtä monelle opiskelijalla, kuin mitä huoneita on, eikä vuokra ole kovin paljoa yksiötä pienempi per huone.

 

[Tuamas]

Itse pohdin sijoitusmielessä yksiön hankintaa uudiskohteesta Ylöjärven keskustaan valmistuvasta kerrostalosta. Sijainti varsin ihanteellinen vanhemmalle ihmiselle, kun kaikki kaupungin palvelut löytyvät kävelymatkan päästä. Alueen vuokrataso ei ole ihan selvillä, mutta uskoisin olevan ihan kunnossa sijoituksen kannattavuutta ajatellen.

Kannattaa myös sitten huomioida kassaseuranta, varsinkin jos ei osta velattomasti, rahoitusvastikkeet kun menevät yleensä alkuun muutaman vuoden pelkillä koroilla.

 

[puuntakaa]

Kannattaa myös sitten huomioida kassaseuranta, varsinkin jos ei osta velattomasti, rahoitusvastikkeet kun menevät yleensä alkuun muutaman vuoden pelkillä koroilla.

Tämä on toki oleellinen juttu. Kyseinen talo on sellainen, että sijoittajat taitavat jäädä vähemmistöön, joten po-vastikkeita mahdollisesti rahastoidaan, ainakin jossain vaiheessa. Ensimmäistä sijoitusasuntoa olen hankkimassa, ja mietin millainen motivaatio tuolle rahastoinnille voisi olla uudiskohteen ollessa kyseessä?

 

[Tuamas]

Tämä on toki oleellinen juttu. Kyseinen talo on sellainen, että sijoittajat taitavat jäädä vähemmistöön, joten po-vastikkeita mahdollisesti rahastoidaan, ainakin jossain vaiheessa. Ensimmäistä sijoitusasuntoa olen hankkimassa, ja mietin millainen motivaatio tuolle rahastoinnille voisi olla uudiskohteen ollessa kyseessä?

Nämä ovat kaksi erillistä asiaa.

Rahastoinnilla on verotuksellista vaikutusta, pääomavastikkeiden/rahoitusvastikkeiden osalta vaikutus on kassavirtaan (eli pääomavastikkeita yleensä maksetaan alkuun vain korkojen mukaan ts. alkuun lainoissa on lyhennysvapaata, sitten pääomavastikkeet nousevat selvästi, kun lainaa aletaan lyhentämäänkin).

Sijoitusasunnoissa tulee siis seurata kahta asiaa, ettei tule äitiä ikävä, eli tuottoa sekä kassavirtaa.

Kassavirta pyöreästi näin:
+ vuokra
+ muut tulot (esim. vesimaksut)
- hoitovastike
- (pääoma-/rahoitusvastike)
- ("oman" lainan korko ja lyhennys)
- muut menot (esim. vesimaksut, korjaukset jne.)

Tuossa monella voi mennä sormi suuhun, kun rahoitusvastike pompsahtaa vaikka kolminkertaiseksi, kun yhtiölainaa ruvetaan lyhentämään.

 

[puuntakaa]

Nämä ovat kaksi erillistä asiaa.

Rahastoinnilla on verotuksellista vaikutusta, pääomavastikkeiden/rahoitusvastikkeiden osalta vaikutus on kassavirtaan (eli pääomavastikkeita yleensä maksetaan alkuun vain korkojen mukaan ts. alkuun lainoissa on lyhennysvapaata, sitten pääomavastikkeet nousevat selvästi, kun lainaa aletaan lyhentämäänkin).

Sijoitusasunnoissa tulee siis seurata kahta asiaa, ettei tule äitiä ikävä, eli tuottoa sekä kassavirtaa.

Kassavirta pyöreästi näin:
+ vuokra
+ muut tulot (esim. vesimaksut)
- hoitovastike
- (pääoma-/rahoitusvastike)
- ("oman" lainan korko ja lyhennys)
- muut menot (esim. vesimaksut, korjaukset jne.)

Tuossa monella voi mennä sormi suuhun, kun rahoitusvastike pompsahtaa vaikka kolminkertaiseksi, kun yhtiölainaa ruvetaan lyhentämään.

Nämä toki selkeitä asioita, mutta kiitos kertauksesta! Sijoittajana toivoisin po-vastikkeen tuloutusta, että saisin vähentää po-vastikkeen maksut verotuksessa. Sitähän ei ennakkoon tiedä, kun päätetään vasta ensimmäisessä yhtiökokouksessa. Mietin tässä sitä, että kuinka tavallista uudiskohteissa on heti rahastoida po-vastikkeita?