Kun puhutaan Yhdysvalloista niin ei siellä eletä noususuhdanteen alkua enkä näe perusteltuna odottaa osaketulosten kasvua. Osakkeet ovat vain kalliita.
Minä itse nostin tämän ketjun ylös pari kuukautta sitten ja kyselin samaa eli vaihtoehtoja. Asunnot nousivat pintaan mutta ei juuri muuta "riskitöntä". Kerroin silloin että holdaan ja pidättäydyn lisäostoista nykyisellä arvostustasolla. Ostin tosin sen jälkeen erästä kotimaista pörssiyhtiötä joka on suhteellisen alhaisesti arvostettu ja josta kuvittelen tietäväni enemmän kuin markkinat.
Tällä hetkellä oma mielenkiinto on Bittiumissa ja Reveniossa.
Bittiumille tullee tämän vuoden aikana ensimmäiset päätelaitetilaukset Meksikoon MexSat-järjestelmään, minkä takia tulosparannusta olisi luvassa jo 2018. Lisäksi Bittium pyrkii mm IOT ja terveydennhuollon kasvaviin markkinoihin mukaan. Tuolta löytyy mielestäni hyvää arviota, jonka Inderes antanut: osakeareena.fi • Bittium Oyj
Romahdukset ja lamat tulevat usein ennalta näkemättä ja kuplat nähdään jälkikäteen. Ruotsin asuntomarkkinat voivat posahtaa minä päivänä tahansa ja asiantuntijat nyökyttelevät päätään "tämä oli jo nähtävissä". Silti siellä voidaan päättääkin pidentää laina-aikoja 200 vuoteen ja asuntohinnat jatkavat nousuaan.
Ei ja ei. Kyseessä on IT-firma, jonka tunnen työni puolesta ja jonka toimari on tuttu.Anteeksi typerä spekulaatio, arvailuni asiantuntemuksesi kohteesta, mutta paperifirma se ei taida olla. Minä olen itse veikannut Nokiaa, olemmeko samalla kartalla? No, ei tietenkään tarvitse vastata, mutta Ei-vastaus panisi minut miettimään. Anteeksi julkeuteni, tämän viestin voit jättää noteeraamatta.
Ei ja ei. Kyseessä on IT-firma, jonka tunnen työni puolesta ja jonka toimari on tuttu.
Toki, Ruotsissa ei ole taatusti ylirakennettu ja kysyntää riittää mainitsemistasi syistä johtuen, mutta käytin sitä esimerkkinä tilanteesta, johon asiantuntijoiden on helppo rakentaa jälkikäteen (kupla)narratiivi, jos länsinaapurin asuntomarkkina posahtaa. Nythän Ruotsissa on toki otettu jo ensiaskelia laina-aikojen rajoittamiseksi. (Myönnän kyllä, että itse olen ounastellut asuntohintojen nousun tyssäävän, mutta näin ei ole vielä käynyt. Se ei kuitenkaan ollut kirjoitukseni pointti.)Nähdäkseni tässä on kyseessä hiukan eri asiat kuin velkavetoinen ylirakentaminen noususuhdanteessa tai lainakikkailu subprime-tapaan.
Ei tuo vaikuta yhtään pahalta. Itseasiassa vaikuttaa aika houkuttelevalta sijoitukselta.Katselin Nordnetin kautta löytyviä kohteita ja alla oleva oleva Nokia pisti silmään.
Korkotodistukset - Nordnet
CLN NOKIAEUR N Euribor 3 kk + 5,10% Nokia 20-04-2018
Lainaa on jäljellä enää alle vuosi, Nokian business on osoittanut piristymisen merkkejä ja lainan riski (eli käytännössä firman kaatuminen) on minun nähdäkseni (ja markkinoiden mielestä) täysin olematon ja tuotto kuitenkin 3kk euribot + 5,1%
Jos oikein ymmärsin niin tuo alunperin ollut 2012 liikkeelle laskettu laina, jonka arvo liikkeelle laskettaessa oli 8,1% eli markkinatkin ovat todenneet saman kuin minä että riski on laskenut.
Onko joku tutustunut tarkemmin korkotodistuksiin sijoitusmuotona?
Kuten tässä olen muutamissakin viesteissäni miettinyt, niin osakemarkkinoiden arvostustasot ovat korkeat ja olisin etsimässä sijoituskohdetta hieman lyhyemmällä tähtäimellä muuhun tarkoitukseen kuin siihen perinteiseen omaan pitkäaikaiseen eläkerahastooni.
Katselin Nordnetin kautta löytyviä kohteita ja alla oleva oleva Nokia pisti silmään.
Korkotodistukset - Nordnet
CLN NOKIAEUR N Euribor 3 kk + 5,10% Nokia 20-04-2018
Lainaa on jäljellä enää alle vuosi, Nokian business on osoittanut piristymisen merkkejä ja lainan riski (eli käytännössä firman kaatuminen) on minun nähdäkseni (ja markkinoiden mielestä) täysin olematon ja tuotto kuitenkin 3kk euribot + 5,1%
Jos oikein ymmärsin niin tuo alunperin ollut 2012 liikkeelle laskettu laina, jonka arvo liikkeelle laskettaessa oli 8,1% eli markkinatkin ovat todenneet saman kuin minä että riski on laskenut. Siltikin tuo 5,1% tuntuu nykyisessä markkinassa olevan ihan loistava valinta lyhytaikaiseksi riskittömäksi sijoituskohteeksi vai onko jotain mitä en ymmärrä?
Ei tuo käsittääkseni noin toimi että marginaalia tarkasteltaisiin yksipuolisesti vaan ainoastaan koron eli euroborin suuruutta tarkastetaan. Itsellä on vankka luotto että se ei tuolta -0.33:sta enää merkittävästi tipu.Euribor 3kk on -0,33, joten todellinen vuosikorko on 4,77%, toki hyvä sekin. Lisäksi ilmeisesti korko tarkistetaan kvartaaleittain, joten kun laina aika on esim. puolen vuoden päästä se 6kk, voisi olettaa että korkokin on pienempi (lyhyempi laina-aika = pienempi riski = pienempi korko) ja tästä johtuen tuotto tippuu vielä tuosta?
Jos hakee samanlaista tuotetta hajautuksen kera (etenkin ETF-puolelta), löytyy näistä "high yield bond"-hakusanalla liuta vaihtoehtoja. Sijoittavat yleensä BB/B-luottoluokituksen saaneisiin lainoihin, mutta osalla painotus voi olla vielä riskisemmissä lainoissa. Kulut eivät ole korkeita, kiitos runsaan tarjonnan.Siltikin tuo 5,1% tuntuu nykyisessä markkinassa olevan ihan loistava valinta lyhytaikaiseksi riskittömäksi sijoituskohteeksi vai onko jotain mitä en ymmärrä?
Katselin Nordnetin kautta löytyviä kohteita ja alla oleva oleva Nokia pisti silmään.
Korkotodistukset - Nordnet
CLN NOKIAEUR N Euribor 3 kk + 5,10% Nokia 20-04-2018
Lainaa on jäljellä enää alle vuosi, Nokian business on osoittanut piristymisen merkkejä ja lainan riski (eli käytännössä firman kaatuminen) on minun nähdäkseni (ja markkinoiden mielestä) täysin olematon ja tuotto kuitenkin 3kk euribot + 5,1%
Jos oikein ymmärsin niin tuo alunperin ollut 2012 liikkeelle laskettu laina, jonka arvo liikkeelle laskettaessa oli 8,1% eli markkinatkin ovat todenneet saman kuin minä että riski on laskenut. Siltikin tuo 5,1% tuntuu nykyisessä markkinassa olevan ihan loistava valinta lyhytaikaiseksi riskittömäksi sijoituskohteeksi vai onko jotain mitä en ymmärrä?
Nordea on tuotteen tarjoaja. Tuo on totta että sekin on huomioitava, mutta arvelin että heidänkin vastapuoliriskinsä on hallittavalla tasolla. Ymmärsin että tässä sijoitetaan suoraan. Tuo lopullinen esite on ruotsiksi, mutta luin vastaavan suomenkielisen esitteen läpi.Oletko perehtynyt kuka on tuotteessa vastapuoli? Eli muodostaako sijoitustuotteen myyjä merkittävän vastapuoliriskin? Onko ostettava tuote "real thing" eli sijoittaa suoraan luvattuun kohteeseen vai synteettinen instrumentti? Kannattaa ainakin plärätä läpi mitä tuotteen takaa löytyy, sillä "synteettisten bondien" sisältä voi löytyä melkein mitä vaan. Vastapuoliriski on näiden synteettisten tuotteiden osalta hieman suurempi kuin suoraan kohdetuotteeseen sijoitettaessa. Mutta en tunne minäkään näitä kuin pintapuolisesti, myönnetään.
Jos hakee samanlaista tuotetta hajautuksen kera (etenkin ETF-puolelta), löytyy näistä "high yield bond"-hakusanalla liuta vaihtoehtoja. Sijoittavat yleensä BB/B-luottoluokituksen saaneisiin lainoihin, mutta osalla painotus voi olla vielä riskisemmissä lainoissa. Kulut eivät ole korkeita, kiitos runsaan tarjonnan.
Miten ihmiset täällä suhtautuvat valuuttakurssien kehitykseen sijoituspäätöksiä tehdessään? Mikä laskennallinen merkitys on suomalaiselle ostajalle esim jenkkidollarin 10% heikentymisellä ETF:n hinnassa, joka sisältää pääasiassa jenkkiosakkeita? Jenkkiyhtiöiden osingot maksetaan dollareissa jota kautta ne heijastuvat ETF:n markkinahintaankin, joten olisiko perusteltua ajoittaa maantieteellinen hajautus valuuttakurssien pohjalta. Eli ostaa eurooppalaisia ETF:iä kun dollari on vahva ja jenkkiläisiä kuin dollari on heikko? Toki tässä huomioitava on kummankin markkinan oletettava kehitys, mutta esimerkissä on tietenkin oletettava että ne olisivat yhtenevät.
Tai juuri toisinpäin, eli euro on reilu 1.1 taalaa.Vaihteluväli on ollut euron aikana jotain 0.9-1.6 euron välillä ja tällä hetkellä taala on jotain 1.11 euroa.
Ymmärrän pointin. Olisi helppo sanoa, että dollarin ja euron keskikurssi vuodesta 1999 alkaen on ollut 1,208 ja siten esim alle 1,1 oleva dollarin kurssi on vahva ja yli 1,3 oleva on heikko, mutta historiallinen kehitys ei ole tässäkään tae tulevaisuudesta. Vaikka valuuttakurssit eivät ole pörssikursseihin verrattavissa olevia plussa-summa yhtälöitä nollasummapeliä, niin on mahdollista että toinen talousalueista kehittyy säännönmukaisesti toista vahvemmin.Mikä on heikko tai vahva dollari? Vaihteluväli on ollut euron aikana jotain 0.9-1.6 euron välillä ja tällä hetkellä taala on jotain 1.11 euroa.
Minulla ei ole ikävä kyllä järkevästä sijainnista juuri sanomista, joskin edullisimmilla alueilla Itä-Helsingissä ei ole aina helppoa saada luottokelpoista vuokralaista, ellei sitten ole juuri tähän aikaan vuodessa kämppä vapaana, kun opiskelijat epätoivoisimmillaan hakevat. Mutta ihmettelen hiukan miksi haet kaksiota? Yksiö on suhteessa kallis, mutta ei kaksiosta juuri enempää vuokraa saa. Toisaalta hyväpohjainen kolmio tai etenkin suurempi asunto on mahdollista vuokrata suunnilleen yhtä monelle opiskelijalla, kuin mitä huoneita on, eikä vuokra ole kovin paljoa yksiötä pienempi per huone.Osaako kukaan vinkata, mistä päin Stadia kannattaisi hankkia sijoitusasunto? Kaksio olis kiikarissa ja Meilahden seutua olen ajatellut mutta missä meillä on hinta-laatusuhde paras ja miltä alueelta vuokraaminen on helpointa? Periaatteessa omat mieltymykset ei saisi vaikuttaa mutta lähiöt ei kiinnosta.
Itse pohdin sijoitusmielessä yksiön hankintaa uudiskohteesta Ylöjärven keskustaan valmistuvasta kerrostalosta. Sijainti varsin ihanteellinen vanhemmalle ihmiselle, kun kaikki kaupungin palvelut löytyvät kävelymatkan päästä. Alueen vuokrataso ei ole ihan selvillä, mutta uskoisin olevan ihan kunnossa sijoituksen kannattavuutta ajatellen.