Sijoitusvinkkejä?

  • 1 087 463
  • 6 084

Jeffrey

Jäsen
Onko palstaveljillä näkemyksiä ensi vuodesta, kun isoilta rakennusyhtiöiltä loppuu tilauskanta, ja näitä pilviin hinnoiteltuja yhtiöitä jää käsiin? Ainakin Espoossa tilanne näyttää minusta aika kauhealta, voi olla että rytisee ja kovaa. YIT, Lehto? Onko muita kenet mahdollisesti tyrmätään.

Vanhan viisauden mukaan silloin kannattaa sijoittaa kun muut pelkäävät. Tässä toki pitänee olla äärimmäisen varovainen ja ottaa huomioon markkinoilla vallitsevat olosuhteet. Isot kriisit yleensä vahvistavat niitä vahvimpia pelureita, ja niin myös tämä kriisi tullee tekemään.

Rakennusyhtiöillä ja kehitysyhtiöillä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne yritykset joilla on tase kunnossa ja kykenevät omalla kassallaan elämään kriisin yli - pystyvät ostamaan kiinnostavimpia kiinteistöjä ja tontteja niiltä yrityksiltä joiden tase ja/tai kassa ei kriisiä kestä. Toisin sanoen kykenevät taas kapitalisoimaan nämä omaisuuserät ja hyvät hankkeet sitten kun markkina on sille otollinen.

Lehto on ollut letkuissa jo pitkän pitkän ajan. Yritys on pyrkinyt lähtemään laajenemaan koko Suomeen tuolta omilta perinteisiltä markkina-alueilta. Nämä markkina-alueet taas eivät ole ehkä olleet ihan valmiita Lehdon tuotteelle ja isoja ongelmia ollut siellä sun täällä. Ymmärtääkseni siellä on taseen tervehdyttäminen joka tarkoittaa todennäköisesti lähinnä hyvien maaomaisuuksien myyntiä muuta toimintaa rahoittaakseen. Tämä tuo suuret ongelmat myös lähitulevaisuuteen, mutta jos yritys haluaa selvitä niin näin sen vaan tulee toimia. Samalla ainakin itse jos olisin Lehdon johdossa, pyrkisin palaamaan niille omille turvallisille markkina-alueille ja vakiinnuttamaan paikan keskisuurena rakennusliikkeenä, enkä edes pyrkisi suureksi rakennusliikkeeksi. Ihan valtava työmaa heillä on edessä, mutta kyllähän tuo hinta 0,2 euroa osakkeelta jollain perverssillä tavalla myös houkuttelisi uhkapelaamaan. Jos yritys pelastuu ja kykenee asemoitumaan uudelleen, niin eiköhän vuotuinen osinko tuon hinnan jo ylitä ja samalla se osakkeen hinta palaa sinne noin 3-4 euron välimaastoon, potentiaalin ollessa sitten jo lähempänä 10 euroa. Yhtä kaikki, ihan venäläistä rulettia Lehtoon sijoittaminen olisi.

Isoista pohjoismaisista yhtiöistä YIT, JM, Peab, Skanska palanevat normaalitasolleen ajan kanssa - ja osa näistä tullee myös voittajana ulos kriisistä. Näistä Skanska on selviytynyt jopa kriisistä hämmentävän hyvin ja muissa kolmessa on potentiaalia kiinnittää melkoisen kova osinkotuotto pitkälle tulevaisuuteen. Toki jos sykliselle alalle sijoittaa niin silloin täytyy olla valmis myös syklisiin osakekursseihin. Itse olen näitä yhtiöitä tankkaillut tässä kevään ja kesän aikana ja onhan se rankkaa kun vaikka luulee todella halvalla saaneensa, silti seuraavalla viikolla olisi saanut halvemmalla. Eli pitää olla valmis siihen, että vaikka pitkässä juoksussa ajoitus olisikin hyvä - lyhyessä se ei koskaan osu absoluuttisesti parhaaseen hetkeen.

Oleellisin juttu jos nyt haluaa raksafirmaan sijoittaa on katsoa tase ja kassa, kuinka hyvässä kunnossa ne on. Samalla riskikontrolli ja esimerkiksi tällä viikolla YIT siirsi tai myi taseestaan valtavat määrät valmistuneita asuntoja pois, joka parantaa heidän riskipositiota melkoisesti. Näihin osakkeisiin sijoittaessa pitää olla valmis myös holdaamaan pitkään, eli älä sijoita rahoja joita tarvitset seuraavan parin vuoden aikana. Itse taas olen oman riskin nähnyt riittävän pienenä ja samalla nähnyt näissä yhtiöissä mahdollisuuden kiinnittää osinkotuotto sinne noin 8-9 % nyt jo lyhyellä aikavälillä ja osinkotuoton menevän reippaasti yli 10 % sitten pitkässä juoksussa jahka markkinatilanne helpottaa. Uskoisin yhtiöiden myös jatkavan osingonmaksua kriisin ajan, ja nämä laput on mahdollista myydä tilanteen normalisoiduttua ellei halua sitten jäädä osinkojunaan.

Lisäporkkanana tässä on se, että toivottavasti ainakin joku näistä firmoista osallistuu tulevaisuudessa myös Ukrainan jälleenrakentamiseen.
 

Jeffrey

Jäsen
Helsingin pörssikin on kyykännyt nyt kohta 2 vuotta. Kun koronaelvytys oli kovimmillaan, tässäkin ketjussa oli lähes konsensus siitä, että pörssi tulee nousemaan aina, kun korotkin pysyvät ikuisesti nyt alhaalla. Noh, eihän se taaskaan näin ollut.

Tämä riippuu perspektiivistä. OMX yleisindeksi taitaa tälläkin hetkellä olla yli tämän vuosituhannen keskiarvon ja se on nyt tälläkin hetkellä tätä aikakautta korkeampi muutoin kuin IT-kuplassa, vuodet ennen finanssikriisiä ja koronaelvytyksen/toipumisen huipulla.
 

Karpat46

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Україна
Helsingin pörssikin on kyykännyt nyt kohta 2 vuotta.

Viimeisen vuoden aikana suurin osa Euroopan pörssien indekseistä on ollut selkeässä nousussa, samoin kuin Japani ja USA. Helsingin HEX sen sijaan lasketellut viimeiset 4 kk ja on käytännössä alimmillaan puoleentoista vuoteen. Vaikuttaako venäjän läheisyys vai näkevätkö sijoittajat muita, esimerkiksi rakenteellisia epävarmuuksia?
 

Jeffrey

Jäsen
Viimeisen vuoden aikana suurin osa Euroopan pörssien indekseistä on ollut selkeässä nousussa, samoin kuin Japani ja USA. Helsingin HEX sen sijaan lasketellut viimeiset 4 kk ja on käytännössä alimmillaan puoleentoista vuoteen. Vaikuttaako venäjän läheisyys vai näkevätkö sijoittajat muita, esimerkiksi rakenteellisia epävarmuuksia?

Tätähän on paljon spekuloitu ja toki Venäjän läheisyys muun maailman silmissä on nähty yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi, mutta selkein lienee suurimpien toimialojen rakenne. Suomessa tai toisissa Pohjoismaissa ei ole nyt kovimmassa huudossa olevia teknologiayhtiöitä, jotka hyötyisivät tekoälyboomista. Meillä on paljon perinteisiä arvoyhtiöitä, jotka ovat nyt jonkinlaisessa kriisissä ja toki myös arvoyhtiöihin tai osinkoyhtiöihin sijoittaminen on nyt epämuodikasta kun Nvidioista saat yli 100% vuosituottoa.

Tottakai Suomessa on myös valtavasti yrityksiä jotka ovat kärsineet menetettyään Venäjälle tuotantokapasiteettiaan esimerkiksi Nokian Renkaat tai Fortum. Lisäksi on vahvoja yhtiöitä jotka kärsivät jonkin ulkopuolisen tekijän johdosta vaikkapa Kojamo ja Fiskars. Sitten lopulta on meillä on myös inflaatio vaikuttanut enemmän elinkustannuksiin meillä kun esimerkiksi asuntolainat ovat yleensä vaihtelevalla korolla jne.

Yleisesti ottaen Suomen taloudellinen tilanne huolettaa ja yli vuosikymmenen meillä kestänyt talouden alakulo naapurimaihin nähden. Nyt kuitenkin toivottavasti uusi hallitus saa Suomea erilaiselle uralle ja lopulta pitänee huomioida myös se, että suurin osa Helsingin pörssin yrityksistä toimii isoilta osin muissa maailman maissa eikä ole yksinomaan riippuvaisia kotimarkkinoista.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pienemmät rakennusliikkeet tuntuvat olevan haasteiden edessä. Tampereella meni juuri Visura nurin, joka on toiminut viime vuodet reippaan 20 miljoonan liikevaihdolla. Syyksi kerrottiin kallistuneet materiaalikustannukset sekä kysynnän pudotus. Toki pörssiyhtiöluokan firmoilla kestää kassa paremmin näitä huonoja syklejä ja niilläkin kurssi taitaa olla yhtä lailla laskemaan päin, mutta sehän tietää sijoittajalle vaan ostonpaikkoja.

 

Alex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Helsingin pörssikin on kyykännyt nyt kohta 2 vuotta. Kun koronaelvytys oli kovimmillaan, tässäkin ketjussa oli lähes konsensus siitä, että pörssi tulee nousemaan aina, kun korotkin pysyvät ikuisesti nyt alhaalla. Noh, eihän se taaskaan näin ollut.

Ei tässä ketjussa mielestäni tuota ollut, jos puhutaan vuodesta 2021, en jaksa kaivaa viestejä, mutta menoa lähinnä ihmeteltiin. Toki itsekin jäin lähinnä holdaamaan suunnitelman mukaan, jälkiviisas on hyvä olla. Sen sijaan 2020 kevät/kesä muistan, että nousua ei pidetty uskottavana monen taholta ja moni jätti sijoittamatta silloin, vaikka nuo lähes kaikki ostot olisivat edelleen reilusti voitolla.

Nousu kyllä jatkuu kun siirtää katsetta pidemmälle kuin kaksi vuotta. Nyt on omasta mielestä taas hyvä aika ostaa Helsingin pörssin isoja yhtiöitä.
 

Alex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sen sijaan monissa uudiskohteissa on ollut hyvinkin paljon järkeä. Uudiskohteiden rahoitusvastikkeet saa vähentää kokonaisuudessaan (tuloutetaan taloyhtiön kirjanpitoon) joka antaa niihin omaan pankkilainaan verrattuna useiden kymmenien tuhansien veroedun laina-aikana. Vuokratuottoprosentti on toki ollut vaatimaton, ehkä keskimäärin jotain 3,5%, mutta tähän päälle kasvukeskuksien odotusarvo normaalista vuokrankasvusta ja arvonnoususta vuosien varrella niin matematiikka toimi oikeinkin hyvin esim omassa 2017 ostetussa 37m2 162k asunnossa Turun keskustasta. (Tämähän oli ennen korkojen nousua törkeän paljon voitolla, edelleen hintapyynnit yli 200k vastaavista, nyt toki vaikea sanoa mihin hintaan nuo liikkuvat)

On ollut, mutta se ei lohduta 2021-22 uudisasunnon ostanutta sijoittajaa, joka joutuisi nyt myymään tappiolla omansa pois ja vielä samaan aikaan vuokrankorotusmahdollisuus on käytännössä lähellä nollaa. 2017 oli vielä hyvä aika ostaa, mutta sanoisin että onni on ollut puolellasi, vastaava romahdus olisi ihan hyvin voinut tapahtua vuonna 2019. Riskiä on siis näissä ollut korkean tuoton vastineeksi.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
On ollut, mutta se ei lohduta 2021-22 uudisasunnon ostanutta sijoittajaa, joka joutuisi nyt myymään tappiolla omansa pois ja vielä samaan aikaan vuokrankorotusmahdollisuus on käytännössä lähellä nollaa. 2017 oli vielä hyvä aika ostaa, mutta sanoisin että onni on ollut puolellasi, vastaava romahdus olisi ihan hyvin voinut tapahtua vuonna 2019. Riskiä on siis näissä ollut korkean tuoton vastineeksi.

Toki 2021-2022 ostaja on mitä suurimmalla todennäköisyydellä tappiolla. Mutta minulla ei ole kristallipalloa miltä tämän ostajan tilanne sitten esimerkiksi 2026 näyttää. Asuntorakentamisen romahtaminen + rakennushintojen nousu + muutaman vuoden yleinen inflaatio + mahdollinen korkotason lasku ensi vuodesta alkaen, yhtälö joka saattaa hyvinkin johtaa taas vuokrien ja asuntohintojen nousuun tulevaisuudessa. Mutta tosiaan, tämä vain arvailua. Jos laskuriin lyö nykyisen vuokratason, nykyiset asuntohinnat ja nykyisen korkotason niin yhtälö ei toimi asuntosijoittajan kannalta.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Tässä kesälomareissulta kotiuduttua on tullut katsottua aika paljon elokuvia ja mielenkiintoisiakin tapauksia on sattunut joukkoon. Uusintakatseluista täytenä kymppinä olivat säilyneet No Country for Old Men (2007) ja uusvanhana 2019 tehty viimeinen leikkaus Apocalypse. Now:sta (1979). Vaikka elokuvien välissä on joitain vuosikymmeniä, molemmat ovat tiukasti kiinni postmodernissa narratiivissa ja näin peräkkäin katsottuna sisälsivät outoa sukulaisuutta kerrontatavassaan.

Vanhempia klassikoita tarjosi myös HBO Rebel Without a Causen (1955) muodossa, joka oli iloinen yllätys itselleni. Melodraamaksi nimetty kulttistatuksen leffa voisi olla paljon huonompikin, kuten esimerkiksi vähän hehkutustakin osakseen saanut Written in the Wind (1956) samalta aikakaudelta, josta en pitänyt erityisemmin. Elokuvan historiallista arvoa nostaa tietysti sen aikanaan innovatiivinen teinikuvaus.

Toinen klassikko Viaplaylta oli Kurosawan Ran (1985), mutta kuten aikoinaan Rashomoninkin (1950) kanssa, ei tämä erityisemmin onnistunut koskettamaan. Teknisesti Kurosawan liikkeen kuvaus ja rajaukset ovat upeita, mutta itselleni tuo ylinäyttelyyn kannustaminen ja tökkivä dialogi (tässä voi ehkä syyttää kääntäjääkin?) ovat jotenkin luotaantyöntäviä. Ehkä tämä on vain asia, johon länkkäri-ilmaisuun tottuneella on sopeutumisvaikeuksia. Jännä kyllä sinänsä, että ihan toista ääripäätä edustavat Kaurismäen pökkelöhahmot häiritsevät paljon vähemmän, eli pelkkä realismin puuttuminen ei ole kyseessä. Kulttuurinen kysymys siis varmastikin.

Teatterissa Asteroid City oli odotuksiini nähden jopa melko massiivinenkin pettymys, oma 6/10-arvosteluni imdb:ssä on jotain ihan muuta kuin mihin varauduin. Suorastaan naurettavan absurdi esitys oli omien lukioaikojeni elokuva Mr. and Mrs. Smith (2005), jota en koskaan ollut nähnyt. Aivan järkyttävää ripulia, jossa kahden tunnin älyttömään juonikaareen oltiin syystä tai toisesta päädytty valitsemaan vain neljä ärsyttävää hahmoa pahvikuvien sekaan. Menee kai samaan kategoriaan Butterfly Effectin kanssa, jonka imdb-arvosana sai hieraisemaan silmiään muutamaankin otteeseen. 2000-luvun alun digifiltterikuonaa, joita en oikein voi suositella kenellekään muulle kuin niille, joilla aika on kullannut muistot. Tai jos nyt vain tykkää siitä, että elokuvan värimaailma näyttää irc-gallerialta ja juonesta ovat vastanneet 13-vuotiaat jonnet.
Näillä sijoitusvinkeillä eteenpäin maanantaina kun pörssi aukeaa. Oli oikeasti tuoretaa näkökulmaa aiheeseen ainaisten rommausten ja ajasta ikuisuuteen nousevien teknologiaosakkeiden hehkutus viesteihin verrattuna.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Näillä sijoitusvinkeillä eteenpäin maanantaina kun pörssi aukeaa. Oli oikeasti tuoretaa näkökulmaa aiheeseen ainaisten rommausten ja ajasta ikuisuuteen nousevien teknologiaosakkeiden hehkutus viesteihin verrattuna.

On se perkele kun yölläkin kerkeää joku lainata, vaikka melkein heti poistaa :D Löytyy nyt oikeasta ketjusta... Mutta toisaalta, elokuvien katsomiseen kannattaa sijoittaa aikaansa, kuten tietysti muihinkin kulttuuriharrastuksiin. Saa vähän laajempaa näkökulmaa vaikkapa siihen, että miksipä tässä nyt sijoitetaan ja mitä varten.
 
Suosikkijoukkue
KeuPa HT
Norwegianin säästötilistä saisi 2.75% korkoa. Rahoja voi tallettaa ja nostaa miten usein haluaa. Rahat liikkuu parissa pankkipäivässä vastatilille.
Hetkinen, siis onko tämä Norwegianin säästötili eri asia kuin Norwegianin luottokorttitili?

Siirsin juuri omat käteisvarani Nordnetin arvo-osuustililtä tälle Norwegianin luottokorttitilille, kuvitellen tätä kautta saavan tämän 3,15% talletuskoron, mutta näin ei ilmeisesti olekaan, vaan sen saa ainoastaan tuolta säästötililtä, jonka huomasin vasta nyt? Saakos tältä luottotililtä mitään korkoa, muistaakseni joskus luottokorttilaskussa on näkynyt jotain plussaa silloin kun siellä on ollut ylimääräistä?

Kaiketi kuitenkin tilisiirron tekeminen luottotililtä tälle säästötilille onnistuu, eikä tarvitse kierrätellä rahoja oman pankkitilin kautta?
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Hetkinen, siis onko tämä Norwegianin säästötili eri asia kuin Norwegianin luottokorttitili?

Siirsin juuri omat käteisvarani Nordnetin arvo-osuustililtä tälle Norwegianin luottokorttitilille, kuvitellen tätä kautta saavan tämän 3,15% talletuskoron, mutta näin ei ilmeisesti olekaan, vaan sen saa ainoastaan tuolta säästötililtä, jonka huomasin vasta nyt? Saakos tältä luottotililtä mitään korkoa, muistaakseni joskus luottokorttilaskussa on näkynyt jotain plussaa silloin kun siellä on ollut ylimääräistä?

Kaiketi kuitenkin tilisiirron tekeminen luottotililtä tälle säästötilille onnistuu, eikä tarvitse kierrätellä rahoja oman pankkitilin kautta?
Onhan se joo käytännössä eri asia tuo säästötili kuin luottokorttitili. Säästötililtä on tullut useasti maksettua luottokorttilasku, mutta toisinpäin rahan siirtämisestä ei ole kokemusta.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Hyvin vaikea nähdä, miksi joku ostaisi stressitestien kiertämisen vuoksi taloyhtiölainallisen kohteen omaan käyttöön. Kuitenkin taloyhtiölainallisessa kohteessa tarvitsee esim 300k kämpän kohdalla olla noin 100k kylmää käteistä, ei ihan persaukisilla löydy tuollaista summaa takataskusta.

HS-analyysi | Asuntosijoittajien veroetu teki taloyhtiöistä keinottelun välineen, ja se voi vielä kostautua

Vyyhti alkaa purkautumaan. Olet kylläkin oikeassa siinä, että omaan käyttöön ostaneet eivät ole järjestelmän suurimmat hyväksikäyttäjät vaan nimenomaan asuntosijoittajat. Kuten yleensäkin näissä, omaan käyttöön asunnon ostaneet tavalliset tyypit lienevät kuitenkin suurimpia kärsijöitä. Jutun mukaan itse jopa aliarvioin järjestelmäriskiä, sillä se näyttää ohjanneen esim. yksiörakentamisen ylikuumenemiseen, jolla voi olla isompiakin vaikutuksia kuin taloudellinen, mikäli asutuskeskuksissa alkaa olemaan suuri määrä asuntoja, joissa ihmiset eivät halua asua.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
HS-analyysi | Asuntosijoittajien veroetu teki taloyhtiöistä keinottelun välineen, ja se voi vielä kostautua

Vyyhti alkaa purkautumaan. Olet kylläkin oikeassa siinä, että omaan käyttöön ostaneet eivät ole järjestelmän suurimmat hyväksikäyttäjät vaan nimenomaan asuntosijoittajat. Kuten yleensäkin näissä, omaan käyttöön asunnon ostaneet tavalliset tyypit lienevät kuitenkin suurimpia kärsijöitä. Jutun mukaan itse jopa aliarvioin järjestelmäriskiä, sillä se näyttää ohjanneen esim. yksiörakentamisen ylikuumenemiseen, jolla voi olla isompiakin vaikutuksia kuin taloudellinen, mikäli asutuskeskuksissa alkaa olemaan suuri määrä asuntoja, joissa ihmiset eivät halua asua.
Semisti off-topiccia, mutta tiedän ainakin yhden opiskelijan, joka osti (pappa betalar) yhtiölainaa paljon sisältäneen asunnon, koska rahoitusvastike vertautuu asumistukea hakiessa hoitovastikkeeseen... Mikä on toki absurdia, että valtio käytännössä lyhentää opiskelijan asuntolainaa.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Hetkinen, siis onko tämä Norwegianin säästötili eri asia kuin Norwegianin luottokorttitili?

Siirsin juuri omat käteisvarani Nordnetin arvo-osuustililtä tälle Norwegianin luottokorttitilille, kuvitellen tätä kautta saavan tämän 3,15% talletuskoron, mutta näin ei ilmeisesti olekaan, vaan sen saa ainoastaan tuolta säästötililtä, jonka huomasin vasta nyt? Saakos tältä luottotililtä mitään korkoa, muistaakseni joskus luottokorttilaskussa on näkynyt jotain plussaa silloin kun siellä on ollut ylimääräistä?

Kaiketi kuitenkin tilisiirron tekeminen luottotililtä tälle säästötilille onnistuu, eikä tarvitse kierrätellä rahoja oman pankkitilin kautta?

Ite junttasin äsken Svea Bankiin 3,25% talletuskorolla olevalle säästötilille jonnii verran rahoja.
Tuokin on kuluton kaikilta osin ja maksaa jokaisen päiväsaldon mukaisen koron.

Oli myös 12kk, 24kk ja 36kk määräaikaistalletuksille yli 3% korot joista 36kk on tuo 3,25%.

Kysyin myös nordealta mitä olisi tuohon tarjota niin pelkkää skeidaa. Sieltä vastasikin joku aspa eikä henkilökohtianen pankkineuvoja. Varmaan vetää suuta hymyyn kun näkee kesätuuraajan tarjouksen ja pankista tyhjentyneen tilin.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eipä nuo kotimaiset peruspankit ole pitkään aikaan talletustileillä korkokilpailussa pärjänneet. Toisaalta niillä on riittävästi eläkeläisasiakaskuntaa, jotka makuuttavat rahojaan heillä, joten miksi vaivautuakaan.
OP:lla oli talletustilivaihtoehdoissa pari viikkoa sitten 12kk määräaikainen jolle korko 2.4%.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eipä nuo kotimaiset peruspankit ole pitkään aikaan talletustileillä korkokilpailussa pärjänneet. Toisaalta niillä on riittävästi eläkeläisasiakaskuntaa, jotka makuuttavat rahojaan heillä, joten miksi vaivautuakaan.
OP:lla oli talletustilivaihtoehdoissa pari viikkoa sitten 12kk määräaikainen jolle korko 2.4%.

Olisko tuossa vähän sekin, että peruspankit itse lainaavat rahaa ulos erityisen paljon asuntolainojen muodossa, joissa korot ovat suhteellisen matalia, kun taas nämä muut rahoituslaitokset saavat korkotuottoja itsekin enemmän erilaisten rahoitussysteemien kautta? En erityisen hyvin tunne asiaa, mutta äkkiseltään arvailisin näin.
 

Jeffrey

Jäsen
Olisko tuossa vähän sekin, että peruspankit itse lainaavat rahaa ulos erityisen paljon asuntolainojen muodossa, joissa korot ovat suhteellisen matalia, kun taas nämä muut rahoituslaitokset saavat korkotuottoja itsekin enemmän erilaisten rahoitussysteemien kautta? En erityisen hyvin tunne asiaa, mutta äkkiseltään arvailisin näin.

Eipä siellä peruspankeissa ole kovinkaan montaa asiakasta, jota kiinnostaisi korkoihin sijoittaminen - ja he keitä on, ovat yleensä premium palveluiden piirissä jolloin sieltä löytyy sitten sopivia ratkaisuja.

Jos isompi pankki maksaa korkoa 3,25% niin aika tiukkaa heille tekee, että saisivat tuolla summalla tehtyä itse niillä rahoilla isompaa tuottoa. Pienemmällä toimijalla sitten aina mahdollisuuksia ja halua ottaa isompaa riskiä asiakashankinnassa yrittäessään voittaa markkinaa pidemmällä aikavälillä. Toki myös ne pienemmän pankin kustannukset ovat usein hieman pienemmät.

Vaikka korkotuotto alkaa olla aika kivalla tasolla, niin jotenkin silti hankala keksiä tilannetta jossa itse sijoittaisi korkoihin. Toki jos rahaa tarvitsee lyhyemmällä aikavälillä ulos sijoituksista tai on laittaa posketon määrä rahaa poikimaan niin ehkäpä tällöin. Toki oma sijoittaminen on varsin vivutettua, joten nykyinen korkotuotto kattaisi nippanappa omien salkkujen korkomenot.
 
Suosikkijoukkue
HPK
Vaikka korkotuotto alkaa olla aika kivalla tasolla, niin jotenkin silti hankala keksiä tilannetta jossa itse sijoittaisi korkoihin. Toki jos rahaa tarvitsee lyhyemmällä aikavälillä ulos sijoituksista tai on laittaa posketon määrä rahaa poikimaan niin ehkäpä tällöin. Toki oma sijoittaminen on varsin vivutettua, joten nykyinen korkotuotto kattaisi nippanappa omien salkkujen korkomenot.

Onhan nuo ihan hyviä käteistilejä/säästötilejä. Itsellä parin kk nettopalkka Svean tilillä. Jos tarvetta tulee niin saa helposti nostettua. Tähän tuli herättyä kun OP:n säästötili oli todella huonolla korolla ja maksuttomat nostot rajoitettuja.
 

Jeffrey

Jäsen
Onhan nuo ihan hyviä käteistilejä/säästötilejä. Itsellä parin kk nettopalkka Svean tilillä. Jos tarvetta tulee niin saa helposti nostettua. Tähän tuli herättyä kun OP:n säästötili oli todella huonolla korolla ja maksuttomat nostot rajoitettuja.

On toki. Ja jos tykkää pitää käteisbuffereita tai käteissäästöjä niin ehdottomasti ne kannattaa tuottotilille laittaa. Ehkä tässä omaa ajatusmaailmaa ohjaa se oma sijoitusstrategia jossa isompien käteisvarojen ylläpito on vielä melko kaukainen haave.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kokeneempien ja fiksumpien näkemys Nokian osakkeesta ja sen tulevaisuudesta kun on nyt syöksyssä?

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tuloskasvu on tulevina vuosina tiukassa. Toisaalta arvo-osakkeiden tunnusluvulla tuo on nykyiseen tuloksentekoonkin nähden aliarvostettu. Toisaalta sitä se on ollut kroonisesti. Aliarvostus ei siis välttämättä tule purkautumaan aikoihin.

Omistan. Valitettavasti ostettu liian aikaisin. En ole toistaiseksi myymässä, mutta suuria tuottoja en odota kyllä pitkään aikaan.
 

Larionov #8

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nokia on vähän niin kuin Eric Lindros. Molempien prime oli suunnilleen samoihin aikoihin ja kesti saman ajan.
Mutta ei niillä nykyliigassa mitään tee.
 

Jeffrey

Jäsen
Kokeneempien ja fiksumpien näkemys Nokian osakkeesta ja sen tulevaisuudesta kun on nyt syöksyssä?

Analyytikkoennusteissa Nokia ollut nyt osta tai lisää ohjeistuksella. Firma on toki haasteissa, mutta Kiinan luisu ja hiljalleen selviävät patenttikiistat tuo myös positiivisia asioita tulevaan.

Osinko ennusteet lähivuosille asettuu reiluun 5%. Näin ollen osakkeen tuotto on ihan kohtalainen pelkällä osingolla. Jos ostaa niin pitänee asennoitua holdaamaan pitkään kunnes kurssi nousee mielekkäälle tasolle. Kurssinoususta tuskin on odotettavissa ihmeitä, ehkä noin 15% nyt ennustettavalla aikavälillä.

Eli eli, ihan laatufirma suhdanneherkällä toimialalla ja reippaalla aliarvostuksella. Ihan laatupaperi ja pitäisi olla aika turvallinen valinta vaikkei mitään roimia voittoja liene luvassa.
 

MadMike

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HML Huskies, Fremantle Dockers, Western Force
Ostinkin tämä keskustelun pohjalta vähän YITtä, kun osinkoja oli jäänyt käyttämättä. Ei ole tullut osteltua juuri mitään viimeiseen pariin vuoteen. Täytyy aktivoitua taas. Salkku on Suomi/Eurooppa akselilta, joten ehkä jotain maailmarahastoa/etf täytyis hamstrata.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös