Guns N´Rosesin Locomotiven loppujami tuo aina kylmät väreet. Noin ajasta 6:30 loppuun saakka. Piano kuljettaa biisiä, Axl hokee "Love's so strange" ja Slash vetää yhden kovimmista sooloistaan Gunnareissa. Ihan mieletön meininki.
Tämähän on Slashin biisi, jos kenen. Todella groovaavaa, hypnoottista riffittelyä ja pientä sooloa väliin, ja sitten lopussa tuo killerisoolo. Tulee ihan Hendrixin All Along The Watchtowerin soolo mieleen, vähän venytettynä vain. Tässä jos missä tajuaa, miten helvetin hyvä kitaristi Slash on.
Gunnareiden hienoimpia hetkiä. Näillä tuplalevyillä oli kaikenlaista, roskaakin, mutta kyllä bändi löysi niillä taiteellisessa mielessä vielä pari vaihdetta lisää.
Höpö höpö. Liikaa kamaahan näissä levyissä oli, mutta hieno uusiutuminen bändiltä. Aivan turha olisi ollu tehdä uutta Appetitea, koska sellaista levyä ei olisi voinut tehdä paremmin. Illusioneista olis voinu jättää levylle Dust n Bonesin, Don't Cryn, Bad Obsessionin, November Rainin, Don't Damn Men, Dead Horsen, Coman, Civil Warin, 14 Yearsin, Breakadownin, Pretty Tied Upin, Locomotiven, Estrangedin ja You Could Be Minen. Tuskin olisi silti mahtunu yhdelle levylle. En jaksa laskea.Näistä Illusioneista olisi saanut hyvän ep-levyn (jonnet ei muista). Mukana olisi Dust’n’Bones, 14 Years, Locomotiven loppu ja se Estrangedin jumalainen kitaramelodia. Kahdesta tuplalevystä hyvää kamaa irtoaa ehkä noin 12 minuuttia.
Appetitellakin on ehkä neljä hyvää biisiä, jotka kestävät kuuntelua. Lopultakin aika keskinkertainen rokkilevy, josta kuuluu läpi hirveä halu olla Rolling Aerosmith ja saada pillua, viskiä sekä heroiinia.Höpö höpö. Liikaa kamaahan näissä levyissä oli, mutta hieno uusiutuminen bändiltä. Aivan turha olisi ollu tehdä uutta Appetitea, koska sellaista levyä ei olisi voinut tehdä paremmin. Illusioneista olis voinu jättää levylle Dust n Bonesin, Don't Cryn, Bad Obsessionin, November Rainin, Don't Damn Men, Dead Horsen, Coman, Civil Warin, 14 Yearsin, Breakadownin, Pretty Tied Upin, Locomotiven, Estrangedin ja You Could Be Minen. Tuskin olisi silti mahtunu yhdelle levylle. En jaksa laskea.
Appetitellakin on ehkä neljä hyvää biisiä, jotka kestävät kuuntelua. Lopultakin aika keskinkertainen rokkilevy, josta kuuluu läpi hirveä halu olla Rolling Aerosmith ja saada pillua, viskiä sekä heroiinia.
Muistan kun Appetitea hehkutettiin jo ennen ilmestymistä rokin pelastajana. Ostin sen sitten vinyylinä Lieksan Musiikista kun ilmestyi, sillä sittemmin sensuroidulla kannella. Kuuntelin puolenkymmentä kertaa läpi. Oli ihan ok, mutta ei aiheuttanut kattoon hyppimistä. Annoin levyn sitten pikkusiskolle, joka oli silloin 11 ja kuunteli lähinnä Bon Jovia. Ajattelin, että hän osaa arvostaa sitä minua enemmän.
Usein olen sanonut tämän vertauksen. Black Sabbathin eka levy tehtiin kahdessa päivässä, kustannukset 600 puntaa. Chinese Democracy vei yli kymmenen vuotta ja yhtä monta miljoonaa dollaria. Kumpi on parempi albumi? Kumpaa kuunnellaan vielä vuonna 2100?Niin, Rollarit ja Aerosmith ovat toki esikuvia bändille. Mutta ei Appetitella kyllä juuri Rolling Stones kuulunut, Illusioneilla enemmänkin.
Hyvin kyllä muistat, että Appetitea hehkutettiin rockin pelastajana, varsinki kun levyä ei myyty jenkeissäkään ekan vuoden aikana kovinkaan hyvin. Mutta tietysti viha Axlin ääntä kohtaan saa keksimään mitä erikoisempia vähättelykeinoja bändiä kohtaan.
Harmi että Guns n Roses kaatui omaan suuruuteensa. Tai ehkä paremminkin Axlin sekopäisyyteen. Olis ollu kiva kuulla mitä bändi olisi saanut aikaan 90-luvun puolivälissä. Omaa tuotantoa siis, oon kyllä tietoinen Spaghetti Incidentista.
Usein olen sanonut tämän vertauksen. Black Sabbathin eka levy tehtiin kahdessa päivässä, kustannukset 600 puntaa. Chinese Democracy vei yli kymmenen vuotta ja yhtä monta miljoonaa dollaria. Kumpi on parempi albumi? Kumpaa kuunnellaan vielä vuonna 2100?
Joo, en minäkään pidä nimimerkki Axlin äänestä. Ei minun silti tarvitse häntä vähätellä. Ukko on tehnyt sen ihan itse. Omin käsin raivasi tiensä varteenotettavasta rocklaulajasta naurettavaksi pelleksi.
Tarkoittanet Heaven and Helliä ja Mob Rulesia. Toivottavasti. Ne ovat hyviä levyjä, toisin kuin Born Again, joka on kasa höyryävää paskaa. Gillanin ja Sabbathin liitto kuulostaa mielenkiintoiselta paperilla, mutta käytännössä se toi kaikkien osapuolien huonoimmat ominaisuudet esiin.Minä kyllä pidän Axlista. Sinä taas et ja olet sen kyllä tuonut esille enemmän kuin tarpeeksi. Sitä en taas tiedä, että miten tuo Black Sabbathin levy ja sen kustannukset liittyy mihinkään. Munki mielestä se on kyllä parempi levy kuin Chinese Democracy, jota en kyllä laske GnR-levyksi. Nyt voisivat sellaisen tehdä niin odotukset olis huomattavasti korkeammalla.
Tosin Black Sabbathin parhaat levyt on julkaistu 80-luvun alussa, vaikka niiden tekeminen onkin varmaan maksanut enemmän kuin 600 puntaa.
Lynyrd Skynyrdin parhaat on kuusi ensimmäistä. Doorsin parhaat on kuusi ensimmäistä. CCR:n parhaat on kuusi ensimmäistä. Hendrixin parhaat on kolme ensimmäistä.Evilin viestiä kompaten Eaglesin kuusi ensimmäistä ovat parhaat, heh.
Mutta Hotel Californian majesteetillinen loppu. Siinä oma sitä jotain.
On kyllä kova. Mutta silti, jos minun pitäisi valita yksi Eaglesin biisi autiolle saarelle, se ei olisi Hotel California vaan One Of These Nights.Evilin viestiä kompaten Eaglesin kuusi ensimmäistä ovat parhaat, heh.
Mutta Hotel Californian majesteetillinen loppu. Siinä oma sitä jotain.
Pavlikovsky, luotin sinuun että tulee kuin apteekin hyllyltä...Niin, ja onhan myös bändi, jonka uran paras levy on sen 19:s, nelisenkymmentä vuotta ensimmäisen jälkeen levytetty. Kuka arvaa?
No ei. Kanadan ykkösketju. Eikä ole Gretzky eikä Lemieux mukana.Kari Peitsamo?
Clockwork Angels on Rushin 19. levy. Olisko se?Lynyrd Skynyrdin parhaat on kuusi ensimmäistä. Doorsin parhaat on kuusi ensimmäistä. CCR:n parhaat on kuusi ensimmäistä. Hendrixin parhaat on kolme ensimmäistä.
Oikeastaan vain Beatles, Stones ja Who tulee mieleen, kun ajattelee ketkä etsivät linjaansa ja tekivät parhaat työnsä vähän myöhemmin. Niin, ja onhan myös bändi, jonka uran paras levy on sen 19:s, nelisenkymmentä vuotta ensimmäisen jälkeen levytetty. Kuka arvaa?
Se on juuri se. Onneksi olkoon. Paras ja viimeinen. Hatut päistä Neil Peartille.Clockwork Angels on Rushin 19. levy. Olisko se?
Kuten sanottua, todella hyvä levy, mutta ei sentään yhtyeen paras. Ykköseksi mulla taitaa mennä Permanent Waves. Joka tapauksessa 1975-1989 on sellainen suora, ettei millään bändillä oo siihen vastausta.Se on juuri se. Onneksi olkoon. Paras ja viimeinen. Hatut päistä Neil Peartille.