Siinä kohdassa on sitä jotain...

  • 29 184
  • 165

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Clockwork Angels on Rushin 19. levy. Olisko se?

Muoks: Pirun hyvä levy, mutta ei se ihan yhtyeen paras ole.
Kyllä se muuten on. Soitto, biisit, soundi, konsepti... Kaikki kohdallaan. Muut suosikkini ovat Permanent Waves, Moving Pictures ja Grace Under Pressure, mutta kyllä Clockwork Angels on paras.
 

Hööty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Penguins
Kyllä se muuten on. Soitto, biisit, soundi, konsepti... Kaikki kohdallaan. Muut suosikkini ovat Permanent Waves, Moving Pictures ja Grace Under Pressure, mutta kyllä Clockwork Angels on paras.
Eipä tuosta mielipiteestä oikein moittimaankaan voi ryhtyä.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Eipä tuosta mielipiteestä oikein moittimaankaan voi ryhtyä.
Hieno bändi kaikenkaikkiaan. Jos nyt vuodesta 80 lähdetään, niin Permanent Waves ja Moving Pictures oli loistavia. Signals vähän heikompi, mutta Grace taas ihan loistava. Power Windows oli vähän letdown, liikaa syntsaa. Hold Your Fire taas vähän parempi. Prestossa soundit enemmän sinne päin, mutta biisimateriaali heikompaa. Roll The Bones parhaimmillaan ihan loistava. Dreamline, Bravado, Ghost of a Chance... mahtavia biisejä. Counterparts, hyvä levy. Cold Fire... Test For Echo oli taas vähän laimeampi. Vapor Trails oli paluu Neilin tragedioiden jälkeen, ei Rushin parhaita mutta höyryt päästeltiin. Snakes & Arrows oli hyvä, mutta ehkä soundillisesti vedetty liian tukkoon. Se levy ei hengitä. Clockwork... vaikeaa sanoa mitä olisi voitu tehdä paremmin.

 

Hööty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Penguins
Hieno bändi kaikenkaikkiaan. Jos nyt vuodesta 80 lähdetään, niin Permanent Waves ja Moving Pictures oli loistavia. Signals vähän heikompi, mutta Grace taas ihan loistava. Power Windows oli vähän letdown, liikaa syntsaa. Hold Your Fire taas vähän parempi. Prestossa soundit enemmän sinne päin, mutta biisimateriaali heikompaa. Roll The Bones parhaimmillaan ihan loistava. Dreamline, Bravado, Ghost of a Chance... mahtavia biisejä. Counterparts, hyvä levy. Cold Fire... Test For Echo oli taas vähän laimeampi. Vapor Trails oli paluu Neilin tragedioiden jälkeen, ei Rushin parhaita mutta höyryt päästeltiin. Snakes & Arrows oli hyvä, mutta ehkä soundillisesti vedetty liian tukkoon. Se levy ei hengitä. Clockwork... vaikeaa sanoa mitä olisi voitu tehdä paremmin.


Mulle toimii Signals ja Power Windows kyllä täysillä, mutta silti noista kolmesta varmaan Grace paras. Power Windowsilta Big Money rokkas mahtavasti Clockwork Angels-kiertueella. Ja totta, kiitettäviin levyihin vois oikeastaan lisätä Preston jälkeen vielä Roll the Bonesin ja Counterpartsin. Sitten kolme seuraavaa ennen Clockworkia hieman heikompia.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Itseäni sykähdyttää aina tämän balladistin tunteikas muistelo. Bloodhoung gang kyseessä:

since that midnight run haulin' hog to Shakey Town on I-10
I had picked up this hitchhiker that was sweatin' gallons
through a pair of Daisy Duke cut-offs and one of those Fruit Of The Loom tank-tops
Well, that night I lost myself to ruby red lips
milky white skin and baby blue eyes.
Name was Russell
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Kylmät väreet Nightwishin Taikatalvi-kappaleesta noin minuutin paikkeilla, "Tääl tarinain lähteellä asua saan / Mis' viulu valtavan kaihon ikisäveltään maalaa / Laulullaan herättää maan" -kohdassa, ja sen jälkeen:

 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Pauli Matti Juhani "Juice" Leskisen syntymästä tuli viime viikolla kuluneeksi 70 vuotta. Minusta Juicen hienoin biisi on Syvänmerensukeltaja (kiitos sekä taiteilijalle itselleen yhtyeineen että sille palstalaiselle, joka biisiä julkisesti suositteli), mutta syy, miksi tulin tähän ketjuun on "Musta aurinko nousee"-kappaleen toisen kertosäkeen jälkeinen

"Ja minä hymyilen kun sinut nään
Mä uskon aikaan toiseen:
Ei liput liehu sotaa julistain"


On yksinkertaisesti pysäyttävän hieno: sanoitus, sävelkulku, pianon sointi, kaikki.



PS. Wikipedia-artikkelin mukaan kappaleen nimessä "Mustaa väriä koskeva merkitys on kuitenkin johdonmukaisin ja ilmeisin, sillä sanoitus on kirjoitettu kirjakielellä, joten äkkinäinen, yhden sanan mittainen siirtymä puhekieleen olisi epäjohdonmukainen, Leskiselle harvinainen tyylirikko." Häh? Esim. mainitsemassani kohdassahan juuri sanotaan "mä", ja sen jälkeen "musta".
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine

Harzan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joe DeLoach
En ollut aiemmin kuunnellut Ava Maxin kappaleita, tai niistä erityisemmin innostunut, mutta tämä kappale (erityisesti vahva kertsi) teki vaikutuksen. Hieno biisu!


Samalla selvisi, että kertosäkeen sävelkulku on lainattu (ilmeisesti etukäteiskorvausta vastaan) Bonnie Tylerin kappaleesta.



Tossahan on sellainen juttu, että If You Were a Woman (And I Was a Man) -biisin kirjoitti alun perin Desmond Child. Siitä ei kuitenkaan Bonnie Tylerin esittämänä tullut superhittiä, joten Child ja Jon Bon Jovi kirjoittivat sen uusiksi Bon Joville nimellä You Give Love a Bad Name. Ja sehän olikin valtaista hitti.

Tuohon Ava Maxin biisiin Desmond Child merkittiin tekijäksi vasta julkaisun jälkeen, kun huomattiin, että kertsithän ovatkin lähes identtiset.

 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Tuohon Ava Maxin biisiin Desmond Child merkittiin tekijäksi vasta julkaisun jälkeen, kun huomattiin, että kertsithän ovatkin lähes identtiset.


Aa, kiitos tiedosta! Pohdinkin itse asiassa eilen, että myös tuossa Bon Jovin biisussa on sama vivahde.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Nightwishin uusimman albumin Shoemaker-kappale on suunnattoman upea taideteos lyriikkavideoineen kaikkineen.

Kohdasta, jossa Johanna Kurkela lausuu säkeet Shakespearen Romeosta ja Juliasta (noin 3:25 ->), alkavat kylmät väreet niskasta ja etenevät poskien kautta koko kehoon kappaleen loppuosuuden ajan. Huh huh.


 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Lucassenia. Eli Ayreonin Age Of Shadows.
Tuosta noin seitsemän ja puolen minuutin kohdalta alkava Giersbergenin morsetus. Ja mitä lienee muita koodeja. Komiasti väännetty kokonaisuus.



Ja

Gentle Stormin The Moment
Tuo neljän minuutin kohdalta lähtevä loppupaisutus.



Steven Wilsonin Ancestralin komea kitarasoolo, jonka soittaa Guthrie Govan


En ole maailman suurin Epica-fani, mutta bändin sinkussa Storm the Sorrow on tuo lopun silta-kohta (n. 3:50), jonka Simone Simons kyllä lauleskelee siihen malliin, että holkki putoaa tältä mieheltä auki. Että voi sitten ihmisellä olla kaunis ääni.

 

Skruf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Kärpät


Tästä edespäin Laihialan laulussa on sitä jotain ja Tenkulan kitaroinnit lopussa, surullisen kaunista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös