Siinä kohdassa on sitä jotain...

  • 29 483
  • 165

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Iron Maiden: Aces high. Kitaraintron jälkeen lähtevä vauhti tempaa mukaansa, samaten Bruce Dickinsonin korkeelta ja kovaa raikuva lauluääni biisin loppupuolella.

AC/DC: Sin city. Cliff Williamsin hypnoottinen bassosoolo biisin keskivaiheilla. Yeah!

Popeda: Pitkä kuuma kesä. Kun Costello Hautamäki joskus keikoilla vetäisee tässä biisissä skittasoolon kohdalla pätkän Eurovision tunnussävelestä "Kun rakkaus kerran voittaa". Pirun hyvä!

Guns N Roses: Pardise city: Intron lopussa kuuluu vihellys, ikään kuin futistuomarin pillistä ja sitten lähtee biisi käyntiin. Tosi rautainen meininki!

Elokuvan Rocky IV sound-trackilla on se yksi mahtava instrumentaali-biisi joka saa kylmät väreet aikaan. Kappaleen nimeä en muista, mutta mahtava sävellys, jossa loppua kohden syntetisaattorit ja sähkörummut tykittävät oikeen nupit kaakossa.

Blondie´n esittämä biisi Maria. Siinä on se kahden tahdin rumpusoolo ennen viimeistä chorusta, ihan vaan suoraa biittiä, mutta sopii niin samperin hyvin siihen kohtaan!
 
Viimeksi muokattu:

Kalba

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Deep Purplen: Highway Star:in kohta, jossa skeba ja hammondit yhtyy saa fiilikset kattoon

AC/DC:n Shoot to Thrillin väliosa ( Livenä) jossa jengi jonkin verran yhtyy kättentaputuksin mukaan...



Joku mainitsi Oi kallis suomen maa- kappaleen. Ukkini hautajaisissa keväällä, sotaveteraanien laskiessa omat seppeleensä urkuri soitti tuon kappaleen. En ole koskaan liikuttunut niin paljoa.
 

mikkoz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Amores Perrrroos

Näitä kohtia on vaikka kuinka paljon mutta, Amores Perrosin trailerissa soiva nimikko biisin alku on aika vahva. Ajatella, en normaalisti pidä näistä latinoista, enkä räppäreistä.
 
Viimeksi muokattu:

M10

Jäsen
System of a downin kappale "Sugar". Jos tämän kappaleen ensimmäiset 15 sekuntia eivät saa päätä nyökyttämään biisin tahtiin, niin mitkä saa??
Kornin kappale "Good god". Edellinen instrumentaalinen vitosbiisi on aivan loistava alkuintro tälle loistavalle jumpmetal-biisille. Mahtava tunne valtaa kehon aina kun Good god lähtee käyntiin rumpalin käskystä.
 

Baritoni

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES, Vasen Pakki Kerho, Murskeat Lokit, TurHmA
Oiva keskustelunaihe

Täst mie tykkään. Lukemattomissa biiseissä kun saattaa olla jokin muutaman sekunnin melodiapätkä, joka kolahtaa niin maan perusteettomasti. Seuraavassa joitakin...


Ismo Alanko: Pornografiaa, räjähtävä alku kokonaisuudessaan Ismon hyeenamaista naurua myöten, kylmät väreet kulkevat aina munaskuissa asti. Maailman parhaan muusikon paras biisi.

Yö: Hän tanssi kanssa enkeleiden, uljas kertosäe. Kolahtanut enemmän kuin yksikään muu tuolta bändiltä.

YUP: Homo Sapiens ja kertosäkeen "Homo Sapiens, Homo, Sapiens"-kohdan taustasävelkuviot. Hillittömän hienoa melodiakuviointia.

Hanoi Rocks: Up Around the Bend ja varsinkin alkurevitys. Kaikkien hyväntuulisten rok-biisien äiti, hakkaa alkuperäisversion satanolla.

Eric Clapton: Layla, loppusävelmät. Miten kukaan voi säveltää mitään noin hienoa musiikkia? Olin jotenkin onnistunut välttymään loppusäkeiltä 18 vuotta, kunnes olin ajelemassa Hervannassa. Luulin Laylan jo loppuneen, mutta ei, sehän jatkui ja jatkui...olin ajaa ojaan tunnekuohuissani.

Guns N' Roses: Estranged, seuraavan kohdan uskomaton fiilis:
"Cause I see the storm getting closer
and the waves they get so high
Seems everything we've ever known's here
Why must it drift away and die"

Guns N' Roses: November Rain, jonka loppuhuipennuksen joku jo mainitsikin. You're not the only one.

Simon and the Garfunkel: The Boxer ja oolailalai, lailalailailailalai...


ja tietenkin

Neljä Baritonia: Pop-musiikkia ja etenkin "Heidän poikansa nimi on Johnny...". Iloisessa fiiliksessään omaa luokkaansa.


Onhan näitä.

B
 
Hauska aihe. Tässä muutamia omia mainintojani.

Manic Street Preachers : A Design For Life
Se väliosan jälkeinen kohta, jossa on se laskeva jousilla toteutettu sävelkulku, on aivan uskomaton. Ja kyllähän James Dean Bradfield venyttää äänijänteitään kertosäkeistöissä oikein maukkaasti.

Faith No More : Just A Man
Biisi, joka paranee loppuaan kohti. Varsinkin lopun gospel-kuoro-osuus ja sitä edeltävä basson ja Mike Pattonin yhteisvoimin soiva kohta ovat huikeita.

Type O Negative : Love You To Death
Ennen ensimmäistä kertosäkeistöä, ja sen jälkeenkin tuleva kohta, jossa kitara tai syntikka ulvoo ja basso soittaa ihan ovelaa kuviota, on ehkä Peter Steelen ja poikien parhaan biisin hienoin hetki.

Manic Street Preachers : From Despair To Where
Minun maailmassani ei puhuta hyvistä biiseistä mainitsematta vähintään kahta Manicsin biisiä, joten tässä toinen. Kappale suorastaan tulvii mahtavia kohtia. Ennen kertosäkeistöä tuleva useasti toistuva A#5/A5 (tai jotain)-riffittely, kertosäkeistön lead-kitara, väliosan jouset...Mainiota!

The Cure : Lovesong
Koko biisi. Mutta etenkin kertosäkeistö.
 

aHab

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Montreal Canadiens
Faith No More: Just a Man

Huikea loppu biisissä ja taas oivallinen levyn lopetusbiisi FNM:lta.

Guns n' Roses:

Estranged biisi kokonaisuudessaan, mutta etenkin se kohta jossa lyhyen breakin jälkeen Slash pistää Les Paulinsa itkemään oikein toden teolla. Kovin monessa biisissä en moiseen parkaisuun ole törmännyt... (muutama sekunti 3 minuutin jälkeen)

Coma, etenkin (taas kerran) biisin loppuosa... Axlin viimeinen lauluosuus tuossa kappaleessa on huikea.

Dream Theater:

Voices, Petruccin soolo. Liki mestarillinen blues soolo ja ennen kaikkea hillitty sooli tältä virtuoosilta.

Learning to Live, koko biisi tietysti ja kas kummaa.... taas etenkin biisin loppu :) Myungin bassokuviosta paisuva lopputeema

Olen tainnut erikoistua näihin kappaleiden loppuosiin. Red Hot Chili Peppers onnistui etenkin One Hot Minute -levyllä väsäämään komeita loppuja kappaleille.

Eurythmics : Here Comes The Rain Again

Todella komea alku, koskettimet, kitara ja "jouset" plus tietysti Annie Lennoxin ääni...

Mariah Carey: Vision of Love

Ajalta jolloin tämä tyttö todella osasi laulaa ja jolloin kappaleetkin olivat sen tasoisia ettei tarvinnut bikineitä jatkuvasti pienentää (tosin tässäkin oli kieltämättä puolensa näin musiikkivideoiden aikana...). Puhdasta, kirkasta ja tyylikästä laulua alusta loppuun, mutta etenkin kappaleen loppupuolelle sijoittuva "elvistely"-osuus on mieletön... Neiti Carey esittelee äänialaansa varsin vakuuttavasti.

Tasmin Archer: Sleeping Satellite

Komea biisi, jonka kruunaa intensiivinen hammond-soolo.
 
Viimeksi muokattu:

pp33

Jäsen
Muutama äkkiseltään mieleen tuleva

Queen -Bohemian Rhapsody: Gallileo, Gallileo, Gallileo, Gallileo, Gallileo Figaro - magnifico, neron käsialaa

Cream -White Room: tylysti alusta loppuun

Dire Straits -Sultans of Swing: Knopflerin soolo varsinkin live-esityksissä on sellaista linkutusta, että ilmakitara ilmestyy käteen paikassa kuin paikassa.

War -Low Rider: nimensä mukainen

Nina Simone -Sinnerman: I said rock, what's a matter with you rock, Don't you see I need you rock, Don't let down, jne. loppu on valtava.

Nick Cave & the Bad Seeds -Red Right Hand: On a gathering storm comes a tall handsome man, In a dusty black coat with a red right hand

Del Shannon -Runaway: ollut jo useamman vuoden kännyn soittoäänenä, I wa-wa-wa-wa-wonder

Ben E King -Stand by Me: lajinsa huippu, and darlin' darlin' stand by me....

Fast Ball -The Way: They just drove off and left it all behind 'em But where were they going without ever knowing the way?

Billy Joel -River of Dreams: Taitaa olla miehen tuotannosta ainoa, joka iskee millään tavalla. tauko.....in the middle of the night...

Ennio Morricone -The Good, The Bad and The Ugly: tajutonta

ja hirveästi muita, jotka ovat jääneet takaraivoon kummittelemaan.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Kaksi kohtaa tulee heti mieleen:

Dire Straits - Money For Nothing

Jo pelkästään tuon riffin takia haluaisin olla kitaristi

Fleetwood Mac - Stop Messin' Around

Tempaa mukaansa heti alusta
 

Bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buccaneers, Lightning
Viestin lähetti Andrej
Iron Maiden: Afraid to Shoot Strangers. En pidä Maidenista noin yleisesti ottaen. Kuitenkin, kertaalleen tuttavaseurueen seurassa illanistumisen lomassa eräs joukosta innostui soittelemaan pianoa. Em. kappale alkoi, kukaan ei juurikaan kiinnittänyt huomiota asiaan, kunnes edettiin kohtaan jossa melodia hyökkää silmille (tiedätte jos tiedätte, jos ette, ei selittämiseni asiaa auttaisi).


Tiedän!Tiedän! Hiljaisen alun jälkeen melodia nopeutuu hieman, ja tämä on mielestäni kappaleen paras kohta. Varsinkin kun kitarariffi menee sen biisin sävelen mukaan. Ennen sitä se roikkuu siinä vain mukana.
Lopuksi kappale muuttuu raskaaksi rokkikappaleeksi. Vaihtuakseen vielä kerran siihen välimalliin. Yksi Bonen ikinä kuulemista parhaista biiseistä.

Jean Sibelius - Finlandia
Albinoni - Adagio

Jotkut klassiset biisit ovat niin mahtavia, että ei voi kuin kuunnella kuin musiikkia vuosisatojen takaa ja miettiä. Koko biisi on yhtä huikeata hetkeä täynnä. Uudemmatkin ovat kyllä aivan mahtava. Lyön vetoa, että moni on kuullut Carl Orffin O fortunan, mutta ei tiedä sen nimeä.

Näitten biisien alut, mmm-mmm...
Wammaiset Apinat Sahaa Puita - I wanna be somebody
Gary Moore - Over the hills and far away
Twisted Sister - We're not gonna take it
Gary Glitter - Rock'n roll part 1 tai 2.
AC/DC - Thunderstruck
Jimi Hendrix - All along the watchtower.




Kaikkein parasta on kuitenkin biisit, jotka alkavat hiljaa ja koventuvat koko ajan. Koko ajan tulee uutta soitinta mukaan tai erilaista soitantoa. Kaikkein paras esimerkki
tästä on Uriah Heepin Lady in Black .
Kuunnelkaapa niin tiedätte, mitä on kasvattaa koko
ajan kappaletta paremmaksi. Kunniamaininnan saa norjalainen Edward Grieg kappaleestaan Vuorenpeikon luolassa
 
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, HIFK, Joe Finley
My Chemical Romancen kappaleessa Black parade alku on niin hieno, että meinaa jättää itse kappaleen varjoonsa.

Dimmu Borgirin Mourning palacen alku on myös komea, vaikka itse biisiä ei jaksa kuunnella montaa kertaa.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Disco Ensemblen Human Cannonballissa on todella mahtavat kitara- ja rumpuriffit.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
On kyllä pakko sanoa, että Iankaikkisen kertosäkeessä on sitä jotain vaikka koko biisi rokkaa kokonaisuutena ihan äärettömän kovaa.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Äkkiseltään just nyt muistuu kananliha-osastolta mieleen Zappan soolo Montana-biisissä (Overnite Sensation), Pharrell Williamsin 'Am I High' (In Search of..) kertsin taustalaulu, Neil Youngin 'Cinnamon Girl'in yhden sävelen soolo ja Isaac Hayesin juureva laulu biisissä 'Walk On By' (Hot Buttered Soul). Iishk!
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Mielikuvitushahmo kirjoitti:
My Chemical Romancen kappaleessa Black parade alku on niin hieno, että meinaa jättää itse kappaleen varjoonsa.
Tästä olen samaa mieltä. Alkaa kuin Bohemian Rhapsody konsanaan...

Queenin tuotannosta tulikin mieleen "The Show Must Go on", jossa taustalla syntikka vetää tiettyä kuviota biisin säkeiden aikana. Soitettuna pelottavan yksinkertainen, mutta toimii...
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mielikuvitushahmo kirjoitti:
Dimmu Borgirin Mourning palacen alku on myös komea, vaikka itse biisiä ei jaksa kuunnella montaa kertaa.
Onko tässä(kin) kappaleessa alussa joku suht kaunis urkuvedätys, minkä jälkeen tulee lyhyt tauko ennen reikäpäistä kirkumista? Tuo biisin nimi kuulostaisi tutulta. Vaihdoin intissä yhdelle rap-janarille levyn kannettavaan soittimeen, kun kaveri oli nukahtanut kuunnellessaan ghetto-musiikkiaan. Tiesin, että tuo Dimmun levyn avausraita lähtee korkealta ja kovaa heti rauhallisen urkuilun jälkeen, joten vaihdoin sen varovasti soittimeen ja käänsin äänen sopivan kovalle. Tupakaveri heräsi melko nopeasti.
 

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Maidenilta pari:

Revelationsista:
So we lay in a black embrace
And the seed is sown in a holy place
And I watched and I waited for the dawn

Infinite Dreamsista tietysti se kohta kun biisi kunnolla alkaa, eli:
Even though it's reached new heights
I rather like the restless nights...
jne.
 

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
<3333333

Apulannan teineimmästä ja siirappisimmasta biisistä, SS Kerhosta kohta:

Liikaa tyhjiä kasvoja
Jotka joskaan ei jaksa kääntyä
Sulle rautaverhon takaa
Ei kukaan koskaan tarjoo enempää
Nyt sade hakkaa ikkunaan
Etkä pysty sä edes huutamaan
Yksin mietit missä vietit yösi
Et ainakaan vieressä sen
Ikuisen suuren rakkauden


Ja wicca-kuoro ofkoors taustalla "aaaaaa-aaaaaa-aaaaaaa" <3

 
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, HIFK, Joe Finley
sampio kirjoitti:
Onko tässä(kin) kappaleessa alussa joku suht kaunis urkuvedätys, minkä jälkeen tulee lyhyt tauko ennen reikäpäistä kirkumista? Tuo biisin nimi kuulostaisi tutulta.

No ei nyt niinkään varsinaisesti kaunis, mutta jykevähkö urkusaundi alussa ja sitten alkaa tämä murina. Juuri sellainen biisi joka livenä soimaan lähtiessään räjäyttää koko vamppyyriyleisön katosta läpi.
 
Viimeksi muokattu:

FlyingFinn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS + muut turkulaiset
Itse mainitsisin ensimmäiseksi Sibeliuksen Andante Festivon. Se soitettiin lukion lakitustilaisuudessa silloin kun uudet ylioppilaat tulivat sisään juhlayleisön seistessä. Puolet katsojista itki, melkein kaikki tytöt itki, varmaan monella raavaalla miehenalullakin oli pala kurkussa. Oli se vaan niin kerrassaan liikuttava hetki, jäi ikuisesti mieleen.

Toisena mainitsisin The Verve-yhtyeen Bittersweet Symphonyn. Kappale alkaa rauhallisesti, kunnes se sitten jossain vaiheessa ikään kuin räjähtää käyntiin. Sopii Cruel Intentions-elokuvan loppuun erittäin hyvin.
 

Demon Allbran

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jaa, tällainenkin ketju on joskus aikanaan ollut.

Kun puhutaan tietyistä erityisen hyvistä kohdista, tulee aina ensimmäisenä mieleeni The Motorhomesin It's Alright ja sen intron kitarariffi. Mikään muu kappale ei ole saanut minussa aikaan samanlaisia väristyksiä, intro on vain niin uskomattoman kaunis. Biisistä on tietääkseni olemassa videokin, mutten YouTubessa sitä valitettavasti ei taida olla.

Kentin kappaleissa on runsaasti mahtikohtia, uusimmasta päästä on Rosor & palmbladin eräs tietty r, jonka Joakim Berg lausuu upeasti: "som grät dom blod".
 

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Paljonhan tällaisia niskakarvat pystyyn nostavia kohtia löytyy. Kotikaupungin poikien pari piisiä tulee nyt ensimmäiseksi mieleen.

Mokoman Kiellän itseni -kipaleessa kertosäkeen jälkimmäinen osa, jossa kitarariffi muuttuu jykevämmäksi ja terävämmäksi on jollain tapaa erityisen makoisa vaihdos. Varsinkin vielä kun keikalla poijat vetää tätä kohtaa tyylikkäästi vierekkäin niin on oikein miehistä menoa.

Kotiteollisuuden Satu peikosta (tietysti) sisältää silmiä kostuttavan kohdan, jossa sanat kulkevat: "Kun hukun itkuuni toivon, että jää edes kauniin kukan nimi tänne elämään." Tähän laulu loppuukin ja loppu menee kitaroiden tahtiin.
 

Filatovi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit & TS
Pistetään kliseetä peliin ; November Rainin loppusoolo. Ei lisättävää.
Iron Maidenin Rainmakerin soolo myös mukavaa kuunneltavaa minun korvilleni..
Näitä on kuitenkin niin paljon että menisi ikä ja terveys kun alkaisi luettelemaan.
 

Vimes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Metallica: The strugle within, se soolon jälkeinen kohta joka jyrää niin perkeleesti. Yksinkertainen riffi mutta toimii.

Shadows fall: Eternity Is Within, se "väliosa". Vaikea selittää, se rytmikäs bassari/kitara juttu loppupuolella. Huomaa kyllä jos kuuntelee biisin, tuo kohta pistää tukan heilumaan jos joku.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös