Seuraavan hallituksen kokoonpano

[Tarinankertoja]

Ja sillä ei ole mitään merkitystä/arvoa, että ihmiset eivät koe voivansa vaikuttaa alueensa asioihin? Hmm...kenenkäs itsehallintoa se kunnallinen itsehallinto olikaan?

Nythän on tilanne se, että kuntien välillä on kehitetty ylikunnallisia "himmeleitä". Lahden seudun selvityksessä niitä oli yli 100! Nämä ylikunnalliset yhteisöt käyttää reilusti yli puolet kunnan varoista ja niihin ei kuntalainen pääse vaikuttaan mitenkään. Eri kuntien puolueet valitsevat "sopivia" henkilöitä näihin ja päätökset on aina poliittisia kompromisseja ja joka kunnassa voidaan selittää "kylähän mää, mut kun muut"

Tekemällä tämmösestä härdellistä yhtenäinen kunta , on valta taas kuntalaisilla. Suoraan äänestämällä voi vaikuttaa terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin (nythän ne on lähes kaikkialla ylikunnallisten elimien hallussa, tänx tu PARAS hanke).

Tarkoitus on nimenomaan tämmöisten jo työssäkäyntialueena ja taloudellisena yksikkönä käytännössä toimivien alueiden tekeminen yksinkertaisesti kunniksi.

Se lisää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja se tuo säästöjä, kun luonnollinen kaupungistuminen muun Länsi-Euroopan tapaan mahdollistuu.

Nyrkkisäännöt ovat ihan kivoja juttuja, mutta suomalainen hallintomalli ja -kulttuuri ovat suomalaisia versioita ja aina nuo nyrkkisäännöt eivät päde.

Yllättäen nyrkkisääntö päti 10000 asukkaan kaupungista 20 miljoonan asukaan kaupunkiin.

Why Cities Keep Growing, Corporations And People Always Die, And Life Gets Faster | Conversation | Edge

 

[Fordél]

Nythän on tilanne se, että kuntien välillä on kehitetty ylikunnallisia "himmeleitä". Lahden seudun selvityksessä niitä oli yli 100! Nämä ylikunnalliset yhteisöt käyttää reilusti yli puolet kunnan varoista ja niihin ei kuntalainen pääse vaikuttaan mitenkään. Eri kuntien puolueet valitsevat "sopivia" henkilöitä näihin ja päätökset on aina poliittisia kompromisseja ja joka kunnassa voidaan selittää "kylähän mää, mut kun muut"

Tekemällä tämmösestä härdellistä yhtenäinen kunta , on valta taas kuntalaisilla. Suoraan äänestämällä voi vaikuttaa terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin (nythän ne on lähes kaikkialla ylikunnallisten elimien hallussa, tänx tu PARAS hanke).

No kyllähän ne kuntalaiset pääsevät välillisesti vaikuttamaan siihen ketkä kuntayhtymissä tekevät päätöksiä, mutta silti tämä on hyvä pointti ja selkeä positiivinen seikka kuntaliitoksessa demokratian toteutumisen kannalta. Siihen liittyy kuitenkin se jos-sana eli jos kuntaliitos tarkoittaa kuntayhtymien lakkauttamista ja niiden toimintojen palauttamista yhden kunnan alaisuuteen, on se demokratian kannalta hyvä juttu. Onko näin aina käynyt on se seuraava kysymys?

Yllättäen nyrkkisääntö päti 10000 asukkaan kaupungista 20 miljoonan asukaan kaupunkiin.

Why Cities Keep Growing, Corporations And People Always Die, And Life Gets Faster | Conversation | Edge

Ei tossa mun mielestä ole mitään yllättävää, mutta yllättävää on se, ettei selkeitä näyttöjä ole ilmeisesti saatu suomessa tapahtuneista kuntaliitoksista. Sitä odotan ja ehkä vuosien mittaan niitäkin saamme. Siihen asti nuo esittämäsi laskelmat ovat vain teoriaa, jota ei ole Suomen oloissa osoitettu todeksi.

 

[Daespoo]

Näistä muistan tutkimuksiakin lukeneeni, jossa kuntaliitoksen myötä uuden ison kunnan laitamat eivät saa samalla tavalla edustajia uuteen valtuustoon vaan sinne pääsevät lähinnä ison keskuksen edustajat.

Onko tämä sinun mielestä hyvä syy olla tekemättä kuntaliitoksia vaikkapa pakolla?

 

[Fordél]

Onko tämä sinun mielestä hyvä syy olla tekemättä kuntaliitoksia vaikkapa pakolla?

Olen tässä jo pitkään kysellyt, että onko järkeä perustella liitoksia perusteella, josta ei näytä olevan näyttöä?

Olen edelleen sitä mieltä, että jos jossain alueella on luonnollinen alue (esim. työssäkäynnin perusteella) niin liitos on varmasti ihan hyvä vaihtoehto. En kuitenkaan ymmärrä mitä järkeä on pitää perustuslaissa taattua kunnallista itsehallintoa pystyssä jos valtio voi kävellä sen yli miten tahtoo. Toiseksi monessa paikoin on pystytty järjestämään tehokkaat ja hyvät palvelut pienemmässäkin yksikössä eikä suuri takaa aina kustannustehokkaita palveluita. Pitäisikö tällaisissa tapauksisa kuitenkin pakottaa kunnat liitoksiin?

 

[Toejoen Veikko]

Sillä on ollut funktio puolustuspoliittisesti, kun armeijan mobilisaatiokyky on ollut heikko (koko maa on ollut turvallisuuspoliittisesti järkevä pitää asuttuna). tätä tarvetta ei ole enää nykyaikana.

Kyllä kyllä, nykypäivänä ei ole enää tarpeen puolustaa kaikkia ihmisiä. Mitäpä niillä maalaisilla. Ihmiskilveksi moiset. Eiväthän ne vihreitä äänestä kuitenkaan ja saattavat saatanat syödä lihaakin, ajaa henkilöautoilla ja käydä töissä. Työttömät lähiöpakolaiset, joille tosin pitää positiivisen syrjinnän kautta tarjota asunto parhailta paikoilta. Siinä Suomi-neidon ykköspuolustettavat.

 

[Daespoo]

Olen edelleen sitä mieltä, että jos jossain alueella on luonnollinen alue (esim. työssäkäynnin perusteella) niin liitos on varmasti ihan hyvä vaihtoehto. En kuitenkaan ymmärrä mitä järkeä on pitää perustuslaissa taattua kunnallista itsehallintoa pystyssä jos valtio voi kävellä sen yli miten tahtoo.

Jos kunnan johto ei omista, usein itsekkäistä, syistä tee ratkaisuja jotka tehostaisivat kuntalaisten asioiden hoitoa niin kuka ne sitten tekee?

 

[Toejoen Veikko]

Jos kunnan johto ei omista, usein itsekkäistä, syistä tee ratkaisuja jotka tehostaisivat kuntalaisten asioiden hoitoa niin kuka ne sitten tekee?

Ei kukaan.
Tosin samaa ajatusmallia voi soveltaa valtion tasolle.

Mielenkiinnolla odotan, monenko lakkautettavan kunnan johtopaikoilla on demareita tai kokkareita. Toinen mielenkiintoinen seikka tulee kieliasioissa, moniko kaksikielinen tai ruotsinkielisvoittoinen kunta lakkautetaan ja pakkoliitetään yksikieliseen tai suomenkielisvoittoiseen kuntaan. Veikkaisin lukumääräksi nollaa.

 

[Fordél]

Jos kunnan johto ei omista, usein itsekkäistä, syistä tee ratkaisuja jotka tehostaisivat kuntalaisten asioiden hoitoa niin kuka ne sitten tekee?

Edelleen, anna ne näytöt siitä, että liitokset tehostaisivat kuntalaisten asioiden hoitoa näissä Suomen kuntaliitoksissa.

 

[Toejoen Veikko]

Edelleen, anna ne näytöt siitä, että liitokset tehostaisivat kuntalaisten asioiden hoitoa näissä Suomen kuntaliitoksissa.

Uumoilisinpa, että kehityskulku olisi seuraavantyyppinen:
Pienemmät kepujohtoiset ympäryskunnat pakkoliitetään demari-tai kokkarijohtoisiin keskuksiin. Lakkautettujen kuntien virat poistuvat, mutta lyhyehkön ajan jälkeen ilmenee tarve perustaa uusia virkoja, joihin valitaan luonnollisesti demari tai kokkari. Säästöjä ei synny, mutta tuloja saadaan ohjattua väärien ihmisten sijasta oikeille ihmisille.

 

[Tarinankertoja]

Siihen asti nuo esittämäsi laskelmat ovat vain teoriaa, jota ei ole Suomen oloissa osoitettu todeksi.

bull.. Korrelaatio on selkeä.

Ja faktaa suomestakin toki löytyy

Suomessa oli 1947 547 kuntaa ja nyt 336, joten aika paljon yhdistymisiä on tapahtunut jo tähänmennessä


Etuja on helppoa esittää, esim Helsinki, Kulosaari, Huopalahti, Oulunkylä, Haaga ja osia Helsingin maalaiskunnasta yhdistymisestä. Olisiko elinvoimaisia edelleen erikseen?

Entäpä miltä nää vaikuttas erilliskuntina?

Tampere, Messukylä, Aitolahti, Teisko?
Turku, Paattinen, Kakskerta, Maaria?
Pori, Porin maalaiskunta, Ahlainen?
Tornio, Alatornio ja Karunki?
Kaarlela ja Kokkola?
Rauman kaupunki ja Rauman maalaiskunta?
Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin kaupunki ja Anttola?

 

[Fordél]

bull.. Korrelaatio on selkeä.

Ja faktaa suomestakin toki löytyy

Suomessa oli 1947 547 kuntaa ja nyt 336, joten aika paljon yhdistymisiä on tapahtunut jo tähänmennessä

Etuja on helppoa esittää, esim Helsinki, Kulosaari, Huopalahti, Oulunkylä, Haaga ja osia Helsingin maalaiskunnasta yhdistymisestä. Olisiko elinvoimaisia edelleen erikseen?

Entäpä miltä nää vaikuttas erilliskuntina?

Tampere, Messukylä, Aitolahti, Teisko?
Turku, Paattinen, Kakskerta, Maaria?
Pori, Porin maalaiskunta, Ahlainen?
Tornio, Alatornio ja Karunki?
Kaarlela ja Kokkola?
Rauman kaupunki ja Rauman maalaiskunta?
Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin kaupunki ja Anttola?

Mahdotonta sanoa, mutta edelleen, jos kerran homma on niin ilmeistä ja sun mukaan "faktaa löytyy" niin heitä tänne sitä faktaa ja tutkimustietoa siitä kuinka näillä kuntaliitoksilla on saavutettu kustannussäästöjä. Nyt vedät lähes pelkkää mutua. Esim. se, että kuntaliitoksia on historian aikana tapahtunut ties kuinka paljon, ei ole näyttö niiden aikaansaamista säästöistä. Olet tunnettu siitä, että esität paljon erilaisia tutkimuksia väitteittesi tueksi, mutta nyt ei ilmeisesti löydy mitään muuta kuin se matemaatikon laskelma?

Ja edelleen toitotan, että mulle kuntaliitokset käyvät oikein hyvin. Peräänkuulutan vain kättäpidempää niiden perusteluille, joissa käytetään järjestään tätä säästöä-perustetta. Ihan sama kuin perustelisin Suomen liittymistä Venäjään säästöillä, mutta mulla ei ole siitä mitään näyttöä niin uskoisitteko?

 

[Pavlovin Koira]

On sitä poliittistakin painetta, Kokoomuksen Helsinki-osasto on ollut ahkerasti lobbaamassa yhteistä metropolialuetta, Espoon Kokoomus vastustaa taas kynsin ja hampain tätä. Siksi uskon että päädytään kompromissiin jossa Kauniainen ja Vantaa katoavat kartalta. Kaikkein suurin vastustus ainakin äänepainojen suhteen löytyy RKP:stä mutta en usko että natsat riittävät tässä suhteessa.

Pk-seudun yhdistämispuheet tulevat pääasiassa helsinkiläispoliitikoilta, jotka haluaisivat päästä päättämään lähikuntien kaavoituksesta. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin hallituksen ajama kuntien määrän vähentäminen joka lähtee siitä, että elinkelpoinen kunta on sellainen joka pystyy itse tuottamaan lakisääteiset palvelut. Pk-seudun kunnat Kauniaista lukuunottamatta ovat siihen riittävän suuria.

Mutta esim. kesämökkikuntani ei käytännössä järjestä itse mitään muuta palvelua kuin peruskoulun ja joitakin vanhustenhoidon palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut koulutuspalvelut hankitaan kaikki kuntayhymästä. Silti kunta pitää kynsin hampain kiinni "itsenäisyydestään" vaikka kunnan menoista noin 80% menee erilaisiin kuntayhtymiin mihin kunnan omalla valtuustolla ei ole sanansijaa.

 

[Tarinankertoja]

Mahdotonta sanoa, mutta edelleen, jos kerran homma on niin ilmeistä ja sun mukaan "faktaa löytyy" niin heitä tänne sitä faktaa ja tutkimustietoa siitä kuinka näillä kuntaliitoksilla on saavutettu kustannussäästöjä.

ööö, siis tarkoitatko että kaivaisin jostain Kulosaaren kunnan talousluvut ja tsekattaisiin niitä Helsingin osan Kulosaari kuluihin? Vai mitä tarkoitat?

Yritätkö siis uskotella, että Huopalahden kunta olisi Huopalahden asukkaille edullisempi ja tehokkaampi itsenäisenä kuntana kuin osana Helsinkiä?

Oulunkylässä olisi itsenäisenä kuntana varmaan tekojäärata?

Haagan kunta porskuttaisi oman terveyskeskuksen ja vanhainkodin kanssa mukavaa auvoista elämäänsä..


joo, sitten joku kerto, että joulupukkia ei olekkaan olemassa.

 

[Fordél]

ööö, siis tarkoitatko että kaivaisin jostain Kulosaaren kunnan talousluvut ja tsekattaisiin niitä Helsingin osan Kulosaari kuluihin? Vai mitä tarkoitat?

Yritätkö siis uskotella, että Huopalahden kunta olisi Huopalahden asukkaille edullisempi ja tehokkaampi itsenäisenä kuntana kuin osana Helsinkiä?

Oulunkylässä olisi itsenäisenä kuntana varmaan tekojäärata?

Haagan kunta porskuttaisi oman terveyskeskuksen ja vanhainkodin kanssa mukavaa auvoista elämäänsä..

joo, sitten joku kerto, että joulupukkia ei olekkaan olemassa.

Ei kun ööö olen tässä ties kuinka monen viestin ajan ööö koittanut saada selville, että onko asiasta mitään kättä pidempää. Suomessa on joo hyvä ja kattava kuntapuolen tutkimus ja varmasti joo kuntaliitosten kannattajat mielellään rahoittaisivat tutkimuksia, joista saataisiin heidän väitteilleen säästöistä tukea, mutta missä helkkarissa ne tutkimukset ovat? Ööö.

En yritä uskotella yhtään mitään, mutta en myöskään osta joo ajatustanne siitä, että kuntaliitokset joo aiheuttavat automaattisesti säästöjä. Voivat aiheuttaa tai sitten eivät. Tai sitten ööö.

 

[jussi_j]

...

Aika helposti pystyy ihan maalaisjärjellä ajattelemaan, että kun kaksi kunnanjohtajaa saa enemmän palkkaa kuin yksi, niin yksi on halvempi.

Iloinen asia kuntaliitosten vastustajille (kepulle) on tietenkin se, että on sovittu jostain idioottimaisesta karenssista jolloin työntekijöitä ei voi vähentää, joten säästöt täysimääräisinä viivästyvät. Joskus ne on kuitenkin tehtävä, että ne säästöt saadaan.

 

[Fordél]

Aika helposti pystyy ihan maalaisjärjellä ajattelemaan, että kun kaksi kunnanjohtajaa saa enemmän palkkaa kuin yksi, niin yksi on halvempi.

Voi kun sitä maalaisjärkeä olisikin näissä liitoksissa, mutta kun homma menee niin, kiitos lainsäädäntömme ja hallinnollisen sekä poliittisen kulttuurin, että kaikki kunnanjohtajat ovat johtajia myös uudessa kunnassa. Uudessa kunnassa on kaupunginjohtaja sekä tukku apulaiskaupungijohtajia. Sitten kun vielä kaupunginjohtajan palkka nousee merkittävästi kun kunnan asukasmäärä kasvaa, on säästö syöty tai jopa kuluja kasvatettu. Taustalla on tosiaan nämä johtajien ja työntekijöiden irtisanomissuojat. No ehkä viiden vuoden karenssin jälkeen tässä kohdassa voi säästöjä alkaa tulla. Tai sitten ei.

Oikeasti, nää ei vaan ole maalaisjärkijuttuja ja siksi tarvittaisiin tutkimustietoa, jotta voitaisiin tunnistaa ne ongelmakohdat ja saada oikeasti aikaan säästöjä.

 

[Tuamas]

Niin, ongelmahan noissa kuntaliitoksissa oman kokemuksen perusteella tuntuu olevan että mm. hallinnosta ei vahingossakaan vähennetä yhtään työpaikkaa, vaan tarpeettomat jannut sitten jatkavat uusilla nimikkeillä ainakin irtisanomiskarenssin (olisiko standardi esim. 5 vuotta?) ajan.

Toki säästöjä varmaan saadaan pitkällä aikavälillä, mutta tuollaiset peeloilut tekevät nopeat säästöt hallinnossa liki mahdottomiksi.

Itse en ymmärrä mihin Suomessa tarvitaan nykyistä määrää kuntia, jonkinmoista karsintaa näkisin tarpeelliseksi, erityisesti koska lähivuosina tulee olemaan muutenkin perhanan tiukkaa niin valtiontaloudessa kuin kuntataloudessakin.

 

[Maglor]

Kunnallistalouden ja väestöpohjan välillä on kyllä sellainen korrelaatio, että kunnan tulee olla "sopivan kokoinen" voidakseen toimia tehokkaasti. Sellainen 40 000 - 60 000 asukkaan kunta olisi aika optimi. Siinä vaiheessa, kun väkiluku on yli 100 000 asukasta, palvelutuotannon tehokkuus heikkenee. Terveydenhuolto vie suurimman osan kunnan rahoituksesta ja sen takia pienet kunnat ovat ihan kusessa. Kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 20 000 - 200 000 asukkaan kunnissa terveydenhuollon vuosittaiset menot ovat vielä helposti ennustettavissa. Jos joku pikkukunnassa asuva nelihenkinen perhe ajaa autokolarin ja kaikki neljä henkeä loukkaantuvat vakavasti, saattaa se viedä kunnan pahoihin talousvaikeuksiin, sillä erikoissairaanhoito on kuntien maksettavana. Sinänsä minusta PARAS -uudistus oli ihan hyvä, koska se kuntien suurin kakku pyrittiin jakamaan ja tuomaan ennustettavuutta terveydenhoitoon koko maan tasolla.

Liitokset liitosten vuoksi eivät tuo säästöjä, vaan hallinnon karsiminen. Näissä kuntaliitoksissa tuppaa tapahtumaan niin, että suurten kuntien reuna-alueilta karsitaan palveluja ja ne keskitetään kunnan ytimeen. Jos tällainen keskittäminen automaattisesti toisi säästöjä, niin Suomessa varmaan kaikki hoidettaisiin valtiokeskeisesti? Yksityistäminen on ongelma siksi, koska se kasvattaa hallintoa turhaan. Jos kunta karsisi hallintoa ja lisäisi työvoimaa "ruohonjuuritasolle", niin se lisäisi kustannustehokkuutta. Nyt liitosten irtisanomissuojan vuoksi hallintoa pystytään karsimaan vasta vuosien päästä, jos uskallusta on.

 

[Pavlovin Koira]

Kunnallistalouden ja väestöpohjan välillä on kyllä sellainen korrelaatio, että kunnan tulee olla "sopivan kokoinen" voidakseen toimia tehokkaasti. Sellainen 40 000 - 60 000 asukkaan kunta olisi aika optimi. Siinä vaiheessa, kun väkiluku on yli 100 000 asukasta, palvelutuotannon tehokkuus heikkenee.

Tuo oli yksi argumentti sitä vastaan, että Vantaa olisi liittynyt Helsinkiin. Vantaalla palvelut on järjestetty kustannustehokkaammin.
Kun organisaatio kasvaa riittävän suureksi, sillä on tapana alkaa palvella itse itseään. Ongelma on näkynyt Helsingin kaupungin lisäksi HUS:issa joka on Suomessa ehkä pahin byrokratian pesä.

Eurooppalaisissa suurkaupungeissa asia on yleensä ratkaistu kaupungiosavaltuustoilla ja -hallinnoilla, jotka organisoivat palvelujen järjestäminen. Näin on esim. Berliinissä, joka koostuu noin tusinasta 150 000 - 250 000 asukkaan alueesta joilla on jonkinäköinen itsehallinto. Mihinkään Suur-Helsinkisuunnitelmiin ei ole tuollaista hajauttamista kuulunut.

 

[Tarinankertoja]

Kun organisaatio kasvaa riittävän suureksi, sillä on tapana alkaa palvella itse itseään. Ongelma on näkynyt Helsingin kaupungin lisäksi HUS:issa joka on Suomessa ehkä pahin byrokratian pesä.

Miksi? Koska se on ylikunnallinen himmeli. Kannattaisi laskea ne yhteiset elimet, joita pääkaupunkiseudulla on. Joukkoliikenne, sairaanhoito jne. jne. päiväkjoteja ja koulujakin alkaa saada käyttämään ristiin..

Mikä järkisyys puoltaa näiden kaupunkien pysymistä erillishallinnossa? Identiteettikysymykset ja Espoon ja Kauniaisten varallisuus.

Pääkaupunkiseutu on yksi työssäkäyntialue, ja näin ollen loogisesti yksi hallintoalue, kunta.

 

[Pavlovin Koira]

Mikä järkisyys puoltaa näiden kaupunkien pysymistä erillishallinnossa? Identiteettikysymykset ja Espoon ja Kauniaisten varallisuus.

Helsingin potema mammuttitauti. Mutta lue koko teksti äläkä irrota siitä vain muutamia virkkeitä. Kyllähän se yksi suurkunta voisi olla järkevää, jos päätöksentekoa ja palvelujen järjestämistä ei etäännytettäisi vielä nykyisestäkin lisää kuntalaisista vaan tuotaisiin ne lähemmäs Tukholman tai Berliinin mallin mukaisesti.

 

[Maglor]

Helsingin potema mammuttitauti. Mutta lue koko teksti äläkä irrota siitä vain muutamia virkkeitä. Kyllähän se yksi suurkunta voisi olla järkevää, jos päätöksentekoa ja palvelujen järjestämistä ei etäännytettäisi vielä nykyisestäkin lisää kuntalaisista vaan tuotaisiin ne lähemmäs Tukholman tai Berliinin mallin mukaisesti.

Nimenomaan. Nyt minusta tuntuu, että Helsingin kaupunginvaltuustoa risoo vain se, että lentokentän nimi on Helsinki-Vantaa eikä pelkkä Helsinki Airport. Kyse on kuitenkin palveluntuotannosta, eikä kaupunginjohtajien määrästä (vaikka mitä Jukka Peltomäkeen tulee, niin ehkä olisi parempi, että Pajunen hoitaisi molemmat tontit).

Demarithan ovat toitottaneet, että "ei se kunnanvaakunoiden määrä, vaan palveluiden laatu." Tuo kuullostaa vähän siltä, että hallitus kuvittelee suurten kuntien automaattisesti tarjoavan paremmat palvelut, vaikkei näin ole. Joku Kokoomuksen alle 100 kunnan fantasiat eivät minusta ole tästä maailmasta.

 

[msg]

Jos iso koko toisi automaattisesti mukanaan tehokkuuden, niin Helsingin luulisi olevan tehokkuudessaan maan huippua.

Hallintomenojen osuus kuntatalouden menoista lienee joku 4 % ja vaikka tuosta leikkaisi puolet, niin sillä ei oikeasti ratkota ongelmia. Kun suurin osa menoista on lakisääteisiä menoja, niin säästääkseen pitäisi näitä kunnan tehtäviä leikata.

Ajatushan näissä maakuntien kuntaliitoksissa kai on, että kaikki palvelut halutaan keskittää liitoskunnan keskukseen ja samalla sitten ajaa alas reuna-aluiden palveluverkosto?

 

[pongo]

Tämän aamun ykkösaamussa oli ihan mielenkiintoinen keskustelu, jossa olivat mukana pakkoliitosta Hämeenlinnaan vastustavan Janakkalan kunnanjohtaja ja Kuntaliiton toimitusjohtaja.

Kyllähän tämä kuntarakennekeskustelu nykyisellään vaikuttaa lähinnä maaseudun tyhjentämisprojektilta ja Virkkusella on kova hinku saada nimensä tämän uudistuksen taakse. Vaikea on keksiä perusteluita tuollaisella 30-70 miljoonan euron budjetilla pyörivien kuntien syyllistämiselle koko julkisen talouden kestävyysvajeen aiheuttamisesta. 20 suurinta kuntaa käyttävät yli 50% kuntien kokonaispotista, joten joku Janakkalan osuus on noin hiirenpaskan verran koko julkisesta taloudesta.

Muutos on toki vääjäämätön, kaupungistuminen etenee koko ajan. Mutta tämä vauhdittaminen hirvittää, on päivänselvää että uudet emokunnat keskittäisivät liitoskuntien palvelut hyvin nopealla aikataululla yhteen paikkaan ja se puolestaan veisi nopeasti elinkelpoisuuden liitoskunnista. Väestö pakenisi ja sitä kautta häviäisi esim. paljon työpaikkoja yritysten mentyä nurin. Ei pitäisi unohtaa niitä paikkaan sidottuja elinkeinoja, kuten maataloutta ja metsätaloutta. Ne työllistävät edelleen todella paljon ihmisiä tässä maassa, ja tarvitsevat myös infraa. Liitosalueen pienyrittäjien markkinat menisivät myös varmasti jossain määrin uusjakoon. Suurin ongelma liittyy kuitenkin vallan keskittymiseen, ensin keskuskuntaan ja sitten nykytrendin suuntaisesti.ministeriöille.

Kaikkein naurettavinta on syyllistää jotakin kunnanjohtajia tästä taloustilanteesta. Eiköhän valtion organisaatiosta löydy paljon turhempia ja kalliimpia virkoja ja suojatyöpaikkoja. Janakkalan kj:n mukaan kuntien osuus kestävyysvajeesta on 1/9 suhteessa valtioon. Tuosta varmasti löytyisi tilastoja kun jaksaisi kaivaa.

Kuntien velkaantuminen on toki iso ongelma, ja siihen pitäisi löytää lääkkeet. Mutta jos valtio on niin tehokas niin mielelläni näkisin että kuntien palveluvelvoitteita kevennettäisiin.

 

[Tarinankertoja]

Ei pitäisi unohtaa niitä paikkaan sidottuja elinkeinoja, kuten maataloutta ja metsätaloutta. Ne työllistävät edelleen todella paljon ihmisiä tässä maassa, ja tarvitsevat myös infraa.

Maatalous työllistää alle 3% väestöstä, nykyään täysin marginaalinen työllistä ja elinkeino. Sitä pidetään pystyssä turvallisuuspoliittista (ja aluepoliittisista) syistä kansallisilla tuilla.

Jos se 2.5 miljardia, joka jaetaan maaseudun 10% (se mataluuden osuus maaseudun asukkaista) sijata haja-asutusalueiden muuhun elinkeinotoimintaan, olisi taatusti monipuolisempi ja terveempi elinkeinorakenne maaseudullakin.




Isompi kaupunki tuo enemmän varallisuutta, enemmän innovaatiota jne. toki myös enemmän rikollisuutta ja syrjäytyneitä. Mutta se, että kuntarakenteella olaan estetty normaalia teollisuusmaan kaupungistumista on ollut erittäin kallista.

Ruotsi tiputti kuntamäärän radikaalisti, samoin Tanska. Kunnan ideahan ojn tuottaa palvelut kuntalaisilleen kuntalaisilta keräämillään varoilla. Kunta saa olla vaikka 10 henkilön kunta, jos se tuohon kykenee.. edes ostopalveluna. Mutta kasvavien kaupunkien ympäryskuntien erillisyys johtaa taas kaavoituskilpaan ja huonoon kaupunkirakenteeseen, joten sekä peruspalvelut että järkevä kaupunkirakenne ovat nimenomaan luotavissa työssäkäyntialueeseen perustuvalla kuntamallilla.

Joo, syrjäseudut tyhjenee, mutta tosi asiassa Helsinkiläiset maksaa sen syrjäseutuasujan palvelut valtionosuuksina. Jos haluaa asua maalla, kustantakoon sen itse.