Seuraavan hallituksen kokoonpano

  • 273 594
  • 2 128

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Joo, syrjäseudut tyhjenee, mutta tosi asiassa Helsinkiläiset maksaa sen syrjäseutuasujan palvelut valtionosuuksina. Jos haluaa asua maalla, kustantakoon sen itse.
Menee melkoisen ohi aiheesta jo, mutta tämä ei ihan näin yksiselitteistä ole. Helsingin ulkopuolella / "syrjäseuduilla" on paljon teollisuutta (erityisesti ns. perinteisempää teollisuutta). Suuremmat yritykset maksavat lähes järjestään kunnallisveronsa Helsinkiin tai pk-seudulle. Eli myös välillisesti voisi ajatella näin että kyllä se maaseutukin omalta osaltaan rahoittaa Helsinkiä. Esimerkkinä nyt vaikka suuret metsäjätit joissa se raha tehdään perähikiällä mutta verot maksetaan Helsinkiin.

Sitä en osaa sanoa millaisista summista tai prosenteista puhutaan, eli kuinka paljon vaikkapa Helsingin verotuloista tulee muualta, mutta tämä näkökohta jätetään usein melko vähälle huomiolle ja asia esitetään siten että helsinkiläiset kustantavat muun Suomen ylläpidon.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Eikä makseta. Henkilökunta maksaa veronsa sinne missä asuvat ja firma sinne missä on työpaikat.

Käsittääkseni yritys maksaa kunnallisveroa myös ja nimenomaan siihen kuntaan minne on rekisteröitynyt. Esimerkiksi UPM Kymmene Oyj on helsinkiläinen yritys ja ymmärtääkseni näin ollen maksaa kunnallisveronsa Helsinkiin. Korjatkaa jos nyt olen väärässä.

Tottakai UPM:llä on myös Helsingissä paljon (toimisto)työntekijöitä mutta veikkaanpa että se paperi ja muut tuotteet valmisetaan ihan muualla. Eli oikeastaan näidenkin työntekijöiden palkat (ja heidän maksama kunnallisveronsa) tulee siitä metsäteollisuudesta jonka tuotanto on landella.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Käsittääkseni yritys maksaa kunnallisveroa myös ja nimenomaan siihen kuntaan minne on rekisteröitynyt. Esimerkiksi UPM Kymmene Oyj on helsinkiläinen yritys ja ymmärtääkseni näin ollen maksaa kunnallisveronsa Helsinkiin. Korjatkaa jos nyt olen väärässä.

Tottakai UPM:llä on myös Helsingissä paljon (toimisto)työntekijöitä mutta veikkaanpa että se paperi ja muut tuotteet valmisetaan ihan muualla. Eli oikeastaan näidenkin työntekijöiden palkat (ja heidän maksama kunnallisveronsa) tulee siitä metsäteollisuudesta jonka tuotanto on landella.

Ei, kyllä UPM Kymmene maksaa yhteisöveroa niin pääkonttoripaikkakunnalle kuin tehdaspaikkakunnillekin. Pääkriteerinä on yhteisön ja sen henkilöstön määrän sijoittuminen eri paikkakunnille (linkki VM:n sivuille).
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sitä en osaa sanoa millaisista summista tai prosenteista puhutaan, eli kuinka paljon vaikkapa Helsingin verotuloista tulee muualta, mutta tämä näkökohta jätetään usein melko vähälle huomiolle ja asia esitetään siten että helsinkiläiset kustantavat muun Suomen ylläpidon.

Suurin osa veroista tulee palkkaveroina ja ALV:nä. Näillä kahdella verolla katetaan 75% valtion budjetista. Molemmilla kerätään noin 15 miljardia /veromuoto.

Kunnallisveroa kerätään kokonaisuudessaan sitten myös noin 15 miljardia. Yhteisöveroja vain 1.5 miljardia (Yhteisöveroista valtio ottaa 65% ja kunnat saa 32% niin, ja seurakunnat, 2,5% !! -tana).

Näitä veroja saadaan eniten siellä, missä on eniten ihmisiä. Samalla kun hinnat ja palkat ovat korkeampia pääkaupunkiseudulla, on verokertymä tällä isoin.

Vain 7/21 alueesta tuottaa ylipäätään enemmän verotuloja, kuin kuluttaa. Pelkän Etelä-Helsingin osuus verotuloista on suurempi kuin monen maakunnan. Se johtuu siitä, että siellä olevat työpaikat ovat isopalkkaisia.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, koko Savon ja Lapin asukkia kohti valtio pulittaa yli tuhat euroa vuodessa/lärvi.

Yhteensä valtion rahaa valuu maakuntiin noin 7 miljardia vuodessa. Suurimman osan niistä tuo kolmen miljardin maataloustuki.

Helsinkiläisten maksamista veroista menee 3% maakuntiin, meillä Nokiallakin 2%, joka valtion tasausjärjestelmällä annetaan syrjäseuduille

Kyllä, kaupunkilaiset kustantavat maaseudulla asumista voimakkaasti. Eikä siinä mitään, kunhan rakenteet on järkeviä, eikä rahaa pistetä himmeleihin ja byrokratiaan. Onhan tasausjärjestelmät ihan normeja länsimaissa, mutta kun se on kuntakohtaista ja kunnat saa pysyä pieninä pikku yksikköinään ilman mitään vaateita järkevästä toiminnallisuuskokonaisuudesta, voi kaupunkilaiset ihan aiheesta kysellä, mistä ne maksaa.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Suurin osa veroista tulee palkkaveroina ja ALV:nä. Näillä kahdella verolla katetaan 75% valtion budjetista. Molemmilla kerätään noin 15 miljardia /veromuoto.
...

Ei pidä paikkaansa. Valtion tuloveron tuotto on about 9 miljardia. mm. autoilijoilta kerättävät verot ovat lähes samaa luokkaa.

Kunnallisvero tuottaa noin 15 miljardia.
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Kirjoittelin aikaisemmin tähän ketjuun tällaisen viestin

toivonen#19 kirjoitti:
Eikös jossain tutkimuksessa selvinnyt että noin 50000 asukkaan kunta olisi tehokkain koska tällöin byrokratia ei ole kasvanut liian suureksi, mutta kunta on kuitenkin tarpeeksi iso.

Toisaalta esim Osmo Soininvaara on sanonut että Suomessa suurimman ongelman kuntarakenteessa muodostavat tällaiset alueelliset keskukset ja niiden kehyskunnat, koska näiden keskinäinen kilpailu veronmaksajista aiheuttaa muunmuuassa kestämätöntä yhdyskuntarakentamista (termi ei välttämättä ole oikea, mutta toivottavasti porukka ymmärtää mitä tarkoitan), ja muuta epätervettä toimintaa.

En nyt ole mikään varsinainen kunta-alan expertti, mutta tätä on tullut mietittyä jonkin verran viime aikoina. Isossa maailmassa monissa suurkaupungeissa vaikuttaisi olevan aika väljä keskushallinto joka hoitaa alueen yleiset asiat mutta muuten hallintoa on pilkottu noin 50000-100000 asukkaan yksiköihin. En tarkemmin tiedä kuinka tehokkaasti nämä hallinnot toimivat, mutta pystyisikö samanlainen systeemi toimimaan esimerkiksi pääkaupunkiseutujen suurkunnassa. Eli esim kaavoitus, verotus + muuta tärkeää koko alueen kannalta hoidettaisiin yhdessä, mutta muuten suurkunta olisi jaettu noin 50000-100000 asukkaan yksiköihin

Ilmeisemmin vaikuttaisi nyt ajankohtaisemmalta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ei pidä paikkaansa. Valtion tuloveron tuotto on about 9 miljardia. mm. autoilijoilta kerättävät verot ovat lähes samaa luokkaa.

Kunnallisvero tuottaa noin 15 miljardia.

budjetin kimppuun mars...

Tuloverotuottoarvio ensivuodelle 11.8 miljardia (tälle vuodelle 11,3) lamaa edeltvällä vuodella 2008 15,6 miljardia

vastaavat ALV
2012: 15,6 miljardia
2011: 14,8 miljardia
2008: 15,2 miljardia


autoista:

ajoneuvovero + autovero:
2012 0,77 + 1,25 = 2,02 miljardia
2011 0,70 + 1,01 = 1,71 miljardia

moottoribensiini
2011 1,3 miljardia
2010 1,4 miljardia


Energiaveromomentille kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 1,9 mrd, näistä autoilulle Dieselpolttoaineen alempi verokanta ja Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn alempi verokanta = 1,4 miljardia. Diselveroa kerätään 1,4 miljardia (+-0)
 

pongo

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tarinankertojalta ihan hyvä vastine viestiini, nyt en ehdi sitä kommentoimaan tarkemmin.
Ilmeisemmin vaikuttaisi nyt ajankohtaisemmalta.
Soininvaaran käsitys eheästä yhdyskuntarakenteesta nyt on omanlaistaan utopiaa, hänhän haaveilee yhdyskuntarakenteesta jossa yksityisautoilua ei ole, joukkoliikenne on halpaa ja kaikki ihmiset tietenkin haluavat sitä käyttää. Sopinee kaupungin keskustasta/työpaikan vierestä tulotasoonsa sopivan asunnon löytäville. Kaikillahan ei ole varaa hankkia asuntoa esim. Helsingin keskustasta. Eikä nopeutettava kaupungistuminen ainakaan laske asumisen hintaa.

Jos ajatellaan että rajuimmat kuntauudistusajatukset toteutuisivat ja maahan jäisi 30-40 kuntakeskusta joista saisi säällisiä palveluita. Mitä tapahtuisi maaseudun ihmisten omaisuudelle? Eikö asuntojen ja maan arvo romahtaisi ja maaltapakenijat joutuisivat velkojensa kanssa ongelmiin. Eihän maaseudun talojen hinnat ole nytkään kovin korkealla, mutta nyt niillä on edes käyttöarvoa. En ole mikään talousasiantuntija, mutta maallikkona kuvittelisin että esim. omat asuntovelkaiset vanhempani olisivat lirissä jos heidät "pakotettaisiin" muuttamaan kaupunkiin ja talosta ei olisi muuta kuin velka jäljellä. Pahimmassa tapauksessa metsäomaisuus menisi pankille. Ei siinä kyllä varallisuus paljoa kartu. Toki kaupunkien grynderit hieroisivat käsiään.

Mutu-pohjaista pohdintaa. Aiheena kuntarakenne ja yhdyskuntarakenne on kovasti mielenkiintoinen, ja vaikutukset sekä näkökulmat moninaisia.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mutu-pohjaista pohdintaa. Aiheena kuntarakenne ja yhdyskuntarakenne on kovasti mielenkiintoinen, ja vaikutukset sekä näkökulmat moninaisia.

Kuvaamasi on täysin totta. Eikä siksi tasausjärjestelmää pidäkään lopettaa. Mutta sen kuntarakenteen on oltava nykymaailmaan sopiva, ei hevoskärrykirkonkylä tyyppinen.

Ja muutoksen on muutenkin parempi tapahtua hitaasti. Nopeat muutokset aiheuttavat kuvaamasi tilanteita, kuten 60 -luvun suuressa muuttoaallsosa nähtiin.

Ja vaikka Soininvaaran viso on ehkä epärealistinen, on hän oikeassa siinä, että asuinympäristön viihtyvyyteen vaikuttaa todella paljon, kenen ehdoilla se toteutetaan. Ja tähän vaikuttaa liikennejärjestelyt (isoissa kaupungeissa joukkoliikennesuunnittelu), ja se nykyinen tapa rakentaa kerrostalo tontin keskelle ja pistää autot ympärille vs. talot on vanhanajan tapaan tontin reunoilla, eli niillä on oma piha.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Puhut valtion budjetista ja tuloverosta niin menin tyhmyyksissäni päättelemään, että tarkoitat valtion keräämää tuloveroa.

Joo. Lähinnä mietin asiaa tilinauhaansa katselevan yksittäisen duunarin kannalta. Siinähän näkyy maksettujen verojen osuus, mutta ei valtiolle menevää tuloveroa ja kunnallisveroa ole mitenkään eritelty.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
budjetin kimppuun mars...
...
Energiaveromomentille kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 1,9 mrd, näistä autoilulle Dieselpolttoaineen alempi verokanta ja Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn alempi verokanta = 1,4 miljardia. Diselveroa kerätään 1,4 miljardia (+-0)

Vähän outoja lukuja sinulla ja epäilen, että olet osannut poimia vain osan asiakokonaisuuteen vaikuttavista momenteista. Esimerkiksi googlella ensimmäinen hit hesarin 7 vuotta vanhaan tarinaan kertoo: "Yhä tärkeämmäksi verolähteeksi kasvava tieliikenne tulouttaa vuosittain jo yli kuusi miljardia euroa, joista vain 13 prosenttia palautuu autokansalle." Veikkaanpa, että tuo 13% sisältää myös teiden rakentamisen, millä nyt on melko suurta merkitystä vaikkapa joukkoliikenteelle ja se olisi tehtävä myös ilman yksityisautoilijoita.

Tämä viimeinen kappale vähän typerä. Yritätkö selittää, että kun traktorikuski ei maksa veroa polttoaineessaan, eli saa tukea, niin se pitää sitten vähentää siitä tuesta minkä joku muu on maksanut? No ei tietenkään, vaan tuella tarkoitetaan, että paljonko rahaa jää keräämättä.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Yksikään hallitus ei pysty uskottavasti perustelemaan Kauniaisten itsenäisyyttä kuntauudistuksen yhteydessä, en usko että yksikään poliitikko haluaa selitellä miten Suomessa pistetään 100-150 kuntaa nippuun mutta Kauniainen pysyy omana kaupunkina.

En tiedä uskottavista perusteluista, mutta eiköhän kielipolitiikka astu kuvaan granin osalta, samoin kuin RKP:n hallitsemien pienten rannikkokuntien Turun alueella ja Pohjanmaalla.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
En tiedä uskottavista perusteluista, mutta eiköhän kielipolitiikka astu kuvaan granin osalta, samoin kuin RKP:n hallitsemien pienten rannikkokuntien Turun alueella ja Pohjanmaalla.

Noh, kuinka pitkälle kielipolitiikallakaan tätä voidaan perustella, 60% asukkaista on kuitenkin suomenkielisiä.

Jos olisin kuntaministeri niin en kyllä laittaisi nimeäni yhteenkään sellaiseen esitykseen jossa 9000 ihmisen kaupunki keskellä Suomen toiseksi suurinta kaupunkia saa jäädä itsenäiseksi, ottaen huomioon että jo nyt koulu-, poliisi- palokunta-, sairaala- yms. toiminnot hoidetaan yhdessä Espoon kanssa. Se olisi poliittinen itsemurha koska tuota ei voida mitenkään perustella järkevästi.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
.... jo nyt koulu-, poliisi- palokunta-, sairaala- yms. toiminnot hoidetaan yhdessä Espoon kanssa. Se olisi poliittinen itsemurha koska tuota ei voida mitenkään perustella järkevästi.

Hoitaako Kauniainen muuten yhtään kunnallista palvelua ostamatta niitä espoosta? Sotavammapotilaat varmaan saavat kauniaisissa keskimääräistä parempaa palvelua.

Granin pysyminen itsenäisenä kuntana on sikälikin epäilyttävää, että kunnan veroprosentti on käsittämättömän alhainen, johtuen tietenkin korkeasta tulotasosta, joten paikasta on tullut eräänlainen veroparatiisi. Tietenkin jos ne osallistuisivat maaseudun rahoittamiseen nostamalla äyrinsä vaikka espoon tai helsingin tasolle ja tuo korjattaisiin talteen tasausjärjestelmällä.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Hoitaako Kauniainen muuten yhtään kunnallista palvelua ostamatta niitä espoosta? Sotavammapotilaat varmaan saavat kauniaisissa keskimääräistä parempaa palvelua.

Onhan Kauniaisissa ainakin molemmilla kielillä päiväkodit ja koulut lukioon asti. Ja oma terveysasemakin löytyy. On urheilukenttä, palloiluhalli, kirjasto ja kaikkea muutakin.
Ja ainakin liikunta-asioissa asiakaspalvelun taso on korkeampi kuin Espoossa, mutta maksut vastaavasti halvemmat. Lasten alkeisuimakoulu esimerkiksi on Kauniaisissa asiakashinnaltaan reilusti alle puolet vastaavasta Espoon ostopalveluna ostetun uimakoulun hinnasta.

Ja kaikki pk-seudun kunnat taitavat ostaa ison osan terveystoimeen liittyvistä erikoispalveluista HUS:lta. Onkohan niin, että kaikki laboratoriot ovat nykyään HUS:n hoidossa.

Mietinpä vain, että millaiset hallintohimmelit pitää rakentaa, jos ja kun Helsinkiinkin liitetään työssäkäyntialueen mukaiset kunnan ja kaupungit. Väkiluku taitaa olla lähempänä 1 500 000 asukasta kuin 1 000 000 asukasta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ja kaikki pk-seudun kunnat taitavat ostaa ison osan terveystoimeen liittyvistä erikoispalveluista HUS:lta. Onkohan niin, että kaikki laboratoriot ovat nykyään HUS:n hoidossa.

Eli ylikunnalliselta ”himmeliltä”. Jonka budjettiin tai rahoitukseen ei ole minkään kunnan tarkastuslautakunnalla pääsyä, eikä valtuustolla rahankäyttöön puuttumisoikeutta. Ainoastaan edustaja HUS:n hallinnossa.

Eli siitä suurinta menoerää hallinnoi taho, jota ei suorilla vaaleilla valita.

JOS koko seutukunta olisi yhtä hallintoaluetta, olisi sen yhden hallintoalueen luottamushenkilöt vastuussa myös HUS:n rahoista. Nythän HUS on rahalla mitattuna hemmetin tehoton, kuten lähes kaikki ylikunnallisiin sairaanhoitopiireihin perustuvat järjestelmät.

Juuri palveluiden hintaerot on kaavoituksen ohella niitä vääristäviä tekijöitä, jotka aiheuttaa huonoa kaupunkirakennetta (kunnat kilpailee veronmaksajista ja yhteistyö on korulauseista huolimatta olematonta)


Mietinpä vain, että millaiset hallintohimmelit pitää rakentaa, jos ja kun Helsinkiinkin liitetään työssäkäyntialueen mukaiset kunnan ja kaupungit. Väkiluku taitaa olla lähempänä 1 500 000 asukasta kuin 1 000 000 asukasta.


siis juuri himmelit vältettäisiin. Yksi valtuusto, yksihallitus, yhdet lautakunnat. Ihmiset äänestää suoraan niitä, jotka oikeasti asiat päättävät. Kukaan päättäjiä ei voi mennä ”kyllähän me, mut kun muut” verukkeen taakse (vaikka HUS tai YTV päätösten yhteydessä)
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
siis juuri himmelit vältettäisiin. Yksi valtuusto, yksihallitus, yhdet lautakunnat. Ihmiset äänestää suoraan niitä, jotka oikeasti asiat päättävät. Kukaan päättäjiä ei voi mennä ”kyllähän me, mut kun muut” verukkeen taakse (vaikka HUS tai YTV päätösten yhteydessä)

Niin ja voi kysyä kuinka demokratia sitten toimii, kun kaupungin koko on 1 500 000 asukasta ja se ulottuu maantieteellisesti nykyrajojen mukaan katsoen Kirkkonummelta Lohjan ja Hyvinkään kautta Porvooseen.
Mutta olen viestejäsi lukiessani ymmärtänyt, ettei lähidemokratia ole sinulle mikään sydämenasia.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
heh

Valtion talousarvioesitykset

Siellä on KAIKKI valtion budjetit ja tilinpäätökset. siis Valtioinvarainministeriön sivuilla.

Tervemenoa lukemaan

Varmaan on joo, en epäile lainkaan. Sitä vaan epäilin, että oliko noissa sinun luvuissa otettu nimenomaan huomioon KAIKKI rivit tuosta budjetista. Varsinkin kun noita sinun lukuja vertaa julkisuudessa olleisiin, niin näyttävät ihan eriltä, joten pistää miettimään tulkintoja.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Varmaan on joo, en epäile lainkaan. Sitä vaan epäilin, että oliko noissa sinun luvuissa otettu nimenomaan huomioon KAIKKI rivit tuosta budjetista. Varsinkin kun noita sinun lukuja vertaa julkisuudessa olleisiin, niin näyttävät ihan eriltä, joten pistää miettimään tulkintoja.

Kaikki energiaverot yhteensä on arvioitu tuottavan ensi vuonna 4,4 miljardia, viimevuonna 3.8 miljardia. sisältäen siis sähkön jne verot. Polttoaineen osuudet laitoin aiemmin.

Eli väite, että autoilijoilta verotettas saman verran kun työveroa on siis puppua. Työstä maksetaan se n 12 miljardia(ennen lamaa 15) ja kaikki energiaverot, jotka aikaisemmin oli paljon alhaisempia (nehän nousee nyt hurjasti) on silti vain kolmannes työtuloveroista.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Niin ja voi kysyä kuinka demokratia sitten toimii, kun kaupungin koko on 1 500 000 asukasta ja se ulottuu maantieteellisesti nykyrajojen mukaan katsoen Kirkkonummelta Lohjan ja Hyvinkään kautta Porvooseen.
Mutta olen viestejäsi lukiessani ymmärtänyt, ettei lähidemokratia ole sinulle mikään sydämenasia.

Lähidemokratia on nimenomaan sydämenasia. Haluan että päätökset tehdään ihmisten suoraa valitsemilla edustajilla. Ei puolueiden valtuuttamilla(mikä mitenkin valitsee) edustajilla ylikunnallisissa byrokratiahimmeleissä.

Lähidemokratia, eli juurikin paikallinen päättäminen pitää tehdä suoraan alueella, mutta palvelurakenteen pitää olla työssäkäyntialueen mukainen. Eli jos käyn töissä Tampereella (kuten käyn) pitäs mun voida työmatkan varjella olevaan päiväkotiin jättää muksu, eikä niin että ajan Nokialla ensin toiseen suuntaan 10km ja sitten vasta töihin. Sama koskee kouluja, terveydenhoitoa, vanhuspalveluja, kulttuuripalveluja ja joukkoliikennettä jne.. Yhtenäisen työssäkäyntialueen rakenteen keinotekoset rajat nimenomaan vähentää mun päätäntävaltaa mun maksamista verorahoista.

Nyt kun Helsingin seudulla alkaa saada näin tekeen, niin kukas maksaa? Tai viä paremminkin, kuka päättä mitä se maksaa ja miten niitä yhteisiä palveluja hoidetaan? Ylikunnallinen himmeli, jossa on joku ehdokaslistan 96 eniten ääniä saanut, joka tohon hommaan suostuu (sairaanhoitopiirin hallitukseen tms.).

Paikallista päättämistä tulee toki myös kehittää, eli kaupunginosien pitää tiettyyn rajaan asti voida itse määrittää alueen palvelurakennetta. Nythän erilliskuntina palvelurakenne määrittyy puhtaasti sen mukaan, paljonko on rahaa. Ja rahoista iso osa on ylikunnallisten terveys ja sosiaalipalvelujen hanskassa isolla byrokratialla ja valtuutettujen ja tarkastuslautakuntien valvonnan ulottumattomissa. Eli mun äänestämien edustajien ulottumattomissa. Sieltä se sairaalapäivän hinta tulee tarjottimella, ei valitusoikeutta. Oman kunnan edustaja vaan toteaa ”kyllähän mää, mutta ne muut” joka kunnassa

Se on paljon isompi paikallispäättämisen haitta, kuin se, että valitaan isommalla joukolla ne ihmiset, jotka suoraan päättää niiden verovarojen käytöstä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös