Seuraavan hallituksen kokoonpano

  • 272 929
  • 2 128

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Väitän että iso osa Suomen köyhistä on köyhiä vain näennäisesti. Harva näkee oikeasti nälkää. Moni pystyisi nostamaan itsensä pois tuensaajien joukosta, jos siihen olisi välttämätön tarve. En syyllistä tällä niinkään tuensaajia ja "köyhiä", vaan hampaatonta järjestelmää, joka ei potki riittävästi ihmisiä persuksille.

Heh, köyhä ei siis ole köyhä jos se ei näe nälkää?

Ongelmilla ja rahalla on muuten se yhteinen taipumus, että molemmat tuppaavat kasaantumaan. Aika harvoin näkee esim. kokoomuslaisten juurikaan pohtivan sitä, että mikä tekee joistakin ihmisistä alkoholisteja, spurguja jne.

Jos lähdetään nyt siitä, että spurguksi tuleminen ei ole geeneistä kiinni, niin silloin oikeistolaisen maailmankuvan omaavat henkilöt torjoavat varsin usein spurguille ongelmien ratkaisuksi lisää ja uusia ongelmia pienempien sosiaalitukien muodossa. En vain tajua sitä logiikkaa, mikäli ajatuksena on oikeasti yhteiskunnan "kehittäminen". Kaiken järjen mukaan niitä Suomessa köyhiksi katsottujen kansalaisten ongelmia pitäisi vähentää eikä lisätä, jotta mahdollisuudet omatoimiseen elintason nostamiseen parantuisivat.

Ja kun puhutaan veroprogression laskemisesta, niin ainakaan minä en koe siinä olevan ajatuksena mitään vikaa. Mutta onhan se nyt ihan käsittämätöntä, mikäli varat progression laskemiseen rahoitetaan leikkaamalla sosiaalietuuksia. Sehän on aivan järkyttävä ajatusmaailma. Eikö kannattaisi miettiä enemminkin sitä, että millä keinoilla valtio voisi luoda itselleen enemmän tuloja, joilla progression lasku voitaisiin rahoittaa? Siihen kieltämättä vaadittaisiin vähän enemmän kyvykkyytä ja näkemystä, kuin säästötoimien miettimisessä, johon pystyisi apinakin.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Riippuu kovasti siitä missä opiskelee. Olen ymmärtänyt että amk:eissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa opiskelu on huomattavasti "koulumaisempaa" ei aikaa työnteolle hirväesti ole.

Amk:eissa ei kyllä pääse nuo opiskelupäivät liian pitkiksi venymään. On hyvin helppo tehdä töitä ohessa. Itse hoidin kaikki kurssit pois 2,5 vuoden aikana ja samalla tein töitä sen 20h viikossa. Päättötyön kanssa venyi hiukan, koska menin luonnollisesti kokoaikaiseen työhön, kun ei tarvinnut enää koulussa pahemmin käydä. Kyllä nää marisijat jostain opintotuen riittämättömyydestä ovat niitä, jotka eivät ole edes ajatelleet menevänsä töihin opiskelun ohessa. Sitten käyvät koulussa ehkä kerran viikossa ja muuten pyörivät jossain puistoissa puita halailemassa.

Töitä riittää tekeville ja tämä pätee yhtälailla myös näihin leipäjono-heppuhin. Toiset saavat vain tuilla enemmän fyffeä kuin saamastaan työpaikasta, onko tässä sitten järkeä? Kumpikohan kiinnostaa näitä järjestelmään hyvin sisäänpäässeitä enemmän? Tässä olisi uudella hallituksella mietinnän paikka.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Sitä paitsi, mitä pahaa leipäjonoissa on? Ihmiset ovat avun tarpeessa ja on aivan mahtavaa, että joku haluaa auttaa!
Tätä olen minäkin ihmetellyt. Tosin joskus vuosikymmeniä sitten oli vielä sellaista ilmapiiriä, että "sosiaalihuollosta" avun hakeminen on köyhäinapua ja jonkinlainen häpeän aihe. Siksi monet yrittivät sinnitellä ilman tukiaisia, vaikka pienessä nälässä, säilyttäen kuvitellun sosiaalisen kunnioituksensa tai edes itsekunnioituksensa.

Tämä aikakausi on kuitenkin ollutta ja mennyttä. Nykyisiin leipäjonoihin ja sossunluukuille on tungosta, kun harva enää varsinaisesti häpeää tukien hakemista ja ruokakassien jonottamista.

Appivanhempani muuten kävivät joskus hakemassa leipäjonomuonaa omalla asuinpaikkakunnallaan, vaikka heillä ei ollut tarvetta minkäänlaisiin tukiin. Syynä käynnille oli se, että tavaraa oli jäänyt yli ja kaatopaikallekaan sitä ei haluttu heittää, jolloin ruokaa suorastaan tarjottiin kenelle tahansa. Jaettavaa ruokaa ei varsinaisesti ollut liikaa, mutta muutamat artikkelit kuten EU-näkkileipä eivät olleet kelvanneet edes leipää jonottaneille. Jos leipäjonoissakin on varaa nirsoilla ja valikoida tuohon tyyliin, niin mitähän laatua nykypäivän leipäjonolaisten köyhyys ja nälkä varsinaisesti ovat?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Puhutaan vaikka melko heikosti koulutetusta yksinhuoltajasta, joka elää hyvin lähellä köyhyysrajaa. Kyllähän hän varmasti tahtoo pois köyhyydestä, mutta ei riittävästi. Voisi varmasti tarpeeksi halutessaan muodostaa itselleen tukiverkon, joka vahtisi lapsia iltaopiskelun aikana, ja vähitellen voisi kohota vaikka lopulta miljonääriksi.
Käytän tätä lainausta aasinsiltana. Usein Suomessa puhutaan siitä, että täällä köyhyys periytyy. En epäile sitä ollenkaan. Ymmärrän, että tämä perustuu samaan logiikkaan kuin se, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat myöskin keskimäärin korkeasti koulutettuja. Kummatkin ryhmät imevät tietyt mallit ja arvot kotoaan.

Jos tukia nostetaan, niin se kieltämättä parantaa köyhien perheiden elämänlaatua. Kysymys onkin, että miten ne vaikuttavat jälkikasvun mahdollisuuksiin pärjätä elämässä? Oppivatko jälkikasvu näin paremmin, että koulutus ja työnteko on vaatimus elämässä pärjäämiseen vai että elämässä voi pärjätä ihan kivasti ilmankin?

Saako tästä edes puhua?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Cmprs

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, HIFK
Useammassa viestissä kirjoitettiin opiskelijoiden tuloista ja opintotuen jne. riittävyydestä. Aika keskeisesti tähän liittyy opintotukien tulorajat. Systeemihän on tällä hetkellä sellainen, että tukikuukautena saa ansaita 660 e ja tuettomana kuukautena eli perinteisesti kesäaikana 1970 e ilman, että joutuu palauttamaan tukia Kelalle. Näin ollen perus 9 kk opiskelevalla vuosittainen tuloraja on 11850 e ja jos opintoja painaa 12 kk niin limiitti on enää 7920 e.

Esim. itsellä opintoja tulee 11 kuukaudelle vuodessa ja 3 kk teen kesätöitä, joissa myyntityöllä on tavoitteena ansaita 2500 per kuukausi. Siihen pääseminen tarkoittaisi, että kesätöiden lisäksi saisin lukuvuoden aikana ansaita kunakin tuellisena kuukautena vain 192 euroa per kuukausi ilman, että pitäisi maksaa tukia takaisin. Toki omalla kohdalla opintoihin menee syys-touko-välillä 8-10 h per päivä eli en omakohtaisesti silloin duuniin ehtisi, mutta tuhansilla muilla tuossa on äärimmäisen selkeä kannustinloukku. Monilla on vieläpä kesätöihin aikaa 4 kk jolloin rajat paukkuvat helposti yli puhtaasti kesätöitä tekemällä. Tässä olisi hallitusohjelmaan yksi ujutettava kohta, jossa pitäisi ottaa järki käteen.

Edit: Niin ja se tuli vielä mieleeni, että jos niiitä kesätyörahoja onnistuu sijoittamaan onnistuneesti niin toki limiitit paukkuu entistä kiivaammin. Eli paitsi että myyntivoitoista maksaa perus po-tuloveron, menettää myös lähes automaationa tukikuukausia jos on jaksanut tehdä kesätöitä. Ideatasolla nuoria pitäisi kannustaa säästämiseen ja sijoittamiseen, mutta tässä kohtaa ollaan hyvin kaukana siitä. Sitten vielä huudellaan pankki- ja transaktioveron perään, ei kovin mielellään tästäkään näkökulmasta.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Useammassa viestissä kirjoitettiin opiskelijoiden tuloista ja opintotuen jne. riittävyydestä. Aika keskeisesti tähän liittyy opintotukien tulorajat. Systeemihän on tällä hetkellä sellainen, että tukikuukautena saa ansaita 660 e ja tuettomana kuukautena eli perinteisesti kesäaikana 1970 e ilman, että joutuu palauttamaan tukia Kelalle. Näin ollen perus 9 kk opiskelevalla vuosittainen tuloraja on 11850 e ja jos opintoja painaa 12 kk niin limiitti on enää 7920 e.

Perus 9 kk _opintotukea nostavalla_, ei opiskelevalla. Siinä on vinha ero. Opintotuki (tässä tarkoitan opintorahaa + mahdollista asumislisää, ateriatuki ei ole harkinnanvarainen) on harkinnanvarainen etuus, ei palkkaa opintosuorituksista. Harkinnanvaraisuus tarkoittaa, että sitä maksetaan, jos muita tapoja rahoittaa opintonsa ei ole - ei mitenkään niin, että kun opiskelet, saat samalla palkkioksi opintotuen. Opintotukioikeus poistuu kokonaisuudessaan, jos tulot ylittävät 22330 euroa vuodessa (11 x 1970 + 1 x 660), mikä on ainakin minusta sellainen tulotaso, jolla jo itsensä opiskelun ajalta elättää.

Jos opintotuella halutaan ohjata opiskeluun enemmän (en näe sitä erityisen järkevänä tai tehokkaana ohjausmekanismina itse), pitäisi tulorajoja pikemminkin laskea ja samalla opintorahan kuukausisummaa nostaa. Tulorajojen nostaminen laajentaa tuensaajien piiriä sellaiseen joukkoon, joka ei sitä samassa määrin elämiseensä tarvitse.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos opintotuella halutaan ohjata opiskeluun enemmän (en näe sitä erityisen järkevänä tai tehokkaana ohjausmekanismina itse), pitäisi tulorajoja pikemminkin laskea ja samalla opintorahan kuukausisummaa nostaa. Tulorajojen nostaminen laajentaa tuensaajien piiriä sellaiseen joukkoon, joka ei sitä samassa määrin elämiseensä tarvitse.
Johan tässä keskustelussa on parilta henkilöltä tullut faktaa, että työnteko ei hidasta opiskelua ja työntekoon pitää kannustaa opiskeluiden aikana.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jos tukia nostetaan, niin se kieltämättä parantaa köyhien perheiden elämänlaatua. Kysymys onkin, että miten ne vaikuttavat jälkikasvun mahdollisuuksiin pärjätä elämässä? Oppivatko jälkikasvu näin paremmin, että koulutus ja työnteko on vaatimus elämässä pärjäämiseen vai että elämässä voi pärjätä ihan kivasti ilmankin?
Riippuu todella paljon perheestä tämäkin. Jos yhteiskunnan tuen varaan on jouduttu ikäänkuin syyttä, työttömyyden tai sairauden kautta, luulen, että jälkipolvi kouluttautuu aikalailla perheen asenteiden rohkaisemana. Voin sanoa ihan omana esimerkkinä sen, että 90-luvun lama pudotti meitin perheen kaikilla mittareilla köyhäksi, tuoretta leipää ei saatu kuin itseleivottuna, mutta nyt porukoilla on taas yritys ja lapsista kaksi vanhinta on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Aika pitkälti työttömyyden periytyminen on myös ihmisluonteesta kiinni, jos jätetään sairaudet veks.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ei tietenkään ole. Kysytään silti vastakysymyksenä, että miksi jonkun rikastumisen pitäisi estää järkevä sosiaalipolitiikka? Onko mielestäsi esim ALV:n nostaminen oikea tapa korottaa verotuloja? Tämä kohdistuu kuitenkin kaikkein raskaimmin köyhimpään kansanosaan, joka joutuu ostamaan vähistä rahoistaan samanhintaiset tuotteet kuin hyvätuloinenkin.
Vaikket sitten demareita äänestänytkään, niin ihmettelen edelleen miksi demaripuolue vastusti taannoin niin kovaäänisesti ruoan arvonlisäveron alentamista, kun nykyisten hallitusneuvottelujen agendalla ollut kysymys alv-korotuksesta oli demareille niin vastenmielinen. Eikö ruoan alv-ale olisi samalla logiikalla vastavasti helpottanut juuri köyhimmän kansanosan elämää, kun heidänkin on syötävä? Tuskin joku Kyösti Kakkonen syö 300 kertaa enemmän tai kalliimmalla kuin joku, joka tienaa 300 kertaa vähemmän kuin johtaja Kakkonen.

Sen enempää määrittelemättä "järkevää sosiaalipolitiikkaa", jonkun yksityishenkilön tai yrityksen menestys ei tietenkään ole tälle mikään este. Paremminkin tästä haetaan vasemmalla käänteisestä kautta ongelmaa, eli siellä koetaan että jonkun menestyminen on automaattisesti joltakulta muulta pois. Tämä on näköalatonta paskapuhetta. Jotta köyhillä menisi jatkossa paremmin, tarvitaan kasvavia verotuloja, joita saadaan vain kasvun ja menestyksen myötä. Ikuista tasapainottelua tämä tietysti on, kuinka paljon perunoita sopii syödä kärryiltä samalla kun niitä viedään varastoon. Vasemmistolaisessa ajattelussa ei vaan olla erityisen kronkeleita siinä, kuinka paljon härskitään syödä (naapurin) siemenperunoista.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Useammassa viestissä kirjoitettiin opiskelijoiden tuloista ja opintotuen jne. riittävyydestä. Aika keskeisesti tähän liittyy opintotukien tulorajat. Systeemihän on tällä hetkellä sellainen, että tukikuukautena saa ansaita 660 e ja tuettomana kuukautena eli perinteisesti kesäaikana 1970 e ilman, että joutuu palauttamaan tukia Kelalle. Näin ollen perus 9 kk opiskelevalla vuosittainen tuloraja on 11850 e ja jos opintoja painaa 12 kk niin limiitti on enää 7920 e.

Esim. itsellä opintoja tulee 11 kuukaudelle vuodessa ja 3 kk teen kesätöitä, joissa myyntityöllä on tavoitteena ansaita 2500 per kuukausi. Siihen pääseminen tarkoittaisi, että kesätöiden lisäksi saisin lukuvuoden aikana ansaita kunakin tuellisena kuukautena vain 192 euroa per kuukausi ilman, että pitäisi maksaa tukia takaisin. Toki omalla kohdalla opintoihin menee syys-touko-välillä 8-10 h per päivä eli en omakohtaisesti silloin duuniin ehtisi, mutta tuhansilla muilla tuossa on äärimmäisen selkeä kannustinloukku. Monilla o vieläpä kesätöihin aikaa 4 kk jolloin rajat paukkuvat helposti yli puhtaasti kesätöitä tekemällä. Tässä olisi hallitusohjelmaan yksi ujutettava kohta, jossa pitäisi ottaa järki käteen.

Kyllähän tuo on selkeä kannustinloukku. Siis ettei varmasti jakseta painaa täysinä töitä. Mutta toisaalta jos vuodessa tienaat tyyliin 10k+ töistä, niin kyllä sillä pitäisi pystyä hyvin elämäänkin ja opiskelut rahoittamaan. Jos vielä päälle saat vähän tukia, niin on turha väittää etteikö jollain n.1000euroa/kk pärjäisi, jos vielä saa samaan aikaan opintotukea ja asumistukia tai vaikka saisi vain toista.

Mielestäni tämäkin taas vain osoittaa sitä, että halutaan lisää ja lisää, mutta ei mietitä mihin ne entiset rahat ovat valuneet.

DAF tuossa hyvin asiasta totesikin.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Niin, se on ihan itsestä kiinni, millä tavalla asiat ottaa. Itse menin jatko-opiskelemaan 26v. ja sitä ennen olin ollut töissä 7v. kokoaikasena. Tulot tippuivat todella reilusti. Ei ollut myöskään mikään vieraskäsite tehdä töitä opiskelun ohessa. Eikä tuo myöskään vaikuttanut menestykseen koulunpenkillä.

Mutta tuskin se työssä käyminen myöskään sun opiskeluja joudutti/nopeutti? Toisille se sopii, toisille ei. Helposti monelle käy niinkin että jäädään siihen palkkaan "kiinni" ja silloin sitten opiskelumotivaatio laskee.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Johan tässä keskustelussa on parilta henkilöltä tullut faktaa, että työnteko ei hidasta opiskelua ja työntekoon pitää kannustaa opiskeluiden aikana.

En näe kyllä missään mitään faktaa kummastakaan asiasta. Se on totta, ettei koko opiskelijapopulaatiota tutkien (suhteellisen paljon tämän aiheen kanssa töitä tehneenä, tältäkin palstalta löytyy aiempia referenssejä hakutoiminnolla) nykykuviossa työtä tekevä opiskelija opiskele juuri sitä työtä tekemätöntä pidempään. Siihen taas mahtaa enemmän vaikuttaa ihmistyyppi kuin se, onko tulorajoja eli ei. Tällä asialla vaan ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, että opintotuki on tarveharkintainen etuus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa opiskelu niille, joilla ei muuta rahoituskeinoa ole. Minusta edelleen yli 22300 vuodessa tienaavalla on mahdollisuus jo rahoittaa opintonsa muulla keinoin kuin opintotuella, semminkin kun siihen liittyy muita alennuksia ym. etuuksia. Tulorajat ovat koko lailla kohdallaan.

Minä en ole koskaan ollut erityisen innostunut kritisoimaan opiskelun ohessa tehtävää työtä, sillä se opettaa (ainakin yliopisto-opiskelijalle) sellaisia työelämän lainalaisuuksia, joita ei opinnoissa valitettavasti opi, ainakaan niin kauan kuin työelämä nähdään yliopistoissa lähinnä vihamielisenä. Ei se täyspäiväinen tai lähes sitä oleva työnteko silti kenenkään opintoja nopeutakaan, jos siitä opiskeluajan pituudesta joku täällä erityisen huolissaan on. Valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen voi olla hyötyä - tai sitten ei. Data on tältä osin aika vaihtelevaa.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Vaikket sitten demareita äänestänytkään, niin ihmettelen edelleen miksi demaripuolue vastusti taannoin niin kovaäänisesti ruoan arvonlisäveron alentamista, kun nykyisten hallitusneuvottelujen agendalla ollut kysymys alv-korotuksesta oli demareille niin vastenmielinen. Eikö ruoan alv-ale olisi samalla logiikalla vastavasti helpottanut juuri köyhimmän kansanosan elämää, kun heidänkin on syötävä? Tuskin joku Kyösti Kakkonen syö 300 kertaa enemmän tai kalliimmalla kuin joku, joka tienaa 300 kertaa vähemmän kuin johtaja Kakkonen.
IS: Anttila salaa ruoan hintarohmut

Veikkaan, että liittyi tuohon. Ruoan hintahan on nykyään samalla tasolla kuin ennen veronalennusta.
 

Cmprs

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, HIFK
--harkinnanvarainen etuus, ei palkkaa opintosuorituksista.
Hyviä pointteja ja valideja faktoja DAFilta ja alempana eagleltakin. Usein sitä tosiaan ajattelee, että opintotuki on palkkio suoritetuista opinnoista, mitä se toki tavallaan on mutta toisaalta taas ei, kuten totesit. Se on harmillista, että monilla opiskelijoilla olisi aikaa ja motivaatiotakin tehdä opintojen ohella töitä ja sitä kautta hankkia oman alan työkokemusta jne. mikä vastaavasti mahdollisesti nopeuttaisi aikanaan työnsaantia, mutta kun saadun palkan vastineena menettää tuen tulee selkeä loukkutilanne, kuten todettua. Paukkuiko Axbor Nocturnella tulorajat vai teitkö niin paljon töitä, ettei tukia tarvinnut miettiä ollenkaan?
 

Wristlock

Jäsen
Kataistrofi haluaa siis hinnalla millä hyvänsä pääministeriksi ja nyt on jo ilmeisesti alkanut kaduttaa itkupotkuraivarit Heinäluoman suhteen. Toivottavasti tästä syntyy vielä ilmaveivi-hallitus Kok-SDP-PS. Tämä noudattelisi kokoonpanona vaalitulosta ja siten "kansan tahtoa" kaikkein parhaiten. Jos ja kun tämä vaatisi rajua muutosta erityisesti Kokoomuksen EU/Euro-linjaan, niin ei se mitään, koska nykyinen tukilinja on kaikkea muuta kuin paras mahdollinen ja lisäksi melkoisen epäoikeudenmukainen suomalaisen veronmaksajan kannalta. Nykylinjalla nimittäin suomalaiset veronmaksajat ottavat niskoilleen saksalaisten pankkien PIIGS-vastuita enemmän kuin itse saksalaiset veronmaksajat suhteutettuna BKT per capita ja se ei ole reilukerhoa se.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Eihän sitä mielekkyyttä voi tietenkään tarkastella tuota kautta, vaan on verrattava tukien ja työstä saatavan palkan erotusta.

Hädässä olevan ihmisen ei tarvitse tätä tarkastelua tehdä vaan hänelle ainoa kriteeri pitäisi olla eurojen määrä.

Peruspäiväraha taitaa olla jotain 450€/kk, käytännössä kaikista kokopäivä duuneista saa min 1400€/kk bruttona.
 

Mace

Jäsen
Hädässä olevan ihmisen ei tarvitse tätä tarkastelua tehdä vaan hänelle ainoa kriteeri pitäisi olla eurojen määrä.

Tämä nyt karkaa jo pahasti sivuraiteille, mutta ei Suomessa varmaankaan kukaan töihin kykenevä ihminen ole sellaisessa hädässä, että ajattelisi yllä kuvaamallasi tavalla.

Peruspäiväraha taitaa olla jotain 450€/kk, käytännössä kaikista kokopäivä duuneista saa min 1400€/kk bruttona.

Kyllähän tuosta jää tietysti jo jotain käteenkin.

Edit: Mutta kuten hanu tuossa totesi, jäisivätkö tuet vain tuohon peruspäivärahaan vai saako tukia enemmänkin?
 
Viimeksi muokattu:

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Hädässä olevan ihmisen ei tarvitse tätä tarkastelua tehdä vaan hänelle ainoa kriteeri pitäisi olla eurojen määrä.

Peruspäiväraha taitaa olla jotain 450€/kk, käytännössä kaikista kokopäivä duuneista saa min 1400€/kk bruttona.

Väitän, että yksinhuoltajan ei kannattaisi ottaa 1400€/kk duunia rahallisesti ajatellen. Meinaan peruspäiväraha + asumistuki + toimeentulotuki on luultavasti vähintään sama kuin tuosta palkasta käteen jäävä raha.

t. hanu
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Väitän, että yksinhuoltajan ei kannattaisi ottaa 1400€/kk duunia rahallisesti ajatellen. Meinaan peruspäiväraha + asumistuki + toimeentulotuki on luultavasti vähintään sama kuin tuosta palkasta käteen jäävä raha.

t. hanu

Tätä en epäile. Ja siksi systeemi onkin perseestä, se mahdollistaa totaalisen lorvailun duunin teon sijaan.

Haasteet systeemille ovat kaksinaiset, niiden jotka ovat oikeasti hädässä pitäisi saada parempaa tukea mutta toisinkuin JypFabu ja muut vinksahtaneet maailmanhalaajat antavat ymmärtää, nykyinen systeemi tekee kattoon räkimisen liian helpoksi ja siksi pitäisi myös tiukentaa systeemiä.
 

rosnäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät

Välillä viesti ihan ketjun aiheestakin. Kiitos siitä.

Poliittinen realismi, missä pelaa? Tässä lienee kysymys vain siitä, että Kataiselle yritetään saada edes jonkinlaiset neuvottelumahdollisuudet. Jokainen voi arvata, mitä tarkoittaa, jos Katainen menee Soinin juttusille tilanteessa, jossa muita vaihtoehtoja ei ole. Tokihan Soini tilanteen julkisuuspelistä huolimatta ymmärtää, joten Katainen joutuu maksamaan pääministeriydestään kovan hinnan.

Suurempi ongelma tulevassa hallituspohjassa on kokoomuksen kannalta se, miten ns. kestävyysvaje Soinin ja Kiviniemen kanssa ratkaistaan. Tärkeimpiä yksittäisiä talouskysymyksiä tämän ongelman ytimessä lienee kuntarakenteen uudistaminen. Tulevassa hallituspohjassa kokoomus ei kuntarakennetta pysty riittävästi Soinin ja Kiviniemen vastustuksen takia uudistamaan. Tästä hintaa maksaa kaupungissa asuva palkkatöissä käyvä keskiluokka ja pienyrittäjät kohoavina veroina ja maksuina. Rakenteelliset isot uudistukset vaatisivat muutoinkin kovia päätöksiä. Kokoomus jää näissä asioissa Soinin ja Kiviniemen kanssa käytännössä yksin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Riippuu todella paljon perheestä tämäkin.
Näitä varmaan pitää tarkastella jonkinlaisten keskiarvojen tai mediaanien mukaan.

Minä esim puolestani tunnen hyvin erään kaverin joka kolmantena opintovuotena yliopistossa suoritti 60 opintoviikkoa sen ohella että teki töitä 20 tuntia viikossa (ja hieman myös sivutoimisia tuntiopettajan hommia).

Toisena opintovuotena eli ennen työnteon aloittamista opintoja syntyi myös 60 opintoviikkoa. Pelkkä asunto+opintotuki (olisivatko olleet yhteensä noin 2800 markkaa) olisivat riittivät nippanappa asuntoon ja ruokaan, mutta kun viinaan meni vielä 2000 markkaa kuussa.

En kuitenkaan näiden perusteella lähtisi suurempia linjavetoja tekemästä harrastettavan politiikan suhteen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Suurempi ongelma tulevassa hallituspohjassa on kokoomuksen kannalta se, miten ns. kestävyysvaje Soinin ja Kiviniemen kanssa ratkaistaan. Tärkeimpiä yksittäisiä talouskysymyksiä tämän ongelman ytimessä lienee kuntarakenteen uudistaminen.
Aivan niinkuin sanoit, ei mitenkään. Niinpä ainoa vaihtoehto hallitukseksi joka asian ratkaisisi olisi Kok+SDP+pikkuiset ja nimenomaan sillä painotuksella että Kokoomuksen vaatimukset 3 Mrd:n leikkauksista menevät läpi. Kun tähän on vielä olemassa hallitusohjelma, jossa tuloerot kutistuvat (ihan niinkuin se olisi joku pointti), niin minä en voi tajuta miksei jokainen nuori ihminen, joka tuota kestävyysvajeesta joutuu vastaamaan ole tämän vaihtoehdon kannalta. Ahneuksissaan haluavat vain lyhyellä tähtäimellä verohelpotuksia omakotitaloilleen?
Ja ei pidä ymmärtää väärin, omakotiasujana olisihan ne rahat kiva johonkin muuhun käyttää, mutta joskus asioita pitää ajatella pidemmäkin aikavälillä.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Vittu mitä 5-vuotiaiden touhua koko show! UKK kääntyy haudassaan. Vaalitulos on harvinaisen selvä ja nyt perkele ollaan kaivamassa jopa keskustaa takaisin kuvioihin. Iso pyörä heittää jokaisessa poliittisessa päässä. Kokonaiskuvahan on tämä: Suomen taloudellinen hyvinvointi on 99%:sesti riippuvaista maailmantalouden heilahteluista. Suomen hallituksen vaikutusmahdollisuus on noin 1%. Jos tapahtuu USA:n pankkikaatumisen tyyppinen kuvio, niin luuleeko joku, että Suomi kokee pienemmät vaikutukset, jos hallituksessa ovat Jykä, Jutta ja Timo verrattuna siihen, että kokoonpano olisi Jutta, Paavo ja Timo? Tilanne on vähän sama kuin menisi metsäpaloa sammuttamaan ja funtsisi, että sammuuko paremmin punaisella ämpärillisellä kuin sinisellä ämpärillisellä?

Vaalit eivät menneet mun toiveideni mukaan, mutta perinteisesti vaalien jälkeen on nöyrästi noudatettu kansan tahtoa. Hallituksen kuuluisi olla muodossa: kokoomus-persut-demarit. Kaikki muut versiot ovat suhteellisen naurettavia. Persut yksinhän tekivät tilanteesta vaikean ja nyt ainakin Eero Heinäluoma, tuo iso vauva, on ottanut mallia ja kantoi ensimmäiseen yritykseen suunnilleen koko demarien puolueohjelman ja ihmetteli, kun osaa siitä ei hyväksytty? Eero Heinäluoma edustaa mulle samaa paskasakkia kuin Väyrynen ja muu kepu. Poliittisia eläimiä, joilla ei ole mitään kosketuspintaa normaalielämään. Ihme vänkkääjiä. Demarit saivat vaalimenestyksen nostamalla Jutan eturiviin ja käyttivät vaalivoittonsa pistämällä Jutan komeroon kaivaen ex-puheenjohtaja (!) Heinäluoman esiin. Huh, kai sekin jotain kertoo, että Heinäluomasta on joskus päätetty luopua. Kepu olisi voinut lähettää eka kierrokselle Väykän ja kokoomus Iken, niin olisi ollut vanha kunnon bändi kasassa. Ryhtiä nyt pellet. Älkää tehkö itsestänne tärkeämpiä kuin oikeasti olette. Suomen hyvinvointiin ette voi vaikuttaa. Kansalaisten pitäisi pikkuhiljaa tajuta, että talous pyörittää maailmaa. Politiikka on sivussa esitettävää teatteria ja ilmeisesti pikkuhiljaa tarpeetonta sellaista, kun sielläkin pitää kiukutella aivan urpona.

Veikkaus: Kokoomus-demarit-persut. Tämä paketti juntataan jotenkin läpi. Keskusta-kammo on onneksi yhteinen asia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös