Väitän että iso osa Suomen köyhistä on köyhiä vain näennäisesti. Harva näkee oikeasti nälkää. Moni pystyisi nostamaan itsensä pois tuensaajien joukosta, jos siihen olisi välttämätön tarve. En syyllistä tällä niinkään tuensaajia ja "köyhiä", vaan hampaatonta järjestelmää, joka ei potki riittävästi ihmisiä persuksille.
Heh, köyhä ei siis ole köyhä jos se ei näe nälkää?
Ongelmilla ja rahalla on muuten se yhteinen taipumus, että molemmat tuppaavat kasaantumaan. Aika harvoin näkee esim. kokoomuslaisten juurikaan pohtivan sitä, että mikä tekee joistakin ihmisistä alkoholisteja, spurguja jne.
Jos lähdetään nyt siitä, että spurguksi tuleminen ei ole geeneistä kiinni, niin silloin oikeistolaisen maailmankuvan omaavat henkilöt torjoavat varsin usein spurguille ongelmien ratkaisuksi lisää ja uusia ongelmia pienempien sosiaalitukien muodossa. En vain tajua sitä logiikkaa, mikäli ajatuksena on oikeasti yhteiskunnan "kehittäminen". Kaiken järjen mukaan niitä Suomessa köyhiksi katsottujen kansalaisten ongelmia pitäisi vähentää eikä lisätä, jotta mahdollisuudet omatoimiseen elintason nostamiseen parantuisivat.
Ja kun puhutaan veroprogression laskemisesta, niin ainakaan minä en koe siinä olevan ajatuksena mitään vikaa. Mutta onhan se nyt ihan käsittämätöntä, mikäli varat progression laskemiseen rahoitetaan leikkaamalla sosiaalietuuksia. Sehän on aivan järkyttävä ajatusmaailma. Eikö kannattaisi miettiä enemminkin sitä, että millä keinoilla valtio voisi luoda itselleen enemmän tuloja, joilla progression lasku voitaisiin rahoittaa? Siihen kieltämättä vaadittaisiin vähän enemmän kyvykkyytä ja näkemystä, kuin säästötoimien miettimisessä, johon pystyisi apinakin.