Ihan ensiksi haluan sanoa että Venäjä ei ole tällä hetkellä uhka. Hyökkäys länttä vastaan olisi, kuten edelliset sanoivat, ongelmien ja tuhoisien kauppasaartojen kerjäämistä, mutta maailma ja varsinkin Venäjä voi muuttua nopeastikin.
En voi todellakaan sanoa olevani turvallisuuspolitiikan asiantuntija (mikä varmaan tekstistäni käy ilmi) mutta muutamia ajatuksia mahdollisesta Venäjän uhasta ja mahdollisuukstamme tänä päivänä vastata niihin rönsyili mieleeni.
Asevelvollisuus: Ehdoton kyllä asevelvollisuudelle. Se on Suomen todellinen vahvuus.
Ehdoton ei palkka-armeijalle. Maissa joissa palkka-armeija on, armeijaan värväytyy yleensä rikollisista ja deekuista seuraavat. Meidän reservimme vahvuus on juuri se, että kaikkien ikäluokkien koko kirjo (kerma ja sperma) jokaisen ammatin jokaiselta erikoisalalta saadaan riviin suojaamaan tätä pitkää maata.
Natolle ehdoton ehkä. Geopoliittinen sijaintimme ei ole syy liittyä, eikä olla liittymättä Natoon. Vaikka hyökkäys Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan, jokainen maa voi itse päättää osallistumisestaan. Uskon että Portugalilaista oliivinviljelijää tahi Turkkilaista lampaankasvattajaa ei ihan tolkuttomasti kiinnosta Suomen tilanne, joten apu ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Naton kanssa kannattaa tehdä yhteistoimintaa harjoitusten ja aseiden hankinnan suhteen, mutta en olisi hyppimässä riemusta kiljuen Natoon.
Ehdoton kyllä maamiinoille. Suomen ja Venäjän yhteisin maarajan pituus reservin kokoon nähdän on vain ihan tolkuttoman suuri. Ainoastaan sillä saadaan valvottua ja rajoitettua liikettä riittävän tehokkaasti. Ei meillä jalkaväkimiinoja käytetä kuten Somaliassa, että niitä viskellään lasten leikkikentille. Kaikki kentät on miinan tarkkuudella merkittyjä ja helposti raivattavissa.
Venäjä uhkana: Historia toistaa itseään ja joku päivä Venäjä todennäköisesti uhittelee Suomelle. Skenaarioita voi olla monia. Suurvaltapyrkimykset, koko ajan kasvavan Venäläisen vähemmistön kohtelu, jokin keksitty tai aiheellinen kauppakiista... Vaikka tällä hetkellä uhkaa ei ole, ei sen syntymiseen tarvitse kulua useita vuosia.
Suuri uhka on mielestäni juuri tuo Venäjän kasvava vähemmistö. Suurlähettiläs jo "pyysi" virallistamaan Venäjän kielen ja virallistamaan Venäläiset vähemmistönä. Sitten kun vähemmistö alkaa vaatia oikeuksia, naapurin Äiti-Venäjä sitä todennäköisesti myös tukee vaatimuksissaan. On hienoa että Venäjä tuo Suomeen niin tolkuttomasti rahaa, mutta mielestäni Venäläisille ei saisi myydä maata. Onhan se nyt aika surullinen tilanne, jos jotain kriisinpoikasta tulee, niin koko Saimaan ympäristö on vallattu kun venäläiset vain tulevat kesämökeilleen.
Venäjää ei saa koskaan aliarvioida, mutta sen voimaan täytyy suhtautua realistisesti. Puheet siitä että Venäjä marssisi Helsinkiin 12 tunnissa on tyystin käsittämättömiä. Meidän teiden sulutteista ja murroksista on täysin valmiit suunnitelmat. Kaikki sillat ja kallioleikkeet Kymijoelle asti on nopeasti panostettu valmiisiin reikiin. Meidän elektroninen tiedustelu on varmasti maailman huippuluokkaa. Olisihan se hölmöä jos emme olisi käyttäneet esim. Nokiaa hyväksemme rakentaessamme verkkoja maailmalle. Tosin tähän täytyy taas lisätä, että onko Suomen valmiudet tiedustella Suomessa olevia Venäläisiä yhtä hyvä, kuin Venäjän maaperällä tapahtuvien asioiden tiedustelu.
Ja jos Venäjä on niin ylivoimainen aseellisesti, miksi heillä oli niin suunnattomia vaikeuksia Tšetšeniaa vastaan, joka taisteli lähinnä AK-47:lla ja kevyillä kertasingoilla. Miksi Groznyin valtaaminen kesti lähes kolme kuukautta?
Asian kääntöpuoli on toki se, että rajan lähiprikaateissa suuri osa on sodan käyneitä miehiä. Heitä ei voi väheksyä.
Täällä on sanottu että Suomi on jäänyt armeijassa ajasta jälkeen ja keskitymme vain korpisotaan vaikka uhka tulee aivan muualta.
On totta että ilmaherruus on todella tärkeä osa sodankäyntiä. Luotto ilmavoimiimme on todella vahva, ongelmana lähinnä on se että aseistus Horneteissa on todella vajavainen. Oliko se niin että kaikki ohjuksemme on ammuttu 2-3 lentokierroksessa? (voin muistaa väärin) Hornetit lisäksi ovat parempia tulitukikoneina kuin torjuntahävittäjinä, mutta meillä ei ole ilmasta maahan aseistusta? Lisäksi Hornetit on suunniteltu lähtemään lentotukialuksilta. Vanha kärjistetty vinoiluhan sanoo, että kun kiitoradalla on käpy, Hornetit pysyvät maassa.
Viimeaikaisissa sodissa (esim. Kosovossa) eniten tuhoa vihollisen ilmatoiminnalle on aiheutettu lähi-ilmatorjuntaohjuksilla. On siis todella paha aukko, että nyt kun viimeiset iglat ilmeisesti on räjäytetty, meillä ei ole olalta ammuttavia, passiivisen hakupään ohjuksia. (korjatkaa jos olen väärässä) BUK:t ajetaan myös suunniteltua aikaisemmin alas. Olisikohan tietokoneista löytynyt joku ohjelma, jolla järjestelmän myyneet Venäläiset voivat tehdä ohjukset toimintakyvyttömiksi, tai pahempaa, räjäyttää lavetilleen.
Täällä on myös sanottu, että Suomella ei ole resursseja tai suunnitelmia hyökkäyssodankäyntiin. Esim. yksi tärkeimmistä valmiusyhtymistä, Karjalan Prikaati, harjoittelee ja valmistelee toimintansa vain ja ainoastaan vastahyökkäystä ajatellen. Paras kalusto ja nuorimmat reserviläiset on sidottu siten tekemään rohkea ja nopea hyökkäys. (kenties suoraan prikaatien taivaaseen)
Todella rönsyilevää, varmasti paljon asiavirheitä ja typeriä mielipiteitä sisältävää tekstiä, mutta pointtini on: Älä luota Venäläiseen, luota puolustusvoimiin.
oma skenaarioni kriisin alusta: Venäläiset lisäävät rajaloukkauksia ilmassa. Tarkastamaan laitettua Hornetia vastaan avataan tuli, jolloin Hornet on pakotettu vastaamaan tuleen. Mig-29 tömpsähtää maahan, jolloin Veli-Venäläinen voi taas sanoa että vihulainen aloitti sodan.