Sentenced

[Mike]

Tänään mennään saattelemaan bändi multiin. Kymmenisen vuotta on kulunut siitä kun tämän mahtavan bändin näin ensimmäistä kertaa ja nyt on tullut jäähyväisten aika. Toivottavasti tulee hyvä veto.

 

[X-Hearted]

Rest In Peace Sentenced!

Kaipuu elossapitämiseen on kova, mutta hautajaisten sulatteluun on ollut liiaksikin aikaa. Hieno bändi, joka jätti jälkensä minun kasvamiseeni musiikin parissa. Tunnesiteet bändiin ovat liiankin kovat - aivan liian kovat. Itku tulee varmasti keikalla, mutta mitäs vittua tuosta. Bändi on ollut minulle kuin makea elämä tai vanha viini. Paranee vanhetessaan... Onneksi levyt ovat ikuisia.

Joka tapauksessa, Suomi-heavy kuolee, kun suunnannäyttäjänä toiminut Sentenced hautaa itsensä! Kirjoiteltua tulee varmastikin tämän ketjun alle aika-ajoin, jos ikävä tulee - ja tuleehan se.

Palataan keikan tiimoilta asiaan.

Voisiko tuon otsikon muuttaa muotoa R.I.P. Sentenced? Apassi?

 

[MDK]

Onko kenelläkään tietoa monelta keikka alkaa? Lipussa lukee, että ovet aukeavat seitsemältä, mutta mielellään menisin paikalle vähän lähempänä varsinaisen keikan alkua.

Ei siinä, Senarit on soinut koko päivän stereoissa, ja rauhallinen oluen siemailukin on jo aloitettu. Fiilis alkaa nousta pikku hiljaa. Ei harmita edes oululais-raumalaisen kahvaus- ja mikkihiireilynäytöksen missaaminen. Näyttää ne johtavan poissaolostani huolimattakin.

 

[snaphappy]

Onko kenelläkään tietoa monelta keikka alkaa? Lipussa lukee, että ovet aukeavat seitsemältä, mutta mielellään menisin paikalle vähän lähempänä varsinaisen keikan alkua.

Ei siinä, Senarit on soinut koko päivän stereoissa, ja rauhallinen oluen siemailukin on jo aloitettu. Fiilis alkaa nousta pikku hiljaa. Ei harmita edes oululais-raumalaisen kahvaus- ja mikkihiireilynäytöksen missaaminen. Näyttää ne johtavan poissaolostani huolimattakin.

Jutut kertoo, että mahdollisesti kymmenen aikoihin/jälkeen. Ei mitään hajua, onko näin. Itse ajattelin suoriutua paikalle hyvissä ajoin. Sentenced on täälläkin pauhannut koko päivän, tosin nyt on "soittovuorossa" Kärppien peli.

 

[garrett]

Sivuilta katselin että klo 23 aloittavat. Noh mutta kumminkin, en vieläkään suostu myöntämään että tänään se on ohi, tänään Sentenced astuu viimeisen kerran lauteille ennen kuin astuu hautaan. Itse en ole paikan päällä todistamassa tätä mutta kumminkin uskon että tiedossa on maaginen ilta. Sopii kuitenkin olla tyytyväinen siihen että edes kerran ehdin nähdä poppoon. Sentenced on soinut päivän aikana tiuhaan tahtiin, etenkin vanhempi tuotanto (Desert by night on edelleen aivan mahtava kappale). Tiukkaa se vain tekee uskoa että tänään se loppuu..

Kiitos menneistä vuosista Sentenced R.I.P

 

[X-Hearted]

Sentenced - hautajaiset, Club Teatria, Oulu 1.10.2005

Huoh. Vaikea on lähteä analysoimaan keikkaa, kun olo on tyhjä ja mitään ei ole kädessä kuin kuollut, hieno ja Suomi-heavyn suunnannäyttäjänä toiminut bändi. Yritetään kuitenkin jotakin. Koko keikkaa ei voi muistaa ja muut sitä täydentäkööt... Kaiken kaikkiaan Sentenced osoitti olevansa - jälleen kerran - todella kova livebändi, vaikka tämä toki oli tiedossa. Nyt se on ohi. Lepää rauhassa Sentenced!

Täysi tupa oli todistamassa Sentencedin viimeisintä lähtöä joku enemmän mustassa ja joku enemmän kännissä. Yhtä kaikki. Ihmiset, jotka olivat haalautuneet Club Teatrian synkkään - ja todellakin surulliseen - viimeiseen vetoon olivat todella mukana bändin edesottamuksissa täydellä teholla. Kaikesta kävi ilmi, että nyt on kyseessä oululainen yhtye, joka jäädään kaipaamaan täydestä sydämestä. Myöskin jätkistä tämän näki, sillä niin liikuttuneita lavalla oltiin porukan laulaessa biisien sanoja.

Itse raahauduin - valkoisen kauluspaidan, mustan kravaatin, mustien housujen ja tietysti; Routasydän-piponi kanssa - pikkaisen ennen H-hetkeä lavan eteen, itse asiassa vasta neljännelle riville. Ajattelin, että perhana, eikö tämän edemmäs pääse. Ei päässyt - moneen biisiin, koska populaa oli niin älyttömästi, sekä ulkomailta, että kotimaasta.

Sentenced aloitti soittamisen klo23 korvilla, jolloin ruumis ja arkku kannettiin poikien toimesta lavalle. Todella liikuttava hetki tämäkin. Setti lähti hienosti liikenteeseen periaatteessa biisillä "May Today Become the Day", joka räjäytti ihmismassan aivan järkyttävään hyppelyyn ja moshaukseen... Pikkuhiljaa alkoi oma paikkakin kouliintua edestä - itseasiassa ihan ensimmäiseltä riviltä asti - kitaristi Lopakan ja solisti Laihialan välikorvilta. Setti jatkui hienoilla livevedoilla "Neverlastingillä" ja muistaakseni "Bleedillä", joka räjäytti viimeistään viimeisetkin unessaolevat mukaan. Tähän perään kappaleet "The Rain Comes Falling Down", "Broken" ja "Ever-Frost" näyttivät, että pojat näyttävät viimeisimmillekin epäilijöilleen hauista toden teolla. Helvetin hienot aloitusbiisit, joista saatiin fiilikset nousemaan seuraavaksi 2½ keikan ajaksi. Kyseessä oli siis noinkin pitkä keikka, joka todellakin vaatii hyvää kuntoa niin soittajilta kuin faneiltakin. Kuuma oli kuin saunassa ja löysemmät tippuivatkin taaemmas keikan mentyä eteenpäin hyvää vauhtia, ts. kohti breikin jälkeistä - sekä screeniltä tulevaa, n. 10min. pituista videontynkää jätkien arkun ostosta, mutta eritoten - Taneli Jarvan esiintymistä lavalla. Vanhemmat biisit esitettiin hienolla intensiteetillä ja biiseistä näki, että niitä oli harjoiteltu paljon. Vaikeusaste oli huikea! Kyseessä olevat värssyt olivat ehkä ja muistaakseni (?) "Northern Lights", "Desert by Night" ja "My Sky Is Darker Than Thine". Jarva otti yleisön vakuuttavalla tyylillään ja teki hyvin selväksi sen, miksi hän arvostaa Sentencediä niinkin paljon omassa sydämessään. Tatuoinnitkin kertonevat sen... Tämän jälkeen jatkettiin kohti lopun alkua Laihialan ottaessa vetojuhdan ohjat itselleen; "No One Theren" lumisade oli hieno! Sen lisäksi uudemmat biisit kolahtivat ja viimeistään "End of the Roadin" lähtiessä yleisö tiesi bändin ajan koittaneen - ja se myös näkyi. Surunsekaisia tunteita ympäri lavan edustaa oli signaali siitä, että Sentenced jättää isot saappaat täytettäväksi jollekin. Tai eihän niitä pysty kukaan täyttämään...

Liikuttuneita bändin jäseniä, ihmisiä... Siinäpä viimeisen puolituntisen antia, sillä en oikeenkaan muista siitä enempää. Ei johtunut humalastani - koska sitä ei ollut - vaan siitä, että mieliala oli flashbackkeinä historiassa lähtien aina Muhoksen harkkakellarin soitinsessioissa vuonna "ysikyt" ja jotain. Heh ja nyyh, mahtavaa! Upeaa, perkele!

Kiitos Sentenced kaikista näistä 16 vuodesta, jonka aikana olen kasvanut ihmisenä niin musiikillisesti, kuin muutenkin. Tämä aika antoi paljon elämässäni ja jättää merkin sydämeeni Teijän olemassaolostanne. Kiitos ikuisesti!!

R.I.P. Sentenced


Settilista 2½ tunnin vaiheilta oli suurinpiirtein tämä (biisit missä sattuu järjestyksessä ja jotakin saattaa uupuakin):

[B]Where Waters Fall Frozen
May Today Become the Day
Neverlasting
Bleed
The Rain Comes Falling Down
Broken
Ever-Frost
Sun Won`t Shine
Aika Multaa Muistot [Everything Is Nothing]
Dead Moon Rising
Despair-Ridden Hearts
Cross My Heart And Hope to Die
No One There
The Suicider/Excuse Me While I Kill Myself
Brief Is The Light
---------
The War Ain't Over!
Northern Lights
Dance on the Graves
Nepenthe
The Way I Wanna Go
---------
[size=3][I]Encore[/I][/size]
Farewell
Drown Together
Noose
Vengeance Is Mine
End of the Road
Mourn [size=1][B][I](outro)[/I][/B][/B][/size]

Sanottavaa ei enää paljoakaan ole. Se on siinä. Surettaa, ahdistaa... Kiitos vielä kerran!!


R.I.P. Sentenced


Loppuun vielä Kalevan juttu Sentencedistä:

Lopettamisesta kertoneessa tiedotteessa vakuutettiin myös, ettei Sentencedin paluuta tulla näkemään.
"En lähtisi hetkeäkään epäilemään", sanoo Jone Nikula, Suomalaisen metallimusiikin historian, Rauta-ajan, kirjoittaja, joka nyttemmin tunnetaan parhaiten Idols-kilpailun tuomaristosta.

Nikula soitti metallia helsinkiläisessä Radio Cityssä ja rock-klubeilla jo samoihin aikoihin, kun Sentenced 1990-luvun puolivälissä aloitteli kansainvälistä uraansa. Varma merkki nosteesta oli, kun tytöt alkoivat pyytää dj:ltä Sentencediä. Bisnestä Nightwishin edellä

Sentenced kehittyi 16 vuodessa nuorten poikien tyyliuskollisesta death metal -bändistä tyylisuuntien rajat ylittäneeksi kansainväliseksi menestyjäksi, jonka levy saattoi Suomessakin nousta listaykköseksi. Samalla se oli mukana suomalaisen rock-kulttuurin ja myös -bisneksen muutoksessa.

Nikula pitää bändiä uranuurtajana. Rauta-aikaa tehdessä kävi ilmi, että juuri Sentenced oli vakuuttanut Spinefarm-levy-yhtiön pomon Riku Pääkkösen siitä, että metallimusiikilla saattoi tehdä bisnestä. Nuorukaisten bändi oli niin hyvä.

Sentenced oli yhdessä helsinkiläisen Amorphiksen kanssa avaamassa tietä, jonka myötä suomalaisesta metallista kasvoi vientituote. Molempien metalli onnistui olemaan yhtä aikaa melodista ja viiltävän tylyä. Se oli Nikulan mukaan uutta ja radikaalia.

"Göteborgin trendipellet seurasivat perässä", Nikula tuhahtaa. Ruotsalaisten voimin melodisesta death metallista tuli hallitseva tyylisuunta. Nikula kuulee Sentencedin rockin suuntaan jo kurotelleessa vuoden 1995 Amok-levyssä paljon yhteistä myös HIM:n musiikin lähtökohtiin.

Koko juttu täällä.

 

[X-Hearted]

Sentencedin jätkät ovat saaneet Kärpiltä omalla nimellä varustetut paidat ja Juha Junnolta ns. rahakokoelman. Hieno ele! Teatria oli lahjoittanut kossukorin. Juhlat pystyyn...

 

[Daespoo]

Routainen Sydän, olitko paikan päällä katsomassa vai teitkö raporttisi tilastojen perusteella?

 

[X-Hearted]

Routainen Sydän, olitko paikan päällä katsomassa vai teitkö raporttisi tilastojen perusteella?

Kiitos, piristi päivääni, heheh... Aika hyvä veto. Todellakin, mikäli tarkoitit tätä humoristisella kannalta?

 

[Vteich]

[B]Where Waters Fall Frozen
May Today Become the Day
Neverlasting
Bleed
The Rain Comes Falling Down
Broken
Ever-Frost
Sun Won`t Shine
Aika Multaa Muistot [Everything Is Nothing]
Dead Moon Rising
Despair-Ridden Hearts
Cross My Heart And Hope to Die
No One There
The Suicider/Excuse Me While I Kill Myself
Brief Is The Light
---------
The War Ain't Over!
Northern Lights
Desert by Night
My Sky Is Darker Than Thine
Dance on the Graves
Moon Maqick
Nepenthe
The Way I Wanna Go
---------
[size=3][I]Encore[/I][/size]
Farewell
Drown Together
Noose
Vengeance Is Mine
End of the Road
Mourn [size=1][B][I](outro)[/I][/B][/B][/size]

Todella hienon näköinen settilista! Muutenhan tuo setti on melkein samanlainen kuin näillä muillakin hautajaiskiertueen klubikeikoilla, mutta nyt mukana on nuo 8 Jarvan (miten musta tuntuu, että ennen se kirjoitettiin vielä w:llä?) vetämää biisiä. Huh, kun olisi itse ollut näkemässä livenä noita Amokin biisejä ja Love and Death -EP:n The Way I Wanna Go:ta Jarvan laulamana.

Rispektit kyllä tuosta settilistasta, oli varmasti upea keikka!

Minkäslaisia hyvästejä bändi jätti yleisölle ja millä linjalla Villen spiikit liikkuivat? Liikuttuiko kukaan kyyneliin asti?

 

[mazapp]

Hieno raportti routaiselta sydämeltä. DVD kyllä pakko-ostos kun kauppoihin tulee. Mielellään olis viimeisen keikan nähnyt livenä, mutta enemmän harmittais jos olis kokonaan bändi jäänyt näkemättä. Haikeeksi vetää kyllä mielen tää lopettaminen.

 

[X-Hearted]

...(miten musta tuntuu, että ennen se kirjoitettiin vielä w:llä?)...

En kyllä mene takuuseen, joten voi olla.

Rispektit kyllä tuosta settilistasta, oli varmasti upea keikka!

Elämys niin illan vetonauloille, kuin faneillekin. Perkele, vaatii aika kovaa kuntoa hyppiä 2½ täysiä heavyrockin parissa. Kokeilkaapa joskus, heh. Niin Sentencedin jätkien, kuin fanienkin puolelta kuultuna keikkana kertakaikkisen mahtava "matka helvettiin", mitä ei vaihtaisi ikinä pois. Keikka parhaista, ellei paras!

Minkäslaisia hyvästejä bändi jätti yleisölle ja millä linjalla Villen spiikit liikkuivat? Liikuttuiko kukaan kyyneliin asti?

Jälkeenpäin ajateltuna Laihialan välispiikit eivät niinkään hetkauttaneet, koska Ville sanoi jo alussa, että tänään soitetaan musiikkia eikä puhuta turhaa paskaa. Kyllähän lavalla kumarteltiin ja kiiteltiin kovasti, Laihialan säestyksellä. End of the Roadin aikana Laihialan ääni ei enää meinannut riittää, sillä niin liikuttuneelta hän näytti. Samoin muu yhtye - kyynel silmässä, kaikilla. Todella pysäyttävä hetki tuo loppu. Tyhjä olo...

 

[D0wni]

Tuossa Routaisen Sydämmen kirjoittamassa settilistassa on hieman virheitä. Nimittäin Northilta ei tullut kuin vain Northern Lights ja Desert By Nightia ei soittettu.

Jarva veti The War Ain't Overin, Nepenthen, Northern Lightsin, The Way I Wanna Gon ja Dance on the Gravesin.

Itse en keikalle harmillisesti päässyt, mutta jokaisessa lukemassa settilistassa on vain nuo biisit mainittu.

 

[X-Hearted]

Nimittäin Northilta ei tullut kuin vain Northern Lights ja Desert By Nightia ei soittettu.

Asia bueno. Kiitokset korjauksesta.

 

[X-Hearted]

Oikeastaan löysinkin suhteellisen luotettavan settilistan, joka pitää korjata myös omaan kirjoitukseen. Aika hyvin kuitenkin ulkomuistista biisit lähtivät tänne. Jarva ei siis laulanut, kuin ne viisi biisiä.

 

[JTK]

Haudattu on

Jep, hautajaiset tuli koettua, olipas vaikuttava tapahtuma. Jotenkin outoa, että voi jäädä näin tyhjä fiilis, kyseessä on kuitenkin "vaan" bändi. Enpä olis itsestäni uskonu.
Keikka oli kyllä tosi mahtava, varsinkin The War Ain`t Over nosti itselläni sellaisen fiban punttiin, että voi taivas. Ja Tanelin kommentti ennen Northern Lights biisiä oli aika osuva: "Nyt mennään 13 vuoden päähän ja eiköhän tytöiltä ala hymy hyytymään." Niin tosiaan tais käydä. Oma hymy ei kyllä hyytyny missään vaiheessa keikkaa.

Itselläni meinas pukata heikko olo keikan loppuvaiheilla, kun ei saanu juotavaa. Olin lavan vasemmalla puolen aika edessä ja jossain vaiheessa järkkäri antoi puolikkaan pullollisen lämmintä Fantaa eturiviin ja sainpa itsekin huikan, kyllä oli hyvää. Pari viimestä biisiä tulikin sitten katseltua vähän kauempaa, kun oli pakko mennä juomaan, vettä tällä kertaa.

Yllättävän vähän oli porukka pukeutunut hautajaisten edellyttämällä tavalla eli mustaan pukuun(kuten minä), mutta eihän se menoa haitannu.

Suuret kiitokset Sentencedille!

JK

 

[Potnapekka]

Tässä on taas yksi esimerkki kun ihmisillä ei ole sisältöä elämässään ja joku haluaa paistatella vanhalla asialla.

http://www.kaleva.fi/cf/keskustelu.cfm?expand=479264&start1=1&rows1=25&start2=1&rows2=15

Kauan meni ennen kuin huomasi hyvän jujun..

 

[mazapp]

http://www.kaleva.fi/cf/keskustelu.cfm?expand=479264&start1=1&rows1=25&start2=1&rows2=15

Kauan meni ennen kuin huomasi hyvän jujun..

Aika hauskaa luettavaa. Onkohan tosissaan kirjoitettu vai viiraako päässä oikeestikki.
Vai oliko joku juju mikä jäi huomaamatta meikäläiseltä??

Hail Sentenced!!

 

[Grub]

Heh... olipas hauskoja kirjoituksia... sai taas ilmaiset naurut. Kyllähän sitä jo odotti, milloin tällaiset kirjoitukset ilmestyvät taas tuonne Kalevan juttutupaan.

Mazappille tiedoksi, että valitettavasti on ilmeisesti täysin tosissaan kirjoitettu. Oulussa tuntuu riittävän näitä jeesustelijoita, joilla viiraa päässä ja pahasti ja nämähän ovat tiettävästi juuri näitä lestadiolaisia.

Itse en valitettavasti päässyt tuonne hautajaiskeikalle töiden estäessä matkan. Mutta keikka oli kuulemma loistava, joten dvd:tä malttamattomana pitää odotella. Onkos Rautaisella Sydämellä tai kenelläkään muulla mitään tietoa, milloin tätä löytää kauppojen hyllyiltä?

 

[mazapp]

Mazappille tiedoksi, että valitettavasti on ilmeisesti täysin tosissaan kirjoitettu. Oulussa tuntuu riittävän näitä jeesustelijoita, joilla viiraa päässä ja pahasti ja nämähän ovat tiettävästi juuri näitä lestadiolaisia.

Itse en valitettavasti päässyt tuonne hautajaiskeikalle töiden estäessä matkan. Mutta keikka oli kuulemma loistava, joten dvd:tä malttamattomana pitää odotella. Onkos Rautaisella Sydämellä tai kenelläkään muulla mitään tietoa, milloin tätä löytää kauppojen hyllyiltä?

Joo. Meitä on näköjään moneen lähtöön. Pahasti täytyy viirata päässä, että biisin sanoista tommosta pystyy väänteleen. Huhhuh.

Vuodenvaihteen jälkeen vissiin kauppoihin tulee.

 

[X-Hearted]

"Buried Alive" -DVD tulee myyntiin näillä näkymin ensi vuoden (2006) talvella - saattaa mennä kevääseen asti. Eiköhän siitä ilmoitella lähemmin sitten. Mitä tulee tuhon Kalevan Juttutuvan keskusteluun, niin huhhuh. Vitun pikkusieluista populaa muutama tuolla...

 

[Vteich]

Yllä olevaan viitaten: http://fi.wikipedia.org/wiki/Trolli_(Internet)


Mutta nyt kun Sentencedin ura on saanut viimeisen niittinsä, listatkaapa ihmiset omasta mielestänne parhausjärjestykseen bändin levyt. Jotain perusteluita ja muisteluitakin olisi toki mukava lukea. Ihan mielenkiinnosta, kun tuntuu täällä suurin osa väestä olevan enemmän uudemman polven fanittajia. Itse tutustuin bändiin joskus Downin aikoihin, ja niihin aikoihin oli yksi ehdottomista suosikkibändeistäni.

Oma listani olisi varmaan tällainen:

1. Down (1996)
2. Amok + Love and Death -EP (1995)

Näiden levyjen aikaan oli Sentencedin luovuus mielestäni kevyesti parhaimmillaan. Jarvan laulu oli juuri sopivaa - ei enää liikaa örinää, samoin Villen - ei liikaa puhdasta laulua. Myös musiikissa oli vielä sitä kunnon munille potkimisen asennetta, samoin sanoituksissa. Tuohon aikaan ei paljoa rakkauslauluja laulettu. Amokia vanhemmat tuotannot eivät taas oikein nappaa - liikaa örinää, enkä niihin ole pahemmin jaksanut tutustuakaan.

Varsinkin Down on aivan älyttömän kova levy, jolta ei löydy yhtäkään huonoa biisiä. Hitit Noose, Bleed ja Sun Won't Shine kaikki uudemmatkin fanit varmasti tunnistavat, mutta omasta mielestäni levyn parhaimmistoa ovat sellaiset vähemmän tunnetut vedot kuin esim. Ode to the End, Warrior of Life ja I'll Throw the First Rock.

3. Frozen (1998)

Frozenin ilmestymistä odotin todella paljon Downin jälkeen, ja olihan tämäkin todella kova juttu silloin. Sittemmin levy on hieman menettänyt arvoaan, mutta on edelleenkin yksi niistä Sentencedin levyistä, joita jaksaa nykyäänkin säännöllisesti kuunnella. Tällä levyllä alkoi kuitenkin jo näkyä jonkun verran se bändin popularisoituminen, josta en hirveämmin innostunut: Ville lauloi jo melkein täysin puhtaasti ja osassa biiseistä alkoi esiintyä näitä "rakkaus sattuu" -tason sanoja (Drown Together). Vastaavasti levyltä löytyy monta todella tiukkaa ja loistavaa biisiä, jotka itse lasken kaikista parhaiden bändin biisien joukkoon: mm. The Suicider, Let Go, Farewell ja For the Love I Bear. Ne helpommat ja popimmat biisit, jotka edustivat sitä Sentencedin tulevaa suuntausta (Drown Together, Grave Sweet Grave, The Rain Comes Falling Down), olivat levyn ilmestymisen aikoihin niitä parhaita biisejä, mutta sittemmin ovat osoittautuneet juuri levyn huonoimmaksi osaksi.


Näiden jälkeen tuleekin sitten pitkä väli, jonka jälkeen loput levyt.

4. The Cold White Light (2002)

Pieni parannus isoksi pettymykseksi osoittautuneeseen Crimsoniin, mutta ei siltikään enää palauttanut bändiä toivomilleni raiteille. Asenteessa ja soundissa toki paluu vanhalle kunnon Sentenced-linjalle Crimsonin "rakkaus sattuu" -linjan jälkeen, mutta loppujen lopuksi levyltä ei montaa ikimuistoista biisiä löydy. Parhaat hetket ovat hieno Aika multaa muistot, Blood & Tears ja levyn rankinta osastoa edustava The Luxury of a Grave. Ihan kivoja surumetallibiisejä kyllä loputkin, mutta ei mitään kovin erikoista.

5. The Funeral Album (2005)

Hienolle uralle ihan ok lopetus, joka jatkoi aika pitkälti The Cold White Lightin linjoilla. Vähän turhan keskitien kamaa tämä levy. Moni biisi kyllä saa kertosäkeen pyörimään päässä, mutta yksikään biisi ei oikein tahdo erottua joukosta selkeästi edukseen. Tosin End of the Road on upea päätösraita koko uralle. Tasapaksu levy, muttei mikään floppikaan - oikeastaan juuri sellainen kuin saattoi odottaakin.

6. Crimson (2000)

Surumetallia ja "rakkaus sattuu" -sanoja. Oli ilmestyessään aika kova pettymys Frozenin jälkeen tyylin mennessä lopullisesti tälle linjalle eikä enää takaisin Downin suuntaan. Sisältää kyllä ihan kätsyjä kertosäkeitä (Home in Despair, Fragile, Bleed in My Arms), joista moni jäi tuolloin kyllä mieleen, ja jotkut sanatkin kolahtivat ihan hyvin silloin angstiseen teinipoikaan, mutta pidemmän päälle levy ei vaan jaksanut kantaa biisien yksinkertaisuuden takia. Dead Moon Rising levyn ainoa piristävä, vähän rankempi poikkeus. Kauheinta - ja samalla ehkä Sentencedin uran pahinta kuraa - antia levyllä ovat mm. ällöimelät Killing Me Killing You (rakkaus sattuu, yhyy) ja The River (viina vie, yhyy).


Tällaista.

 

[Slite]

Down jäi minunkin mielestäni Sentencedin parhaaksi levyksi, ja sen jälkeen bändi ei enää musiikillisesti kehittynyt. Soundit tietysti paranivat, mutta rakenteiltaan biisit jäivät sen jälkeen toistelemaan niitä samoja vakioratkaisuja, joiden ansiosta ainakin Frozenin jälkeen tulleet levyt tuntuivat eräänlaisilta aiempien levyjen uudelleenäänityksiltä. Vaikka näiden levyjen biisejä kuunteli vasta ensimmäistä kertaa, pystyi biisien kulun ennustamaan liian hyvin voidakseen saada niistä kovinkaan paljon irti. Juuri ennustettavuuden ja kaavamaisuuden vuoksi pidän Sentencedin myöhempää tuotantoa eräänlaisena "2000-luvun iskelmämusiikkina".

Joka tapauksessa orkesteri oli merkittävä suunnannäyttäjä muille bändeille 1990-luvulla, ja ilman Sentencedin ja Amorphiksen kaltaisia bändejä ei raskaampi musiikki varmastikaan olisi päässyt niin hyvin esille kuin se tänä päivänä on.

 

[Immortal]

Down on todellakin the albumi Sentencediltä. Ja ko. levyltä löytyy oma kestosuosikkini yhtyeen levytyksistä: Sun won't shine. Jos tunnelmoida kerran pitää, niin tehdään se näin perkele.

Uusin levy tuntuu tällä hetkellä myös hyvältä. Frozenin jälkeen alkanut alamäki loppuu kuin seinään ja Funeral album onkin vuoden metallilevy minulle toistaiseksi.

Se heikoin levy onkin sitten 'lovemetal-levy' Crimson. Vaikka tulihan sitä Killing me,Killing youta fiilisteltyä levyn julkaisun aikoihin.

Jaaniin meinasi vallan unohtua kehua Amokkia. Yksinkertaisuudessaan loistava levy. North from hereen verrattuna aivan eri planeetalta. Tästä levystä alkoi oma fanitus.

 

[X-Hearted]

Kiitokset "apassille" otsikon muutoksesta.

Itseltäni on mahdollisesti tulossa levyraporttia myöhemmässä vaiheessa. Kenties sitten, kun pöly ja tomu on sisältäni häipynyt ja pystynee kertomaan syväanalyysiä bändistä. Nyt on aika tyhjä olo, sillä henkilökohtaiset tunnesiteet ovat Sentencediin todella kovat...

Mutta katsellaan. Ylläolevilta hienoja tekstejä.