Tottakai vaikuttaa. Törkyä on toden totta mahdollista vähentää lähemmäs nollaa ja järkevämpää sisältöä lisätä. Täten kannattaa olla äänessä sen puolesta, eikä toistella naisia vaimentavia olkiukkoja ja huudella raiskausten uhrien silmiin mahdollisesti osuvissa foorumeissa sen perään, että naiset lopettaisivat tai vähentäisivät instakuvia, skippaisivat baarikäynnit, päihteet, puistokävelyt, bussimatkat ja taksimatkat.Sinussa on kyllä vittumaisen keskustelijan vikaa, vaikuttaako tähän oma historiasi törkypuheiden suhteen? Ja asian suhteen olen kyllä samoilla linjoilla kanssasi.
Ja urheilultakin täytyi noita hauraita raukkoja suojella vielä sata vuotta sitten, kun eivät itse olisi ymmärtäneet käyttää omaa harkintaa kilpaurheilun riskeistä ja haitoista.Historiaan, kun tutustuu, huomaa, että joskus 1970-luvun alussa nainen alkoi jo päästä ravintolaan ilman miesseuraa. Seurata naisten toimintaa piti, koska epäilyttäviä aikeita naisilla ja naisseurueilla oli. Nähtävästi kaikenlaisilta vosuilta piti miehiä suojella, kun eihän sitä itseään ihminen pystynyt silloinkaan hillitsemään.
Olen ihan samaa mieltä. Olen aika paljonkin puhunut fysiikan merkityksestä ja sen sukupuolittuneesta jakaumasta, tosin ihan eri yhteydessä toisessa ketjussa. Jos haluaa skitsofreenisen kokemuksen, voi lukea tämän ketjun ohella tasa-arvo -ketjua, jossa sukupuoli on identiteettiasia ja jossa kaikkiin pitäisi suhtautua yksilöinä, ei ryhmänsä edustajana.Minusta tämä fyysinen aspekti on melkoisen olennainen tekijä näissä tapauksissa (ja edelleen määrällisesti tämä häiriökäyttäytyminen ei todellakaan jakaudu edes vähän alusta tasan sukupuolien kesken).
Ne ovat kuumottavia tilanteita miehellekin. Anonymiteetin suojelemiseksi en kerro asiasta enempää, mutta voit kysyä yksärillä, jos haluat.Kuinka monelle miehelle jota on seksuaalisesti ahdisteltu on tullut tilanteesta sellainen olo ettet pääsisi siitä pois vaikka tekisit mitä?
Kyllä pelottaa. En todellakaan lähde mielelläni yksin kaupungille, en varsinkaan viettämään iltaa. Leppävaarankin keskusta on yöaikaan aika kuumottava paikka, saati Helsingin keskusta. Pyrin liikkumaan puolisoni kanssa, koska meillä on sama kotimatka.Entä kuinka montaa miestä pelottaa liikkua yöllä yksin baarista kotiin? Kuinka moni tarvitsee turvakseen jonkun toisen kulkemaan kanssaan kotimatkan?
Totta kai on, mutta toisaalta en hirveästi pidä tällaisesta kollektiivisesta syyllistämisestä, ts. minun pitää katsoa peiliin, kun joku toinen mies (vaikka mainittu Leppilampi) ahdistelee. Enemmän koen jonkinasteista vihaa ja ällötystä tuollaisia miehiä kohtaan.Kyllä tää seksuaalinen häirintä valitettavasti on varsin sukupuolittunutta ja siinä meillä miehillä on kyllä peiliin katsomisen paikka.
Nyt puhutaan aika raskaasta asiasta, jonka muuttaminen on yksilölle todella vaikea paikka. Siitä seuraavaksi:Ihan jokaisen meistä olisi syytä koittaa tehdä kaikkensa että naisten ja nuorten tyttöjen olisi turvallista liikkua myös öisin ja halutessaan yksin ilman että tarvitsee pelätä oman turvallisuutensa tai fyysisen koskemattomuuden puolesta.
Se, mistä me tässä puhutaan, on sosiaalinen kontrolli. Minä en näe sitä sillä tavalla, että yhteisön on helppoa olla yhtä aikaa sosiaalisesti salliva ja sosiaalisesti kontrolloiva. Kun kontrollia lisätään, se tahtoo lisääntyä vähän kaikissa asioissa.Tätä vallitsevaa tilannetta pystyttäisiin (ja on jo pystyttykin) massiivisesti helpottamaan puuttumalla itse häiriökäyttäytymiseen, ... Tälle asialle olisi paljonkin tehtävissä kohdistamalla siis se huomio siihen häirintään eikä tekemällä tikusta triviaalia asiaa uhrien omasta käyttäytymisestä, millä on täysin marginaalinen merkitys.
Tämä on nykyisen nettikeskustelukulttuurin iso kuva, josta olen useastikin kirjoittanut.Ja se tässä keskustelussa juuri on sitä problematiikkaa, että tuon tunteen ohjaamana aletaan tulkitsemaan ihmisten kirjoituksia aika villeillä tavoilla. Tästä todisteena on sivutolkulla keskustelua tästä taaksepäin. Hämmentyneenä luin tuota käymäänne keskustelua, että kun sitä yritetään teille viesti toisensa perään juurtajaksaen kertoa, että kirjoittajat eivät ole sitä mieltä, mitä te tulkitsette heidän olevan, mutta se ei vaan mitenkään tunnu välittyvän sinne päätteen toiselle puolelle.
Juuri siksi teinit ovat hyvin haavoittuvassa asemassa, puhutaan sitten millaisesta väkivallan ja hyväksikäytön muodosta tahansa. Muistan kyllä hyvin nuoruusvuoteni. Mikään iso ongelmateini en ollut ja asuin pienessä maalaiskylässä, joten pahimmilta vältyttiin - kaikki sielläkään eivät välttyneet.Lapsille ja nuorilla netti on uhkia täynnä. Oli niitä uhkia silti ennenkin. Väittääkö joku kertoneensa kaikki ikävät tai toisaalta kiinnostavat asiat aina vanhemmilleen, vaikka olisi ollut kuinka hyvät ja ymmärtäväiset vanhemmat. Väitän, että puhutte paskaa tai olette unohtaneet, millaista oli olla lapsi ja etenkin teini-käinen.
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, että mistä suunnasta tosiaan asiaan kannattaisi lähteä puuttumaan? Tavallisten ihmisten häiriökäyttäytymisen siivoamisessa olisi etunsa, sitten taas toisaalta voisin sanoa, että toisaalta olisi paras aloittaa sieltä, missä seuraukset ovat karseimmat. En itse osaa tätä priorisoida, mutta kuuntelen kyllä, jos jollain on asiaan jonkinlaista etenemissuunnitelmaa.Minulle riittäisi alkuun ihan sekin, että saataisiin siivottua ns. tavalliset ihmiset näistä täysin arkisista pervoiluista ja ahdisteluista. Psykopaatit tai nistit eivät ole kuitenkaan niitä, jotka puristelevat tissejä ja perseitä pikkujouluissa ja yökerhoissa, tai lähettävät kuvia munastaan tuntemattomille ihmisille.
Tässähän se pointti on. Miten saataisiin tuo tietty osuus ahdistelusta ja häirinnästä loppumaan? Kun sitä ahdistelua ja häirintää ei tee vain ne sairaat puskapervot vaan ihan rivityöntekijästä toimitusjohtajaan asti.Nuo muut nyt ovat meillä kaikilla pääsääntöisesti arkea, johon ei käytännössä pysty vaikuttamaan. Sekin on todettu monesti tässä ketjussa.
Se on ihan totta, että missä tahansa voi törmätä seksuaalisen häirintään ja ahdisteluun, ei kaikkea voikaan ennakoida
Ja lopulta aika harvoin miehet puuttuvat esim kavereidensa asiattomaan käytökseen. Ajattelevat, että ei se oikeasti mitään tee mutta se tilanteesta ahdistunut nainen ei sitä voi tietää. Enemmänkin se huono käytös aiheuttaa naureskelua kaveripiirissä.Tottakai vaikuttaa. Törkyä on toden totta mahdollista vähentää lähemmäs nollaa ja järkevämpää sisältöä lisätä. Täten kannattaa olla äänessä sen puolesta, eikä toistella naisia vaimentavia olkiukkoja ja huudella raiskausten uhrien silmiin mahdollisesti osuvissa foorumeissa sen perään, että naiset lopettaisivat tai vähentäisivät instakuvia, skippaisivat baarikäynnit, päihteet, puistokävelyt, bussimatkat ja taksimatkat.
Tämä koko keskustelu kuvaa hyvin sitä millaista on olla nainen tässä yhteiskunnassa. Todistaa sen että sille keskustelulle "Kumman kohtaisit mielummin metsässä, vieraan miehen vai karhun" on todellakin tarvetta.
Ei se nyt sama asia ole. Se, että ei halua kohdata yksin vierasta miestä ei tarkoita että olet varma että se on raiskaajamurhaaja. Kyse on siitä, että et tiedä onko kyseessä sellainen ja siksi et halua törmätä vieraaseen mieheen ollessasi yksin.Juu, tämän 'hieman' polarisoivan ja kokonaista sukupuolta leimaavan analogian pohjalta saadaan varmasti aikaiseksi oikein todella hedelmällinen keskustelu.
Vähän sama kun joku heittää vanhan ja väsyneen "miks kaikki naiset on h**ria?" ja sitten odotetaan ja naiset lähtevät tähän keskusteluun mukaan avoimin ja reippain mielin pohtimaan miksi näin on.
Itse ongelma todellakin on olemassa. Joudun itsekin vähän miettimään miten kaukaa väistän jotain roadman-porukoita, vaikka olen 185cm raamikas mies. Millaista on olla naisena, kun vielä seksuaalinen koskemattomuus on jatkuvasti uhattuna, väkivallan uhan lisäksi?
Ainoa mitä voin tehdä, on pitää huolta omasta käytöksestäni ettei kenenkään tarvitse kokea sen osalta uhkaa. Tietenkin, jos vaikka työpaikalla mieskollega ahdistelisi naiskollegaa niin ottaisin kaverin kahdenkeskiseen keskusteluun varsin nopeasti.
Tästä justiinsa mainitsin omassa kommentissa:Ja lopulta aika harvoin miehet puuttuvat esim kavereidensa asiattomaan käytökseen. Ajattelevat, että ei se oikeasti mitään tee mutta se tilanteesta ahdistunut nainen ei sitä voi tietää. Enemmänkin se huono käytös aiheuttaa naureskelua kaveripiirissä.
Muiden ihmisten käytökseen on vaikea puuttua, jos yhteisön sosiaalinen kontrolli ei anna sille myöten. Jäät sellaisessa tilanteessa aivan liian helposti yksin. Itselläni on tästä kokemuksia. Yhden kerran puutuin erääseen tilanteeseen, jossa minusta mies kohteli naista luokattomasti. Sain heidät molemmat kimppuuni enkä saanut taustatukea muilta ympäriltä olleilta. Kun tällaisia kokemuksia kertyy, niin kynnys puuttua muiden ihmisten käytökseen kasvaa.Yleisesti tilanteisiin puuttumista vaikeuttaa nyky-Suomessa ihan älyttömästi se, että siitä alkaa huutelu, että "tää ei oo sun asia, älä puutu muiden juttuihin". Et usein saa taustatukea muilta puuttuessasi epäilyttävään puuhaan. Jos me haluttaisiin, että asioihin puututaan, meidän pitäisi sallia se, että vieraat ihmiset puuttuvat käytökseesi: siis kaikkien ihmisten kaikenlaiseen käytökseen. Sen sijaan me ollaan haluttu tuosta pois, "jokainen huolehtikoot itsestään, mun jutut ei kuulu sulle."
Täällä toisaalta huomaa että valtaosa keskustelijoista on miehiä.Mikäs ihmeen "jatkoaika-Me too"-keskustelu täällä on virinnyt. Tai paremminkin jankkaaminen. Mistä on lähtenyt ja miksi?
Asia on tärkeä mutta välillä aika raskasta luettavaa, ihan kuin tahallisen väärinymmärtämisen MM olisi menossa. Ihan kaikilta osin.
Pyrin tekemään juuri näin, vaikka se joskus ahdistaakin minua. Siis se, että minua pidetään vaarallisena ja arvaamattomana sen takia, että olen miehen kehossa.Pienillä asioilla voit yksilönä asiaan vaikuttaa. Esim jos miehenä jäät kahdestaan vieraan naisen kanssa samalla bussipysäkillä yöllä, niin älä jää 5m päähän kävelemään samaa vauhtia, se luultavasti ahdistaa naista. Hän ei voi tietää että et ole pahalla asialla.
Toisaalta tuo karhuvertaus on silti yliampuva. Miehen naiset kohtaavat paljon useammin kuin karhun ja miehen ja villieläimen vertaaminen on älytöntä, vaikka jonkun vieraan miehen kohtaaminen naista usein voi ahdistaa.Ei se nyt sama asia ole. Se, että ei halua kohdata yksin vierasta miestä ei tarkoita että olet varma että se on raiskaajamurhaaja. Kyse on siitä, että et tiedä onko kyseessä sellainen ja siksi et halua törmätä vieraaseen mieheen ollessasi yksin.
Pienillä asioilla voit yksilönä asiaan vaikuttaa. Esim jos miehenä jäät kahdestaan vieraan naisen kanssa samalla bussipysäkillä yöllä, niin älä jää 5m päähän kävelemään samaa vauhtia, se luultavasti ahdistaa naista. Hän ei voi tietää että et ole pahalla asialla.
Ja lopulta aika harvoin miehet puuttuvat esim kavereidensa asiattomaan käytökseen. Ajattelevat, että ei se oikeasti mitään tee mutta se tilanteesta ahdistunut nainen ei sitä voi tietää. Enemmänkin se huono käytös aiheuttaa naureskelua kaveripiirissä.
Hienoa, jos toimit näin senkin uhalla, että joku voi pitää sinua silloin huuomorintajuttomana nipottajana. Ei kiusaaminenkaan lopu pelkän kiusaajan valaistumiseen, vaan siihen, että muut eivät vaikene ja hyväksy.Oletko varma tästä? Ehkä 20 vuotta sitten näin, mutta sanoisin, että ainakin meidän porukoissa huonosta käytöksestä tulee varmasti kommenttia, ainakin minulta. Paitsi ettei ole kyllä kaveriporukassa (luonnollisesti) edes tarvetta tuollaiselle.
Oletko varma tästä? Ehkä 20 vuotta sitten näin, mutta sanoisin, että ainakin meidän porukoissa huonosta käytöksestä tulee varmasti kommenttia, ainakin minulta. Paitsi ettei ole kyllä kaveriporukassa (luonnollisesti) edes tarvetta tuollaiselle.
Tulikin tuosta @koukku :n viestistä heti mieleen se, että kun puhuin tuossa ylempänä asioihin puuttumisesta, niin ihan alitajuisesti kirjoittelin puuttumisesta itselle vieraiden ihmisten tekemisiin. Tuttavapiireillä ja työ- ja kaveriporukoilla on eroa. Sattuneesta syystä (IT-nörtti) oma sosiaalinen ympäristöni ei ole aivan siellä kärkipäässä, kun puhutaan naisten ahdistelusta.Hienoa, jos toimit näin senkin uhalla, että joku voi pitää sinua silloin huuomorintajuttomana nipottajana. Ei kiusaaminenkaan lopu pelkän kiusaajan valaistumiseen, vaan siihen, että muut eivät vaikene ja hyväksy.
Baariin ei siis kannata naisten mennä. Mitäs menitte. Tai varsinkaan juoda alkoholia.
Miksi sinä haluat kärjistää minun kirjoittamani tällä lailla? Tämä keskustelun haara virisi siitä, kun yksi nimimerkki toi (jälleen kerran) esille minun kommenttini Kaisaniemen puiston läpi oikaisemisesta.
Oletko itse sitä mieltä, että jättämällä kulkematta pimeän ja pahamaineisen puiston läpi kotimatkalla, se mahdollisesti päihtynyt nainen pienentää riskiään joutua uhriksi? Tai onko järkevämpää valita siitä taksijonosta se Lähitaksi vai se epämääräinen tunnukseton auto?
Aiemmin jo kirjoitin, että kaikkeen ei voi vaikuttaa edes niillä omilla valinnoilla. Tai siis toki voi, jos tosiaan haluaa viedä asiat mm. tuossa lainauksessa kuvattuihin äärimmäisyyksiin. Joillakin valinnoilla kuitenkin pystyy sitä riskiä pienentämään, mikä mielestäni on ihan järkevää toimintaa.
Voisi todistaa, jos ohjeet koskisivat pelkästään naisia. Valtaosa on kuitenkin ihan yleisiä ohjeita kaikille ihmisille. Jos minulta nuori mies kysyisi ohjeita, että kuinka hän voi välttää joutumista ikäviin ja vaarallisiin tilanteisiin lähtiessään kaupungille, niin sanoisin jotenkin näin:Baariin ei siis kannata naisten mennä. Mitäs menitte. Tai varsinkaan juoda alkoholia. Tämä koko keskustelu kuvaa hyvin sitä millaista on olla nainen tässä yhteiskunnassa.
Tämä aihe saa kyllä ihmiset täysin menettämään sisälukutaitonsa, tasaisin väliajoin joku tulee rakentamaan sen sadanteen kertaan rakennetun ja puhkipiestyn olkiukon uudestaan.
A sanoo: Ihmisen kannattaa vältellä ilmeisiä riskejä.
B sanoo: Ai haluat lukita naiset keittiöön, ja pukea burkhaan rääh kääh.
Sulla pitäisi olla vähemmän viehättävä naisystävä.Naisystäväni tekee silloin tällöin vuoroja kaupan kassalla. Joka ikinen kerta kuulee läähätystä tai isku-yrityksiä. Kysyisinkin nyt neuvoja palstan asiantuntijoilta, mitä voin sanoa hänelle ohjeeksi ennen seuraavaa vuoroa? Tulisiko välttää hymyilyä tai katsekontaktia varsinkin miesasiakkaiden kanssa? Olla tyly, varsinkin miesasiakkaille? Meikata itsensä vähemmän viehttävämmäksi? Vaihtaa kaupan rumat työvaatteet joihinkin vielä rumempiin vaatteisiin? Kaikki hyödylliset vinkit ahdistelun välttämiseksi otetaan vastaan.
Naisystäväni tekee silloin tällöin vuoroja kaupan kassalla. Joka ikinen kerta kuulee läähätystä tai isku-yrityksiä. Kysyisinkin nyt neuvoja palstan asiantuntijoilta, mitä voin sanoa hänelle ohjeeksi ennen seuraavaa vuoroa? Tulisiko välttää hymyilyä tai katsekontaktia varsinkin miesasiakkaiden kanssa? Olla tyly, varsinkin miesasiakkaille? Meikata itsensä vähemmän viehttävämmäksi? Vaihtaa kaupan rumat työvaatteet joihinkin vielä rumempiin vaatteisiin? Kaikki hyödylliset vinkit ahdistelun välttämiseksi otetaan vastaan.
Siis onko tämä jotenkin yleistä, että ei ole etukäteen tiedossa mitään yöpaikkaa? Luulisi, että jos oma koti ei ole riittävän lähellä, niin sitten majoitutaan jonkun tutun luona tai hotellissa. En ymmärrä miten voi päätyä sellaiseen tilanteeseen, ettei olisi mitään yöpaikkaa.Lisätään vielä yksi: sovi yöpaikka etukäteen. Miehelle ja naiselle on vaikea sellainen tilanne, että on tullut lähdettyä baariin yksinään, juotua itsensä sammuksiin, tullut heitetyksi baarista ulos eikä paikkaa, minne mennä.
En tiedä, tuli vain omasta nuoruudesta ja hölmöilyistä mieleen. Tekee kipeää tunnustaa, että saatoin lähteä naapurikaupunkiin niin, ettei ollut sovittuna kyytiä takaisin :( Mutta kehottaisin kaikkia välttämään sitä, hankala tilanne altistaa kaikenlaisille vaaroille selvinkin päin, saati sitten juotuasi.Siis onko tämä jotenkin yleistä, että ei ole etukäteen tiedossa mitään yöpaikkaa? Luulisi, että jos oma koti ei ole riittävän lähellä, niin sitten majoitutaan jonkun tutun luona tai hotellissa. En ymmärrä miten voi päätyä sellaiseen tilanteeseen, ettei olisi mitään yöpaikkaa.