Mun on nyt kyllä kompattava sinua.Joo, kännissä oltiin, mutta onhan tuo ollut aivan sairasta. Varsinkin Kulmalan selittelyt menevät alta riman. Alkoholismi on sairaus, mutta ei se silti oikeuta kyseisen kaltaiseen toimintaan millään muotoa. Vaikuttaa lähinnä tekosyyltä viinan taakse piiloutuminen, kun ne muutkin ongelmat ovat olleet siellä olemassa. Vaikka onneksi ajat ovat muuttuneet ja näistä uskalletaan jo puhua, on tälläkin saralla vielä tehtävää.
Itsekin saman ongelman aikanaan hankkineena, minua ärsyttää tuo tapa, jolla tosi monet juomisen lopettaneet alkoholistit puhuvat ongelmastaan. Lainaus Kulmalalta:
Häpeän ja syyllisyyden puristus on alkoholisteille tuttua. On ollut raskasta kohdata se kärsimys, jota juovana alkoholistina muille aiheutin. Juovilla alkoholisteilla on vähän vaihtoehtoja: lähinnä laitoskierre tai ennenaikainen kuolema. Raitis alkoholisti puolestaan tietää, että yksi ryyppy erottaa tuhosta.
Kun ihminen tienhaarassaan valitsee raittiuden ja toipumisen polun, alkaa muutos. Olen saanut nähdä, että myös minä saan toipua, katua ja irrottautua askel askeleelta häpeästä ja syyllisyydestä päivä kerrallaan. Tämä on mahdollista jokaiselle alkoholistille ja addiktille. Toivo koskettaa myös alkoholistien perheitä ja läheisiä, kuten koskettaa kärsimyskin. Alkoholismi ei ole ”henkilökohtainen ongelma”.
Joo siis noinhan se on, kuin Kulmala tuossa lausuu.
Mutta kun tässä oli nyt kyse siitä, että pitäisi puhua siitä itse asiasta, ja kohdata se sellaisenaan, niin lähtee joku ihmeellinen ulkoa opeteltu mantra, kuin levyn lailla pyörimään. Kun joku kertoo siitä pahasta olosta, minkä alkoholistin käytös on häneen aiheuttanut, niin alkoholisti alkaakin puhua itsestään.
Toki jos tuon jutun tarkkaan lukee, niin Kulmalahan oli soittanut Veitolalle ja pyytänyt tuota tapausta anteeksi ja asia oli käsitelty yhdessä Veitolan kanssa. Eli oli nähdäkseni hoitanut asian, kuten "kuuluukin".