Sekalaisten kysymysten ketju II

[NDT665]

Ei rimmaa ruotsin nej:n kanssa hyvin eli äkkiseltään germaaniseksi lainaksi olen sen kuvitellut.

Eikö olekin mielenkiintoista?

Voikohan tuo viitata sanoihin nej, njiet ja nein? Siinä vaiheessa, kun viikingit eli Norja ja Tanska lähtivät suuntaan länsi, niin Varjagit eli Ruotsin viikingit suuntasivat baattinsa itään eli Suomeen, Viroon ja Venäjälle. Sana Russia on varmaankin ajoilta 600 – 900 jälkeen ajanlaskun jälkeen, tulee vanhasta ruotsin kielestä.

Suomalaisia oli mukana veneoppaina Nevasta eteenpäin. Veneet pikkuhiljaa saavuttivat vuosien kuluessa Istanbulin ja romahtaneet Ateenan ja Rooman. Mukana oli suomalaisia.

Suurin osa tanskan, norjan ja ruotsin kielestä on kotoisin vanhalta Saksanmaalta. Islannissa puhutaan alkuperäisnorjaa, joita on periaatteessa kolme kappaletta. Jos joku haluaa täsmentää, ole hyvä – olen utelias.

Omaedit: Kuinka kaukana on nej ja ei?

 

[Hiker]

Suosittelisitteko Storyteliä tai BookBeatia? Jos kyllä niin kumpaa ja miksi?

 

[Hiker]

Pitäisi hankkia vaellusrinkka lapinmatkailuun ja miksei muuhunkin käyttöön. Kokoluokka jota olen katsellut voisi olla jossain 80 litran haminoissa. Tutuista merkeistä Fjällrävenillä näyttäisi olevan Kajka- ja Abisko-malleja tuossa koossa saatavilla ja Haglöfsillä Oxo-mallia. Onko porukalla kokemusta mistään tai suositella muita? Jonkin verran tyyriitähän nuo näyttäisivät olevan, ainakin Kajkat.

Palataanpa asiaan muutaman kuukauden jälkeen. Ostin 80-litraisen Oxon, kun XXL:ssä oli -25 % kaikista tuotteista. Yksi pitkä vaellusreissu on nyt takana ja tyytyväinen olen. Isoin plussa yleisestä laatuvaikutelmasta ja kantolaitteen erinomaisesta ergonomiasta.

Merkittävin kehityskohde on varmaan se, että jos ei tuohon 80 litraan onnistu tunkemaan kaikkea tarvitsemaansa, niin rinkan ulkopuolella on huonosti kiinnityspisteitä ja muita vastaavia. Itse jouduin irtoremmeistä virittelemään teltalle kiinnityksen rinkan ulkopuolelle. Toisaalta tuossa koko paketissa sitten olikin painoa jo 24 kg, joka on aika tarkalleen kolmasosa omasta painostani, joten enempää ei oikein viitsisikään kantaa. Samoin sadesuoja oli liian pieni jos vähääkään oli ylimääräistä ulkopuolella. Kaverin 85-litraisessa Kajkassa oli molemmat osattu ottaa huomioon.

 

[arvee]

Voikohan tuo viitata sanoihin nej, njiet ja nein? Siinä vaiheessa, kun viikingit eli Norja ja Tanska lähtivät suuntaan länsi, niin Varjagit eli Ruotsin viikingit suuntasivat baattinsa itään eli Suomeen, Viroon ja Venäjälle. Sana Russia on varmaankin ajoilta 600 – 900 jälkeen...

Omaedit: Kuinka kaukana on nej ja ei?

Minä lähinnä yritin kummastella kyllän ja ein outoa eroa. Ei on mielestäni siis selvä, opittu germaaneilta. Mutta miksi meidän kyllä ei ole jaa, da, jee jne. Mihin kieliin,jokin indoeurooppa lainako on yksi vaihtoehto ja tietysti jokin peri-ugrilainen jäänne voisi olla toinen linja.

Pienessä sievikkeessä heittelin kevyesti rotu- eli heimoläppää, rasismin siemeniä kylvelin: 'kyllä' on helvetin vanha suomalaisia edeltäneen populan sana: joku vakuuttava älykääpiö, väinämö joskus jossain ehdotti, että mennään tuonne suuntaan, pohjoiseen. No sinne sitten jengi lähti tarpomaan, kun ei osattu vastaankaan sanoa, kaikki yhteisölle kävi.
"Ei" opittiin sitten joskus tuhannen vuoden kuluttua kun tutustuttiin uusiin tyyppeihin, monikulttuurin vaikutuksesta elonmenoon tuli väkisin uusi käsite: kieltäytyminen, epääminen.
Tai ehkä siihen asti ei sanallisesti edes oltu kielletty: joko tapeltiin ja varsinkin jos ehdittiin, niin mojautettiin nuijalla nuppiin oitis. Ei-käsite ilmeni fyysisesti, sen sijaan kyllää käytettiin: sopii, käy, ota siitä. Ei tarvinnut aina tapella.

Ruotsalaisilla oli paremmat miekat, mutta myös ylivertaiset diskuteeraustaidot: opimme sanan Nej, josta nerokkaasti säästimme henkeä sanomalla Ei.

Kysymys oli siis, mistä 'kyllä' on peräisin? Miksi emme käytä "jaata'?

 

[finnjewel]

Luultavasti jälleen vedän väärään ketjuun, olen ihmetellyt, ehkä tyhmästikin muutamaa suomenkielen sanavalintaa. Perussanoja Kyllä ja Ei: olen yrittänyt etymologioita netistä kaivaa, mutta en ole vastausta löytänyt.
Ei rimmaa ruotsin nej:n kanssa hyvin eli äkkiseltään germaaniseksi lainaksi olen sen kuvitellut.

@NDT665
Olisi ruotsin kielessä kuitenkin sellainen kaikenlaista myönteistä tarkoittava sana kuin "gilla". Tietoa ei ole, mutta en pitäisi mahdottomana, että sitä kautta olisi meille tullut "kyllä". Porissakin on käytössä murresana killata (hyväksyä).

 

[Gemondo]

Suosittelisitteko Storyteliä tai BookBeatia? Jos kyllä niin kumpaa ja miksi?

Molempia saa kokeilla maksutta kaksi viikkoa, joten ei muuta kuin testailemaan.

 

[ernestipotsi]

Minä lähinnä yritin kummastella kyllän ja ein outoa eroa. Ei on mielestäni siis selvä, opittu germaaneilta. Mutta miksi meidän kyllä ei ole jaa, da, jee jne. Mihin kieliin,jokin indoeurooppa lainako on yksi vaihtoehto ja tietysti jokin peri-ugrilainen jäänne voisi olla toinen linja.

Pienessä sievikkeessä heittelin kevyesti rotu- eli heimoläppää, rasismin siemeniä kylvelin: 'kyllä' on helvetin vanha suomalaisia edeltäneen populan sana: joku vakuuttava älykääpiö, väinämö joskus jossain ehdotti, että mennään tuonne suuntaan, pohjoiseen. No sinne sitten jengi lähti tarpomaan, kun ei osattu vastaankaan sanoa, kaikki yhteisölle kävi.
"Ei" opittiin sitten joskus tuhannen vuoden kuluttua kun tutustuttiin uusiin tyyppeihin, monikulttuurin vaikutuksesta elonmenoon tuli väkisin uusi käsite: kieltäytyminen, epääminen.
Tai ehkä siihen asti ei sanallisesti edes oltu kielletty: joko tapeltiin ja varsinkin jos ehdittiin, niin mojautettiin nuijalla nuppiin oitis. Ei-käsite ilmeni fyysisesti, sen sijaan kyllää käytettiin: sopii, käy, ota siitä. Ei tarvinnut aina tapella.

Ruotsalaisilla oli paremmat miekat, mutta myös ylivertaiset diskuteeraustaidot: opimme sanan Nej, josta nerokkaasti säästimme henkeä sanomalla Ei.

Kysymys oli siis, mistä 'kyllä' on peräisin? Miksi emme käytä "jaata'?

Suomen kielessä on myös kansanomaisempi synonyymi ei-sanalle: Paskat!

Paska on itse asiassa yksi vanhimpia tunnettuja suomalais-ugrilaisia sanoja. Olkaamme siitä ylpeitä:

 

[arvee]

Olisi ruotsin kielessä kuitenkin sellainen kaikenlaista myönteistä tarkoittava sana kuin "gilla". Tietoa ei ole, mutta en pitäisi mahdottomana, että sitä kautta olisi meille tullut "kyllä". Porissakin on käytössä murresana killata (hyväksyä).

Tämä onkin oiva huomio: varteenotettava tutkintalinja, koska syylliseltä kuulostaa ja myös näyttää! Mainiota!
Se, että onko gilla-kyllä jokin vanha indoeurooppalainen ilmaus vaiko sen germaanijalostus, tai jopa germaanikeksintö, onkin oikeastaan toissijaista.
Hyvin paljon kuulostaa korviini mahdolliselta, että Kyllä ei olekaan suomalais-ugrien mukanaan kuljettama sana. Jännää.

Vanhat suomiugrit eivät tainneet käyttää, tarvita Kyllää lainkaan. Mennäänkö? kysymykseen vastattiin Mennään. Tai puhelias tyyppi vastasi Mennään vain.
Vitsi kun hienoa, suomalaiset ovat säästäneet olemalla höpöttämättä turhia, sopeutuneet kylmään ilmanalaan.
Pitääpä kokeilla: milloin minä oikeastaan käytän, tai varsinkin tarvitsen Kyllä-sanaa..?
Mutta kiitos finnjeeveli, suomiperkele, koin ehkä ilmestyksen.

Tnx myös @ernestipotsi lle uudesta mainiosta paska-tiedosta, tuota voi käyttää jopa kaffetunnilla. Toki ensin huolellisesti mietin itsekseni, huvikseni.

Huvikseni myös linkkaan, kaikille turhan funtsijoille, tylsään elämään ( televisiotarjonta) piristystä hakeville, tai sitten vain uutta snobbailukohdetta hakeville nuorison edustajille Kotuksen sivustot: [URL='https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta']Sanojen alkuperästä - Kotimaisten kielten keskus[/URL]

Lisäys: onnistuin isänmaallisesti eli suomenkieli-innossani näköjään säätämään tekstin sinisävyiseksi. Hups.

 

[heavylutaa18]

Elokuva olis hukassa. Siinä mies ystävystyy, kenties kasvattaa pennusta asti suden. Ainoat muistot leffasta on kun mies päättää palauttaa suden luontoon yhteiselon jälkeen, mutta susi palaa kun mies on tekemässä mökissään kattoremppaa ja juoksee halaamaan ja rapsuttelemaan sutta. Saako kukaan kiinni?

 

[Enye]

Elokuva olis hukassa. Siinä mies ystävystyy, kenties kasvattaa pennusta asti suden. Ainoat muistot leffasta on kun mies päättää palauttaa suden luontoon yhteiselon jälkeen, mutta susi palaa kun mies on tekemässä mökissään kattoremppaa ja juoksee halaamaan ja rapsuttelemaan sutta. Saako kukaan kiinni?

White Fang?

 

[Rod Weary]

Ei taida olla Mustanaamio?

 

[heavylutaa18]

White Fang?

No tämäpä se! Kiitos sinne.

 

[NDT665]

Ruotsalaisilla oli paremmat miekat, mutta myös ylivertaiset diskuteeraustaidot:

Jossain rökitämme veliruotsalaiset: Suomi on koko maailman kolmanneksi sanarikkain kieli. Edessä ovat vain Kiinan ja Arabian kieli. Aika hankala ohittaa heitä?

 

[arvee]

Jossain rökitämme veliruotsalaiset: Suomi on koko maailman kolmanneksi sanarikkain kieli. Edessä ovat vain Kiinan ja Arabian kieli. Aika hankala ohittaa heitä?

Uusi tieto minulle on tämä, ja myös perhanan yllättävä, jopa lähestulkoon uskomaton. Olen luullut englannin kielessä olevan sanoja niin maan perkeleesti, vaikka eivät edes perkelettä käytä. Tietysti heillä on ollut germaani-pohjalle lyöty ranskalaislatinalainen vaikutus eli kovia ovat olleet lainaamaan ja omaksumaan uusia näkemyksiä, vaikutteita, miekallakin on heille kieliä opetettu lähes kakstuhatta vuotta.
Suomalaiset ovat puhumattomia, yksinäisiä vaeltajia, vieläkin kuulemma metsäläisiä, tuntuu oudolta että sanavarastoa olisi kertynyt. Okei, meill onpi vuodenaikoja ja luontosuhde, mutta se nyt ei vain riitä. Eskimoidenkin, vai keitä he nykyään ovatkaan, lumisanasto on suuresti liioiteltu, legendaa. Suomalaisillakin on lumisanoja, ehkä kolmekymmentä, ei ole paljon se.
Onko sinulla tähän kolmannelle sijalle rankkaukseen jokin tieteelliseltä vaikuttava lähdeviite heittää?

 

[disco-stu]

Onko sinulla tähän kolmannelle sijalle rankkaukseen jokin tieteelliseltä vaikuttava lähdeviite heittää?

En oo lainaamasi nimimerkki enkä mikään tiedeilijäkään, mutta tohon sanavarastoon vaikuttanevat kaikki sijamuodot kaikista sanoista, että sikäli uskoisin asian olevan hienoista kusetusta. En tosin varmaksi mene sanomaan, joten jäämme odottamaan tieteellistä lähdettä tälle!

 

[NDT665]

Aivan! Äärimmäisen tarkkaa faktaa en voi esittää, mutta kuulin tuon kommentin ruotsin luennolla. Pikkaisen pengoin ja ehkä oheinen sivusto kertoo enenmmän, jos vain haluaa availla parinkymmenen viimeisen rivin linkkejä.
Suomen kieli – Wikipedia
Joka tapauksessa, tämäkin on äärimmäisen opettavainen sivu.

 

[arvee]

@NDT665 n linkkaama wikisivu on minunkin mielestäni mainio. En ole sitä tullut aikaisemmin lukeneeksi, oikeastaan yllätyin, koska olen joitakin muita kieliä yrittänyt hieman tajuta ko. tietosanakirjan kautta. Hyvä, suositeltava suomi-sivu on tuo.
Muuten olen sitä mieltä, että Wikipedian mollaaminen on useinmiten snobbailua, ylimielistelyä. Sieltä löytyy tiivistettyä tietoa. Ja jokainen dissaajahan voi aina itse ehdottaa eli ryhtyä artikkeleita parantamaan.

 

[mikko600]

Tunnistaako joku logoa? Kaveria häirinnyt vuoden verran jo ja ajattelin jeesata jos joku täällä tietäisi. Löytyy siis emaliastiasta, pyöreä uunivuoka tms. vastaava.

 

[ernestipotsi]

Muuten olen sitä mieltä, että Wikipedian mollaaminen on useinmiten snobbailua, ylimielistelyä. Sieltä löytyy tiivistettyä tietoa. Ja jokainen dissaajahan voi aina itse ehdottaa eli ryhtyä artikkeleita parantamaan.

Juuri näin.

Wikipediaan aikoinaan melko paljonkin artikkeleita kirjoittaneena voin allekirjoittaa tämän täysin.Virheellisen tiedon määrä Wikipediassa on hyvin pieni ja toisten kirjoittamia artikkeleita luetaan paljon ja niitä myös korjataan nopeasti.

 

[Everton]

Tunnistaako joku logoa?

En tunnista, mutta jos yhtään auttaa kaveria, niin tuossahan on varmaankin kirjaimet M ja H.

 

[sinnepäinsä]

Onko täysin absurdia väittää, että Elisan 4g verkko meni täysin paskaksi sillä kellonlyömällä, kun Elisa Viihteen sopimus katkesi meidän taloudesta? Tai siis voivatko he Elisalla antaa enemmän kaistaa heille, joilla on tuo Elisa Viihde?

Kummallinen yhteensattuma yhtäkaikki.

 

[Anonyymi]

Onko täysin absurdia väittää, että Elisan 4g verkko meni täysin paskaksi sillä kellonlyömällä, kun Elisa Viihteen sopimus katkesi meidän taloudesta? Tai siis voivatko he Elisalla antaa enemmän kaistaa heille, joilla on tuo Elisa Viihde?

Kummallinen yhteensattuma yhtäkaikki.

Mulla kävi ihan sama juttu! Soitto asiakaspalveluun, jossa täti sanoi "Joo, ei näy meidän päässä mitään vikaa yhteydessä". Kumma juttu kun sen jälkeen yhteys taas toimi kuin unelma..

 

[sinnepäinsä]

Mulla kävi ihan sama juttu! Soitto asiakaspalveluun, jossa täti sanoi "Joo, ei näy meidän päässä mitään vikaa yhteydessä". Kumma juttu kun sen jälkeen yhteys taas toimi kuin unelma..

Nojoo, pitää yrittää varmaan itekki maanantaina soitella aspaan. Vähän tulee foliohattuilu olo, mutta jotenkin pisti epäilyttämään kun Viihde loppui tyyliin 22pv ja 23pv tuolla 4g:llä ei tehnyt enää mitään.

 

[Jonisti]

Heitetään tämmöinen: tuli eräs tunnettu, iäkkäämpi tv-kasvo vastaan ja en saa nyt nimeä päähäni. Ei ollut Arvi, yrjö tms. En muista tekikö mies aikanaan uutisia vai asiaohjelmia. Naaman ja äänen muistan. Semmonen ehkä käheähkö, hieman persoonallinen ääni. Silmälasit miehellä oli, voiko joku auttaa heittämällä nimiä :D

 

[Ikävänkantaja]

Heitetään tämmöinen: tuli eräs tunnettu, iäkkäämpi tv-kasvo vastaan ja en saa nyt nimeä päähäni. Ei ollut Arvi, yrjö tms. En muista tekikö mies aikanaan uutisia vai asiaohjelmia. Naaman ja äänen muistan. Semmonen ehkä käheähkö, hieman persoonallinen ääni. Silmälasit miehellä oli, voiko joku auttaa heittämällä nimiä :D

Urpo Martikainen?