Viestin lähetti lintu
Mitä tarkoitin oli, että jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan sitä kuule on se vain paineenvaihtelua ilmassa. Jos joku sen kuulee (myös kasettinauhuri), muuttuu se ääneksi. Eli niin kauan kun kukaan/mikään ei sitä muuta ääneksi, on se pelkästään ilman paineenvaihtelua. Äänellä tarkoitan jotain mitä mikä tahansa (olento, kone) voi kuulla.
Mutta mitä se "kuuleminen" tarkoittaa...kasettinauhuri ei kuule sen enempää kuin korvakaan, tai "ilmamolekyylikään". Nauhuri vain muuntaa äänen sähköiseksi. Aivan hyvin voitaisiin ääntä säilöä aaltomuodossa jonkinlaisessa absoluuttisen hyvässä resonaattorissa, jossa ääni heijastelisi lähes energiahäviöttömästi kunnes joskus "korkki avattaisiin".
Ääni on paineenvaihteluita, ei siitä mihinkään pääse.
Pienin mahdollinen mikrofoni on toinen ilmahiukkanen, joka tuntee viereisen liikkeen ja sitten värähtelee itse sen mukaisesti ts. "kuulee" äänen.
Samoin jokainen objekti tämän painevaihtelun tiellä kuulee ja tuntee äänen, kuten todettua, äänellä on myös energiaa ja ERITTÄIN voimakas ääni voi jopa kaataa ihmisen. Tämä energia välittyy sitten tärykalvoonkin asti tai vaikkapa toisen puun kaarnaan.
Voidaan siis kysyä myös, syntyykö kaatuvasta puusta ääni, mikäli sen vieressä seisoo kuuro ihminen, jonka tärykalvosta äänisignaali ei välity aivoihin asti. Toisaalta jos me asettaisimmekin tämän ihmisen tärykalvon taakse mikrofonin, voisimme selkeästi havaita äänen.
Eli pyörittely käsitteillä on hyödytöntä, koska kaikki havaitsemisemme ja käsitteellistäminen perustuu fysikaalisiin vuorovaikutuksiin, joten tällöin on vain ihmiskeskeisyyttä päättää, että vasta se aivan viimeinen vaihe koko havaintoketjussa itseasiassa määrittääkin milloin kyse on äänestä milloin paineenvaihteluista.
Lisäksi asiaa toki voisi tutkia siltä kannalta, että missä menee "kuulemisen" raja. Jos hengetön mikrofoni "kuulee" niin mikseivät sitten metsän muut puut kuule, koska yhtälailla nekin tuntevat paineenvaihtelut.