Sekalaisten kysymysten ketju II

[Troy]

Viestin lähetti rinkeli22
Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan kuule sitä, niin lähteekö siitä ääni? Onko ääni olemassa, jos kukaan ei ole kuulemassa sitä?

Sikäli, kun tiedän niin ääni muodostuu ääniaalloista eli väliaineen värähtelystä, jonka elävät olennot sitten aistivat. Tämä ääni eli värähtely on olemassa vaikka sitä ei kukaan aistisikaan. Vastaus on siis, että kyllä ääni on olemassa vaikka sitä ei kukaan olisikaan kuulemassa.

Muistelen joskus jossain selityksen kuulleeni tuolle hevosvoima asialle, mutta ei mitään havaintoa kuinka se meni. Pakkohan sille nyt jotkut perusteet on olla.

 

[rinkeli22]

Viestin lähetti Troy
Vastaus on siis, että kyllä ääni on olemassa vaikka sitä ei kukaan olisikaan kuulemassa.

Jatkokysymys onkin, että miten on todennettu olevan olemassa sellaisen äänen, jota kukaan ei ole kuunnellut tai nauhoittanut..

Pistää miettimään..

 

[lintu]

Viestin lähetti rinkeli22
Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan kuule sitä, niin lähteekö siitä ääni? Onko ääni olemassa, jos kukaan ei ole kuulemassa sitä?

Itse näen sen niin, että ääni vaatii myös korvan/kuulijan, että se on ääni. Jos puu kaatuu eikä kukaan sitä kuule, se ei ole ääni.

 

[varjo]

Viestin lähetti lintu
Itse näen sen niin, että ääni vaatii myös korvan/kuulijan, että se on ääni. Jos puu kaatuu eikä kukaan sitä kuule, se ei ole ääni.

Eli mikrofoni ei muutakaan "ääntä" sähkösignaaliksi ja tallenna sitä vaikkapa kasetille, vaan se vain möllöttää paikallaan, kunnes jonain päivänä isket kasetin mankkaan sisään ja jostain syystä mankasta tuleekin ääntä.

Ääni on paineenvaihteluita ilmassa, eli mikäli puu on ilmakehässä, se kaatuessaan aiheuttaa paikallisia tihentymiä ilmamassaan, synnyttäen "ääntä".

"Havaitsijan ongelma" on vain metafysiikkaa ja perustuu siihen olettumukseen, että vain ihminen voi havaita asioita ja on monella tapaa ihmiskeskeisen universumin jälkeläisiä. Havaitsijan ei kuitenkaan tarvitse olla mitään muuta kuin vain joku fysikaalinen toimija. Tosiasiassa ihminenkään ei kuule ääntä, vaan tärykalvo ohuena kalvona siirtää nuo painevaihtelut korvaluitten kautta sähköiseksi signaaliksi aivan kuten mikrofonikin ja vie tämän signaalin aivoihin.

 

[lintu]

Viestin lähetti varjo
Eli mikrofoni ei muutakaan "ääntä" sähkösignaaliksi ja tallenna sitä vaikkapa kasetille, vaan se vain möllöttää paikallaan, kunnes jonain päivänä isket kasetin mankkaan sisään ja jostain syystä mankasta tuleekin ääntä.

Ääni on paineenvaihteluita ilmassa, eli mikäli puu on ilmakehässä, se kaatuessaan aiheuttaa paikallisia tihentymiä ilmamassaan, synnyttäen "ääntä".

"Havaitsijan ongelma" on vain metafysiikkaa ja perustuu siihen olettumukseen, että vain ihminen voi havaita asioita ja on monella tapaa ihmiskeskeisen universumin jälkeläisiä. Havaitsijan ei kuitenkaan tarvitse olla mitään muuta kuin vain joku fysikaalinen toimija. Tosiasiassa ihminenkään ei kuule ääntä, vaan tärykalvo ohuena kalvona siirtää nuo painevaihtelut korvaluitten kautta sähköiseksi signaaliksi aivan kuten mikrofonikin ja vie tämän signaalin aivoihin.

Mitä tarkoitin oli, että jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan sitä kuule on se vain paineenvaihtelua ilmassa. Jos joku sen kuulee (myös kasettinauhuri), muuttuu se ääneksi. Eli niin kauan kun kukaan/mikään ei sitä muuta ääneksi, on se pelkästään ilman paineenvaihtelua. Äänellä tarkoitan jotain mitä mikä tahansa (olento, kone) voi kuulla.

 

[Rod Weary]

Viestin lähetti lintu
Eli niin kauan kun kukaan/mikään ei sitä muuta ääneksi, on se pelkästään ilman paineenvaihtelua.

Kyllä aurinkokin säteilee ja pinnat heijastavat tätä säteilyä, vaikka sinä pitäisit silmäsi kiinni. Eli se aaltoliike on kyllä olemassa tietyn ajan riippumatta mahdollisista tarkkailijoista.

 

[lintu]

Viestin lähetti Ossi
Kyllä aurinkokin säteilee ja pinnat heijastavat tätä säteilyä, vaikka sinä pitäisit silmäsi kiinni. Eli se aaltoliike on kyllä olemassa tietyn ajan riippumatta mahdollisista tarkkailijoista.

On se olemass, se ei vain ole ääntä vaan paineen vaihtelua/aaltolike. Mielestäni näille aalloille pitää olla tulkitsija että niitä voi ääneksi kutsua.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti rinkeli22
Miksi hevosvoimia sanotaan nimenomaan hevosvoimiksi? Onko tälle jotain tieteellistä perustetta?

Siksi koska alunalkaen Watt totesi 1784 suorittamissaan kokeissa, että voimakas hevonen pystyy lyhyehkön ajan kehittämään tehon 76 kpm/s. Yksin hv. vastaa siis tehoa, joka tarvitaan nostamaan 75 kp painava esine sekunnissa metrin korkeuteen.

Iso-Britanniassa on edelleen käytössä arvona 76 kpm/s, metrijärjestelmän maissa hv. on määrätty 75 kpm/s.

Toivottavasta vastaus on riittävän tarkka.

vlad.

 

[varjo]

Viestin lähetti lintu
Mitä tarkoitin oli, että jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan sitä kuule on se vain paineenvaihtelua ilmassa. Jos joku sen kuulee (myös kasettinauhuri), muuttuu se ääneksi. Eli niin kauan kun kukaan/mikään ei sitä muuta ääneksi, on se pelkästään ilman paineenvaihtelua. Äänellä tarkoitan jotain mitä mikä tahansa (olento, kone) voi kuulla.

Mutta mitä se "kuuleminen" tarkoittaa...kasettinauhuri ei kuule sen enempää kuin korvakaan, tai "ilmamolekyylikään". Nauhuri vain muuntaa äänen sähköiseksi. Aivan hyvin voitaisiin ääntä säilöä aaltomuodossa jonkinlaisessa absoluuttisen hyvässä resonaattorissa, jossa ääni heijastelisi lähes energiahäviöttömästi kunnes joskus "korkki avattaisiin".

Ääni on paineenvaihteluita, ei siitä mihinkään pääse.
Pienin mahdollinen mikrofoni on toinen ilmahiukkanen, joka tuntee viereisen liikkeen ja sitten värähtelee itse sen mukaisesti ts. "kuulee" äänen.

Samoin jokainen objekti tämän painevaihtelun tiellä kuulee ja tuntee äänen, kuten todettua, äänellä on myös energiaa ja ERITTÄIN voimakas ääni voi jopa kaataa ihmisen. Tämä energia välittyy sitten tärykalvoonkin asti tai vaikkapa toisen puun kaarnaan.

Voidaan siis kysyä myös, syntyykö kaatuvasta puusta ääni, mikäli sen vieressä seisoo kuuro ihminen, jonka tärykalvosta äänisignaali ei välity aivoihin asti. Toisaalta jos me asettaisimmekin tämän ihmisen tärykalvon taakse mikrofonin, voisimme selkeästi havaita äänen.

Eli pyörittely käsitteillä on hyödytöntä, koska kaikki havaitsemisemme ja käsitteellistäminen perustuu fysikaalisiin vuorovaikutuksiin, joten tällöin on vain ihmiskeskeisyyttä päättää, että vasta se aivan viimeinen vaihe koko havaintoketjussa itseasiassa määrittääkin milloin kyse on äänestä milloin paineenvaihteluista.

Lisäksi asiaa toki voisi tutkia siltä kannalta, että missä menee "kuulemisen" raja. Jos hengetön mikrofoni "kuulee" niin mikseivät sitten metsän muut puut kuule, koska yhtälailla nekin tuntevat paineenvaihtelut.

 

[ranger]

Vaughan:

No selvisihän tämäkin. Tattista.


Ranger

 

[bozik]

Lääkkeistä

Jatkoaika kaiken tietää joten jälleen kysymys. Tuossa reilu viikko sitten jalkani oli kohtuuttoman kipeä. Kävin sitä sitten täällä Pariisissa lekurilla näyttämässä ja kas, piikki perseeseen. Kipu hävisi tunnissa ja jalka oli kunnossa. Määräsivät kuitenkin tabuja tyyliin yksi aamulla ja yksi illalla. Lääkkeen nimi on voltarene 75 mg eli tietääkö/arvaako kukaan mikä lääke on kyseessä. Jos tuo on kipulääke, niin enpä niitä turhaan viitsisi popsia.

 

[finnjewel]

Re: Lääkkeistä

Viestin lähetti bozik
Lääkkeen nimi on voltarene 75 mg eli tietääkö/arvaako kukaan mikä lääke on kyseessä. Jos tuo on kipulääke, niin enpä niitä turhaan viitsisi popsia.

Katsopa tuolta:

http://www.laaketietokeskus.fi/page.php?page_id=88&prodId=1443

tai pistä Googleen hakusanaksi: diklofenaakki

 

[Bailey]

Re: Lääkkeistä

Viestin lähetti bozik
Jatkoaika kaiken tietää joten jälleen kysymys. Tuossa reilu viikko sitten jalkani oli kohtuuttoman kipeä. Kävin sitä sitten täällä Pariisissa lekurilla näyttämässä ja kas, piikki perseeseen. Kipu hävisi tunnissa ja jalka oli kunnossa. Määräsivät kuitenkin tabuja tyyliin yksi aamulla ja yksi illalla. Lääkkeen nimi on voltarene 75 mg eli tietääkö/arvaako kukaan mikä lääke on kyseessä. Jos tuo on kipulääke, niin enpä niitä turhaan viitsisi popsia.

Veikkaisin kyseessä olevan tulehduskipulääke. Joskus muistaakseni itsekkin olen käyttäny tämän merkkisiä tabuja kipulääkkeenä
edit: Joku jo kerkesikin vastaamaan..olin siis oikeassa.

 

[Padis]

Viestin lähetti lintu
Itse näen sen niin, että ääni vaatii myös korvan/kuulijan, että se on ääni. Jos puu kaatuu eikä kukaan sitä kuule, se ei ole ääni.

Murha ei ole murha jos ei jää kiinni? Humor me...

 

[JHag]

Viestin lähetti LaTe_Show
p.s. Sillä kommarilla saat helposti copy+pastella ne viestit vaikka emailiksi, word-dokkariksi jne.

Kiitokset, asiallinen tietopaketti kaikkiaan !

PS. Hyvä veli Jorma, voit relata vähän, aion pysyä Nokiassa jatkossakin. Sovitaan ne optiohärdellit sitten entiseen malliin, eikös vaan?

 

[Jakke Huuliparta]

Kysymys HiFi-miehille/naisille

Menin ostamaan uuden Pioneerin dvd-soittimen vanhan Luxorin tilalle. Pioneerin pitäisi olla kaikin puolin parempi mutta yksi asia jäi häiritsemään: Luxorissa oli äänelle optinen digitaalinen lähtö, Pinohiiressä on vain koaksiaalivastaava. High-end hifisti hymähtänee tässä vaiheessa halveksivasti mutta onko näillä kahdella outputilla oikeasti paljon eroa? DTS-ääni tulee molemmista kuitenkin. Vahvistin ja skobet ovat keskitason kamoja.

Toinen asia mikä himpun verran v*tuttaa kyseisessä laitteessa on se että sitä ei saa pikkuvaivalla aluekoodivapaaksi. Ohje löytyi netistä mutta se vaatisi pda-laitteen tai läppärin käyttöä jossa olisi infapunakilkkeet ja elektroniikainsinöörin taitoja. Ainakin Musta Pörssi modaa myymiään dvd-soittimia pyydettäessä, miten lie Gigantissa?

 

[Gleb]

Re: Kysymys HiFi-miehille/naisille

Viestin lähetti Jakke Huuliparta
Menin ostamaan uuden Pioneerin dvd-soittimen vanhan Luxorin tilalle. Pioneerin pitäisi olla kaikin puolin parempi mutta yksi asia jäi häiritsemään: Luxorissa oli äänelle optinen digitaalinen lähtö, Pinohiiressä on vain koaksiaalivastaava. High-end hifisti hymähtänee tässä vaiheessa halveksivasti mutta onko näillä kahdella outputilla oikeasti paljon eroa? DTS-ääni tulee molemmista kuitenkin. Vahvistin ja skobet ovat keskitason kamoja.

Ihan samat bitit ne siellä liikkuu niin optisessa kuin koaksaalisessa piuhassa eli käytännössä mitään eroa ei ole.

 

[bozik]

Kiitokset finnjewel ja Bailey, yritin itse haeskella googlella tietoa tuosta lääkkeestä, mutta kaikki olivat ranskaksi. Kielitaito tuon suhteen on sen verran heikko, etten oikein saanut tolkkua millaisesta lääkkeestä on kyse.

Tulehduskipulääke sopii kuvioon kuin nokka päähän. Jalka oli turvonnut ja kipeä ja siihen tuota lääkettä sain. Koipi tuli kuntoon tunti lekurilla käynnin jälkeen, yksi piikki persuuksiin ja tunnin kuluttua kipu oli poissa. Pikku hiljaa sitten hävisi pieni turvotuskin ja nyt kavio on kuin uusi. Noita lääkkeitä on tabletteina 30 kpl, 10 olen syönyt ja nyt kun tiedän mistä on kyse, niin syöminen loppui saman tien. Miksipä niitä siis enää popsia kun ei ole kipua sen paremmin kuin (näkyvää) tulehdustakaan. Kiitokset infosta, mulla on vissiin huono google ;)

 

[Troy]

Viestin lähetti bozik
Tulehduskipulääke sopii kuvioon kuin nokka päähän. Jalka oli turvonnut ja kipeä ja siihen tuota lääkettä sain. Koipi tuli kuntoon tunti lekurilla käynnin jälkeen, yksi piikki persuuksiin ja tunnin kuluttua kipu oli poissa. Pikku hiljaa sitten hävisi pieni turvotuskin ja nyt kavio on kuin uusi. Noita lääkkeitä on tabletteina 30 kpl, 10 olen syönyt ja nyt kun tiedän mistä on kyse, niin syöminen loppui saman tien. Miksipä niitä siis enää popsia kun ei ole kipua sen paremmin kuin (näkyvää) tulehdustakaan. Kiitokset infosta, mulla on vissiin huono google ;)

En mie nyt mikään lääkäri ole, mutta mun nähdäkseni kuuri kannattaisi kyllä syödä loppuun nimenomaan sen tulehduksen takia. No tuskin tuosta nyt mitään isompaa haittaa tulee vaikka ei söisikään.

 

[Ruutiveijari]

Viestin lähetti bozik
Miksipä niitä siis enää popsia kun ei ole kipua sen paremmin kuin (näkyvää) tulehdustakaan. Kiitokset infosta, mulla on vissiin huono google ;)

Riippuu ihan siitä, mitä reseptissä lukee. Onko "3 tablettia päivässä kipuun tarvittaessa" vaiko "kuuri loppuun"?

 

[lintu]

Viestin lähetti Padis
Murha ei ole murha jos ei jää kiinni? Humor me...

What?

Eihän murha ole murha jos kukaan ei kuole. Jos minä ammun laukauksen eikä se osu keneenkään, en murhaa ketään.

Toinen filosofinen kysymys:
Herrat X, Y ja Z ovat kännäämässä ja yhtäkkiä herra X saa päähänsä ajatuksen että laittaa omenan päänsä päälle ja herrat Y ja Z saavat yrittää ampua omenan. Herra Y on vihannut X:ää pitkään ja näkee mahdollisuutensa ja yrittää osua X:ää päähän mutta osuukin vahingossa omenaan. Herra Z taas yrittää ampua omenaa mutta osuu X:ää päähän.

Kumman teko oli pahempi?

 

[Eino_Mies]

Ilmailun asiantuntijoita paikalla? Tulipa mieleen kysymys, kun Ranskassa saivat juuri ilmaan maailman suurimman matkustajakoneen Airbus A380 nimeltään. Kysymys kuuluu: Miksi matkustajakoneissa ohjaamon ikkunat ovat niin pirun pienet? Ymmärrän kyllä, että lentokonetta ei ajeta kuin autoa, eli ohjaajan ei tarvitse koko ajan katsoa tuulilasista ulos. Mutta mitä varten ne ikkunat sitten ovat? Muuta kuin päivänvalon saamiseksi ja säähavaintojen tekemistä varten?

 

[Gleb]

Viestin lähetti Eino_Mies
Ilmailun asiantuntijoita paikalla? Tulipa mieleen kysymys, kun Ranskassa saivat juuri ilmaan maailman suurimman matkustajakoneen Airbus A380 nimeltään. Kysymys kuuluu: Miksi matkustajakoneissa ohjaamon ikkunat ovat niin pirun pienet? Ymmärrän kyllä, että lentokonetta ei ajeta kuin autoa, eli ohjaajan ei tarvitse koko ajan katsoa tuulilasista ulos. Mutta mitä varten ne ikkunat sitten ovat? Muuta kuin päivänvalon saamiseksi ja säähavaintojen tekemistä varten?

Ihan näin ilmaisusta mitään tietämättömänä maallikkona voisin heittää pari veikkausta. Ikkunat ovat pienet sen takia että isommat olisi huomattavasti vaikeampi valmistaa riittävän kestäviksi. Ja eiköhän pilotit ainakin kentällä konetta siirtäessä katso aika tiukasti ikkunoista ulos.

 

[bunghole]

Viestin lähetti Eino_Mies
Ilmailun asiantuntijoita paikalla? Tulipa mieleen kysymys, kun Ranskassa saivat juuri ilmaan maailman suurimman matkustajakoneen Airbus A380 nimeltään. Kysymys kuuluu: Miksi matkustajakoneissa ohjaamon ikkunat ovat niin pirun pienet? Ymmärrän kyllä, että lentokonetta ei ajeta kuin autoa, eli ohjaajan ei tarvitse koko ajan katsoa tuulilasista ulos. Mutta mitä varten ne ikkunat sitten ovat? Muuta kuin päivänvalon saamiseksi ja säähavaintojen tekemistä varten?

Gleb vastasi jo "maallikkona" aivan oikein. Ajattelin silti hieman lisätä jotain.

Ikkunat ovat siis pienet paine-eron takia. Suurten matkustajakoneiden matkalentokorkeus on noin 10-13km ja kyseisessä korkeudessa ilmanpaine on alle kolmasosan siitä mitä maanpinnalla. Esim ihminen ei selviä hengissä ilman pitkällistä valmistautumista edes Mt Everestin huipulla (8848m). Yli kymmenen kilometrin korkeudessa koneen sisällä oleva paine on niin paljon isompi kuin ulkoinen paine että suuret ikkunat eivät kestäisi sisältä puskevaa painetta tai niiden olisi oltava paljon paksummat ja vahvemmin kiinnitetty. Toisaalta ikkunoiden ei tarvitse olla yhtään isommat. Matkustamon ikkunoista näkee kyllä sen mitä matkustajan tarvitsee eikä ohjaajakaan tarvitse suurempia ikkunoita. Ikkunoista katsotaan ulos liikuttaessa asematasolla, nousuissa ja laskuissa. Itse lennon aikana lennetään pääosin mittareilla ja automatiikalla ja ulos katsotaan vasta lähestymisvaiheessa joka kuitenkin suoritetaan mittareilla loppuosalle saakka.

EDIT: Vertailukohdaksi voi ottaa sotilaskoneet (hävittäjät), joiden kuomut on valmistettu niin että siitä on 360 asteen näkyvyys joka puolelle. Myös sotilaskoneissa on suunnilleen sama lentämiseen liittyvä automatiikka kuin siviilikoneissa (+paljon lisää). Taistelutilanteessa lennetään kuitenkin VMC:ssä (visual meteorological conditions) eli silmien varassa jolloin näkyvyys joka puolelle on välttämätöntä. Suurilla matkustajakoneilla lennetään lähes pelkästään IMC:ssä (instrumental meteorological conditions) eli mittareilla jolloin suuria ikkunoita ei tarvita. Toisaalta se voisi olla ainakin päiväsaikaan rasittavaa jos ikkunat olisivat suuret sillä niissä korkeuksissa (10-13km) paistaa päivällä aina aurinko:).

Toivottavasti tuosta nyt jotain selvisi. Jos on jotain muuta kysyttävää aiheesta tai aiheen vierestä niin vastaan mielelläni sen mitä kykenen.

 

[Rocco]

Viestin lähetti erture
Ikkunoista katsotaan ulos liikuttaessa asematasolla, nousuissa ja laskuissa. Itse lennon aikana lennetään pääosin mittareilla ja automatiikalla ja ulos katsotaan vasta lähestymisvaiheessa joka kuitenkin suoritetaan mittareilla loppuosalle saakka.

Tämän takia edesmenneessä Concordessa oli kääntyvä nokka. Laskussa ja nousussa sekä maassa ollessa, nokka kääntyi alaspäin. Lennossa nokka käännettiin suoraksi. Jos tuo nokka olisi ollut kiinteästi lentoasennossa, kentällä ei olisi nähnyt juurikaan eteensä.

Concorde lennossa - nokka suorassa

Concorde laskeutumassa - nokka alhaalla