Sekalaisten kysymysten ketju II

[passenger]

Ei ole höpö höpö, eikä ollut edes mikään superlahjakas kaveri. Läpi meni. Ei siihen ihmeitä tarvita.

En ole vähääkään lahjakas ja läpäisin lukion tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Kotona ei tullu reppua juuri avattua koko kolmen vuoden aikana, kirjoituksiin luin yhden historian kirjan eikä siitäkään ollut mitään hyötyä. Kyllä lukio hyvä yleissivistyksen antaa, sitä en kiellä, mutta kyllä se amis vs lukio vastakkainasettelu on turhaa. Lukioista kirjoittaa varmasti ihan hyvillä papereilla ihan yhtä urpoa porukkaa kuin ammattikouluista huonoilla. Ajat on muuttuneet ja koulutusjärjestelmä on muuttunut niin että kyllä sillä valkolakilla brassailu kuuluu jonnekin vuodelle 1962.

 

[vilperi]

Missä on vika kun yritän tulostaa normaalia digikuvaa valokuvapaperille niin tulostuu hyvin epätarkka kuva. Kuvassa näkyy vain hahmotelmat kuvasta mutta tarkemmin kuva ei näy?

 

[Pikherz]

Ajat on muuttuneet ja koulutusjärjestelmä on muuttunut niin että kyllä sillä valkolakilla brassailu kuuluu jonnekin vuodelle 1962.

Kyllä. Valkolakin saaminen on helppoa, ellei jopa todella helppoa, etenkin jos vähänkin päätä.

Itselläni ei todellakaan ole mitään tarvetta lähteä haukkumaan amiksia, sillä he tekevät aivan yhtä arvokasta työtä kuin kuka tahansa rohvessori. Hauskaa vain tätäkin väittelyä lueskella, kun vähän ottaa kantaa lukion puolesta, niin heti saa kimppuunsa kymmenen hampaatonta hitsaria(en kohdista lainattuun kirjoittajaan, joka ilmeisesti on käynyt lukion)

Lukiosta valmistuttuani suunnitelmissa on mennä sellaiseen jatkokoulutuspaikkaan, johon olisin päässyt helpommin amiksen kautta, mutta totesin, että lukion tarjoama laaja yleissivistys on huomattavasti kehittävämpi vaihtoehto. Vaikkei suoranaista vertailua näiden kahden välillä voikaan/saakaan tehdä, täytyy kuitenkin todeta, että on se valkolakki niin iso juttu, ettei sitä amiksen läpäisemiseen tulisi verrata.

Se siitä

 

[Evil]

Kyllä. Valkolakin saaminen on helppoa, ellei jopa todella helppoa, etenkin jos vähänkin päätä.

Tästä olen kirjoittanut johonkin ketjuun ennenkin. Liian helpoksi on tehty valkolakin saaminen. Luokaton lukio venyttää useimpien opinnot neljään vuoteen, kun ennen paukutettiin kolmessa. Samoin kirjoitukset vedettiin kerralla, paitsi uusia sai jos reputti (joku kuulemma joskus on uusinut läpi menneen kokeenkin!); nykynössöt kirjoittaa aineen-pari kerrallaan kun ei pää riitä oppia kaikkea samana keväänä (tai syksynä).

 

[Jyty]

Tarvitseeko ansiosidonnaista työttömyyskorvausta tai ylipäänsä mitä tahansa työttömyyskorvausta saadakseen oleskella Suomessa, vai voiko olla esim. Thaimaassa?

Tuossa tulikin jo hyviä vastauksia murheeseesi, mutta pistetään nyt yksi vielä.

Eli jos olet toistaiseksi työttämänä, niin Thaimaa on liian kaukana, mikäli haluaa vielä korvauksen saada. Eräällä tuntemallani kaverilla kävi niin, että ottivat korvauksia pois, kun kävi ilmi, että kaveri lomailikin tuolla kaukoidän paratiisissa.

Näissä ns. salalomissa on se huono puoli, että työvoimatoimisto lähestyy myöskin kirjeellä, joten silloin pitäisi joku olla kotona tarkistamassa saapuneen postin suhteellisen tiheään, ettei jää kiinni. Sitten vaan ostamaan paluulippua ja nopeasti kotiin, kun kutsu käy.

 

[Mr Pond]

Luokaton lukio venyttää useimpien opinnot neljään vuoteen, kun ennen paukutettiin kolmessa.

Eiköhän sitä nykyäänkin suurin osa suorita lukion kuitenkin kolmessa vuodessa. Aika harva siihen viitsii neljää vuotta tuhlata. Itsekin olen sitä mieltä, ettei valkolakin saanti todellakaan ole mikään saavutus nykyään ja lukion kurssit voi pääosin läpäistä liiemmin opiskeluun panostamatta. Kyllähän ne kirjoitukset pystyisi varmasti kerralla hoitamaan, mutta kun kerran mahdollisuus hajauttamiseen on, niin hyvähän se on vaikka kielet saada alta pois jo syksyllä. Vertailu ammattikoulun ja lukion välillä on mielestäni turhaa. Mielestäni yhteistutkinto olisi erittäin hyvä vaihtoehto ja toivoisinkin, että opinto-ohjaajat mainostaisivat sitä enemmän peruskoulunsa päättäville, jotka pohtivat mennäkö ammattikouluun vai lukioon.

 

[Laksola]

Eiköhän sitä nykyäänkin suurin osa suorita lukion kuitenkin kolmessa vuodessa. Aika harva siihen viitsii neljää vuotta tuhlata. Itsekin olen sitä mieltä, ettei valkolakin saanti todellakaan ole mikään saavutus nykyään ja lukion kurssit voi pääosin läpäistä liiemmin opiskeluun panostamatta. Kyllähän ne kirjoitukset pystyisi varmasti kerralla hoitamaan, mutta kun kerran mahdollisuus hajauttamiseen on, niin hyvähän se on vaikka kielet saada alta pois jo syksyllä. Vertailu ammattikoulun ja lukion välillä on mielestäni turhaa. Mielestäni yhteistutkinto olisi erittäin hyvä vaihtoehto ja toivoisinkin, että opinto-ohjaajat mainostaisivat sitä enemmän peruskoulunsa päättäville, jotka pohtivat mennäkö ammattikouluun vai lukioon.

Yhteistutkinnossa on ainakin vielä tällä hetkellä se ongelma, että näiden ammattilinjojen valikoima on aika suppea niinsanotuissa ammattilukioissa. Toinen ongelma on se, että tällaisia oppilaitoksia on edelleen suhteellisen vähän ja harvassa. Uskon tosin, että tulevina vuosina tähän asiaan on tulossa parannuksia.

-L-

 

[Creed Bratton]

Lukiossa saa hyvän perussivistyksen ja yleiset taidot jatkaa korkeampaan koulutukseen. Myös hyvä vaihtoehto on tuo amitsulukio siis missä suoritetaan molemmat samaan aikaan.

Amiksen perussivistyksestä en mene sanomaan mitään, mutta nykyään ammattikoulustakin pystyy jatkamaan korkeampaan koulutukseen. En tiedä kuinka moni nuori tätä nykyään tiedostaa, mutta ainakin itse pystyin helposti vielä ammattikoulun jälkeen vaihtaa elektroniikka-alalta kansainvälisen liiketalouden puolelle amk:hon.

Mutta jos yliopistoon haluaa, niin suosittelen lämpimästi sitä lukiota, koska ei se amis kuitenkaan niin paljoa opeta, että jotain kansantaloustieteitä voisi lähteä opiskelemaan.

Ja tosiaan kuten täällä aikaisemmin suurin osa onkin kirjoittanut, niin molemmissa löytyy hyvät puolet ja molemmista pystyy löysäillen pääsemään tarvittaessa läpi.

 

[Ruutiveijari]

Mutta jos yliopistoon haluaa, niin suosittelen lämpimästi sitä lukiota, koska ei se amis kuitenkaan niin paljoa opeta, että jotain kansantaloustieteitä voisi lähteä opiskelemaan.

Aika harvalle linjalle yliopistolla on lukiosta mitään hyötyä. Matematiikka, fysiikka, kemia ja kielet ehkä. Mutta suurimpaan osaan yliopiston linjoista ei ole mitään eroa, oletko autoja rassaava amis vai kiiltävän suomenruotsalainen lukiolainen, pääsykokeilla niihin suurelta osin mennään sisään.

 

[-OO-]

Ja tosiaan kuten täällä aikaisemmin suurin osa onkin kirjoittanut, niin molemmissa löytyy hyvät puolet ja molemmista pystyy löysäillen pääsemään tarvittaessa läpi.

Minä näkisin että kaiken A ja O on se miten sinä sen koulun läpi kahlaat, olipa se sitten lukio tai amis. Keskiasteen koulun (myös lukion) pystyy vetämään ihan vasemmalla kädellä läpi tarvittaessa, ja silloin siitä ei paljon käteen jää, mutta jos on oikeasti älykäs tyyppi jolla on motivaatiota opiskeluun niin minä näkisin että ammatillinen koulutuskin tarjoaa ihan yhtä hyvät mahdollisuudet jatko-opintoja ajatellen.

 

[Twite]

Tuossahan se perimmäinen syy tälle listaamiselle onkin, mutta ei vastaa millään tavalla alkuperäiseen kysymykseen. Ihan samalla tavoin amisten vanhemmat lukisivat tuttujen nimiä lehdistä, jos näitä sinne ladottaisiin.

Kaikkien ylioppilaiden nimet saa keskitetysti ylioppilaslautakunnalta, eli lehdelle helppo tapa saada materiaali. Ammattikouluista ei valmistutua minkään tällaisen 'keskusjärjestön' kautta, olisi valtava työ hankkia tiedot kaikista valmistuneista enkä tiedä olisiko tuollainen lista edes julkista tietoa kuten ylioppilaiksi valmistuminen on.

 

[PeteX]

Aika harvalle linjalle yliopistolla on lukiosta mitään hyötyä. Matematiikka, fysiikka, kemia ja kielet ehkä. Mutta suurimpaan osaan yliopiston linjoista ei ole mitään eroa, oletko autoja rassaava amis vai kiiltävän suomenruotsalainen lukiolainen, pääsykokeilla niihin suurelta osin mennään sisään.

Käsittääkseni ulkomaille yliopistoihin ei Suomesta mennä noin vain amispapruilla. Ainakin itseltä kysyttiin aikoinaan yo-papruja ja mitään pääsykoetta ei edes ollut. Tulenkin omalle tyttärelleni tulevaisuudessa suosittelemaan lukiota, jotta ovet maailmalle aukeavat helpommin.

 

[Beeman]

Sellainen kymysys heräsi mieleen, että taannoin jatkoajasta (muistaakseni) löysin jostain ketjusta sellaisen linkin mistä pääsi jonkun tai joidenkin valokuvaajien ns. syrjäytyneestä Amerikasta otettuihin kuviin. Valokuvakansioita oli useita ja ainakin varhaisimmat olivat 60-70-luvuilta. Kuvissa esiintyi alkkiksia, narkkareita, kodittomia jne. Talletin ko. linkin suosikkeihin edesmenneelle työläppärilleni, mutta se on menneen talven lumia. Yritin googlettaa sitä huonolla menestyksellä, mutta jos joku palstaveli tai -sisar näillä kehnoilla spekseillä sen löytäisi tai tietäisi mistä puhun niin olisin ikuisesti kiitollinen ja muistaisin iltarukouksessa.

 

[Tarinankertoja]

Missä on vika kun yritän tulostaa normaalia digikuvaa valokuvapaperille niin tulostuu hyvin epätarkka kuva. Kuvassa näkyy vain hahmotelmat kuvasta mutta tarkemmin kuva ei näy?

Vähän on hatarat lähtötiedot kyssärissäsi.

Mistä kuvaa katsot? Monitorilta? Monitorille kuva "tulostuu" 72 dpi tasolla, millä dpi arvolla tulostat paperille? Mikä on kuvan resoluutio? Resoluution ollessa vaikkapa 640 x 480 (tyypillinen weppikuva) ja sen tulostaminen valokuvatulostimella (tyypillisesti 300 dpi) on kuva valokuvan näköinen koossa 2,1" x 1,6" = 5,3cm x 4cm. tätä isompana se pikselöityy ja suttaantuu. Jos tuota yrittää A4 paperille, niin kuva on yhtä mössöä.

Kuvan resoluutio + tulostustarkuus määrää kuvan koon. Sitä isommaksi venyttämien saa kuvan näyttämään huonolta. Nyky digikameroissa reso kyllä riittää, mutta esim kännykameroiden optiikka on niin huono, ettei välttämättä isoilla mekgapikseleillä tee mitään.

 

[Raksilan Pleksi]

Mikähän oli se bändi, joka eilisessä Hittimittari-uusinnassa esitti kaksimielisen Pannaan menemään-kappaleen?

 

[Everton]

Mikähän oli se bändi, joka eilisessä Hittimittari-uusinnassa esitti kaksimielisen Pannaan menemään-kappaleen?

En nähnyt ohjelmaa, mutta varsn valistunut veikkaukseni olisi Tiz. Se on ainakin levyttänyt vuonna 1984 Pokolle pari sinkkua, joista yksi on Costello Hautamäen säveltämä ja Juicen sanoittama Pannaan menemään.

 

[Ghost]

Ensi kuun alussa pitäisi muuttaa Helsinkiin kesätöiden takia kolmeksi kuukaudeksi. Asunnossa ei ole nettiä valmiiksi. Sen toki sinne saa ja se pitäisi itselle hankkia. Vaan liekö Welho ainoa vaihtoehto? Noin lyhyellä sopimuksella tarjoukset jäävät haaveiksi, ja jos vielä 30 euron avausmaksu nasahtaa, niin nousee kuukausihinta suhteellisen korkeaksi. Mutta lieneekö parempiakaan vaihtoehtoja?

 

[Thomasson]

En nähnyt ohjelmaa, mutta varsn valistunut veikkaukseni olisi Tiz. Se on ainakin levyttänyt vuonna 1984 Pokolle pari sinkkua, joista yksi on Costello Hautamäen säveltämä ja Juicen sanoittama Pannaan menemään.

Satuin katsomaan, ja Tizhän se nimenomaan oli.

Hienoja kappaleita sisälsi tuo ensimmäinen uusintajakso. Kasaritukat vain pöllysivät, kun Eput, Yöt, Matit, Tepot ja kumppanit panivat menevään ja luikauttivat laulujaan. Eppujen Pimeyden tango voitti ensimmäisen hittimittarin, ja mielestäni ansaitusti erottuen menevänä rokautuksena muuten melko tasaisesta joukosta.

Mukavaa katseltavaa ja kuunneltavaa oli, joten pitää muistaa katsoa seuraavatkin jaksot.

 

[mice]

Mitähän maksaisi auton maalipinnan korjaus? Metallinhohtoväri ja muutamia kiveniskemiä sekä pari naapuriauton ovesta tullutta jälkeä olisi kiva saada pois näkyvistä.

Ja mielellään veisin siis pääkaupunkiseudulla johonkin asiansa osaavaan liikkeeseen. Merkkihuolto (Ford) lienee ainakin turhan kallis?

 

[Ruutiveijari]

Mutta lieneekö parempiakaan vaihtoehtoja?

Jos taskusta löytyy uudempi kännykkä, niin miten olisi siihen mobiililaajakaista muutamaksi kuukaudeksi?

 

[mendieta]

Tietääkö kukaan Suomessa liikettä jossa olisi Ben Shermanin vaatteita myynnissä??
Joo ja tiedän että netissä on mm englannissa ja saksassa mutta sen verran hankala on ostaa sovittamatta että pitäisi löytyä liike.

Kampin keskuksen aiiiivan yläkerrassa oleva Gallery mielestäni myy. Oon mä muuallakin mielestäni nähnyt, mutta mitään muuta tiettyä liikettä ei nyt tule mieleen.

 

[moby]

Myös hyvä vaihtoehto on tuo amitsulukio siis missä suoritetaan molemmat samaan aikaan.

Valmistuin tästä systeemistä ihan ensimmäisten joukosta.Tulos: kummastakaan tutkinnosta ei pienintäkään hyötyä. Tulihan sitä neljä vuotta norkoiltua päivähoidossa.

Ja ylioppilaaksi pääsee kyllä ihan ilman minkäänlaista yleissivistystä. Yleissivistys tulee ihan muualta kuin lukiosta. Jokainen hankkii sen, jos vain kiinnostaa seurata yhteiskuntia meillä ja muualla ja lukee hieman Hesaria silloin tällöin. Myös kodilla ja vanhemmilla on suuri vaikutus siihen millainen yleissivistys muksuille tulee.

 

[Hejony]

Onko yliopistojen sisäänpääsypistemäärät julkista tietoa? Eli listoja millaisilla pinnoilla pääsee sisään verrattuna kunkin alan maksimipisteisiin. Sisäänpääsyprosentithan löytyy kyllä, mutta niistä nyt on vähän vaikea päätellä mitään suuntaan tai toiseen.

Tietysti nuo pistemäärät vaihtelevat vuosittain, mutta löytyykö niistä minkäännäköisiä tietoja?

 

[Bauer]

Onko yliopistojen sisäänpääsypistemäärät julkista tietoa? Eli listoja millaisilla pinnoilla pääsee sisään verrattuna kunkin alan maksimipisteisiin. Sisäänpääsyprosentithan löytyy kyllä, mutta niistä nyt on vähän vaikea päätellä mitään suuntaan tai toiseen.

Tietysti nuo pistemäärät vaihtelevat vuosittain, mutta löytyykö niistä minkäännäköisiä tietoja?

Tuolta löytyy viime kevään statseja. Tänä keväänä varmaan valitettavasti nousevat vähän joka puolella.

 

[StevieY]

Jos taskusta löytyy uudempi kännykkä, niin miten olisi siihen mobiililaajakaista muutamaksi kuukaudeksi?

Juuri näin, hae esim DNA:n Onni liittymä (kuukausimaksu 0,69 egee) ja siihen saa tällä hetkellä kahdeksi kuukaudeksi ilmaiseksi 2M datasiirtopaketin.

StevieY