Onko kokemusta kirkon järjestämästä kerhotoiminnasta?
Mun omat muistikuvat ovat tuolta maailmanmestaruutta edeltäneeltä ajalta, mutta kuitenkin. Mun muistikuvan mukaan tuo ei ollut mitään yleistä hihhulointia tai muuta, sen kun vain muksuille järkättiin aktiviteetteja ja sivuttiin uskontoa. Musta ainakin tuli lopulta täysi ateisti, joten ei tuo mitään rankkaa aivopesua ainakaan ollut. Hyvät fiilikset jäi.
Oleellista lienee se, että lapsi ymmärtää mikä on satua ja mikä totta. Jos pahemmin ei paasata, niin uskonnolliset höpinät menevät samaan kastiin kuin supersankarisarjakuvat; kiva kun se hahmo tekee niitä temppuja. Se sitten onkin täysin vetäjästä kiinni millä linjalla mennään; mitä itse muutamaan kirkon piirissä olevaan olen tutustunut, niin hajonta voi olla varsin suurta. Olen mä seurustellut helluntaiseurakunnissa käyneen tytön kanssa ja vieläkin pidän tätä ihmistä erittäin fiksuna. Sen sijaan entinen koulukaveri hurahti tuossa ~10 vuotta takaperin ihan kunnolla ja huh huh. Päätöntä menoa, pakko todeta.
Mutta joo, itse olisin valmis viemään muksun tuonne. Siitä sitten tilannetta tarkkailemalla saa hyvinkin nopeasti selville sen, onko kyseinen paikka ja/tai vetäjä omien arvojen mukainen. Huonoksi asiaksi en näkisi sitä, että skidi tutustuu muihin ikätovereihin ja oppii tätä kautta sosiaalisia taitoja.