Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta

[Rocco]

Kyllä _yleisempi_ tapa lienee se että vahvempi käsi on yläkäsi kun mailalla pitää pelata myös yhdellä kädellä. Siksi myös rightejä on huomattavasti vähemmän niinkuin on vasenkätisiäkin. En tiedä miksi ne on pitänyt nimetä ikäänkuin päinvastoin. Toki on myös pelaajia jotka pelaavat ns. "väärältä" puolelta.

Vastaavasti golfissa ja pesäpallossa on vahvempi käsi alempana. Vasen käsi on ikäänkuin mailan jatke, ja vahvempi käsi alempana tuo ranteen käännöllä lisää voimaa ja nopeutta pallo-osumaan. Kanadassa on sen takia rightin pelaajat isommin edustettuna, koska vahvempi käsi alhaalla tuo lisää voimaa laukaukseen. Siellä pelataan muutenkin pienemmässä kaukalossa ja yhdellä kädellä mailasta kiinnipitäminen ja muu sellainen "näpertely" on ollut aina vähemmän tärkeässä roolissa laukomiseen verrattuna.

 

[Arto Kilponen]

(Onko meillä joku vedonlyöntiketjukin?)

Osaako joku selittää, miksi näissä pelaajakohteissa puhutaan yli/alle tietyn pisterajan absoluuttisista pisteistä, eikä pistekeskiarvoista? Loukkaantumiset tuhoavat välittömästi sen yli-puolen, mutta jos jollain Connor McDavidilla ei puhuttaisikaan 120 pisteestä vaan 1,5 pisteestä, niin eikö se olisi huomattavasti helpompaa ja reilumpaa kaikille?

Mikä tässä on se avainasia, joka minulta jää huomaamatta?

 

[finnjewel]

Muistaako joku, yleistyikö kiekon tahallinen laidan yli vippaaminen jossain vaiheessa selvästi, ja senkö takia moinen tuli jäähyn syyksi?
Jotenkin muistelen, että menivät ne kiekot "vanhaan hyvään aikaan" usein ihan vahingossakin katsomoon.
Hyvä sääntöuudistus tämä on ollut.

 

[Noma]

(Onko meillä joku vedonlyöntiketjukin?)

Osaako joku selittää, miksi näissä pelaajakohteissa puhutaan yli/alle tietyn pisterajan absoluuttisista pisteistä, eikä pistekeskiarvoista? Loukkaantumiset tuhoavat välittömästi sen yli-puolen, mutta jos jollain Connor McDavidilla ei puhuttaisikaan 120 pisteestä vaan 1,5 pisteestä, niin eikö se olisi huomattavasti helpompaa ja reilumpaa kaikille?

Mikä tässä on se avainasia, joka minulta jää huomaamatta?

Niissä kertoimissa on otettu loukkaantumiset huomioon kyllä, tunnetut lasinilkat saavat over-kohteisiinsa aika paljon parempia kertoimia kuin muuten vastaavan tasoiset pelaajat. Ja tämä valintahan tulee toki vain siitä, että ns. suuri yleisö pitää absoluuttisia pisteitä paljon lähestyttävimpinä kuin pistekeskiarvoja.

 

[axe]

Muistaako joku, yleistyikö kiekon tahallinen laidan yli vippaaminen jossain vaiheessa selvästi, ja senkö takia moinen tuli jäähyn syyksi?
Jotenkin muistelen, että menivät ne kiekot "vanhaan hyvään aikaan" usein ihan vahingossakin katsomoon.
Hyvä sääntöuudistus tämä on ollut.

Ei mun mielestä yleistynyt tahallisuus. Ja silloinkin oli säännöissä mahdollisuus antaa jäähy pelin viivyttämisestä, jos tuomari katsoi laidan yli vippaamisen tahalliseksi. Sitä en muista, annettiinko niitä pelinviivytyksiä noista tilanteista oikein koskaan. Taisi olla vähän sama kuin nykyinen pelinviivytys aloitustilanteessa, että kerran pari talvessa napsuu kiinni.

 

[Arto Kilponen]

Ei mun mielestä yleistynyt tahallisuus. Ja silloinkin oli säännöissä mahdollisuus antaa jäähy pelin viivyttämisestä, jos tuomari katsoi laidan yli vippaamisen tahalliseksi. Sitä en muista, annettiinko niitä pelinviivytyksiä noista tilanteista oikein koskaan. Taisi olla vähän sama kuin nykyinen pelinviivytys aloitustilanteessa, että kerran pari talvessa napsuu kiinni.

Minä assosioin tämän hyvin vahvasti siihen Columbuksen pelissä kuolleeseen pikkutyttöön joskus 2001. Siis että sen vuoksi olisi tehty tämmöinen sääntö.

Voin olla väärässä.

Death of Brittanie Cecil - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[axe]

Minä assosioin tämän hyvin vahvasti siihen Columbuksen pelissä kuolleeseen pikkutyttöön joskus 2001. Siis että sen vuoksi olisi tehty tämmöinen sääntö.

Voin olla väärässä.

Death of Brittanie Cecil - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tosi vaikea muistaa oikeita vuosia tai löytää niitä edes Googlella, mutta ilmeisesti SM-liigassa kiekko katsomoon -sääntö tuli voimaan ensimmäisen kerran kaudeksi 1999-2000, pari-kolme vuotta ennen tuota NHL:n kuolintapausta. Vielä samana syksynä 1999 sitä muokattiin kun se tuotti liikaa jäähyjä, ja poistettiinko sitten jossain vaiheessa vähäksi aikaa, kun vuonna 2006 täällä Jatkoajassa on ainakin närkästytty kun sääntöä ollaan tuomassa takaisin.

Eikä tuo NHL-katsojakuolema muutenkaan oikein liittynyt näihin peruskatsomokiekkoihin, sehän oli maalintekolaukaus joka muutti suuntaa. Se toi toki sääntömuutoksen NHL:ään päätyverkkojen pakollisuudesta.

 

[MacRef]

Muistaako joku, yleistyikö kiekon tahallinen laidan yli vippaaminen jossain vaiheessa selvästi, ja senkö takia moinen tuli jäähyn syyksi?
Jotenkin muistelen, että menivät ne kiekot "vanhaan hyvään aikaan" usein ihan vahingossakin katsomoon.
Hyvä sääntöuudistus tämä on ollut.

Ei mun mielestä yleistynyt tahallisuus. Ja silloinkin oli säännöissä mahdollisuus antaa jäähy pelin viivyttämisestä, jos tuomari katsoi laidan yli vippaamisen tahalliseksi. Sitä en muista, annettiinko niitä pelinviivytyksiä noista tilanteista oikein koskaan. Taisi olla vähän sama kuin nykyinen pelinviivytys aloitustilanteessa, että kerran pari talvessa napsuu kiinni.

Eihän niitä jäähyjä ennen annettu kuin tosi harvoin. Kuinka paljon ennen oli tahallisuutta, kuinka paljon huolimattomuutta, vaikea arvioida. Kummasti vaan ne omalta alueelta katsomoon päätyneet kiekot on vähentyneet sen jälkeen, kun niistä jäähyjä alettiin jakamaan.

 

[finnjewel]

Eihän niitä jäähyjä ennen annettu kuin tosi harvoin.

Jos tuomari sattui olemaan lähellä, kun valmentaja karjui pakille: "Heitä yli", ja tämä teki työtä käskettyä, niin joskus jäähy ehkä tuli.

 

[Tamin teesit]

Ellei muisti nyt tee tepposia, niin nimenomaan yleisön suojelemiseksi tuo jäähyuudistus aikoinaan tuli. Eihän se absoluuttisesti ketään suojele, mutta antaa se pelaajalle aihetta ajatella miten purkaa kiekon omalta alueelta paniikissa.

 

[Slide]

Taklaushan se on sääntöjenvastainen taklauskin. En minä toki mikään tilastonikkiri, joten en minä tätä täysin varmaksi sano.

Tuo lienee joukkueen oma asia, miten sen tulkitsevat. Viralliset toimitsijat eivät pidä lukua taklauksista, ja se on joukkueen oma asia hoitaa.

 

[L. Paraske]

Tosi vaikea muistaa oikeita vuosia tai löytää niitä edes Googlella, mutta ilmeisesti SM-liigassa kiekko katsomoon -sääntö tuli voimaan ensimmäisen kerran kaudeksi 1999-2000, pari-kolme vuotta ennen tuota NHL:n kuolintapausta. Vielä samana syksynä 1999 sitä muokattiin kun se tuotti liikaa jäähyjä, ja poistettiinko sitten jossain vaiheessa vähäksi aikaa, kun vuonna 2006 täällä Jatkoajassa on ainakin närkästytty kun sääntöä ollaan tuomassa takaisin.

Jep, suurin piirtein näin se meni. Tuo sääntö oli alunperin SM-liigassa voimassa vielä kaudella 2000-01, ja saattoi olla että poistettiin jopa kesken kauden käytöstä, koska se sai niin paljon vastustusta liigajoukkueilta ja yleisöltäkin.

Sitten se tosiaan palasi syksyllä 2006 ja aluksi vielä siten, että jäähyn sai riippumatta siitä missä päin kenttää oli. Eli jos esim. läpiajossa nosto maalin kattoon meni yli ja samalla myös päätypleksistä yli, niin jäähyhän siitä tuli ajanpeluusta (näin muistan jossain näkemässäni harjoituspelissä käyneen). Ennen liigan alkua tuo hyökkäysalue otettiin kuitenkin säännön piiristä pois, mutta keskialueelta nosto katsomoon tuotti edelleen jäähyn. Mahdollisesti vielä kesken tuon kauden 2006-07 sääntö muutettiin nykyiseen muotoonsa, eli vain puolustusalueella tuon jäähyn oli mahdollista saada.

edit. Sitä en muista, että johtiko kiekon nosto vaihtoaitioon silloin alunperin jäähyyn.

 

[Espoon Siniset]

edit. Sitä en muista, että johtiko kiekon nosto vaihtoaitioon silloin alunperin jäähyyn.

Liigassa ainakin noin kävi, mutta kansainvälisissä peleissä ei jäähyä vaihtoaitioon menneestä kiekosta tullut (paitsi jos roikkukiekko meni sivupleksin yli ennen sitä). Jossain maajoukkuepelissä muistan, että selostaja kävi aika kuumana kun Suomen vastustaja ei jäähyä saanut vaihtoaitioon ammutusta kiekosta.

Tuota perusteltiin sillä, että eri halleissa on varsin erilaisia vaihtoaitioita. Kun esimerkiksi Tampereella Zamboni-aukko on vaihtoaitioiden välissä, niin vaihtoaitiot ulottuvat pitemmälle puolustusalueelle.

 

[Expendable]

Miten livetulokset päivittää niin nopeasti aina tulleen maalin verrattuna livelähetykseen ja/tai liiga.fi sivuihin?
Tänäänkin Jyp-Tps ottelussa tuli ainakin 10sek ennen maalimerkintä livetuloksiin verrattuna Cmoren livelähetykseen.
Päivittääkö niitä joku paikanpäältä kenties.

 

[Noma]

Miten livetulokset päivittää niin nopeasti aina tulleen maalin verrattuna livelähetykseen ja/tai liiga.fi sivuihin?
Tänäänkin Jyp-Tps ottelussa tuli ainakin 10sek ennen maalimerkintä livetuloksiin verrattuna Cmoren livelähetykseen.
Päivittääkö niitä joku paikanpäältä kenties.

Vedonlyöntifirmat ostavat livevetoa varten palveluna paikan päältä tehtäviä tilastopalveluita. En ihmettelisi jos Livetuloksetkin käyttävät näitä samoja feedejä. Virallisia tilastoja kun ei livevedon kanssa ole aikaa odotella.

 

[mustaoranssi]

Tuli eilen mieleen tuosta Antosen luistimesta päähän episodista että eikö pitäisi olla myös korkea jalka jäähy kun korkeasta mailasta annetaan kakkonen.

 

[Mr.Fox]

Törmäsin jo jokin aika sitten uutiseen Niklas Hagmanin aateloinnista Jääkiekkomuseon Hockey Hall of Fameen.

Uutisen mukaan Jääkiekkoleijonissa on viisi isä-poika -paria:

1986 Kalevi Numminen #44
2009 Teppo Numminen #202

1990 Esa Peltonen #69
2014 Ville Peltonen #226

1991 Timo Nummelin #80
2019 Petteri Nummelin #253

2005 Hannu Kapanen #159
2014 Sami Kapanen #224

1995 Matti Hagman #98
2021 Niklas Hagman #257

Jostain syystä musta näyttää siltä, että listalta puuttuu joku ihan itsestäänselvä isä-poika -pari.

Kävin läpi nimilistaakin - WP: Luettelo Jääkiekkoleijonista, mutta en saa päähäni miettimääni paria. Mahdollisesti kyseessä voisi olla joku tamperelaislähtöinen isä-poika -pari. Voi olla, että vedän tässä aivan vihkoon, joten tähän ei kannata takertua!

Typerä kysymyksenasettelu, mutta keksiikö joku mitä isä-poika -paria mahdollisesti mietin.

 

[Mr.Fox]

Muistaako joku, yleistyikö kiekon tahallinen laidan yli vippaaminen jossain vaiheessa selvästi, ja senkö takia moinen tuli jäähyn syyksi?

Useimmilta näyttää unohtuvan, että kiekko katsomoon -jäähyn kanssa käsi kädessä kulkee nykyinen sääntö pitkän kiekon jälkeisestä puolustavan joukkueen vaihtokiellosta.

Sehän on täysin looginen juttu. Nykysäännöillä et pääse vaihtoon, kun pitkän puolustustaistelun jälkeen lyöt pitkän kiekon. Vastaavasti jos tätä kiekko katsomoon -rangaistusta ei olisi, voisit ennemmin nostaa kiekon pleksin yli ja päästä vaihtoon. Aloitus tulee joka tapauksessa omaan päähän.

 

[obi-wan]

Törmäsin jo jokin aika sitten uutiseen Niklas Hagmanin aateloinnista Jääkiekkomuseon Hockey Hall of Fameen.

Uutisen mukaan Jääkiekkoleijonissa on viisi isä-poika -paria:

1986 Kalevi Numminen #44
2009 Teppo Numminen #202

1990 Esa Peltonen #69
2014 Ville Peltonen #226

1991 Timo Nummelin #80
2019 Petteri Nummelin #253

2005 Hannu Kapanen #159
2014 Sami Kapanen #224

1995 Matti Hagman #98
2021 Niklas Hagman #257

Jostain syystä musta näyttää siltä, että listalta puuttuu joku ihan itsestäänselvä isä-poika -pari.

Kävin läpi nimilistaakin - WP: Luettelo Jääkiekkoleijonista, mutta en saa päähäni miettimääni paria. Mahdollisesti kyseessä voisi olla joku tamperelaislähtöinen isä-poika -pari. Voi olla, että vedän tässä aivan vihkoon, joten tähän ei kannata takertua!

Typerä kysymyksenasettelu, mutta keksiikö joku mitä isä-poika -paria mahdollisesti mietin.

Seppo ja Juha Hiitelä?

 

[Everton]

Typerä kysymyksenasettelu, mutta keksiikö joku mitä isä-poika -paria mahdollisesti mietin.

Yllä mainitun Juha Hiitelän artikkelista vuodelta 2017:

Suomea jääkiekon miesten arvokisoissa edustaneet isät ja pojat:

Hannu ja Teemu Lassila
Timo ja Petteri Nummelin
Hannu ja Sami Kapanen
Esa ja Ville Peltonen
Kalevi ja Teppo Numminen
Matti ja Niklas Hagman
Paavo ja Pekka Tirkkonen
Jari ja Joonas Korpisalo

Jääkiekkoleijonista puuttuvat siis Lassilat, Tirkkoset ja Korpisalot. Joonas Korpisalo pelaa edelleen ja Teemu Lassilankin lopettamisesta on vain reilu vuosi, joten ei kai näistä pareista oikein mikään muu kuin Tirkkoset voisi edes olla aateloitaviksi mahdollinen.

 

[Espoon Siniset]

Lähdin itse katsomaan jääkiekkoleijonien listaa sillä mielellä, voisiko olla henkilöt, jotka olisivat vaikuttaneet eri aloilla, mutta ei kyllä sellaistakaan osu silmiin.

Esimerkiksi Jukka Koivun ansiot valmentajana eivät ole riittäneet tai Hannu Mattilan pelaajana.

 

[Mr.Fox]

Lähdin itse katsomaan jääkiekkoleijonien listaa sillä mielellä, voisiko olla henkilöt, jotka olisivat vaikuttaneet eri aloilla, mutta ei kyllä sellaistakaan osu silmiin.

Aiemmin illalla paukahti mieleeni ehkä se isä-poika -pari, jota mietin.

Arvi Lind
2012 Juha Lind #213

Juha on Jääkiekkoleijona, ja Arvilla on tietysti muita meriittejä vaikka muille jakaa. Zoomin jääkiekkohöntsäily ei aivan taida riittää aatelointiin.

Vastaavasti taas tamperelaislähtöisyydessä mulla oli todennäköisesti taka-ajatuksena 1990 Pekka Marjamäki #68. Mietinkö sitten Lauri Marjamäkeä poikana? Tai jopa Masi Marjamäkeä? Marjan lisäksi toinenkin iki-Tappara piti tarkastaa: Pekka Laksola. Jääkiekkoleijonien listalta Lökin nimeä ei löydy, ja poikakin taisi juniorivuosien jälkeen siirtyä alasarjoihin. Jostain tällaisista mahdollisesti sain omat mielleyhtymäni.

 

[Kyle]

Edellistä keskustelua sivuten löytyykö maajoukkueessa pelanneita isä-tytär - pareja?

 

[Peluuri]

Yllä mainitun Juha Hiitelän artikkelista vuodelta 2017:



Jääkiekkoleijonista puuttuvat siis Lassilat, Tirkkoset ja Korpisalot. Joonas Korpisalo pelaa edelleen ja Teemu Lassilankin lopettamisesta on vain reilu vuosi, joten ei kai näistä pareista oikein mikään muu kuin Tirkkoset voisi edes olla aateloitaviksi mahdollinen.

Aateloinnin kriteerit ovat hieman korkeammat kuin näistä päätelmistänne voisi tulkita.

 

[Kahjupappa]

Kertokaapa tilastoja tuntevat veljet, milloin jääkiekon pääsarjassa (liiga, tai mikä lie...) alettiin antaa syöttöpiste kakkossyötöstä?
Minä en tätä ole mistään löytänyt.
Pitääkö tästä alkaa jääkiekkoliitosta kyselemään?