Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta

[Rocco]

Vaasalaisista maajoukkuepelaajia ovat Osalan lisäksi ainakin Marko Luomala, Miika Koivisto, Simon Suoranta ja Jukka Seppo.

Hokku Hjerpe ja Jari Munck ovat ainakin muistaakseni silloisia B-maaotteluita pelanneet, ja Munck monesti myös U20- ja muissa junnujoukkueissa. Hjerpe oli kova pelaaja aikanaan, kun teki kovia tehoja Ruotsissa ja Sveitsissä, aikaan milloin nuo kaukalot olivat vielä aika tuntemattomia suomalaispelaajille. TPS:ssä Liigassa yli piste per peli -tahdilla. Ja kyllä Jani Nikko voisi olla myös yksi kohtalaisen kova pelimies, kunnes jatkuvat loukkaantumiset pistivät uralle stopin.

 

[Thusberg]

Ovat kyllä pelanneet.

Siis monikin vaasalainen pelaaja maajoukkueessa. Jos ei A-maajoukkueessa ihan niin paljon niin Sisu Teamissa tai Kehitysjoukkueessa eli C-maajoukkueessa kyllä on pelannut paljonkin.

Moni oli ainakin aina niillä alempien maajoukkueiden päävalmentajienkin ensisijaisten pelaajien listalla.

 

[MacRef]

Ovatko nuo miten ilmoitusluontoisia asioita, vai vaaditaanko noissa yleensä ammattilaissarjoissa jotain todistetta sairastumisesta?

Leikittelen vain ajatuksella siitä, voisiko esimerkiksi juuri ennen matsia lentokentältä hallille saadut pelaajat silti ilmoittaa kokoonpanoon vetoamalla siihen, että pöytäkirjaan merkityt nelosketjun jampat saivatkin kaikki äkillisen ruokamyrkytyksen tai sattumalta loukkasivat kaikki itsensä alkulämmittelyissä. Taustana sen verran, että loppuhetken muutoksista mulla tuli mieleen David Ling, joka kaudella 2008-09 saapui suoraan kentältä hallille 19 minuuttia (Iltasanomien mukaan) ennen matsia. Yksittäisen mahdollisesti myöhästyvän nyt varmasti voisi "varuiksi" merkitä kokoonpanoon, mutta jos kerralla tulisikin esimerkiksi kolme pelaajaa HIFK:n ja KooKoon (jatkoaika) pelaajakaupan tyylisesti.

Ovat ihan ilmoitusluontoisia asioita. Itse asiassa säännöt mahdollistaisivat periaatteessa jopa vaikka koko kokoonpanon muuttamisen, mutta ei tätä tosiasiassa tapahdu. Lähtökohta on, että kokoonpano luovutetaan kirjurille tuntia ennen pelin alkamista. Tarvittaessa kokoonpanoa kuitenkin voi pelin alkuun asti muuttaa. Tokikaan ja onneksi joukkueet harvoin niitä muuttavat, mutta mahdollista se on.

Onneksi joukkueet ovat myös yhteistyötaitoisia noissa asioissa. Jos on arvelu tai ajatus siitä, että kokoonpano voi siitä tuntia ennen annetusta muuttua, joukkueenjohtaja yleensä varoittaa tästä kirjuria kokoonpanoa antaessaan. Tyyliin, katsomme lämmittelyn ja sen jälkeen tiedetään, pelaako tänään Möttönen vai Myttynen. Nyt kokoonpanoon on merkitty Myttynen, mutta saatamme vaihtaa sen Möttöseen. Tällöin kirjurikin tietää varautua mahdolliseen muutokseen ja osaa infota siitä myös tilastoijia etukäteen. Tätä tapahtuu selvästi enemmän playoffien aikaan kuin runkosarjapeleissä, mutta ei tätä playoffeissakaan paljon tapahdu.

Tai sitten juurikin lingmäiseen tapaan, joukkue antaa varoituksen, että meille on tulossa uusi vahvistus, mutta emme tiedä ehtiikö hän hallille ennen peliä. Jos ehtii, hän tulee kokoonpanoon, mutta jos ei ehdi, niin sitten tuo meidän jämämies pelaa.

 

[Kim Pihl]

En tiennyt mihin laitan tämän kysymyksen joten avasin uuden ketjun.

Onko yksikään jääkiekon pelaaja saanut vapautusta armeijasta? Ainakin Aki Berg siirtyi NHL:ään 18-vuotiaana ja vähän ihmetyttää missä välissä hän on intin käynyt?

- tinke.80

Tuota noin, heh! Olin aikanaan Santahaminassa UudJP:n RAuK:issa Urheilujoukkueen varajohtaja jotta . . . . . . Ketkä siellä palvelivat ja millä tavalla jäi ainaiseksi mysteeriksi! On lomia, pari päivää siellä ja täällä, sitten on komennuksia, pari viikkoa siellä sun täällä! Muusikot olivat kysyttyä kamaa intin omille keikoille! Keskiviikkona joku Tattoo-keikka ja sieltä suoraan "viikonloppu"vapaalle, lounasseteleitä sun muuta!

 

[Kim Pihl]

Ovat kyllä pelanneet.

Siis monikin vaasalainen pelaaja maajoukkueessa. Jos ei A-maajoukkueessa ihan niin paljon niin Sisu Teamissa tai Kehitysjoukkueessa eli C-maajoukkueessa kyllä on pelannut paljonkin.

Moni oli ainakin aina niillä alempien maajoukkueiden päävalmentajienkin ensisijaisten pelaajien listalla.

EHT-maajoukkueet ovat todellisuudessa B-maajoukkueita, kaikilla mailla!

 

[Thusberg]

En menisi tuosta kyllä sanomaan koska on nuo pelaajat kyllä yleisesti ottaen nimekkäämpiä kuin mitä ennen vanhaan oli Sisu Teamissa ja jos vielä Sisu Teamissa olikin vielä samantyyppisiä pelaajia kuin mitä ehkä nykyään olisi EHT-maajoukkueissa niin Kehitysjoukkueen eli C-maajoukkueen pelaajista puhuttaessa ei todellakaan ollut lähimainkaan mitään nimipelaajia pelailemassa ja eivät kyllä juuri olisi nykypäivän EHT-maajoukkuekriteerejä täyttäneet.

Kehitysjoukkueen seuraajan Team Finlandinkaan aikana ei paljon sen pelaajat ole nousseet suurempaan julkisuuteen mitä nyt ihan uusimpien Team Finlandin Viro-maaotteluista puhuttaessa poikkeuksena. Muissa maissa sitten tilanne olisi vielä sitäkin epätodennäköisempi nimikkyydeltään kun olisi joukkueita mistä laittaa.

 

[Jude]

Saako ulosajettu pelaaja hakea mitalinsa ottelun päätyttyä vai viekö joku toimihenkilö sen hänelle pukukoppiin? HIFK:n B-junioreiden veskari ajettiin nimittäin ulos finaalissa.

 

[Noma]

Saako ulosajettu pelaaja hakea mitalinsa ottelun päätyttyä vai viekö joku toimihenkilö sen hänelle pukukoppiin? HIFK:n B-junioreiden veskari ajettiin nimittäin ulos finaalissa.

Kyllä se B:n molari ainakin kävi hakemassa mitalinsa. Samoin kävi muistaakseni 2016 U20-finaalissa ulos ajettu Vladislav Kamenevkin hakemassa hopeamitalinsa.

 

[cottonmouth]

Henri Jokiharju on mukana MM-joukkueen leirityksessä ja saa tuolla mahdollisesti maajoukkuepelejäkin nimiinsä. Kysyinkin onko muita esimerkkejä pelaajista, joiden ensimmäiset ns. miesten pelit ovat suoraan maajoukkueessa? Varmaankin joo, mutta näin nopeasti ei tule kyllä ketään mieleen.

 

[Viivapelote]

Henri Jokiharju on mukana MM-joukkueen leirityksessä ja saa tuolla mahdollisesti maajoukkuepelejäkin nimiinsä. Kysyinkin onko muita esimerkkejä pelaajista, joiden ensimmäiset ns. miesten pelit ovat suoraan maajoukkueessa? Varmaankin joo, mutta näin nopeasti ei tule kyllä ketään mieleen.

Eikös tuolla Kasper Björkqvistillä ole sama juttu. Ei tule kyllä muita äin äkkiseltään mieleen.

 

[pappilanhätävara]

Muistelen että Marko "Kyy" Palo nousi myös suoraan miesten maajoukkueeseen ilman poikamaaotteluita.

 

[MacRef]

Muistelen että Marko "Kyy" Palo nousi myös suoraan miesten maajoukkueeseen ilman poikamaaotteluita.

Kysymys taisi kuitenkin olla ylipäänsä ”miesten otteluista”. Nythän tämä Jokiharju ei ole pelannut edes yhtään peliä liigaa tai Mestistä vaan ainoastaan juniorisarjoja. Se tässä lienee aika harvinaista, että ilman kokemusta aikuisten sarjojen peleistä päästään A-maajoukkueeseen.

 

[Alfred E Neuman]

Pitkän kiekon tehnyt joukkue ei nykysäännöillä saa vaihtaa. Miten siis menetellään seuraavanlaisessa tilanteessa:

Pelataan jatkoaikaa kolmella kolmea vastaan. Joukkue A saa jäähyn, jolloin jatketaan neljällä kolmea vastaan. Kun joukkue A tulee täysilukuiseksi niin pelataan neljällä neljää vastaan seuraavaan katkoon asti. Mitäs jos tässä tilanteessa jompikumpi joukkue tekee pitkän? Silloinhan peli jatkuu kolmella kolmea vastaan, joten pitkän tehnyt joukkue joutuu jonkun pelaajan laittamaan vaihtoon. Saako ne sen itse päättää kuka vaihtoon menee, vai onko tähän joku sääntö?

 

[Ikävänkantaja]

Milloin "kolmioleijona" palasi A-maajoukkueen pelipaitalogoksi? Eikö Sotshissa - ja viime MM-kisoissa - ole ollut käytössä Suomen vaakuna, ja tämän talven olympialaisissa puolestaan tyylitellysti pelkkä heraldinen leijona?

Ainakaan Google-kuvahaun perusteella Suomi ei kuitenkaan ole pelannut MM-kisoja vaakunaleijonapaidoilla, vaikka minulla oli tästä erittäin vahvat muistikuvat. Muistan jopa, että joskus vuoden 2014 tienoilla olisi ihan uutisoitukin, että kolmio poistuu paidoista vaakunan tieltä, ja jää ainoastaan Jääkiekkoliiton markkinointikäyttöön. Onpa kumma juttu.

 

[McBean]

Milloin "kolmioleijona" palasi A-maajoukkueen pelipaitalogoksi? Eikö Sotshissa - ja viime MM-kisoissa - ole ollut käytössä Suomen vaakuna, ja tämän talven olympialaisissa puolestaan tyylitellysti pelkkä heraldinen leijona?

Syy tähän taitaa olla KOK:n erittäin tiukoissa markkinointirajoituksissa:

Olympialaisten käytännön mukaan joukkueiden paidoissa ei saa MM-kisoista poiketen esiintyä kansallisen jääkiekkoliiton tunnuksia. Suomi pelaa tällä kertaa suuri vaakunaleijona rinnassaan. Kaksissa edellisissä talviolympialaisissa Suomen pelipaidassa on ollut valtakunnan vaakuna kokonaisuudessaan. (lähde)

MM-kisoissa on toisinaan pelattu retropaidoissa joku matsi (esim. 2012, en muista onko ihan viime vuosina), joka saattaa hämätä muistikuvissa.

 

[Ikävänkantaja]

Syy tähän taitaa olla KOK:n erittäin tiukoissa markkinointirajoituksissa:

Olympialaisten käytännön mukaan joukkueiden paidoissa ei saa MM-kisoista poiketen esiintyä kansallisen jääkiekkoliiton tunnuksia. Suomi pelaa tällä kertaa suuri vaakunaleijona rinnassaan. Kaksissa edellisissä talviolympialaisissa Suomen pelipaidassa on ollut valtakunnan vaakuna kokonaisuudessaan. (lähde)

MM-kisoissa on toisinaan pelattu retropaidoissa joku matsi (esim. 2012, en muista onko ihan viime vuosina), joka saattaa hämätä muistikuvissa.

Ok, kiitos tiedosta: tämä tosiaan selittää olympiakuvion.

 

[kamenski]

Siirsin tuolta Laine- ketjusta oman sinne suunnittelemani vastauksen tähän ketjuun. Laine- ketjua lukemattomille kyseessä siis datan ja tilastojen käyttäminen ja analysointi jääkiekossa. En nyt ihan täysin jaksa selittää taustatietoa tälle viestille joten Laine- ketjulta säästyneille tämä keskustelu lähtee vähän kuin puolesta välistä tarinaa. Sorry siitä. Ketjun aiheeseen tämä sopii siten että on tuolla wall of tekstin seassa kysymyksiäkin!

Aloitetaan WAR:sta ja ihan perusasioista. Mistä nuo statsit edes löytyy? Minä lukaisin vähän taustaa (http://www.corsica.hockey/blog/2017/05/20/the-art-of-war/) ja löysin tämän sivun joka ei toimi (http://www.fenwicka.com/shiny/war/) joten ottia tuota, mistä nuo numerot löytyy mitä käytätte? Toisekseen, jos käsitin oikein niin WAR/82 on värkki mille annetaan dataa ja se pyöräyttää ne algoritmien läpi ja turauttaa ulos kivoja lukuja. Onko data musta laatikko ja onko algoritmit myös samassa black boxissa, ts. tiieätäänkö me miten noihin numeroihin on päädytty? Tai jatkokysymys, voinko mä … jonkin aikaa sitten… pitkän matematiikan lukeneenakaan edes ymmärtää mitä kullakin algoritmilla oikeasti lasketaan vai onko se parempi ns. pysyä lestissäni ja uskoa että kyllä ne ihan toimivia algoritmeja ovat? * ja ***

Puhuin alunperin toisessa ketjussa myös rasituksen vaikutuksesta ja kuinka monin tavoin sitäkin todennäköisesti ammattilaispiireissä mitataan, löysin oikeastaan vaan matskua siitä että mitä kaikkea jääkiekkoilijoistakin mitataan (human heatmap on aika vinkeä) ja miten tätä tietoa käytetään harjoitusten suunnittelussa ja vammojen välttämisessä, mutten juurikaan mitään siitä mitä alunperin ajattelin eli pelin eri vaiheissa syntyneen rasituksen analysointi joten moving on.

Kiinnostuin nimimerkin @Jippo kyssäristä:

Alkoi kiinnostaa tuo pelintekijöiden/syöttäjien suoritusten pilkkominen. Okei, ehkä juuri tän osa-alueen käsittely kuuluisi muualle kuin Laineen ketjuun, mutta menköön nyt tänne.

Eikö syöttämisen laatua voi ainakin yrittää arvottaa tällaisilla mittareilla:

* Syötön lähtöpaikka (kaukalo jaettuna sektoreihin)
* Syötön vastaanottopaikka
* Syötön vastaanottajan kosketukset kiekkoon ennen laukausta
* Montako vastustajan pelaajaa syöttö ohittaa
* Jne, nämä ovat tietenkin niitä ilmeisimpiä

En ole mitenkään perehtynyt tällaiseen analyysiin, mutta oletan, että jääkiekossakin on kehitetty fiksuja malleja ja mittareita syöttöjen pisteyttämiseen. Jalkapallossa syöttämisestä(kin) on tehty hyvin tieteellisiä pisteytysmalleja, ja kiinnostaisi tietää, onko jääkiekossa tehty samoin.

Opta on minulle tutuin, käytetään sitä esimerkkinä. Optahan tuli jääkiekkomarkkinoille 2016-2017 kaudelle, mutta epäselväksi jäi minulle mitä palvelua Opta jääkiekon puolella tarjoaa: “perus” analytiikkaa NHL:lle vai kenties Pro-versiota myös joukkueille? Tästä vähän backgroundia Optan toimintatapoihin (https://fivethirtyeight.com/feature...every-touch-pass-and-tackle-in-the-world-cup/), mutta pähkinänkuoressa yhden matsin kaikki tapahtumat tallentaa kaksi henkilöä, toinen koti-, ja toinen kotijoukkueen. Kolmas vahtii että homma menee oikein. Potkupallo on hidasta joten livenäkin kliksutellaan menemään jokainen syöttö, vastaanotto, laukaus, jne., ja yhteensä tapahtumia per peli tulee 1 600 - 2 000. Jo tällainen määrä ilmeisesti vaatii aikas vitunmoista hand-eye koordinaatiota (pleikkapelaajat hello! Job opportunity), joten onko edes mahdollista tehdä samaa jääkiekossa? En usko että se livenä onnistuu, mutta jälkikäteen varmasti. Minun mielestä siis, kerta Opto lätkäbusineksessa on, kykenee nuo kysymäsi asiat selvittämään. Ja vähän lisääkin. Asiasta vähän lisää tuonnempana.

Sitten ajattelin pystyykö tuota tekemään automaattisesti videoon perustuen, ja kuinka tehokkaasti? Aloittelin teoriasta: (Learning Person Trajectory Representations for Team Activity Analysis) https://arxiv.org/pdf/1706.00893.pdf. Tässä kuvataan mallia jolla automaattisesti videosta tunnistetaan pelaajat ja syötöt, laukaukset, yms. Eli ainakin teorian asteella on jo nyt mahdollista, ja kuten tuossa osoittavat, jossain määrin myös käytännössä. Kelasin sitten että Optan kilpailija Prozone (tai nykyään STATS) on muiden urheilulajien puolella jo pidemmän tovin käyttänyt omia paikan päällä olevia kameroita ja automatiikkaa (“The system produces millions of data points per game.”) ja perskele, myös STATS toimii jääkiekon parissa. Hämäräksi tosin jää se minkälaista dataa STATSilta oikeastaan jääkiekosta saa…

… mutta ei jää Optan ja (ainakaan) jalkapallon osalta. Lisäksi datan kerääminen tietysti on vasta step 1. Sitten pitäisi jotain järkevää yrittää tehdä sillä datalla. Tässä hyvin tekninen esimerkki, gradu: (Identifying Higher-Level Semantics in Football Event Data) https://www.duo.uio.no/bitstream/handle/10852/59252/thesis.pdf?sequence=1. Jos yritän typistää, niin ideana on tutkia voiko Optan datasta tunnistaa pelkästään algoritmeilla (ei siis katota pelejä) tapahtumia kuten tarkimmat pitkien pallojen syöttäjät (pitää siis tietää että syöttö tuli perille ja oli pitkä), kulmapotku jonka puolustaja purkaa päällä ja vastahyökkäys (ja sitten vertaillaan eri tietokantojen suorityskykyä eli älä avaa linkkiä jos saat näppyjä sellaisesta). Vastaus on että onnistuu. Spoilerissa lyhyt lainaus kyseisestä gradusta ja esimerkki Optan datasta.

Spoileri: Lainaus gradusta

Events The most interesting part of the feed is the events, of which an example is provided in listing 2.2.

An event will always have one of currently 70 possible type_ids to signal its event type. It will also contain the time at which the event occurred relative to the period’s kick-off and the time and date it was recorded by Opta, what player was involved (if any), and the x and y coordinates on the pitch. It will often also contain several sub-elements, which will be introduced in the next section.

Events are recorded for every touch of the ball, substitutions, passes, goals, delays, formation changes, out of play balls, and so on. Each game will contain an average of about 1700 events.

<Event id ="33868766" event_id ="4" type_id ="5" period_id ="1" min ="0" sec ="8" player_id ="19927" team_id ="186" outcome ="0" x ="69.8" y ="101.8" timestamp ="2016 -05 -28 T19 :50:13.199" last_modified ="2016 -05 -28 T20 :06:50" version ="1464462410263" >

Qualifiers are sub-elements added to events to provide more detail. For a pass, the event will contain information like the coordinates of the passer. Additionally qualifiers will be associated with the event to show details like the intended recipient of the pass and his coordinates, the angle of the pass relative to the direction of play, whether the pass was chipped, or if it was an assist for a goal. There are currently 292 possible types of qualifiers, some of which may signify different things depending on the type of their parent event.

Qualifier:
<Q id ="495608885" qualifier_id ="56" value =" Left " / >

Tästä seuraa kysymys, jos samanlainen data olisi saatavilla myös jääkiekosta, minkälaisia kiinnostavuuksia sieltä yrittäisitte penkoa? Futiksesta tuttu pisin maaliin johtanut syöttöketju? Jotain yksinkertaista, kuten kuka on syöttänyt eniten kenelle onnistuneesti ja epäonnistuneesti? Jotain tosi tylsää, kuten possession? Mistä positiosta mihin suuntaan ja kenelle lähtenyt syöttöketju on päätynyt useimmiten laukaukseen ja tai vastahyökkäykseen ja maaliin omiin? Jotain koko kauden kattavia trendejä? Jatkohuvitteluna voi miettiä miten tämän kameran tallentaman dadan saisi yhdistettyä nätisti pelaajista mitattuun dataan. Number of misplaced passes when HBP>200?


* aiheeseen liittyen: Investigating the multivariate nature of NHL player performance with structural equation modeling https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5590964/. Joo. En ihan ymmärrä.

** ei sopinut muualle mutta vähän insightia miten tuo analyysitouhu futisjoukkueessa (Leicester) menee: http://www.optasportspro.com/about/optapro-blog/posts/2015/blog-inside-leicester-city/

***booyaa, WAR:n koodithan on GitHubissa. Raw dada sivu valitettavasti antaa 404.

 

[Jippo]

Jees, mielenkiintoista asiaa tuossa yläpuolella. Eiköhän noista jutuista ole jo jossain kehitettävänä tarpeeksi yksinkertainen mutta silti kyllin selitysvoimainen malli/valmennuksen analysointityökalu.

Mietin vielä sitä, että istuuko tällainen analyysi paremmin eurooppalaiseen vai pohjoisamerikkalaiseen lätkäkulttuuriin. Mutulla sanon, että vaikka uudella mantereella ollaan hulluina tilastoihin, niin siellä ei kuitenkaan varsinaisesti yleensä tehdä urheilusta yliopistotason tiedettä toisin kuin Euroopassa jalkapallon suhteen.

Toisaalta tällainen aihe sopisi kanadalaiseen yliopistoon kuin Patrik Laine Scheifelen laituriksi.

 

[aessi]

Ehdottomasti vaan oma ketju, menee hyvät keskustelut hukkaan kun hukkuvat tänne ja Laineen omaan ketjuun. Dataahan on todella paljon, mutta ilmeisemmin johtopäätös on päöosin vieläkin se että muuttujia on vaan niin paljon ettei näistä voi luotettavasti tehdä yhtä kaiken kattavaa systeemiä.

Toinen kilpailijahan tuolle on game score ja olisi ollut ihan mielenkiintoista nähdä miltä sarjat näyttäisivät jos niiden lopputulosta olisi yritetty ennustaa tuon WAR/82 avulla. Athleticissa on useampi juttu missä sarjoja on analysoitu tuon game scoren avulla.

 

[Ralph]

Miksi Euroopassa kuulutetaan, kun kolmatta erää on jäljellä kaksi minuuttia, mutta muissa erissä kun minuutti jäljellä?

 

[JJT]

Miksi Euroopassa kuulutetaan, kun kolmatta erää on jäljellä kaksi minuuttia, mutta muissa erissä kun minuutti jäljellä?

Kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana säännöt muuttuvat muutamilta osin:

1. Jos joukkue pelaa jo kahden pelaajan alivoimalla ottelun kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, ja joukkueen kapteeni esittää varusteen mittauspyynnön, mikä sitten todetaan aiheettomaksi, päätuomarin tulee tuomita rangaistuslaukaus mittauspyynnön esittänyttä joukkuetta vastaan. Jos huomautus on aiheellinen, rangaistaan rikkonutta pelaajaa pienellä rangaistuksella.

2. Jos pelaaja tahallisesti siirtää oman maalinsa paikaltaan ottelun varsinaisen peliajan kahden viimeisen peliminuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, päätuomari tuomitsee ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukauksen.

3. Jos joukkue tahallisesti tekee sääntöjenvastaisen vaihdon luoden ”liian monta pelaajaa jäällä” –tilanteen varsinaisen peliajan kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, tuomitaan ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukaus.

Kuulutukset ensimmäisen ja toisen erän viimeisistä minuuteista ovat enemmänkin yleisön palvelemista, mutta kolmannen erän kaksi viimeistä minuuttia on muistutus ylläolevien sääntöjen voimaan tulemisesta.

 

[Ralph]

Kuulutukset ensimmäisen ja toisen erän viimeisistä minuuteista ovat enemmänkin yleisön palvelemista, mutta kolmannen erän kaksi viimeistä minuuttia on muistutus ylläolevien sääntöjen voimaan tulemisesta.

Jassoo, kiitos paljon! Aina oppii uutta.

 

[Alfred E Neuman]

Miksi Euroopassa kuulutetaan, kun kolmatta erää on jäljellä kaksi minuuttia, mutta muissa erissä kun minuutti jäljellä?

Minä vähän ujosti tätä samaa asiaa utelin tässä ketjussa viime vuonna, niin sain tällaisen vastauksen.

Siitäpä vaan lukemaan NHL:n ja IIHF:n sivuilta ja tekemään vertailua niiden pohjalta. IIHF:n sääntökirjasta löytyy myös suomenkielinen versio, NHL:n vastaavasta ei taida löytyä.

@MacRef , miksi et nyt tullut vittuilemaan kysymyksen esittäjälle sääntökirjoista ketjussa "sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta"?

 

[MacRef]

Siksi kun tällä kertaa ei kysytty mitä eroa on IIHF:n ja NHL:n sääntökirjoilla. Edelliselle tuosta kysyneelle vinkkasin, mistä kirjat löytyvät, jotta voi selvitellä noiden eroja.

 

[PataJaska]

Tuli tuossa eräässä yhteydessä puhetta naiskiekkoilijasta nimeltä Kirsi Hänninen. Muistan hänet itsekin kyllä naisten maajoukkueen peleistä 90-luvun lopulta, sillä hän oli jo vähän yli parikymppisenä kulttimaineessa, koska oli hyvin voimakas ja omasi naiseksi täysin poikkeuksellisen kovan lämärin. Kysymys liittyykin siihen, että muistelen itse hänen olleen joskus jonkin taitokilpailun yhteydessä lämäämässä tutkaan miesten kanssa (liigapelaajien siis kaiketi), ja hän nimenomaan voitti useammankin miehen..

Eli muistanko näin väärin: voittiko hän joskus tällaisessa kisassa miehiä, ja paljonko hän on lämännyt tutkaan?