No ei nollaannu eikä jäähyllä oleva saa rankkaria suorittaa. Olisikohan Hagman saanut kymppinsä vasta suorituksensa jälkeen? Sama aikahan siihen tulee joka tapauksessa eikä esim. Liigan sivuilta pysty mitenkään päättelemään mikä oli ensin.
Ihan pätevä pointti kyllä, aika monella paikkakunnalla tuo taitaa olla kiellettyä. Aiemmin kun pleksit olivat "lasia" ja laidat "betonia" ymmärsi tuon ettei lasi helise rikki tai kiinnikkeet vahingoitu mutta nykyisillä joustovehkeillä en kyllä käsitä. Ehkä herkät kiekkopojat häiriintyvät tuollaisesta -hymiö.Miksi Hartwall Arenalla katsojat ei saa hakata käsillään pleksiä vaan järkkärit tulee heti huomauttamaan asiasta?
Sekin voi olla syynä, että niitä joustokaukaloita ei ole varsinaisesti tehty joustamaan kentälle päin. Niihin kohdistuu täysin päinvastainen voima katsojien hakatessa ja heiluttaessa niitä. Tämä tuskin äkkiseltään rikkoo mitään, mutta pitkässä juoksussa voi korjaus- tai uusimistoimenpiteet tulla odotettua aiemmin vastaab jos niitä vuosia vatkataan katsojien toimesta.Ihan pätevä pointti kyllä, aika monella paikkakunnalla tuo taitaa olla kiellettyä. Aiemmin kun pleksit olivat "lasia" ja laidat "betonia" ymmärsi tuon ettei lasi helise rikki tai kiinnikkeet vahingoitu mutta nykyisillä joustovehkeillä en kyllä käsitä. Ehkä herkät kiekkopojat häiriintyvät tuollaisesta -hymiö.
Tähän tyyliin Fan gets knocked down by check behind glass Video - NHL VideoCenter (linkki NHL:än videosivustolle)@Poropaimen
Tai sitten se on juuri päinvastoin. Pleksit joustavat niin paljon, että tulee aika rumaa jälkeä, jos katsoja on yläkroppa kiinni lasissa kun kohdalle tulee kova taklaus.
Minkä takia Euroopassa(ainakin Suomessa) kuulutetaan kolmannessa erässä että erää on jäljellä kaksi minuuttia? Muissa erissä jatkoerät mukaanlukien tulee viimeisen minuutin kuulutus.
Tuota... joko en tiedä tai olen hämärän peitossa, mutta mitkä säännöt muuttuvat kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana?No tuo viimeisen minuutin kuulutus ekassa ja tokassa erässä on käsittääkseni vain informatiivinen, siis yleisölle ja tuomareille. Mutta säännöt muuttuu kolmannen erän kahden viimeisen minuutin jälkeen, joten siksi se on tärkeää kuuluttaa jotta tuomarit sen hoksaa. Nämä ainakin itselläni tuli mieleen, joku voi vielä lisätä tai tyrmätä tämän mun vastauksen.
Tuota... joko en tiedä tai olen hämärän peitossa, mutta mitkä säännöt muuttuvat kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana?
Tuota... joko en tiedä tai olen hämärän peitossa, mutta mitkä säännöt muuttuvat kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana?
ii. Jos joukkue tahallisesti tekee sääntöjenvastaisen vaihdon luoden ”liian monta pelaajaa jäällä” –tilanteen varsinaisen peliajan kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, tuomitaan ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukaus.
iii. Tahallinen sääntöjenvastainen vaihto syntyy, kun joukkue tarkoituksellisesti lähettää pelitilanteen aikana ylimääräisiä pelaajia jäälle tarkoituksenaan saavuttaa etua, aiheuttaa pelikatko tai estää maali.
iv. Normaalia vaihtovirhettä pelitilanteessa ei pidetä tahallisena sääntöjenvastaisena vaihtorikkeenä ja tällöin rikkoneelle joukkueelle tuomitaan joukkuerangaistus, ellei tilanne ole taktinen, kuten Säännössä 173-iii kuvataan.
v. Jos sen joukkueen kapteeni, mikä pelaa kahden pelaajan alivoimalla ottelun kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, esittää varusteen mittauspyynnön, mikä sitten todetaan aiheettomaksi, päätuomarin tulee tuomita rangaistuslaukaus mittauspyynnön esittänyttä joukkuetta vastaan."
Ymmärtääkseni homma menee kutakuinkin näin: pelaajayhdistyksen sopimusten mukaan kauden päätyttyä kuluva viikko loppuu plus kaksi seuraavaa viikkoa ovat puhdasta lomaa (jos kausi päättyy esim. sunnuntaina, niin sitten lienee jotain erikoisjärjestelyitä). Tämän jälkeen, yleensä siis toukokuussa kun 30.4. - 1.5. vanhat sopimukset umpeutuvat ja uudet alkavat, alkaa kesätreeni, joka yleensä sisältää punttia ja muuta fysiikkaharjoittelua. Jalkapalloa yms. muita lajeja saatetaan pelata, mutta noihin aikoihin yleensä jäähalleista löydään jäädytyskoneisto kiinni ja avataan vasta heinä-elokuun vaihteessa (joskin esimerkiksi JYP on viime vuosina vetänyt elokuun alkupuolen treenit Peurungan jäähallissa Laukaassa). Tyyppillisesti nuo kesä-heinäkuun omatoimista jaksoa edeltävät treenit ovat osittain tarkoitettu myös uusien pelaajien tutustuttamiseksi joukkeeseen, jolloin siis kyllä toki punttia nostetaan hiki otsalla, mutta ymmärtääkseni ilmapiiri on aika rauhallinen. Vasta sitten elokuun alusta aletaan valmistautua kauteen kunnolla henkisesti.Osaisiko joku suurinpiirtein valistaa, miten kotoisella Liiga-jengillä menee off-season hommat, kun varsinainen kausi paketissa. Eli jos kuvitellaan vaikka joukkue X:n tie päättyy huhtikuun alussa, miten tästä normaalisti jatketaan? Parin viikon tauko, sitten treeniä kesään asti, pieni loma ja takaisin kesä-heinäkuussa?
Varmaan tässäkin eroja, mutta yleisellä tasolla kiinnostaa lähinnä mihin aikaa vuodesta joukkueet vetävät jääharjoituksia yhdessä, off-seasonilla.
Onko olemassa mitään yleistä ohjeistusta siitä, kuinka pitkään vastaavia maratonotteluita voidaan pelata yhtäjaksoisesti, vai käytetäänkö tilanteissa tapauskohtaista harkintaa?
Kuka lanseerasi nykyisin esim. Liigassa normaalina toimivan yv-käytännön, jossa peluutetaan neljää hyökkääjää ja yhtä pakkia?
Muistan nähneeni tällä kaudella vain yhden kerran, jolloin yv:llä on peluutettu pakkiparia, kun HIFK:n Eronen ja O'Connor pelasivat viivassa Kärpät-neljännesvälierissä.
Suurkiitos tästä! Erittäin mielenkiintoinen tilastokoonti.Sitä en tiedä kuka sen lanseerasi, mutta ihan hyötyä siitä tuntuu olevan: https://hockey-graphs.com/2015/09/29/why-teams-should-use-4-forwards-on-the-powerplay/
Tämä menee kauas historiaan. NHL:ssä peluutettiin 'normaalia' 2 pakkia-3 hyökkääjää -ylivoimaa aina kauteen 1929-30 saakka, jolloin saannöt muuttuivat ja syöttö eteenpäin sallittiin koko kaukalon alueella. Ainoastaan siniviivoja ei saanut ylittää syöttämällä. Tämä johti siihen että suurin osa joukkueista käytti muutaman kauden ajan viittä hyökkääjää ylivoimakentässään. 1930-luvun puolivälissä siirryttiin 4 hyökkääjää + pakki -koostumukseen. Yksittäistä kehittäjää tälle idealle ei oikein löydy, vaan sitä kokeilivat useat joukkueet samoihin aikoihin.Kuka lanseerasi nykyisin esim. Liigassa normaalina toimivan yv-käytännön, jossa peluutetaan neljää hyökkääjää ja yhtä pakkia?
