Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta

[RexHex]

No ei nollaannu eikä jäähyllä oleva saa rankkaria suorittaa. Olisikohan Hagman saanut kymppinsä vasta suorituksensa jälkeen? Sama aikahan siihen tulee joka tapauksessa eikä esim. Liigan sivuilta pysty mitenkään päättelemään mikä oli ensin.

Minulla on mielikuva, että pieni rangaistus ei estä osallistumasta voittomaalikisaan. En ole varma onko tämä kuva jäänyt itselleni esim. NHL:n puolelta. Toki tässä tapauksessa kyseessä ei edes olisi pieni rangaistus.
edit: ja tosiaan NHL:stä tämä oli itselleni jäänyt mieleen. Liigassa myös pienempi rangaistus estää osallistumisen voittomaalikisaan.

 

[HockeySpirit]

Miksi Hartwall Arenalla katsojat ei saa hakata käsillään pleksiä vaan järkkärit tulee heti huomauttamaan asiasta?

 

[fezr0]

Miksi Hartwall Arenalla katsojat ei saa hakata käsillään pleksiä vaan järkkärit tulee heti huomauttamaan asiasta?

Ihan pätevä pointti kyllä, aika monella paikkakunnalla tuo taitaa olla kiellettyä. Aiemmin kun pleksit olivat "lasia" ja laidat "betonia" ymmärsi tuon ettei lasi helise rikki tai kiinnikkeet vahingoitu mutta nykyisillä joustovehkeillä en kyllä käsitä. Ehkä herkät kiekkopojat häiriintyvät tuollaisesta -hymiö.

 

[Poropaimen]

Ihan pätevä pointti kyllä, aika monella paikkakunnalla tuo taitaa olla kiellettyä. Aiemmin kun pleksit olivat "lasia" ja laidat "betonia" ymmärsi tuon ettei lasi helise rikki tai kiinnikkeet vahingoitu mutta nykyisillä joustovehkeillä en kyllä käsitä. Ehkä herkät kiekkopojat häiriintyvät tuollaisesta -hymiö.

Sekin voi olla syynä, että niitä joustokaukaloita ei ole varsinaisesti tehty joustamaan kentälle päin. Niihin kohdistuu täysin päinvastainen voima katsojien hakatessa ja heiluttaessa niitä. Tämä tuskin äkkiseltään rikkoo mitään, mutta pitkässä juoksussa voi korjaus- tai uusimistoimenpiteet tulla odotettua aiemmin vastaab jos niitä vuosia vatkataan katsojien toimesta.

Ja olisihan se järjestäjille aikamoinen painajainen jos sieltä tulisi katsomosta narripaitaa pleksin irtoamisen tai hajoamisen myötä kentälle. Varmasti erittäin epätodennäköinen skenaario, mutta helposti sekin vältettävissä estämällä pleksien kanssa pelleilyn täysin.

 

[Kouhia]

@Poropaimen

Tai sitten se on juuri päinvastoin. Pleksit joustavat niin paljon, että tulee aika rumaa jälkeä, jos katsoja on yläkroppa kiinni lasissa kun kohdalle tulee kova taklaus.

 

[Nadchal]

@Poropaimen

Tai sitten se on juuri päinvastoin. Pleksit joustavat niin paljon, että tulee aika rumaa jälkeä, jos katsoja on yläkroppa kiinni lasissa kun kohdalle tulee kova taklaus.

Tähän tyyliin Fan gets knocked down by check behind glass Video - NHL VideoCenter (linkki NHL:än videosivustolle)

 

[-OO-]

Jere Myllyniemelle kuudes seura tälle kaudelle. Mikä mahtanee olla ennätys montako seuraa yksi pelaaja on ehtinyt kiertää yhden kauden aikana Suomessa?

 

[euron kolikko]

Minkä takia Euroopassa(ainakin Suomessa) kuulutetaan kolmannessa erässä että erää on jäljellä kaksi minuuttia? Muissa erissä jatkoerät mukaanlukien tulee viimeisen minuutin kuulutus.

 

[volgan lautturi]

Minkä takia Euroopassa(ainakin Suomessa) kuulutetaan kolmannessa erässä että erää on jäljellä kaksi minuuttia? Muissa erissä jatkoerät mukaanlukien tulee viimeisen minuutin kuulutus.

No tuo viimeisen minuutin kuulutus ekassa ja tokassa erässä on käsittääkseni vain informatiivinen, siis yleisölle ja tuomareille. Mutta säännöt muuttuu kolmannen erän kahden viimeisen minuutin jälkeen, joten siksi se on tärkeää kuuluttaa jotta tuomarit sen hoksaa. Nämä ainakin itselläni tuli mieleen, joku voi vielä lisätä tai tyrmätä tämän mun vastauksen.

 

[MacRef]

Jatkoerien lopulla ei kyllä pitäisi kuulutella mitään viimeistä minuuttia, kun erä voi päättyä minä hetkenä hyvänsä. Lautturi on oikeassa omassa vastauksessaan.

 

[Rocco]

No tuo viimeisen minuutin kuulutus ekassa ja tokassa erässä on käsittääkseni vain informatiivinen, siis yleisölle ja tuomareille. Mutta säännöt muuttuu kolmannen erän kahden viimeisen minuutin jälkeen, joten siksi se on tärkeää kuuluttaa jotta tuomarit sen hoksaa. Nämä ainakin itselläni tuli mieleen, joku voi vielä lisätä tai tyrmätä tämän mun vastauksen.

Tuota... joko en tiedä tai olen hämärän peitossa, mutta mitkä säännöt muuttuvat kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana?

 

[Rocco]

Miksi ihmeessä nostetaan esille joissakin tilastoissa ja ennätyksissä pelaajan ikä? Nytkin Patrik Lainetta hehkutetaan eniten tehopisteitä tehneeksi eurooppalaiseksi 18-vuotiaaksi pelaajaksi. Vaikka varausvuosi ja tulokaskausi olisi sama, joku pelaaja voi olla 364 päivää vanhempi kuin samaa ikäluokkaa ja varausvuotta edustava pelaaja.

 

[TosiFani]

Tuota... joko en tiedä tai olen hämärän peitossa, mutta mitkä säännöt muuttuvat kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana?

Ainakin ennen vanhaan maalin siirtämisestä tuli rankkari viimeisen kahden minuutin aikana.

 

[Dino Koff]

Tuota... joko en tiedä tai olen hämärän peitossa, mutta mitkä säännöt muuttuvat kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana?

Näin sanoo sääntökirja:
"SÄÄNTÖ 173 – RANGAISTUSLAUKAUKSEN TUOMITSEMINEN / VARSINAISEN PELIAJAN KAKSI VIIMEISTÄ MINUUTTIA TAI JATKOAIKA
i. Jos pelaaja tarkoituksellisesti siirtää maalin paikaltaan varsinaisen peliajan kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajalla, päätuomari tuomitsee eirikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukauksen.
ii. Jos joukkue tahallisesti tekee sääntöjenvastaisen vaihdon luoden ”liian monta pelaajaa jäällä” –tilanteen varsinaisen peliajan kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, tuomitaan ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukaus.
iii. Tahallinen sääntöjenvastainen vaihto syntyy, kun joukkue tarkoituksellisesti lähettää pelitilanteen aikana ylimääräisiä pelaajia jäälle tarkoituksenaan saavuttaa etua, aiheuttaa pelikatko tai estää maali.
iv. Normaalia vaihtovirhettä pelitilanteessa ei pidetä tahallisena sääntöjenvastaisena vaihtorikkeenä ja tällöin rikkoneelle joukkueelle tuomitaan joukkuerangaistus, ellei tilanne ole taktinen, kuten Säännössä 173-iii kuvataan.
v. Jos sen joukkueen kapteeni, mikä pelaa kahden pelaajan alivoimalla ottelun kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, esittää varusteen mittauspyynnön, mikä sitten todetaan aiheettomaksi, päätuomarin tulee tuomita rangaistuslaukaus mittauspyynnön esittänyttä joukkuetta vastaan."

 

[JJT]

ii. Jos joukkue tahallisesti tekee sääntöjenvastaisen vaihdon luoden ”liian monta pelaajaa jäällä” –tilanteen varsinaisen peliajan kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, tuomitaan ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukaus.
iii. Tahallinen sääntöjenvastainen vaihto syntyy, kun joukkue tarkoituksellisesti lähettää pelitilanteen aikana ylimääräisiä pelaajia jäälle tarkoituksenaan saavuttaa etua, aiheuttaa pelikatko tai estää maali.
iv. Normaalia vaihtovirhettä pelitilanteessa ei pidetä tahallisena sääntöjenvastaisena vaihtorikkeenä ja tällöin rikkoneelle joukkueelle tuomitaan joukkuerangaistus, ellei tilanne ole taktinen, kuten Säännössä 173-iii kuvataan.

Tulipas melkoinen flashback omalta "pelaajauraltani" (sarjataso oli B-nuorten II-divisioona...) Yhden ottelun loppuhetkillä meille tapahtui täysin normaali väärä vaihto, kun teini-ikäisillä höntsääjillä ei kentälle hypätessään maltti riittänyt tarkistaa, että onko oma vaihtopari ehtinyt jo penkille. Rankkarihan siitä sitten vastustajille tuomitiin, mikä tuntui silloin ihan käsittämättömältä. Kunnioitettavasti olivat tuomarit sääntökirjasta perillä, mutta vähän haiskahti siltä, että oikeudenmukaisuuden sijasta halusivat kerrankin elämässä päästä toteuttamaan tätä kyseistä pykälää. Noh, elämä jatkui senkin jälkeen, ja muistaakseni kyseisestä rankkarista tullut maali oli ottelun viimeiseksi jäänyt 9-3 -kavennus...

v. Jos sen joukkueen kapteeni, mikä pelaa kahden pelaajan alivoimalla ottelun kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, esittää varusteen mittauspyynnön, mikä sitten todetaan aiheettomaksi, päätuomarin tulee tuomita rangaistuslaukaus mittauspyynnön esittänyttä joukkuetta vastaan."

Vaikka olen jääkiekon sääntökirjaa (tässä muuten linkki) aina silloin tällöin lueskellutkin, niin enpä tätä pykälää olisi muistanut. Olisi hauska käydä tenttailemassa tuota(kin) kohtaa joltain toppatakkikatsomon huutelijoilta tai Hartwall Areenan kolikonheittäjiltä ja nähdä tyyppien ilmeet.

 

[Lätkäjope]

Osaisiko joku suurinpiirtein valistaa, miten kotoisella Liiga-jengillä menee off-season hommat, kun varsinainen kausi paketissa. Eli jos kuvitellaan vaikka joukkue X:n tie päättyy huhtikuun alussa, miten tästä normaalisti jatketaan? Parin viikon tauko, sitten treeniä kesään asti, pieni loma ja takaisin kesä-heinäkuussa?

Varmaan tässäkin eroja, mutta yleisellä tasolla kiinnostaa lähinnä mihin aikaa vuodesta joukkueet vetävät jääharjoituksia yhdessä, off-seasonilla.

 

[JJT]

Osaisiko joku suurinpiirtein valistaa, miten kotoisella Liiga-jengillä menee off-season hommat, kun varsinainen kausi paketissa. Eli jos kuvitellaan vaikka joukkue X:n tie päättyy huhtikuun alussa, miten tästä normaalisti jatketaan? Parin viikon tauko, sitten treeniä kesään asti, pieni loma ja takaisin kesä-heinäkuussa?

Varmaan tässäkin eroja, mutta yleisellä tasolla kiinnostaa lähinnä mihin aikaa vuodesta joukkueet vetävät jääharjoituksia yhdessä, off-seasonilla.

Ymmärtääkseni homma menee kutakuinkin näin: pelaajayhdistyksen sopimusten mukaan kauden päätyttyä kuluva viikko loppuu plus kaksi seuraavaa viikkoa ovat puhdasta lomaa (jos kausi päättyy esim. sunnuntaina, niin sitten lienee jotain erikoisjärjestelyitä). Tämän jälkeen, yleensä siis toukokuussa kun 30.4. - 1.5. vanhat sopimukset umpeutuvat ja uudet alkavat, alkaa kesätreeni, joka yleensä sisältää punttia ja muuta fysiikkaharjoittelua. Jalkapalloa yms. muita lajeja saatetaan pelata, mutta noihin aikoihin yleensä jäähalleista löydään jäädytyskoneisto kiinni ja avataan vasta heinä-elokuun vaihteessa (joskin esimerkiksi JYP on viime vuosina vetänyt elokuun alkupuolen treenit Peurungan jäähallissa Laukaassa). Tyyppillisesti nuo kesä-heinäkuun omatoimista jaksoa edeltävät treenit ovat osittain tarkoitettu myös uusien pelaajien tutustuttamiseksi joukkeeseen, jolloin siis kyllä toki punttia nostetaan hiki otsalla, mutta ymmärtääkseni ilmapiiri on aika rauhallinen. Vasta sitten elokuun alusta aletaan valmistautua kauteen kunnolla henkisesti.

Kuten sanoit, kesätreenikulttuurissa on suuria eroja joukkueiden kesken, ja varmasti ne saattavat muuttua joukkueen sisällä jopa saman päävalmentajan aikakaudella, mutta tuolla tapaa ymmärtääkseni homma pääpiirteittäin toimii.

 

[Ikävänkantaja]

Norjan liigassa pelattiin eilen (ja tämän päivän puolella) jääkiekkohistorian pisin virallinen ottelu, kun Storhamarin ja Sarpsborgin välinen peli ratkesi vasta kahdeksannessa jatkoerässä, yli 217 peliminuutin jälkeen. Ottelua pelattiin kahden päivän puolella, ja peli päättyi puoli kolmelta aamuyöllä. Tapauksesta uutisoi mm. Jatkoaika.

Onko olemassa mitään yleistä ohjeistusta siitä, kuinka pitkään vastaavia maratonotteluita voidaan pelata yhtäjaksoisesti, vai käytetäänkö tilanteissa tapauskohtaista harkintaa? Luulisi jo lääketieteellisin syin olevan perusteltua keskeyttää ottelu viimeistään esim. 240 pelatun minuutin (eli laskennallisesti neljän täyden ottelun ja noin kymmenen tunnin) jälkeen ja jatkaa sitä esim. seuraavana iltana.

 

[MacRef]

Onko olemassa mitään yleistä ohjeistusta siitä, kuinka pitkään vastaavia maratonotteluita voidaan pelata yhtäjaksoisesti, vai käytetäänkö tilanteissa tapauskohtaista harkintaa?

Ei.

Itse en moista ohjeistusta kokisi mielekkääksi. Jos toista jengiä alkaa piiputtamaan liikaa, niin voihan ne antaa toisen jengin tehdä maalin. Jos siis tekee mieli pelistä pois "etuajassa".

 

[op777]

Onko jossain pelissä ollut tilanne, että molemmat joukkueet olisivat ottaneet maalivahdin yhtä aikaa pois?

 

[Ikävänkantaja]

Kuka lanseerasi nykyisin esim. Liigassa normaalina toimivan yv-käytännön, jossa peluutetaan neljää hyökkääjää ja yhtä pakkia?

Muistan nähneeni tällä kaudella vain yhden kerran, jolloin yv:llä on peluutettu pakkiparia, kun HIFK:n Eronen ja O'Connor pelasivat viivassa Kärpät-neljännesvälierissä.

 

[Noma]

Kuka lanseerasi nykyisin esim. Liigassa normaalina toimivan yv-käytännön, jossa peluutetaan neljää hyökkääjää ja yhtä pakkia?

Muistan nähneeni tällä kaudella vain yhden kerran, jolloin yv:llä on peluutettu pakkiparia, kun HIFK:n Eronen ja O'Connor pelasivat viivassa Kärpät-neljännesvälierissä.

Sitä en tiedä kuka sen lanseerasi, mutta ihan hyötyä siitä tuntuu olevan: https://hockey-graphs.com/2015/09/29/why-teams-should-use-4-forwards-on-the-powerplay/

 

[Ikävänkantaja]

Sitä en tiedä kuka sen lanseerasi, mutta ihan hyötyä siitä tuntuu olevan: https://hockey-graphs.com/2015/09/29/why-teams-should-use-4-forwards-on-the-powerplay/

Suurkiitos tästä! Erittäin mielenkiintoinen tilastokoonti.

 

[Van Taimeri]

Kuka lanseerasi nykyisin esim. Liigassa normaalina toimivan yv-käytännön, jossa peluutetaan neljää hyökkääjää ja yhtä pakkia?

Tämä menee kauas historiaan. NHL:ssä peluutettiin 'normaalia' 2 pakkia-3 hyökkääjää -ylivoimaa aina kauteen 1929-30 saakka, jolloin saannöt muuttuivat ja syöttö eteenpäin sallittiin koko kaukalon alueella. Ainoastaan siniviivoja ei saanut ylittää syöttämällä. Tämä johti siihen että suurin osa joukkueista käytti muutaman kauden ajan viittä hyökkääjää ylivoimakentässään. 1930-luvun puolivälissä siirryttiin 4 hyökkääjää + pakki -koostumukseen. Yksittäistä kehittäjää tälle idealle ei oikein löydy, vaan sitä kokeilivat useat joukkueet samoihin aikoihin.

Huippunsa tämä neljän hyökkääjän ja yhden pakin ylivoimapeluutus sai 1950-luvun puolivälissä, kun Montrealin dynastia käytti YV:llä koostumusta Bert Olmstead-Jean Beliveau-Maurice Richard ketjuna sekä Doug Harvey-Bernie Geoffrion pakkeina. Eli hirmuisen lämärin omaava Geoffrion pelasi oikeana pakkina (normaalisti oikea laituri). Kenttä oli niin tehokas ylivoimalla, että sääntöjä piti muuttaa kaudelle 1956-57. Silloin 2 minuutin rangaistusta kärsivä pelaaja pääsi pois jäähyaitioista, kun vastustaja teki maalin. Siihen asti piti istua koko kakkonen vaikka vastustaja olisi sen aikana latonut miten monta maalia hyvänsä. Päätös sääntömuutoksesta syntyi kokouksessa kauden 1955-56 jälkeen äänin 5-1 (Original 6-aika), ainoa vastustava ääni oli -yllätys yllätys- Montrealin.

 

[Ikävänkantaja]

Todella iso kiitos seikkaperäisestä ja erittäin asiantuntevasta vastauksesta ja vaivannäöstä sekä mielenkiintoisista tiedoista, @Van Taimeri ! Aina sitä oppii jotain uutta.