Pieni tovi piti sulatella tämän kauden päättymistä, mutta nyt on jo suunnattava katse tuleviin elämyksiin ja matkalla koottava ajatuksia Veljmiesten rookiekaudesta.
Tammikuussa homma nytkähti kunnolla liikkeelle, kun ensimmäinen ottelu huudettiin (KalPa-Ilves). Tuolloin oltiin saatu asiasta kiinnostuneita paikalle saunaillan ja puskaradion tuomana hiukan päälle kymmenen äänenkäyttäjää, mutta ottelun edetessä D5:ssä useampi lähti käsin ja suin mukaan kannatusmenoon. Kun "Mittelöitä" saatiin lisää vyölle, alkoi aktiivien* määrä kasvaa ottelu ottelulta ja playoffseissa Mittelössä IV (torstain kotipeli) oli äänellisesti voimakkain kööri jalkeilla, vajaa kolmisenkymmentä plus D5:n muut chantteihin mukaan lähtijät. On ollut hienoa, että määrä on kasvanut tarinan edetessä ja montun toiseen päähän ollaan saatu tuotua jo melko voimakasta yhteisääntä. Joukossa on vaan omasta mielestäni mukava elää ottelua, heittää ylävitoset ja suurimpina tunteenpurkauksina hypätä vierustoverien karhunhalaukseen. Ja onhan se jotenkin vaan komeampaa kajauttaa isommalla porukalla laulu kuuluville, kuin yksin tahi kaksin yrittää tuoda ääntä oman joukkueen tueksi.
Itselleni Veljmies-toiminta antoi tälle kaudelle juuri sitä ja ehkä enemmänkin, mitä siltä hain: kiekosta ymmärtävää, toverillista seuraa. Irtaantumista työ- ja arkikuvioista. Hyviä lätkäelämyksiä, jossa tulos ei ole loppujen lopuksi pääasia. Ja sellaista kannatuskulttuuria, jonka koen omakseni etkojen, pelitapahtuman ja jatkojen myötä.
Kiitän omalta osaltani kannatusryhmää Veljmiehet kaudesta 2014-2015. Hyvä tulokaskausi! Ensi kauden Mittelöitä odotellessa.
Käheää ääntä lepuuttavin terveisin
Miinusneljäkymmentä
PS. Kauden omalta osaltamme päättävä saunailta suunnitteilla ja takuuvarmasti tulossa. Infoa laitetaan myöhemmin tulemaan.
(*kanssakannattajia, jotka tuntevat ja huutavat kannatuslaulut.)