Sari (ja Jari) Sairaanhoitajan kuulumisia

[The Original Jags]

Pistän vielä linkit noihin WHO:n tilastoihin, kun ne jäivät pois edellisestä viestistäni:

Ruotsi:

http://www.who.int/whosis/database/...ss.cfm?country=swe&indicators=healthpersonnel



Suomi:

http://www.who.int/whosis/database/...ss.cfm?country=fin&indicators=healthpersonnel

 

[Rafael]

Olisi hyvä tietää, että miksi Suomessa on lähes 1,5 -kertainen määrä sairaanhoitajia asukaslukuun suhteutettuna verrattuna Ruotsiin. En ole tietoinen siitä, että Ruotsin järjestelmä olisi ainakaan Suomea heikompi.

Mielenkiintoinen fakta. Osan selittää varmasti erot järjestelmässä ja hoidon laadun arvioinnissa. Tämän kaiken keskellä on kuitenkin muistettava, että Suomella on erittäin laadukas terveydenhuoltojärjestelmä.

Mutta väittäisin, että myös runsaalla alkoholin kulutuksella sekä sydän- ja verisuonisairauksilla on oma lusikkansa sopassa. Esim. alkoholista johtuvat sairaudet ja muut seuraukset kuormittavat suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää huomattavasti. Uskoisin, että tässä on huomattava ero Ruotsiin. Myös sydän-/ja verisuonisairauksista olisi mielenkiintoista löytää faktoja esim. Suomen ja Ruotsin välillä.

 

[Yläpesä]

Niin eli kaikille olisi tullut vähintään 8,2%?

Kyllä, juuri näin. Tämä oli se summa joka oli sopimustarjouksessa taattu kaikille tehyläisillekin.

Ja jos loppu olisi jaettu kaikille tasan niin 12,7%?

Ei olisi jaettu. Työnantajan intresseissä on ollut kehittää palkkausjärjestelmiä ja ainakin tuo 2% olisi mennyt tähän tarkoitukseen. Ei siis yksittäisille työntekijöille (tehyläisille).

tuohan olisi mahdollistanut pahimmassa palkkakuopassa olevien nostamista?

Kyllä, mutta lukumäärällisesti tämä olisi ollut suppea joukko. Oletan, että hoitaja-Penaa ei kuitenkaan lämmitä riittävästi se jos hoitaja-Arja saa tuntuvan kuoppakorotuksen ja hän jää sitä ilman.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Jos jokainen järjestö voisi itse päättää minkä arvoista heidän työpanoksensa on, tietäisi se suuria taloudellisia vaikeuksia hyvinvointiyhteiskunnassamme. Ei hoitajat ole ainoa alipalkattu ammattiryhmä, heitä on suuri joukko tässä valtiossa. Ei kaikkea voi odottaa saavansa kerralla, se on monesti hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja lopulta myös itse joutuu kärsimään sen seurauksista.

Tuota.. jokainen järjestöhän yrittää ainakin itseään arvottaa. Hoitajat ovat kollektiivisesti sitä mieltä, että heidän palkkansa on aivan liian pieni ja se on syy tähän työtaisteluun. Se, että kaikki liitot eivät aja yhtä rajuja korotuksia on taas ihan eri asia. Ja tiedän.. hoitajat eivät ole ainoa alipalkattu poppoo tässä maassa, mutta he yrittävät itse tehdä asialle jotain, kuten pitäisi muidenkin alipalkattujen itsensä kannalta. Se voi todellakin kyllä kalahtaa omaan nilkkaan ja asiat voivat ottaa samalla huikean askeleen taaksepäin, mutta riskejäkin on otettava toisinaan. Hoitajat ottavat nyt riskin ja yrittävät parantaa asemansa kerta heitolla. En voi muuta kuin hyväksyä heidän pyrkimyksensä, vaikka itse en siitä rahasta kostu yhtään. Itseasiassa taidan menettää jossain muodossa itseltäni.

TEHY:n joukkoirtisanoutumisia pidän lain vastaisina ja toivon, että tähän ratkaisuun päädytään myös oikeusoppineiden kesken, mikäli irtisanoutumiset tuomiosituimen ratkaistavaksi menee. Joukkoirtisanoutumiset antaisi myös jatkossa aivan liian voimakkaan "lakko" keinon ammattijärjestöille.

En näe mitenkään irtisanoutumisia lainvastaisina. Voin olla väärässä, mutta hoitajat käsittääkseni yrittivät lakolla työtaistella joku kymmenkunta vuotta sitten. Se ei toiminut alkuunkaan, juurikin niiden suojatyöjuttujen takia. Niiden perusteella voi vissiin pitää töissä pitempiä vuoroja poikkeusaikana. Korjatkaapa joku jos meni ihan metsään. Kuitenkaan en näkisi mitenkään tämän poikivan muille aloille samoja metodeja. Monilla muilla aloilla, kun on helpommin toteutettavissa tämä perse kentään vaihtoehto.

Joukkoirtisanoutumislistan ongelmia ovat myös juuri "me" hengessä tehdyt allekirjoitukset, painostukset työtovereiden toimesta sekä jopa mahdollisuus henkilöiden lisäämiseen listalle ilman heidän omaa suostumustaan. Viimeinen vaihtoehto varmasti tulee jossain vaiheessa ilmi, mikäli tälläinen uhka oikeasti toteutetaan, mutta pelkkänä uhkakeinona käytettäessa ei listan aitoudesta voi olla täyttä varmuutta. Henkilökohtainen irtisanoutuminen estää vilpillisen toiminnan sekä vähentää painostamisen mahdollisuutta, tämän vuoksi toivon ettei joukkoirtisanoutumisa hyväksytä.

Uskonpa, että jos joku tuonne listaan on laitettu tietämättään tai suostumusta niin lienee yllättävän helppoa asia todeta. Samalla tulisi sellainen tahra ammattiliiton kilpeen, että kilpaa juoksisivat toiseen liittoon. Tuo painostus taas on varmasti varsin todellinen "ongelma". Toisaalta tuota painostusta esiintyy jokaisessa työtaistelussa, niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolelta. Itseäkin vähän närästää tuo irtisanoutuminen, mutta omapa on asiansa.

 

[The Original Jags]

Ovatko suomalaiset keskimäärin sairaampia kuin ruotsalaiset vai miten tuo hoitajien suurempi määrä selittyy?

Tuntuisi aika erikoiselta, että hoitotarpeen määrä Suomessa olisi lähes 1,5 -kertainen Ruotsiin verrattuna, vaikka vanhusten suhteellinen osuus koko väestöstä ei juuri poikkea toisistaan. Veikkaan, että Ruotsissa homma on vain järjestetty tehokkaammin kuin Suomessa.

Näiden tilastojen valossa minusta oikea tapa lähteä purkamaan ongelmaa on hoitajien määrän vähittäinen pudottaminen Ruotsin tasolle, jolloin hoitajien palkkatasoa voitaisiin myös vähitellen korottaa ilman, että hoitajille maksettavaa kokonaispalkkaa tarvitsisi nostaa.

EDIT:

Yksi kuvaava tilasto hoitotarpeen selvittämisessä olisi myös keskimääräinen sairaalakäyntien määrä yhtä asukasta kohden vuosittain. Jos tämä on Suomessa selvästi korkeampi kuin Ruotsissa, selittäisi se osaltaan myös sitä miksi Suomessa sairaanhoitajien määrä on selvästi korkeampi kuin Ruotsissa.

 

[Erämaan kettu]

Mutta väittäisin, että myös runsaalla alkoholin kulutuksella sekä sydän- ja verisuonisairauksilla on oma lusikkansa sopassa. Esim. alkoholista johtuvat sairaudet ja muut seuraukset kuormittavat suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää huomattavasti. Uskoisin, että tässä on huomattava ero Ruotsiin. Myös sydän-/ja verisuonisairauksista olisi mielenkiintoista löytää faktoja esim. Suomen ja Ruotsin välillä.

Itse olen kyllä melko varma siitä että alkoholinkulutus ei Ruotsissa niin radikaalisti pienempää ole kuin täälläkään, jotta se selittäisi moisen eron hoitohenkilökunnassa. Osataan sitä kansankodissakin dokata. Myös nuo erot sydän/verisuonisairauksissa lienevät pienemmät mitä yleisesti luullaan. Tietenkään minullakaan ei ole esittää mitään faktoja tai tilastoja asiasta, mutta eipä niitä ole täällä muillakaan.

Luulisin että noihin eroihin ei löydy yksiselitteistä vastausta. Mielenkiintoista olisi myös nähdä tuo Ruotsin tilastoista puuttuva "other health workers" -luku.

 

[Hemingway]

Näiden tilastojen valossa minusta oikea tapa lähteä purkamaan ongelmaa on hoitajien määrän vähittäinen pudottaminen Ruotsin tasolle

Toisaalta hoitajat ovat ylityöllistettyjä jo nyt, joten en oikein keksi, miten toimintaa voisi tehostaa. Viittaan siis käytännön hoitotyöhön.

 

[Jussih]

Joukkoirtisanoutumista ei Suomen laki tunne eikä hyväksy siitä yksinkertaisesta syystä, että se johtaisi tilanteeseen missä erilaisten "työtaistelujen" yhteydessä satoja henkilöitä, joilla ei ole pienintäkään halua irtisanoutua joutuisi niin tekemään.

Skenario:

Rakennusalalla harkitaan joukkoirtisanoutumista palkankorotuksien saamiseksi. Rakennusmies Pertin lapsi sairastaa leukemiaa ja vaimo on tilapäisesti työttömänä. Perheen toimeentulo siis riippuu Pertin tilipussista. Ammatinvalinnastaan huolimatta Pertti on aina äänestänyt Kokoomusta eikä ole innostunut vasureiden ideoimasta kiristystoimesta eikä siis suostu irtisanoutumaan. Seuraavana päivänä telineellä parrakas luottamusmies Karl ja hänen apupoikansa toverit Friedrich ja Vladimir tulevat listan ja kynän kanssa Pertin puheille ja kertovat, että rakennustelineeltä saattaa vahingossa pudotakin. Ja kappas, Pertti irtisanoutuu kollektiivisesti osoittaen omalta osaltaan, kuinka tosissaan rakennustyömiehet ovat oikeudenmukaista palkankorotusta hakiessaan...

Sairaanhoitoalalla skenario saattaa kuulua lyhykäisyydessään niin, että jos haluat, että kukaan koskaan puhuu sinulle mitään tällä työpaikalla, pistät nimen paperiin.

 

[The Original Jags]

Toisaalta hoitajat ovat ylityöllistettyjä jo nyt

Suomalaisten hoitajien ylityöllistyneisyys hoitajien suuresta määrästä huolimatta on asia, joka kaipaa selvitystä. Järjestelmä ei voi olla tehokas silloin, jos hoitajat kokevat itsensä ylityollistetyiksi siitä huolimatta, että naapurimaa Ruotsin vähintään Suomen tasolla oleva sairaanhoito tulee toimeen selvästi pienemmällä henkilöstömäärällä.

 

[Milanista]

Tosiaan edellinen Tehyn lakko, johon itsekin osallistuin, oli lähinnä vitsi. Suojatyötä teettämällä työnantaja pystyy pitamaan homman aika pitkään jonkinmoisella tolalla. Esimerkiksi omissa tienesteissä ei lakon aikana isoa heittoa alaspäin ollut ja palkankorotuskin oli täysin mitaton.

 

[LaTe_Show]

Toisaalta hoitajat ovat ylityöllistettyjä jo nyt, joten en oikein keksi, miten toimintaa voisi tehostaa. Viittaan siis käytännön hoitotyöhön.

Näin yleisenä kommenttina: se, että on ylityöllistetty ei välttämättä tarkoita sitä, että toiminta olisi tehokasta.

 

[Rafael]

Luulisin että noihin eroihin ei löydy yksiselitteistä vastausta. Mielenkiintoista olisi myös nähdä tuo Ruotsin tilastoista puuttuva "other health workers" -luku.

Olisi mukava tietää, että millainen on omaishoitajajärjestelmä Ruotsissa? Onko se lähempänä Keski- ja Etelä-Euroopan tyyliä, jossa vanhuksia hoidetaan mahdollisimman pitkään kotona? Suomessahan omaiset monasti painostavat sellaisen vanhuksen laitokseen, joka pärjäisi kotona, jos joku tai jotkut omaisista viitsisivät käydä vanhusta vaikka kerran päivässä katsomassa.

 

[mjr]

Suomalaisten hoitajien ylityöllistyneisyys hoitajien suuresta määrästä huolimatta on asia, joka kaipaa selvitystä. Järjestelmä ei voi olla tehokas silloin, jos hoitajat kokevat itsensä ylityollistetyiksi siitä huolimatta, että naapurimaa Ruotsin vähintään Suomen tasolla oleva sairaanhoito tulee toimeen selvästi pienemmällä henkilöstömäärällä.

Tämä on todellakin erittäin kiinnostava tieto ja viittaisi siihen, että rakenteissa tosiaan olisi reippaastikin tehostamisen varaa. (Tästähän on sodittu jo vuosikausia että onko vai ei.) Toisaalta kaikki anekdotaalinen kokemus tuntuu viittaavaan puolestaan siihen, että naapurimaissa todellakin olisi rauhallisempi työtahti ja siis enemmän virkoja. Myöskin perustunee juuri OECD:n dataan se tieto, että Suomessa käytetään keskimäärin pienempi osuus terveydenhuoltoon kuin esim. Ruotsissa. Tämähän johtaa ajattelemaan todella että hoitajien palkoissa on jotain vikaa... Mistä siis löytyisi selitys näille tilastotiedoille?

 

[Yläpesä]

Tuntuisi aika erikoiselta, että hoitotarpeen määrä Suomessa olisi lähes 1,5 -kertainen Ruotsiin verrattuna, vaikka vanhusten suhteellinen osuus koko väestöstä ei juuri poikkea toisistaan. Veikkaan, että Ruotsissa homma on vain järjestetty tehokkaammin kuin Suomessa.

Noilla antamillasi luvuilla suhteeksi tulee 1,4. Suomalaisessa järjestelmässä on jo ainakin vuosikymmennen kutistettu perushoitajien lukumäärää ja perustettu niistä irronneilla resursseilla sairaanhoitajien vakansseja. Usein suhteessa 3 lopetettua, 2 perustettua (koska sh:n palkka on ph:aa parempi). Totuudenmukaiseen kuvaan pyrkivässä vertailussa pitäisi olla hieman laajempi perspektiivi kuin yksittäisen ammatin lukumäärä. Mahtaako Ruotsissa vain olla erilainen painotus näiden ammattien välillä?

 

[Hemingway]

Suomalaisten hoitajien ylityöllistyneisyys hoitajien suuresta määrästä huolimatta on asia, joka kaipaa selvitystä.

Ilman muuta, jos muut muuttujat ovat samanlaisia ja tilastointi yhteismitallista, mutta yksittäisten lukujen perusteella ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Jos ruotsalaiset selviävät samasta työmäärästä pienemmällä hoitajamäärällä, niin ilman muuta se tarkoittaa sitä, että Suomen järjestelmässä on tehostamisen varaa. Mutta ensin pitäisi selvittää työmäärä ja työntekijöiden todellinen määrä.

 

[koo]

Tuoreita linkkejä

Tietenkään minullakaan ei ole esittää mitään faktoja tai tilastoja asiasta, mutta eipä niitä ole täällä muillakaan.

Tuossa joitakin linkkejä sydän ja verisuoniin, eri maiden terveydenhoitoon ja yleensä ketjussa käytävään keskusteluun. Noista, varsinkin alemmasta avautuu lisää exeliä joten katsokaapa ketä kiinnostaa.

http://www.potilasliitto.fi/terveysuutiset_29072006b.htm


http://www.oecd.org/document/10/0,3343,en_2649_34631_38976778_1_1_1_1,00.html

Terveisin koo

 

[Erämaan kettu]

Totuudenmukaiseen kuvaan pyrkivässä vertailussa pitäisi olla hieman laajempi perspektiivi kuin yksittäisen ammatin lukumäärä. Mahtaako Ruotsissa vain olla erilainen painotus näiden ammattien välillä?

Lainaus tuosta WHO:n linkistä:

Nurses: includes professional nurses, auxiliary nurses, enrolled nurses and other nurses, such as dental nurses and primary care nurses.

Eikös tuo tarkoita vähän laajempaa kuin yksittäisen ammatin lukumäärää..?

 

[Wristlock]

Kävikö sittenkin niin, että koko hallitus onkin Kokoomuksesta? Mulla on sitten mennyt ohi pahasti jotain. Eikä mikään muu puolue esittänyt naisvaltaisille aloille korotuksia? Eikä hoitajille tarjottukaan ennätyssuurta korotusta? Ja ihan hivenen eri asia on se, mitä jokin puolue lupaa ajavansa päästessään hallitukseen ja mitä asioita tulee hallitusohjelmaan. Siellä kun ei tosiaan vain sitä yhtä puoluetta ole.

Tottakai vastuu kuuluu muillekin hallituspuolueille ja oppositiollekin näistä osin älyttömistä lupauksista. Sitä nyt tuskin voi mitenkään kiistää etteikö sairaanhoitajien kosiskelu ollut vahvimmin Kokoomuksen vaaliagendalla ja lupaukset valtion korvaavan yleisen tason ylimenevät korotukset lipsahtivat nykyisen valtionvarainministerin suusta.

Kuinka paljon tämä hoitajille nyt tarjottu ennätyssuuri palkankorotus poikkeaa mies- ja naisvaltaisten alojen vastaavista 2-3 vuotisista sopimuksista, joita on viime kuukausina väännetty? Eli minkälainen on tasokorotus verrattuna muihin aloihin prosentteina ja euroina?

 

[Wristlock]

Ihan mielenkiinnosta, mihin rooliin tässä sinun harhassa asettuu vaalivoittaja Keskusta?

Harhaako se sinun hyvin tuntemien sanomien juttu oli? Keskustalla ja kaikilla muillakin puolueilla on vastuunsa tässä sopassa, mutta päävastuu on Kokoomuksella.

 

[Rafael]

Ihan mielenkiintoisen linkin löysin. Sivustoa pitää sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Pekka Nykänen. On meinaan aineistoa, taulukkoa ja kommenttia.

http://pnykanen.vuodatus.net/blog/category/Terveydenhuolto

 

[OikeaPakki]

Ihan mielenkiintoisen linkin löysin. Sivustoa pitää sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Pekka Nykänen. On meinaan aineistoa, taulukkoa ja kommenttia.

http://pnykanen.vuodatus.net/blog/category/Terveydenhuolto

Ohessa lisää ruutia keskusteluun pienen tilastoklipin muodossa;

- - - - - - -

"Yläpuolella olevassa Suomen terveydenhuollon menot olivaat vuonna 2005 12.1 miljardia USD.
Suomen väkiluku on 5.3 miljoonaa ihmistä.
Norjassa on 4.6 miljoonaa ihmistä mutta heillä kuluu tervydenhuoltoon 20,2 miljardia USD.
Tanskan väkiluku on 5,4 miljoonaa ihmistä ja heillä kuluu tervydenhuoltoon 16,8 miljardia USD eli 39 % enemmän kuin Suomessa.

Ruotsin väkiluku on 9.1 miljoonaa ihmistä eli 72 % suomea enemmän.
Tervydenhuoltoon Ruotsi käyttää 26.3 miljardia USD eli 117 % Suomea enemmän.

Johtopääökset:
Suomen terveydenhuollon ongelmat johtuvat paljolti siitä, että terveydenhuoltoon ei haluta palkata riittävästi henkilökuntaa, vaikka koulutettua työvoimaa olisi tarjolla.
Suomessa on OECD-maista eniten työikäisiä sairaanhoitajia. Kuitenkin puhutaan sairaanhoitajapulasta, koska sairaanhoitajat ovat hakeutuneet ulkomaille tai muihin töihin."

- - - -

Näin siis Pekka Nykäsen sivuilta otettuna.

Jatkakaa..

 

[Yläpesä]

Eikös tuo tarkoita vähän laajempaa kuin yksittäisen ammatin lukumäärää..?

Tarkoittaa kyllä. WHO:n tilastoista en osaa paljoa kommentoida, koska niiden sisältöön pitäisi oikeasti perehtyä ennenkuin vertailuja alkaa tehdä. Tilastojen tulkinnassa on olennaisen tärkeää ymmärtää mitä luokat tosiasiallisesti pitävät sisällään. Tuon Ruotsin taulukon mukaan siellä ei mm. olisi "muita terveystyöntekijöitä" lainkaan, mikä on sangen merkillistä kun . Pitää huomata myös että nuo tilastot ovat vuodelta 2002. Suomessa on tapahtunut viidessä vuodessa aika paljon. EU kerää tosiaan omistaan yhteisiä tilastoja joiden tarkoituksena olisi olla yhteismitallisia, mutta pikaisella tarkistuksella siellä ei ollut Suomen hoitsuista kovin yksityiskohtaisia tietoja.

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/po...0682,1090_33076576&_dad=portal&_schema=PORTAL

edit: Verrattuna Ruotsiin, meillä on joka tapauksessa noin kaksinkertainen määrä laitoshoitopaikkoja, mikä varmasti osaltaan selittää hoitajakunnan suurempaa päälukua. Ruotsin hoitopaikkamäärä on poikkeuksellisen alhainen, Suomen puolestaan kutakuinkin EU25:n keskiarvon tuntumassa.

Linkki vuodepaikkoihin.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/po...Yearlies_new_population/C/C2/C27/C25/cbb31504

Ruotsissa puolestaan lääkäreitä on n. 1,4 -kertainen määrä per 100 000 asukasta Suomeen verrattuna. Enemmän tohtoreita ja vähemmän hoitsuja per potilas. Ainakin kalliimmalta työvoimalta se minun korvaani kuullostaa.

 

[Milanista]

Kiitokset Oikeallepakille asiallisesta linkistä, kuten huomataan on kyseessä on miljardiluokan arvovalinta. Niistä muotoseikoista on tälläkin palstalla jauhettu ihan liikaa.

Kuulun siihen ulkomaille lähteneeseen porukkaan. 8,5 vuotta Suomessa riitti.

 

[Rafael]

Johtopääökset:
Suomen terveydenhuollon ongelmat johtuvat paljolti siitä, että terveydenhuoltoon ei haluta palkata riittävästi henkilökuntaa, vaikka koulutettua työvoimaa olisi tarjolla.
Suomessa on OECD-maista eniten työikäisiä sairaanhoitajia. Kuitenkin puhutaan sairaanhoitajapulasta, koska sairaanhoitajat ovat hakeutuneet ulkomaille tai muihin töihin."

Etelä-Saimaassa kirjoitetussa uutisessa mainitaan seuraavasti:

"Suomessa on riittävästi koulutettuja sairaanhoitajia, mutta jo noin 15 000 heistä on siirtynyt muihin töihin ja heidän lisäkseen melkoinen joukko alan ammattilaisia on hakeutunut ulkomaille palkan perässä."

Tuosta olisi mukava saada myös tilasto. Kuinka suuri on se määrä sairaanhoitajia, jotka eivät alhaisen palkkatason vuoksi toimi Suomessa sairaanhoitajan ammatissa. Vaikuttaa nimittäin aika suurelta tuo määrä.

 

[Väsyneet Kädet]

Kuntatyönantaja epäilee listoja. Ei ole omakätisiä allekirjoituksia, kaikki eivät ole itse nimeään listaan laittaneet jne.. Jänniä juttuja, mutta ei sinänsä yllättävä tieto.