Sanoista kummallisimmat..

[mauri]

Viestin lähetti Malone#32
'

Ainakin Kanta- Hämeessä PILLATA on tarkoittanut läikyttämistä, yleensä kai kahvin läikyttämisestä tassille!
Näin ainakin vanhemmat ihmiset puhuvat.

Ahaa. Vaan eihän se haittaa, vaikka tassille läikkyy, kun siitähän sitä pruukataan muutenkin ryystää sokeripala suupielessä...

 

[Arnold]

Viestin lähetti Eisenhower
Raumalla menin kerran marketin leipätiskille ja pyysin tytöltä yhden leivän. Tyttö pyöritteli päätään:
- Leip o loppu. Ei o enää ku kakoi ja limpui.

Ja kuitenkin hyllyt ihan notkuivat leipää. Siitä sitten sormella osoittelemalla homma viimein onnistui.

Heh, Satakunnassa niinkin ihmeellinen asia kuin kakko on yhtä kuin ohraleipä. Tai mistä minä tiedän mikä se alunperin on. Meillä se on vain ja ainoastaan kakko, ei mikään muu :)

Viimeksi armeijassa porukka ihmetteli, kun puhuin kakosta. Itse vastapainoksi ihmettelin, että mitäs nyt väärin sanoin.

 

[ace]

Viestin lähetti fiftyeight
Murteet ovat elämän suola. Vaikka Jyvääskyläässä kuljetaankin käet taskussa.

Keski-Suomessa on muitakin samanlaisia juntti sanoja: Mennään mehtään kahtoon, eli siis metsään katsoon.

Mut jossainpäin Suomee, en nyt muista missä, on kyllä kovia jätkiä kun ne ui veressä. Sielläkin tuo d:n käyttö on unohtunu kokonaan.

 

[jta]

Viestin lähetti ace

Mut jossainpäin Suomee, en nyt muista missä, on kyllä kovia jätkiä kun ne ui veressä. Sielläkin tuo d:n käyttö on unohtunu kokonaan.

"Älä verä siitä köyrest kun se on märänny siin veres."

Ei tuo päijäthämäläisen kieli oikein tahdo taipua D-kirjaimen ympärille. Siksi kai lahtelaiset itsekin sanovat olevansa Lahesta eikä Lahdesta. Tuon ylle kirjoittelemani lausahduksen olen kuullut yhdistettynä Padasjoen murteeseen, joka lienee aika liki Hollolassa vallalla ollutta vastaavaa. Tosin Forssan suunnallakin lienee tapana muuttaa D R-kirjaimeksi.

Toinen esimerkki suomalaisten murteiden _kauneudesta_ tulee samoilta seuduilta (Padasjoelta) :

No perkös se nyt sitten sen isänsä?
No per se.

Pillaaminen taasen on vääntynyt muotoon pilluuttaa. Esim. "Älä vaan pilluuta päälles."

 

[pikkukisu]

Mut turkulaiset...

Ne ne vasta on kummia kun ne menee baarista kotiin taxin kanssa nukkumaan... (mahtaa olla näky...)

 

[Patarouva]

D:stä

Lainaan taannoista kirjoitustani.

T:n heikon asteen edustajana esiintyvä d (pata :
padan) on aikoinaan "luotu" kirjakieleen. D:tä ei ole siis esiintynyt murteissa (poikkeuksina muutamat ruotsalaisalueitten tai niitten vaikutuspiirin kuuluneet kunnat Rauman ja Porin seudulla).

Lännessä t:n heikon asteen edustajia ovat olleet r ja l (paran, palan) ja idässä se on kadonnut (paan) tai eri äänneyhtymissä sitä ovat edustaneet v (rauvan), j (sojan) tai h (jäähä).

Nyt d on yleis-ja kirjakielen kautta ruvennut sopimaan yhä useampaan suuhun.

Kuten Chip taannoin huomautti "paan" ei ehkä ole paras esimerkki, koska siinä on panna-verbin 1. persoonan kanssa sekoittumisvaara. Henkilö, joka normaalisti lykkää t:n heikon asteen tilalle ärrän, saattaa toimia eri tavalla merkityksiä erottaakseen. Hän saattaa sanoa veten (vesi : veden) erottaakseen muodon sanasta veri (veren).

 

[Stonecold]

Suomi-Salama, en ole ihan Kallen maisemista kotoisin, läheltä kylläkin, eli Kuusamosta.

Muuten, kyllä minunkin puhheessa essiintyy tuo käet taskussa :p

Joitakin muita sanontoja, mitä tulee joskus käytettyä:

¤ Mitästä tyhyjää
(esim. kun suhtautuu kielteisesti johonkin ehdotukseen)

¤ ****kelettäkö nä siinä sassaroit, oo kunnolla nyt, kuulekkonä!?

¤ elä läärää sen veen kanssa, hulluko valuttaa sitä turhaan

¤ kuu se mollottaa taas taivaalla, onpa kirkas!

¤ katastellaan! (eli nähdään, palataan asiaan jne.)

No, siinäpä taas jottain, katastellaan!

 

[Andrej]

Viestin lähetti Stone Cold
en ole ihan Kallen maisemista kotoisin, läheltä kylläkin, eli Kuusamosta.

Kuusamon pojilla tuo puheen erikoisuus tulee erityisesti esiin kiivastuessa. Äänenpainoista käy kyllä hyvin ilmi mikä on miehen mielentila. "Noku ei oo kipenettää rahhaa", vai miten se nyt meneekään.

Ja vähän off-topic:
Harrastavatkos muuten lähes kaikki teidän nuorisonne miespuoliset edustajat musiikin soittelua? 2 tuntemaani sikäläistä ei soita, ja hyvänpäiväntuttuja sieltä päin on kuitenkin toistakymmentä.

 

[bebeto]

Stadin slangi

Ihan mielenkiinnosta kysyn että miten on Stadin slangi säilynyt,vieläkö nuorempi polvi osaa bamlaa vai ovatko uudissanat jo vieneet vanhan kielen mennessään?

En nyt tarkoita mitään stadin Arskan slangia vaan sellaista mitä yleisesti puhuttiin,esimerkiksi Alpo Ruut:in kirjoissa.

Meillä täällä Tampereella tuo oman murteen vaaliminen hoituu hyvin kun kuuntelee 957:n tampereenkiälisiä uutisia.:)

 

[Chip]

No minähän en osaa puhua oikein mittään murretta kunnolla kun ei täällä Varkauvessa puhuta kunnolla mittään. Kuopijossa ne puhhuu mie ja sie mutta ei myö täällä mittään semmosta osata sannoo. Mutta emminä tiijä, voi olla että minä jottain murretta puhun... Ja täällä päin myö mennään mehtään ja meillä tuulee ohtaan ja myö myyvään tavaroita.

Minun pikkusisko nykyään aina valittaa että minä viännän kauheesti vaikka emminä sen enempää väännä kun aijemminkaan. :D

 

[Kosonen]

Tamperee

Rotvalli

 

[Stonecold]

Andrej, pitää paikkansa tuo, että kun esim. kiivastuu niin puhekkin levenee...

Tilulilumiehiä riittää koillismaalla, itsekin olen kitaraa soitellut jo kohta 18 vuotta. Tuntuu tuo musan soittaminen tuovan valoa talven keskelle. Mutta onkos tuo ihme, sillä kun valot sammutetaan syyskuussa ja ne sytytetään seuraavan kerran maaliskuussa, että porukat turruttavat mieltänsä joko soittamalla tai juomalla viinaa. Se tosin onnistuu etelämpänäkin...

Paikallisissa jameissa joskus kymmenenvuotta sitten esiintyi muutaman kerran yks ihmejannu, joka tuli kumpparit jalassa lavalle vetämään Jimi Hendrixin tuotantoa lähes autenttisesti :p

Porukat katteli haavi auki, että mikä jumalauta virtuoosi tämä on. Tiedä häntä, vaikuttaako enää paikkakunnalla...

 

[vilpertti]

Hyvinkäällä sanotaan "ketä" kun ABC kirian mukaan pitäisi sanoa "kuka", ja taakse on taakke. On se melkoinen slangi.

Noita murrehirmuja kyllä esiintyy porukoissa, äidin suku on Savosta ja isän puoli tulee Länsi-Suomesta...

 

[varjo]

Opetelkaa prkl puhumaan....se on espoolaisen mielipide.
Espoossa on käytännössä kolme murretta:
1. bättre folkin kieli
2. stadin slangin kopioiminen
3. aika lähellä kirjakieltä oleva kieli jota puhuvat pääsääntöisesti kaikki yli 30 vuotiaat.

hankalinta se oli intissä RUK:ssa kun etenkin sissikomppaniaan tuli populaa kaikkialta Suomesta(Ivalon raja, Kainuun raja, Santis, Pori ja sitten sieltä välistä kaikkea). Yritä siellä sitten syntyperäisenä espoolaisena ymmärtää mistä puhutaan kun itse kutsuu asioita pääsääntöisesti niitten oikeilla nimillä. Tietyt "stadivivahteet" olivat ainoita ei-kirjakieltä olevia sanoja.

Murteet ovat ehkä rikkaus mutta omasta mielestäni harvinaisen typerä juttu, henk.koht hermot menee kun joutuu keskustelemaan 10 minuuttiakin jonkun Kehä III:sen ulkopuolelta olevan kanssa, yhdet serkut ovat taas syntyperäisiä stadilaisia ja niiden kanssa ei koskaan ole mitään ongelmia. En halua tässä herättää mitään pk-seutu vs. maaseutu-taistelua vaan yleisesti tuoda tämänkin näkökulman esille.

 

[mauri]

Viestin lähetti varjo
Murteet ovat ehkä rikkaus mutta omasta mielestäni harvinaisen typerä juttu, henk.koht hermot menee kun joutuu keskustelemaan 10 minuuttiakin jonkun Kehä III:sen ulkopuolelta olevan kanssa...

Selittää paljon. Ei sinulla olisi aiheesta tilastoja?

 

[varjo]

harvinaisen nopeat 10 vuotta mauri. et näemmä pystynyt hillitsemään itseäsi tässä asiassa, taidanpa jatkuvasti onnistumaan iskemään sinua sinne minne tuntuu.
On se varmaan rankkaa kun maailmaasi ei mahdu muuta kuin tunteita ja mielipiteitä. Jos joku on eri mieltä kuin sinä ja typerys vielä todistaa väitteitään faktoilla ja tilastoilla niin pitäähän siinä henkilössä olla jotain vikaa kun ei usko satuihin ja mielikuvitushenkilöihin.
Tilastoja voisi tehdä siitä kuinka paljon aiheuttaa hukkatunteja työnteossa kun joutuu opettelemaan vieraita kieliä l. murteita :)

 

[op777]

Viestin lähetti jta


"Älä verä siitä köyrest kun se on märänny siin veres."

Ei tuo päijäthämäläisen kieli oikein tahdo taipua D-kirjaimen ympärille. Siksi kai lahtelaiset itsekin sanovat olevansa Lahesta eikä Lahdesta. Tuon ylle kirjoittelemani lausahduksen olen kuullut yhdistettynä Padasjoen murteeseen, joka lienee aika liki Hollolassa vallalla ollutta vastaavaa. Tosin Forssan suunnallakin lienee tapana muuttaa D R-kirjaimeksi.

Toinen esimerkki suomalaisten murteiden _kauneudesta_ tulee samoilta seuduilta (Padasjoelta) :

No perkös se nyt sitten sen isänsä?
No per se.

Pillaaminen taasen on vääntynyt muotoon pilluuttaa. Esim. "Älä vaan pilluuta päälles."

Ah, Hämeenlinnan seutuvilla ainakin oli tapana muuttaa d ässäksi tuossa tapauksessa -> pesen kädet vesessä.

Muutoin kyllä D muuttui R-kirjaimeksi järjestään vanhempien ihmisten puheessa. "Onks se siellä rivarilla töissä?" "Ei kun divarissa..."


op777

 

[mauri]

Viestin lähetti varjo
harvinaisen nopeat 10 vuotta mauri. et näemmä pystynyt hillitsemään itseäsi tässä asiassa, taidanpa jatkuvasti onnistumaan iskemään sinua sinne minne tuntuu.
On se varmaan rankkaa kun maailmaasi ei mahdu muuta kuin tunteita ja mielipiteitä. Jos joku on eri mieltä kuin sinä ja typerys vielä todistaa väitteitään faktoilla ja tilastoilla niin pitäähän siinä henkilössä olla jotain vikaa kun ei usko satuihin ja mielikuvitushenkilöihin.
Tilastoja voisi tehdä siitä kuinka paljon aiheuttaa hukkatunteja työnteossa kun joutuu opettelemaan vieraita kieliä l. murteita :)

Time flies! Ja kylläpä sinä iskitkin, kun sattuu vieläkin. Ja olet oikeassa; en kestä toisinajattelevia. Kaikki navetan taakse, jotka uskaltavat olla jotakin muuta mieltä kuin minä. Eikä saduissa mitään vikaa ole. Hukkaan menee sekin aika, kun yrittää ymmärtää ajatuksenjuoksuasi. Katsoppas kun, se joka alusa hevostelee, se lopusa ryvettää ishensä! ;)

Ps. Älä nyt seinille hypi; läppäähän tämä vain on.

 

[Taito-Ojanen]

Kyllä minua edelleekin kummastuttaa eniten tuo pohojanmaalaasten "itikka"-sana. Se kun siellä sattuu tarkoittamaan lehmää! Kyllä siinä lakeuksien väellä oli ihmettelemistä, kun pikkupoikana niille kertoi, miten kotona Lapissa joutuu joka kesä niitä itikoita häitistelemään ja tappamaan...

Monikos on kuullut sanan "torrakko"? Tai sanonnan "höpöttää kuin tyhjäpää mukula"?

 

[werther]

Viestin lähetti Taito-Ojanen
Monikos on kuullut sanan "torrakko"? Tai sanonnan "höpöttää kuin tyhjäpää mukula"?

Eikös torrakko ole sama kuin "vintofka"? :D

 

[Eino_Mies]

Oltiin taannoin jossain kesäisessä yleisötapahtumassa ulkona ja alkoi sataa vettä. Kuulin jonkun pariskunnan keskustelun kun mies kysyi naiselta: "otitko sontikan mukaan?" Mietin että mikä ihmeen sontikka?! Kunnes pian selvisi että se on yhtä kuin sateenvarjo.

Hassuja ja outoja murresanoja on Suomi täynnä mutta täällä Raumalla on oikein oma "kieli", siis se Nortamon alkuperäiset raumlaise jaaritukse, joita lukiessa ei moni nyky-raumalainenkaan ymmärrä mistä on kyse. Mitä luulette tarkoittavan esim. hamina, trahtöör, friivaht ja trekool.

Ne ovat satama, ravintola, loma, ja puutarha. Monet Rauman Giäle sanat ovat miltei suoria lainauksia ruotsin kielestä.

San snääki mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano!
(Saa sinutella, ei tarvitse teititellä)

 

[Stonecold]

Tuo on jo mystisen kuuloista luettunakin ;)

Sontikka on tuttu, tuleepa se väännettyä usein myös sontsaksi.

 

[Suomi-Salama]

Viestin lähetti Eino_Mies
Ne ovat satama, ravintola, loma, ja puutarha. Monet Rauman Giäle sanat ovat miltei suoria lainauksia ruotsin kielestä.

Kyllähän tuo hamina tuttu on, kun Suomenlahden rannikkokaupunki ja Iijokisuun kylä on siitä nimensä saanut. Sontikka myös on tuttu ainakin meikäläiselle. Mutta kyllähän se raumalaisten puhe muutoin aika siansaksaa on ulkopaikkakuntalaiselle.

Yksi tuli mieleen tuolta Perämeren kaarelta, nimittäin sana "visto". Sehän tarkoittaa tietenkin tympeää tms. Joku asia voi olla "aika visto" tai joku henkilö on "visto tyyppi".

Murteet ovat todellakin rikkaus, mutta totta on, että pitäisi ottaa aina puhekumppani huomioon, milloin leveällä murteella puhuu. Jos toinen on toiselta puolen Suomea, saattaa hankaluuksia tulla ymmärtämisen suhteen. Kyllä kai jokainen meistä sentään osaa puhua suhteellisen puhdastakin kieltä, jos tarve vaatii. Eniten raivostuttaa, jos murretta tai slangia käytetään pätemistarkoituksiin ja toisen nolaamiseen. Esimerkiksi jos vuoden tai pari Helsingissä asunut savolainen vetää juuri jotenkin oppimaansa Stadin slangia maalaisserkulleen ja saa tämän hämilleen, ei voi muuta kuin sääliä puhujaa, että onpas keinot heikon itsetunnon pönkittämiseen.

 

[bebeto]

Tamperelaisen tuli mainita kolme D-kirjaimella alkavaa automerkkiä. "Rotke,Ratsuni ja riäselimersu."

 

[palle fontän]

Olipa tuimaa tuo yöpalaksi särpimäni keitto. Noh, eipähän tule jano. Tunteekos kukaan tuon merkitystä? Ja nyt nukkumaan...