Sanna Marin

[Ann Arbor]

Kun Marin jättäytyi pois kansanedustajan tehtävästään kovan pääministeripestin jälkeen, niin voisiko lehdistö kunnioittaa hänen tahtoaan ja jättää hänet totaalisesti omaan rauhaansa. Kiitos.

Eihän Marin toisaalta ole julkisuudesta vetäytynyt, vaan nimenomaisesti elää julkisuudesta, kuin Harry ja Meghan konsanaan.

Sikäli mielenkiintoista, ettei viime vuosina taida ollut päivääkään, milloin iltapäivälehdet eivät Marinista juttua vääntäisi. Toisaalta mitä oletettavimmin ne jutut myös kansaa kiinnostavat. En itsekään ole Marinin "fani", mutta niin vain kaikki jutut pitää käydä lukemassa.

 

[Ann Arbor]

Sanna Marinista tulee vielä jossain vaiheessa Suomen presidentti, jos vain olisi oikeasti halua lähteä kisaan. Näin ainakin minä veikkaan. Pitää olla oikea hetki ja sopivat vastaehdokkaat, niin sitten olisi hyvä mahdollisuus pärjätä. En minä sitä sano, että välttämättä toivoisin Marinista presidenttiä. Toki saattaisin äänestää toisella kierroksella, vastaehdokkaasta riippuen.

Mitä oletettavimmin Marin on Demarien ehdokkaana vuonna 2030 ja vaikkei istuvaa Stubbia vielä syrjäyttänekään, petaa hän sillä 2036-vaaleja, mitkä näen hänen voittavan. 24 vuotta porvaripresidenttejä saa kyllä vasemmiston liikkeelle.

 

[KVANTAA]

No mutta Sannahan nimenomaan on kerännyt suosiota. Mun ikäluokassa tuntuu moni Sannaa seuraavan ja fanittavan. Eiköhän hän herätä tunteita molemmissa laidoissa.

Kyllä, Sanna Marin kerää suosiota, hänellä on faniryhmänsä, hän on nykyään julkisuuden henkilö. Tunteita herättää omasta syystään tai ei, mutta hyvin ristiriitaisesti on mediassa esiintynyt.

 

[Cobol]

Mitä oletettavimmin Marin on Demarien ehdokkaana vuonna 2030 ja vaikkei istuvaa Stubbia vielä syrjäyttänekään, petaa hän sillä 2036-vaaleja, mitkä näen hänen voittavan. 24 vuotta porvaripresidenttejä saa kyllä vasemmiston liikkeelle.

En usko, että Marin lähtee 2030 Stubbia vastaan, jos Stubb on ehdolla ja hoitanut pestinsä hyvin. Marin ei lähde vaaleja häviämään. Mutta 2036 on toki mahdollisempi. Siihenkin suhtaudun kriittisesti, sillä en oikein ymmärrä, miten M-hype kestäisi vuoteen 2036 kun sitä ei enää juuri Suomessakaan ole vuonna 2024.

Marin teki itsestään tyrkyn puheenjohtajaksi, nousi ja voitti koneiston tuella, hävisi hallituspuolueina vaalit ja lähti Suomesta. Se siitä, arvaan.

 

[Ann Arbor]

En usko, että Marin lähtee 2030 Stubbia vastaan, jos Stubb on ehdolla ja hoitanut pestinsä hyvin. Marin ei lähde vaaleja häviämään. Mutta 2036 on toki mahdollisempi. Siihenkin suhtaudun kriittisesti, sillä en oikein ymmärrä, miten M-hype kestäisi vuoteen 2036 kun sitä ei enää juuri Suomessakaan ole vuonna 2024.

Jotain Marinin on kenties keksittävä. Pelkällä supertähti-statuksella ei vielä vaaleja voiteta. Kenties Nobelin rauhanpalkinto on hänen valttikortti.

 

[Ann Arbor]

Näkökulma: Käytös punaisella matolla osoitti Sanna Marinin täydellisen muutoksen

Lauantaisen Emma-gaalan punaisella matolla Sanna Marinissa tapahtunut hurja muutos tuli näkyväksi, kirjoittaa toimittaja Anna Hopi.

www.iltalehti.fi

Iltalehdeltä mielenkiintoinen analyysi Marinin julkisuuden hallinnasta.

 

[Cobol]

Iltalehdeltä mielenkiintoinen analyysi Marinin julkisuuden hallinnasta.

Ei varmaan kovin kauaksi heitä. Samaa mieltä tekstin kanssa siitä, että demarit ovat asetelleet Marinin harteille vahvan naisvaikuttajan viittaa. Mutta onko se realistista, loppuun asti? Marin on perusosaamiseltaan politiikassa Urpilaista heikompi ja millainen olikaan Urpilainen pressaehdokkaana? Lähes nollatasoa. Haavisto ja Stubb ovat niin vahvoja, että päälle huutamisen mestarilla ei olisi tuossa porukassa mitään jakoa.

En siksi juuri usko, että Marin haksahtaa pressaehdokkaaksi. Onko edes pyyntiäkään? Ehkäpä ei.

 

[Kilgore Trout]

Ei varmaan kovin kauaksi heitä. Samaa mieltä tekstin kanssa siitä, että demarit ovat asetelleet Marinin harteille vahvan naisvaikuttajan viittaa. Mutta onko se realistista, loppuun asti? Marin on perusosaamiseltaan politiikassa Urpilaista heikompi ja millainen olikaan Urpilainen pressaehdokkaana? Lähes nollatasoa. Haavisto ja Stubb ovat niin vahvoja, että päälle huutamisen mestarilla ei olisi tuossa porukassa mitään jakoa.

En siksi juuri usko, että Marin haksahtaa pressaehdokkaaksi. Onko edes pyyntiäkään? Ehkäpä ei.

Demareilla on ollut vain kehnoja ehdokkaita Halosen jälkeen - enkä nyt tarkoita että Halonen olisi ollut hyvä presidentti. Joten ellei tässä välissä tapahdu jotain ihmelapsen esiinmarssia, niin Marinilla on kysyntää.

 

[Ollakseni]

Sikäli mielenkiintoista, ettei viime vuosina taida ollut päivääkään, milloin iltapäivälehdet eivät Marinista juttua vääntäisi. Toisaalta mitä oletettavimmin ne jutut myös kansaa kiinnostavat. En itsekään ole Marinin "fani", mutta niin vain kaikki jutut pitää käydä lukemassa.

Suosittelen sellaista toimenpidettä, että lopettaa niiden iltapäivälehtien lukemisen. Helpottaa elämää huomattavasti kun ei tarvitse käyttää aikaansa siihen että miettii onko "Sanna Marinin rohkea somepostaus" joku uutinen Sanna Marinin julkaisemasta kuvasta, kommentista tai mistä vaan. Jos Marin tekee jotain relevanttia saanen siitä tiedon muutakin kautta. Tai oli kyse sitten kenestä tahansa julkkiksesta.

 

[Ann Arbor]

Ei varmaan kovin kauaksi heitä. Samaa mieltä tekstin kanssa siitä, että demarit ovat asetelleet Marinin harteille vahvan naisvaikuttajan viittaa. Mutta onko se realistista, loppuun asti? Marin on perusosaamiseltaan politiikassa Urpilaista heikompi ja millainen olikaan Urpilainen pressaehdokkaana? Lähes nollatasoa. Haavisto ja Stubb ovat niin vahvoja, että päälle huutamisen mestarilla ei olisi tuossa porukassa mitään jakoa.

En siksi juuri usko, että Marin haksahtaa pressaehdokkaaksi. Onko edes pyyntiäkään? Ehkäpä ei.

Marin on mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen hahmo. Vaikka hänen johdollaan Demarit eivät yksiäkään vaaleja voittaneet, onnistui hän kuitenkin hyvin poikkeuksellisessa teossa, eli pääministeripuolueen vastuusta huolimatta onnistui nostamaan puolueensa kannatusta vaalien 2019 ja 2023 välillä peräti 2,2 prosenttiyksikköä ja Marinin johtamat Demarit jäivät vain n. 22 000 äänen päähän vaalit voittaneesta Kokoomuksesta.

Olen pohtinut, kuinka kauan Sanna Marinin kädestä vielä syödään. Maamme entiset pääministerit ovat muuten kautta linjan, jos eivät ihan poliittisia ruumiita, niin eivät ainakaan mitään laajalti ihailtuja hahmoja. Sanna Marinilla on toki kriitikkonsa, mutta hänen valovoimansa on suomalaiseksi poliitikoksi kuitenkin jotain poikkeuksellista, presidentti-instituution ulkopuolella.

Mikäli Sanna Marin asettuisi ehdolle kesän eurovaaleissa, olettaisin hänen saavan maamme historian suurimman äänisaaliin. En ihmettelisi vaikka Demarit hattu kourassa olisivat Marinia ehdokkaaksi jo pyytäneet, tällä hetkellä heidän kärkiehdokkaanaan on itse Kaasuputki-Eero. En kuitenkaan usko Marinin palaavan päivänpolitiikkaan vielä.

Presidentiksi päästäkseen, Marinin tulee kuitenkin saada kansan äänten enemmistö, minkä saadakseen hänen on vielä kasvettava. Vastassa 2036 tulee oletettavimmin Kokoomuksen Elina Valtonen ja kisasta tulee tasainen.

 

[Patarouva]

Suosittelen sellaista toimenpidettä, että lopettaa niiden iltapäivälehtien lukemisen. Helpottaa elämää huomattavasti kun ei tarvitse käyttää aikaansa siihen että miettii onko "Sanna Marinin rohkea somepostaus" joku uutinen Sanna Marinin julkaisemasta kuvasta, kommentista tai mistä vaan. Jos Marin tekee jotain relevanttia saanen siitä tiedon muutakin kautta. Tai oli kyse sitten kenestä tahansa julkkiksesta.

Tässä on vähän sama juttu kuin silloin, kun oman suosikkijoukkueen pelit vituttavat niin ei kannata tuhlata aikaansa ja kiristää hermojaan lisää sarjataulukkoa kyttäämällä.

 

[Cobol]

Marin on mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen hahmo. Vaikka hänen johdollaan Demarit eivät yksiäkään vaaleja voittaneet, onnistui hän kuitenkin hyvin poikkeuksellisessa teossa, eli pääministeripuolueen vastuusta huolimatta onnistui nostamaan puolueensa kannatusta vaalien 2019 ja 2023 välillä peräti 2,2 prosenttiyksikköä ja Marinin johtamat Demarit jäivät vain n. 22 000 äänen päähän vaalit voittaneesta Kokoomuksesta.

Minusta taas korona- ja NATO-voitolla sekä rahan kylvämisellä mm. yrityksille, lapsiperheille ja rikkaimmille sähkönkuluttajille olisi pitänyt tulla sellainen 6-0 voitto hallituspuolueille. Ei tullut. Bluffi nähtiin ja hallitus äänestettiin kumoon.

Olen pohtinut, kuinka kauan Sanna Marinin kädestä vielä syödään. Maamme entiset pääministerit ovat muuten kautta linjan, jos eivät ihan poliittisia ruumiita, niin eivät ainakaan mitään laajalti ihailtuja hahmoja. Sanna Marinilla on toki kriitikkonsa, mutta hänen valovoimansa on suomalaiseksi poliitikoksi kuitenkin jotain poikkeuksellista, presidentti-instituution ulkopuolella.

Mikäli Sanna Marin asettuisi ehdolle kesän eurovaaleissa, olettaisin hänen saavan maamme historian suurimman äänisaaliin. En ihmettelisi vaikka Demarit hattu kourassa olisivat Marinia ehdokkaaksi jo pyytäneet, tällä hetkellä heidän kärkiehdokkaanaan on itse Kaasuputki-Eero. En kuitenkaan usko Marinin palaavan päivänpolitiikkaan vielä.

Presidentiksi päästäkseen, Marinin tulee kuitenkin saada kansan äänten enemmistö, minkä saadakseen hänen on vielä kasvettava. Vastassa 2036 tulee oletettavimmin Kokoomuksen Elina Valtonen ja kisasta tulee tasainen.

No, katsotaan. Valtonen olisi oma suosikkini, mutta en lähde vielä vuosiin ja varsinkaan tässä ketjussa perustelemaan, miksi hän olisi ylivoimainen melkeinpä ketä tahansa vastaan. Mitä tahansa voi tapahtua ennen vuotta 2036 ja luulen, että kovin paljon tapahtuukin.

 

[vanukas]

En usko, että Marin lähtee 2030 Stubbia vastaan, jos Stubb on ehdolla ja hoitanut pestinsä hyvin. Marin ei lähde vaaleja häviämään. Mutta 2036 on toki mahdollisempi. Siihenkin suhtaudun kriittisesti, sillä en oikein ymmärrä, miten M-hype kestäisi vuoteen 2036 kun sitä ei enää juuri Suomessakaan ole vuonna 2024.

Marin teki itsestään tyrkyn puheenjohtajaksi, nousi ja voitti koneiston tuella, hävisi hallituspuolueina vaalit ja lähti Suomesta. Se siitä, arvaan.

Jos presidentiksi haluaa Suomessa niin perinteinen reitti on ollut olla "kasvamassa korkoa ulkomailla". Sekä Niinistö että Stubb käyttivät tätä reittiä. Ja toki myös Ahtisaari. Jos Marin on pitkään ulkomailla niin jonkun ajan päästä alamme nostalgisoimaan Marinin aikoja ja pikkuhiljaa unohdetaan ne epäonnistumiset. Kuten tehtiin Niinistön ja Stubbinkin kanssa. Kuitenkin näitä ulkomailla olevia ihmisiä verrataan päivänpolitiikan nimiin, jotka koko ajan ovat epäonnistumistensa kanssa julkisuudessa.

 

[Andromeda]

Eihän Marin toisaalta ole julkisuudesta vetäytynyt, vaan nimenomaisesti elää julkisuudesta, kuin Harry ja Meghan konsanaan.

Sikäli mielenkiintoista, ettei viime vuosina taida ollut päivääkään, milloin iltapäivälehdet eivät Marinista juttua vääntäisi. Toisaalta mitä oletettavimmin ne jutut myös kansaa kiinnostavat. En itsekään ole Marinin "fani", mutta niin vain kaikki jutut pitää käydä lukemassa.

Itselläni on neutraaalit ajatukset Sanna Marinista, en vihaa enkä palvo. Julkisuudessa olevien kohdalla on usein harhaa se, että he itse haluaisivat sitä julkisuutta. Tuskin Harry ja Meghan kaipaa paparazzeja kintereilleen tai Marin Panu Hörkköä seiskapäivää lehdestä kyttäämään kun hän poistuu jostain kissanristiäisistä. Sitten tuollaiset gaalat tai muut tilaisuudet, pitäisikö niistä systemaattisesti kieltäytyä tai muuten on julkisuutta kaipaava tyrkky joka elää julkisuudesta?

Kyllä se on lehdistö useimmiten joka näitä juttuja haluaa myyntiä lisätäkseen. Sitten on niitä ö-luokan julkkiksia jota soittelee toimituksiin ite, että voittako tehdä minusta jutun.

 

[Freya]

Haavisto ja Stubb ovat niin vahvoja, että päälle huutamisen mestarilla ei olisi tuossa porukassa mitään jakoa.

Jos en ihan väärin muista, niin ei se Stubb : kaan ihan viilipytty omalla eduskuntakaudellaan ollut. Onhan tämä hänenkin kohdalleen kasvutarina, ja samaa voisi ajatella Marinin kohdalla myös. Vuoteen 2036 on pitkä aika.

 

[Ann Arbor]

Itselläni on neutraaalit ajatukset Sanna Marinista, en vihaa enkä palvo. Julkisuudessa olevien kohdalla on usein harhaa se, että he itse haluaisivat sitä julkisuutta. Tuskin Harry ja Meghan kaipaa paparazzeja kintereilleen tai Marin Panu Hörkköä seiskapäivää lehdestä kyttäämään kun hän poistuu jostain kissanristiäisistä. Sitten tuollaiset gaalat tai muut tilaisuudet, pitäisikö niistä systemaattisesti kieltäytyä tai muuten on julkisuutta kaipaava tyrkky joka elää julkisuudesta?

Kyllä se on lehdistö useimmiten joka näitä juttuja haluaa myyntiä lisätäkseen. Sitten on niitä ö-luokan julkkiksia jota soittelee toimituksiin ite, että voittako tehdä minusta jutun.

Vaikka julkisuuden henkilöt halunnevatkin pitää langat mahdollisimman pitkälti omissa käsissään, ei se Marinin kokoluokan supertähdiltä ole mahdollista ja keltainen lehdistö tiedostaa sen.

Varmasti medialla on hyvinkin tarkkaa tilastoanalyysiä, mikä kansaa kiinnostaa ja toistaiseksi Marin-uutiset kiinnostavat. Marinin ympärillä olevaa ilmiötä on mielenkiintoista seurata. Käytännössä päivittäin Iltalehden nettijulkaisun etusivu on hetkellisesti omistettu Marinia käsittelevälle jutulle.

 

[Ann Arbor]

Sikäli Marinin lähtö päivänpolitiikasta jätti ison mitä jos-skenaarion. Vaikka oppositiojohtajat ovatkin paljon julkisuudessa, olisi Marinista voinut kehkeytyä maamme historian ensimmäinen ns. varjopääministeri.

Teräväsanaisena poliitikkona ja globaalina supertähtenä hänen hallituskritiikkinsä olisi varmasti saanut ennennäkemätöntä huomiota myös kansainvälisesti. Vielä yksi vaihde silmään populismissa, niin en ihmettelisi vaikka Marinin johtamana SDP kellottaisi tällä hetkellä 25% kannatuslukuja.

 

[Andromeda]

Eihän Marin toisaalta ole julkisuudesta vetäytynyt, vaan nimenomaisesti elää julkisuudesta, kuin Harry ja Meghan konsanaan.

Takerrun vielä tähän, kun tulee vaikutelma että nämä henkilöt mielestäsi haluavat olla julkisuudessa ja ovat siitä jollain tavalla jopa riippuvaisia. Tähän en itse usko. Jokainen voi kuvitella miltä se tuntuu olla kiinnostuksen kohteena 24/7.

Menee minne tahansa tai tekee mitä tahansa niin saa miettiä onko joku kyttäämässä ja kuvaamassa. Ei mielestäni kovin houkutteleva ajatus.

 

[Mojo]

Supertähti, presidentti, varjopääministeri, Nobelin rauhanpalkinto. Pitäisiköhän välillä vetää happea?

 

[Ann Arbor]

Takerrun vielä tähän, kun tulee vaikutelma että nämä henkilöt mielestäsi haluavat olla julkisuudessa ja ovat siitä jollain tavalla jopa riippuvaisia. Tähän en itse usko. Jokainen voi kuvitella miltä se tuntuu olla kiinnostuksen kohteena 24/7.

Menee minne tahansa tai tekee mitä tahansa niin saa miettiä onko joku kyttäämässä ja kuvaamassa. Ei mielestäni kovin houkutteleva ajatus.

Täysin totta tämä ja olen sikäli tyytyväinen, ettei "ison maailman" paparazzikultturia Suomessa käytännössä ole.

 

[tommy36]

Eihän Marin toisaalta ole julkisuudesta vetäytynyt, vaan nimenomaisesti elää julkisuudesta, kuin Harry ja Meghan konsanaan.

Sikäli mielenkiintoista, ettei viime vuosina taida ollut päivääkään, milloin iltapäivälehdet eivät Marinista juttua vääntäisi. Toisaalta mitä oletettavimmin ne jutut myös kansaa kiinnostavat. En itsekään ole Marinin "fani", mutta niin vain kaikki jutut pitää käydä lukemassa.

Lähden sellaisesta oletuksesta, että julkisuudesta eläminen on kovin vaikeaa ilman niitä, jotka sitä rahoittavat tai kommenteillaan ylläpitävät.

Jos sen Tiinan twerkkausvideoita jaksaa jotkut rahoittaa tuhansilla euroilla kuukaudessa, niin liekö sitten kumma, jos Marinkin elää julkisuudesta. Toistaiseksi ei kai kuitenkaan vielä Only Fans palvelussa kuitenkaan.

Ei kai tää sen kummempaa ole, kuin että jokuhan se kustantaa kivat liksat näille " somevaikutajillekin".

 

[Salama15]

Valtonen olisi oma suosikkini, mutta en lähde vielä vuosiin ja varsinkaan tässä ketjussa perustelemaan, miksi hän olisi ylivoimainen melkeinpä ketä tahansa vastaan. Mitä tahansa voi tapahtua ennen vuotta 2036 ja luulen, että kovin paljon tapahtuukin.

Mielenkiinnolla seuraan miten Elinan ura etenee, on myös meikäläisen suosikki 2036 vaaleissa.

Mitä ketjun päähenkilöön tulee niin miettien kunta- ja eduskuntavaalien ”vaalitenttejä” (lue => oikohöylä-huutamisia) hänet saisi hiljennettyä yhdellä lauseella:”Sanna hyvä, presidentiksi tarvitaan diplomaatti, ei aktivisti”…

 

[#7]

Supertähti, presidentti, varjopääministeri, Nobelin rauhanpalkinto. Pitäisiköhän välillä vetää happea?

Joo, kaukana kaikesta tuollaisesta. Ilman sarvia ja hampaita, @Ann Arbor väität, ettet ole fani. En jotenkin nyt vakuutu. Ei ole mitään väärää fanittaa Marinia, itse kullakin saa olla omat kriteerinsä.

2036 on vielä niin kaukana, ettei sinne asti voi mitenkään ennakoida politiikan ilmiöitä. Asioita tapahtuu ja maailma muuttuu niin nopeasti, ja potentiaalisia ehdokkaita on vielä ilmaantumatta. Jos arvata pitäisi, niin en usko Marinin olevan politiikassa mukana tuolloin.

 

[Ann Arbor]

Joo, kaukana kaikesta tuollaisesta. Ilman sarvia ja hampaita, @Ann Arbor väität, ettet ole fani. En jotenkin nyt vakuutu. Ei ole mitään väärää fanittaa Marinia, itse kullakin saa olla omat kriteerinsä.

2036 on vielä niin kaukana, ettei sinne asti voi mitenkään ennakoida politiikan ilmiöitä. Asioita tapahtuu ja maailma muuttuu niin nopeasti, ja potentiaalisia ehdokkaita on vielä ilmaantumatta. Jos arvata pitäisi, niin en usko Marinin olevan politiikassa mukana tuolloin.

Suomalaisista poliitikoista en "fanita" kuin ehkä Ben Zyskowicziä ja Osmo Soininvaaraa. Vuonna 2008 olin lisäksi ehkä Suomen suurin Obama-fani, mutta se siitä.

Marin kiinnostaa allekirjoittanutta ennen kaikkea ilmiönä, poliittisilta positioiltani olen sitoutumattomana oikeisto-äänestäjänä hänestä melko kaukana. Vaikka suosittuja poliitikkoja maassamme riittääkin, on hänen ylleen muutamassa vuodessa rakentuneessa ilmiössä kuitenkin jotain poikkeuksellista. Marinia tullaan katsomaan kuin Victoriaa ja Danielia konsanaan, Marin ravisteli pääministeri-instituutiota tavalla, mikä muistetaan hyvässä ja pahassa vuosikymmenet.

Tällä hetkellä odotan ennen kaikkea mielenkiinnolla, mitä Marinin maailmanvalloitukselle käy. Vaikka puheet Nobelin rauhanpalkinnosta, tai Time-lehden vuoden henkilö-tittelistä saattavatkin olla ennenaikaisia, mielenkiintoista nähdä kauanko ex-pääministerin kädestä maailmalla vielä syödään. Hiipuuko suosio hiljalleen, vai näemmekö hänet kohta Beyoncen ja Priyanka Chopran seurassa jossain hyväntekeväisyysgaalassa ja seuraavaksi pitämässä puhetta Hillary Clintonin kutsumana jossain Demokraattien varainkeruutilaisuudessa.

Ex-pääministereitä maailmalla kuitenkin riittää, eikä kohta nelikymppisiä viettävänä nuoruudella voi enää pitkään ratsastaa, vaan tarinaan on löydettävä uusi lehti.

 

[Sonny Burnett]

2036 on vielä niin kaukana, ettei sinne asti voi mitenkään ennakoida politiikan ilmiöitä.

Se on ainakin ennakoitavissa ettei Marin ole silloin nuori ja seksikäs.