Sanna Marin

[mjr]

Joo siis tottakai pieniä juttuja tapahtui. Niinistön matkan tarkoitushan ei kuitenkaanollut Nato, vaan ylipäätään viedä Suomea lähemmäksi USA:a ja hakea sitä kautta turvaa. Yksi vaihtoehto tässä turvan hakemisessa oli toki Nato, mutta Niinistöhän taisi jossain sanoa itsekin, että hän kääntyi Naton kannalle vasta maaliskuun loppupuolella.

No, Suomen perinteisen sodanjälkeisen suuntautumisen kannalta USA vs Nato on lähinnä semantiikkaa - se että haettiin turvaa Washingtonista oli jo itsessään se radikaali muutos. Ja kaikella kunnioituksella Niinistöä kohtaan niin sanonpa, että tuskinpa pirukaan tietää missä vaiheessa oikeasti kääntyi konkreettisella tavalla Nato-jäsenyyden kannalle, en suuresti ihmettelisi, jos olisi ollut aamulla 24.2.2022.

 

[Tadu]

No, Suomen perinteisen sodanjälkeisen suuntaumisen kannalta USA vs Nato on lähinnä semantiikkaa - se että haettiin turvaa Washingtonista oli jo itsessään se radikaali muutos. Ja kaikella kunnioituksella Niinistöä kohtaan niin sanonpa, että tuskinpa pirukaan tietää missä vaiheessa oikeasti kääntyi konkreettisella tavalla Nato-jäsenyyden kannalle, en suuresti ihmettelisi, jos olisi ollut aamulla 24.2.2022.

Joo siis tämä nyt on tällaista puoliturhaa vääntelyä minulta. Olet täysin oikeassa tuosta historiallisesta matkasta.

Galluppien uskon kuitenkin vaikuttaneen moneen puolueeseen ja poliitikkoon. Vaikuttiko Niinistöön ja Mariniin? Jostain syystä tuntuu, että vaikutti enemmän Niinistöön ja Marin ei tarvinnut galluppeja kannattaakseen Natoon hakemista. Ehkä tämä on vaan sukupolvijuttuja, ja saatan olla väärässäkin.

Marinin Venäjä-politiikkaa voi kyllä kehua, vaikka muuten en hänestä niin välitä.

 

[mjr]

Marinin Venäjä-politiikkaa voi kyllä kehua, vaikka muuten en hänestä niin välitä.

Minusta myös vaikuttaa siltä, että todellakin on vetänyt huomattavan kovaa linjaa koko ajan vaikka ei olisi ollut mitään erityistä pakkoa - näyttäisi siis olevan ihan aito reaktio tähän häkellyttävään fasistiseen saalistusretkeen. Sanoisin että aika olennainen asia, minkä perusteella häntä arvioida vaikka sitten ymmärtääkseni myös tanssii ja juo.

 

[Cobol]

Minusta myös vaikuttaa siltä, että todellakin on vetänyt huomattavan kovaa linjaa koko ajan vaikka ei olisi ollut mitään erityistä pakkoa - näyttäisi siis olevan ihan aito reaktio tähän häkellyttävään fasistiseen saalistusretkeen. Sanoisin että aika olennainen asia, minkä perusteella häntä arvioida vaikka sitten ymmärtääkseni myös tanssii ja juo.

Marinin linjaan Venäjää kohtaan ja NATO-jäsenyyden edistämiseen 2/2022 jälkeen on varmaan lähes koko oikeisto tyytyväinen. Hyvää työtä. Miksiköhän samanlaista isänmaallisuutta ei löydy esimerkiksi talouspolitiikasta?

 

[koukku]

Jaa siellä on joku taas kieltäytynyt haastattelusta, kun asia olisi ollut itselle haastava, yllättyneet käsi ylös.

Korot | Asiantuntijat yrittivät estää suomalaisten ylisuuret asuntolainat, mutta Annika Saarikko hautasi esityksen

Hallitus oli vuonna 2021 lähellä esittää velkakattoa ennen kaikkea suurten asuntolainojen rajoittamiseksi, mutta tuore valtiovarainministeri Saarikko päätti toisin.

www.hs.fi

Saarikko tuossa velkakaton estossa pääpiruna oli, mutta Marin komppasi häntä asiassa vahvasti. Lisäksi Saarikko yritti vielä kantaansa perustella artikkelissakin, Marinilta ei saatu mitään kommenttia.

Edit. Muuten tuo Saarikon kommentti: ”Velkakatossa oli riski, että se eriarvoistaa lainanhakijat” aiheutti välittömän facepalm -fiiliksen. Mitähän vittua nyt taas Annikki, eikö se juuri tulojen mukaan pidä mennäkin.

 

[BigRedCat]

Edit. Muuten tuo Saarikon kommentti: ”Velkakatossa oli riski, että se eriarvoistaa lainanhakijat” aiheutti välittömän facepalm -fiiliksen. Mitähän vittua nyt taas Annikki, eikö se juuri tulojen mukaan pidä mennäkin.

Joo, missähän maailmassa lainan suuruus ei riipu tuloista vaan kaikki hakijat ovat samalla viivalla. Nykyään "eriarvoistaa" on jonkinlainen taikasana jolla voi kuitata mihin tahansa mitä tahansa lainkaan piittaamatta onko argumentissa järjen hiventäkään.

 

[Karhunkulta]

Noita kahta ylempää viestiä kun lukee, niin mietin vain että luojan kiitos, Saarioinen ei ole enää kuin pari kuukautta tuossa ministerin positiossa. Pitää ottaa aspiriinia, kun alkaa päätä särkeä noita lausuntoja lukiessa.

 

[erku]

Siis mihin poliitikkojen asettamaa velkakattoa tarvitaan? Eikö se ole lainanhakijan vastuulla arvioida, onko edellytyksiä maksaa lainaa takaisin ja viime kädessä pankkien vastuulla arvioida, onko lainan myöntäminen taloudellisesti kannattavaa.

Tai ainakin näin minä olen ajatellut markkinatalouden finanssimaailmassa toimivan. Te velkakattoa kannattavat voisitte kertoa näkemyksenne, onko tämä markkina jotenkin rikki vai miksi moista sääntelyä tarvitaan?

 

[Tadu]

En mäkään kyllä ole sitä mieltä, että mitään velkakattoa tarvittaisiin. Tuo Saarikon kommentti eriarvoistamisesta on toki ihan täyttä itseään.

 

[Trimmer]

Ei velkakattoa tarvitse markkinataloudessa mihinkään. Luotonantaja arvioi riskit.

 

[Cobol]

Ei velkakattoa tarvitse markkinataloudessa mihinkään. Luotonantaja arvioi riskit.

Ongelma on todellinen, sillä meillä ei ole euroalueella markkinataloutta. Luotonantajilla ja heidän työntekijöillään on tarvetta lisätä osuuttaan ja provisioitaan markkinoilla. Ääritilanteessa tehdään italiat tai kreikat. Ei tämä haittaisi niin paljon sinänsä, ellei kupruja maksaisi muut euroalueen maat ja usein sen ulkopuolisetkin maat.

Mikä on sitten paras keino, sitä kannattaisi pohtia.

 

[Trimmer]

@Cobol Olisiko se Italian tai Kreikkojen tekeminen, (oletan että puhutaan nyt velka %/bkt) niin paha jos saadaan sillä koko euroalue heräämään?

 

[Cobol]

@Cobol Olisiko se Italian tai Kreikkojen tekeminen, (oletan että puhutaan nyt velka %/bkt) niin paha jos saadaan sillä koko euroalue heräämään?

Siinä tapauksessa Suomenkin kannattaa ottaa 2-10 mrd sijasta velkaa vuodessa 100 mrd. Saadaan Suomi kuntoon ja euroalue välttää taantuman.

Vähän tuohon suuntaan ja tosissaan demarien Mäkynen runoili. Talous saadaan kasvuun julkisia menoja lisäämällä. Tuplataan valtion budjetti ja syömävelka:

Linkki: https://twitter.com/elinavaltonen/status/1384855758270050304

e: Lisätään vielä helppolukuinen kirjoitus Suomen velkaantumisesta. Sen voi tiivistää yhdeltä osalta niin, että nousevat korkomenot 0->0.5->0.8->1.5->?? mrd ovat pois esimerkiksi erilaisista palveluista. Vasemmiston taloustieteilijät ja poliitikot ovat valehdelleet velkaantumisesta. Kuten HS:n pääkirjoituksessa lukee, Saramon viesti kannattaa kääntää kasvavien riskien ja korkomenojen maailmassa toisinpäin: kyvyttömyys keskittyä velkaan tekee nyt pahaa jälkeä. Sanna Marin on näkyvin velkaikoni, joten kun ketjuun kutsuttiin tagilla, mainitaan Marin tietenkin yhtenä syyllisenä.

Pääkirjoitus | Velkaantunut hallitus jättää seuraajalleen ison laskun

Suomen velanhoitokulut kasvavat kovaa vauhtia. Hallituksen – erityisesti vasemmiston – talouspoliittisen ajattelun kova ydin on ollut pehmeä raha, mutta valtionvelkakin on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.

www.hs.fi

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

@Cobol Olisiko se Italian tai Kreikkojen tekeminen, (oletan että puhutaan nyt velka %/bkt) niin paha jos saadaan sillä koko euroalue heräämään?

Paskotaan oma talous lopullisesti, jotta saadaan lähetettyä Brysseliin viesti? Nyt alkaa olla jo aika sakeaa settiä.

 

[Trimmer]

Paskotaan oma talous lopullisesti, jotta saadaan lähetettyä Brysseliin viesti? Nyt alkaa olla jo aika sakeaa settiä.

En usko että sitä tahallisesti edes tarkemmin ajateltuna tarvitsee tehdä, Eurooppa ajautuu pikku hiljaa lamaa kohden ja sota Euroopassa jatkuu.

 

[Mediakuutio]

Ei velkakattoa tarvitse markkinataloudessa mihinkään. Luotonantaja arvioi riskit.

Toki ongelmia tulee siinä vaiheessa kun luotonantaja käyttää hyväkseen too big to fail asemaa.

 

[PuckFutin]

Ei velkakattoa tarvitse markkinataloudessa mihinkään. Luotonantaja arvioi riskit.

Tämä kun tajuttaisi yleisestikin.
Velka on laina otettaessa, velka vasta maksettaessa. Ja nyt kannattaisi ottaa kun ne maksukorot ovat yhä hyvin kohtuulliset.

Itse pidän eurooppalaisesta näkökulmasta selvänä että osa lainoista saadaan anyway anteeksikin koska kaikilla on niitä. Ei siis oman lainan koko niinkään ratkaise, vaan naapurien.

 

[Jeffrey]

Sanna Marin on tällä hetkellä Davosissa kaveeraamassa Vuorineuvoksien kanssa. Davosista palattua onkin sitten hyvä aika palata taas arkeen ja huutaa Orpolle kuinka hän kaveeraa Vuorineuvoksien kanssa.

Linkki: https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1615413542752030726?s=20&t=1m2ncno_FwXR5_8mc4Ukdw

 

[mjr]

Ongelma on todellinen, sillä meillä ei ole euroalueella markkinataloutta. Luotonantajilla ja heidän työntekijöillään on tarvetta lisätä osuuttaan ja provisioitaan markkinoilla. Ääritilanteessa tehdään italiat tai kreikat. Ei tämä haittaisi niin paljon sinänsä, ellei kupruja maksaisi muut euroalueen maat ja usein sen ulkopuolisetkin maat.

Mikä on sitten paras keino, sitä kannattaisi pohtia.

Tuota, tuohan on arkkityyppistä kapitalismia: pelastetaan finanssisektori luottotappioilta, koska too big to fail - minkä takia sitten valtioille on mukava antaa luottoa, koska se pelastus kuitenkin aina tulee. Moral hazard for you but not for me. Noin kirjaimellisesti ajateltuna kapitalismihan on järjestelmä, mikä toimii kapitaalin, pääoman ehdoilla - ja se on kyllä tullut todistettua viime vuosina. Pankkisektori kyllä aina pelastetaan, siis julkisin toimin.

 

[Cobol]

Tuota, tuohan on arkkityyppistä kapitalismia: pelastetaan finanssisektori luottotappioilta, koska too big to fail - minkä takia sitten valtioille on mukava antaa luottoa, koska se pelastus kuitenkin aina tulee. Moral hazard for you but not for me. Noin kirjaimellisesti ajateltuna kapitalismihan on järjestelmä, mikä toimii kapitaalin, pääoman ehdoilla - ja se on kyllä tullut todistettua viime vuosina. Pankkisektori kyllä aina pelastetaan, siis julkisin toimin.

Totta, näin on toimittu. Mutta kun asiaa katsotaan Suomen kannalta, en usko meidän pelastukseen samalla tavalla. Kyse on siitä, että Saksan, Ranskan ja Italian pankkien luototus pelastetaan kun ne ovat satoja tai tuhansia miljardeja. Me olemme edelleen reunavaltio pohjoisessa, jonka on hoidettava itse omat velkansa korkoineen. Sama näkemys velkojen hoitamisesta itse on mm. Tanskan ja Ruotsin demareilla ja oikeistolla. Eivät he luota muuhun.

Ketjun aihe eli Marin on ollut päättäväinen paitsi Venäjän, myös euroalueen seuraavan yhteisvelan suhteen. Sitä halutaan lisää ja huhujen mukaan Saksan liittokansleri Scholz on jo taipunut seuraavaan yhteisvelkaerään Ranskan ja Italian painostuksessa. Marin totesi ei, kuten Saarikkokin. Kauanko tämä kestää? No, tämän hallituksen loppuun, ehkä. Seuraava hallitus saa asian pöydälleen.

 

[hammer lynx]

Tuota, tuohan on arkkityyppistä kapitalismia: pelastetaan finanssisektori luottotappioilta, koska too big to fail - minkä takia sitten valtioille on mukava antaa luottoa, koska se pelastus kuitenkin aina tulee. Moral hazard for you but not for me. Noin kirjaimellisesti ajateltuna kapitalismihan on järjestelmä, mikä toimii kapitaalin, pääoman ehdoilla - ja se on kyllä tullut todistettua viime vuosina. Pankkisektori kyllä aina pelastetaan, siis julkisin toimin.

Islanti ei ehkä kokonsa puolesta ole malliesimerkki, mutta tuolla pankkisektorin annettiin mennä nurin.
Mentaliteetti oli " Itse kusitte, itse kärsitte."

Mielestäni aivan oikea ratkaisu ja sen pitäisi olla varteenotettava vaihtoehto isommissakin talouksissa.

 

[mjr]

Ketjun aihe eli Marin on ollut päättäväinen paitsi Venäjän, myös euroalueen seuraavan yhteisvelan suhteen. Sitä halutaan lisää ja huhujen mukaan Saksan liittokansleri Scholz on jo taipunut seuraavaan yhteisvelkaerään Ranskan ja Italian painostuksessa. Marin totesi ei, kuten Saarikkokin. Kauanko tämä kestää? No, tämän hallituksen loppuun, ehkä. Seuraava hallitus saa asian pöydälleen.

Ei kahta sanaa tästä: luotan täysin siihen, että Kokoomus muistaa opposition aikaiset mielipiteensä ja nauraa korkeintaan räkäisesti, jos komissio, Saksa ja Ranska rupeavat jotain uutta tukipakettia pykäämään. Mitä emme tahdo, sitä emme tee.

 

[Cobol]

Ei kahta sanaa tästä: luotan täysin siihen, että Kokoomus muistaa opposition aikaiset mielipiteensä ja nauraa korkeintaan räkäisesti, jos komissio, Saksa ja Ranska rupeavat jotain uutta tukipakettia pykäämään. Mitä emme tahdo, sitä emme tee.

Nyt kun Saksa on muuttamassa(?) kantaansa, Suomi on seurannut vähintään 20 vuotta perässä. Suomi on etukäteispuheista ja hallituksen puolueväreistä täysin riippumatta seurannut Saksaa (Italiaa ja Ranskaa) Marinin, Sipilän, Kataisen, Stubbin jne kausilla.

Mielenkiintoista on se, miten Perussuomalaiset mahdolliseen pakettiin suhtautuvat, jos ovat hallituksessa. Täysin kielteisesti, arvaan. Eivät tee soineja. Jos Orpon Kokoomus voittaa vaalit ykkösenä - mitä en pidä edelleenkään läheskään varmana - paine saada hallitukseen Saksan käännöksen(?) jälkeen euroalueen ja EU:n vakautta tai "vakautta" tukeva toinen suuri puolue lisääntyy. Tämä puhuu Kok + SDP:n hallituksen puolesta, johon tulee toki pienempiä puolueita mukaan.

Ja jos arvovaalit (Marin) kääntyvät enemmän talous- ja yhteisvelkavaaleiksi 4/2023, PS saanee lisäbuustia ja voi nousta aiempaa todennäköisemmin ykköseksi. Tällöin Kok + SDP voi toteutua myös, jos yhteisvelkaan liittyvä päätöksenteko on jo näköpiirissä ja esillä.

 

[Tadu]

Nyt kun Saksa on muuttamassa(?) kantaansa, Suomi on seurannut vähintään 20 vuotta perässä. Suomi on etukäteispuheista ja hallituksen puolueväreistä täysin riippumatta seurannut Saksaa (Italiaa ja Ranskaa) Marinin, Sipilän, Kataisen, Stubbin jne kausilla.

Mielenkiintoista on se, miten Perussuomalaiset mahdolliseen pakettiin suhtautuvat, jos ovat hallituksessa. Täysin kielteisesti, arvaan. Eivät tee soineja. Jos Orpon Kokoomus voittaa vaalit ykkösenä - mitä en pidä edelleenkään läheskään varmana - paine saada hallitukseen Saksan käännöksen(?) jälkeen euroalueen ja EU:n vakautta tai "vakautta" tukeva toinen suuri puolue lisääntyy. Tämä puhuu Kok + SDP:n hallituksen puolesta, johon tulee toki pienempiä puolueita mukaan.

Ja jos arvovaalit (Marin) kääntyvät enemmän talous- ja yhteisvelkavaaleiksi 4/2023, PS saanee lisäbuustia ja voi nousta aiempaa todennäköisemmin ykköseksi. Tällöin Kok + SDP voi toteutua myös, jos yhteisvelkaan liittyvä päätöksenteko on jo näköpiirissä ja esillä.

Voivat Orpo ja Purra myös sopia, että PS saa äänestää hallituksessa EU:n tukipaketteja vastaan. Katainenhan tarjosi Soinille 2011, että PS voi tulla hallitukseen ja saavat äänestää 2 kertaa EU-tukipaketteja vastaan. Jippona oli se, että oli 3 äänestystä asiasta tulossa. Heh.

 

[Cobol]

Voivat Orpo ja Purra myös sopia, että PS saa äänestää hallituksessa EU:n tukipaketteja vastaan. Katainenhan tarjosi Soinille 2011, että PS voi tulla hallitukseen ja saavat äänestää 2 kertaa EU-tukipaketteja vastaan. Jippona oli se, että oli 3 äänestystä asiasta tulossa. Heh.

:)

Eri tutkijoiden mukaan tilanne on se, että USA:n tässä vaiheessa satojen mrd paketti ns. vihreään siirtymään saattaa työntää jatkuessaan (seuraavat osat) EU-valtioiden yrityksiä sivuun ja sysää Euroopan kauaksi USA:n ja Kiinan taakse. EU kaavailee myös yhteisvelkapohjaista isoa pakettia suvereniteettirahaston kautta, joka suunnattaisiin ilmeisesti myös Ukrainan jälleen rakentamiseen.

Ja asiat etenevät. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi eilen Davosissa, että EU aikoo perustaa suvereniteettirahaston. Perustaminen olisi ajankohtaista sitten kun EU:n monivuotinen rahoituskehys tulee puolivälitarkasteluunsa myöhemmin tänä vuonna.

Eduskuntavaaleissa tämä voisi mennä hiljaisesti ohi, koska Suomi ei joudu nähtävästi päättämään kantaansa niitä ennen. Sitten - tuttuun tapaan Suomessa ja hieman värikynällä - seuraava hallitus ottaa kantaa ilman mitään keskusteluja ja perustuslakivaliokunnan pikaisen käsittelyn ja muotoseikkojen viilaamisen jälkeen Suomi kannattaa pakettia. Tutkijat toteavat, että tästä olisi pitänyt keskustella kuten Saksassa keskusteltiin jo syksyllä tai alkutalvesta 2022.

Pidän ongelmana samaan tapaan kuin edellisen 750 mrd paketin osalta, että Suomessa hallitus - väristä riippumatta - ei ole halukas keskustelmaan ja kertomaan etukäteen, mistä on kyse. Yhtäkkiä on tilanne, jossa EU odottaa Suomen päätöstä muiden vietyä keskustelut ja päätökset jo maaliin. No, ehkä Kreikka-paketeista keskusteltiin paljonkin etukäteen. Sen sijaan Marinin hallituksen aikainen 750 mrd elvytyspaketti sai valmistelun ja keskustelun osalta tylyn vastauksen suomalaisilta talousasiantuntijoilta.