Vielä tässä ennen finaaleja ajattelin laittaa San Josen annin olympialaisille yhteen nippuun. Arvosteluun ja keskusteluun saa ja pitääkin osallistua.
Aloitetaan Joe Pavelskista. Mies onkin ollut Yhdysvaltojen kantavia voimia aina turnauksen alusta asti. Joe on pelannut yhdessä Ryan Malonen ja Phil Kesselin kanssa ja tulosta on tullut tasaiseen tahtiin. Ketju on ollut erittäin varma ja olikin aluksi USAn ainoa täysin toimiva ketju. Pavelski on kerännyt yhteensä kolme tehopinnaa (0+3), mutta suurimmassa roolissa hän on ollut aloituksissa, joita hän on kahminut toiseksi parhaiten koko turnauksessa 69,64% varmuudella. Kokonaisuudessaan hyvät kisat Pavelskislta ja odotan turnauksen näyttöjen perusteella paluuta jo innolla haipaitaan.
Seuraavaksi otan vuoroon Dan Boylen, joka on ehdottomasti ollut yksi Kanadan parhaimpia puolustajia sekä puolustus- että hyökkäyspäässä. Danny on osoittanut huikeat taitonsa siis myös hyökkäyssuuntaan; kiekon ylöstuonti on varmaa ja liikkeistä miestä ei heti puolustajaksi uskoisi. Täydellinen pelaaja Kanadan koko viisikon kautta toimivaan pelitapaan. Ja eipä ole Boylekaan tehoitta jäänyt, Yhdysvaltojen Rafalskin jälkeen Boyle on turnauksen tehokkain puolustaja tehoilla 1+5.
Käsittelen osittain kokonaisuutena Sharksien ylpeyttä, kovaa kolmikkoa Heatley, Thornton ja Marleau. Heti turnauksen alusta lähtien Kanadan pelistä näkyi heti se, että ketjuista yksi on pelannut jo pitkään yhdessä. Haiketju teki alkulohkon otteluissa kentällä mitä tahtoi ja tulosta syntyi. Viimeisimmässä pelissä Venäjää vastaan ketjun meno vaikutti kuitenkin melko aneemiselta; toivon mukaan kysymys ei ole väsymisestä. Edessä on kuitenkin vielä rankka rupeama kohti NHLn play-offeja.
Jos kolmikkoa tulisi vertailla erikseen, on Heatley noussut ylivoimaisesti parhaaksi pelaajaksi sekä tehojensa että pelinäyttöjen perusteella. Dany tahkoaa arvokisoista toiseen kovaa jälkeä. Hän vain on pelaaja, joka syttyy helposti lyhyellä aikavälillä. Heatley on ennen illan Slovakia -ottelua pistepörssin toisena tehoilla 4+3. Kolmikosta näkymättömin on ollut Thornton, jonka meno näyttää paikoitellen hyvinkin flegmaattiselta. Syötötkään eivät ole osuneet Heatleyn ja Marleaun lapaan totutulla varmuudella. Toivon mukaan kyse ei ole väsymyksestä, mutta tällä hetkellä se siltä vahvasti näyttää.
Kokonaisuudessaan haiketju on esiintynyt turnauksessa edukseen, mutta lähinnä Heatleyn ansiosta. Yhtenä ketjuna se ei ole säväyttänyt alkupelejä lukuunottamatta oikeastaan lainkaan. Odotin huomattavasti enemmän ja nyt pelottaakin, että olympialaiset alkaisivat näkyä NHLn runkosarjan jatkuessa.
Viimeisenä haipelaajana olympialaisissa mukana on Douglas Murray. En ole kuitenkaan ehtinyt seurata hänen otteitaan oikeastaan ollenkaan, joten toivon että joku muu häntä seurannut pistäisi hänen otteitaan pakettiin.
EDIT: Ja unohtuihan siitä vielä Nabokov, jonka kisoja väritti harhailu ensimmäisissä otteluissa, eikä puolivälieräottelussa Kanadaakaan vastaan Nabby ollut parhaimmillaan. Tosin, osaksi voidaan syyttää muuta Venäjän joukkuetta, joka pelasi kyllä naurettavan huonosti.